akay & E.B Itso
BYTT ÄR BYTT

En bok om hur en annorlunda byteshandel blev till ett konstverk av akay & E.B Itso.

Möt konstnärerna bakom boken och hör dem berätta om sin resa i Norrbotten, hur ett konstprojekt växer fram och om många spännande möten.


Lördag 24 oktober kl 14.00
Bok & Bild, Kulturens Hus, Luleå

Lördag 28 november kl 13.00 - 15.00
Söndag 29 november kl 11.00 - 15.00
Stadshushallen, Kiruna


Boken säljs i Luleå och Kiruna på ovan givna datum, kontant eller swish för 150 kronor, och efter det hos Kiruna bokhandel.
Boken finns även att låna på ditt bibliotek.


Konstmuseet i Norr inledde under 2014 ett samarbete med konstnärerna akay och E.B Itso. Inbjudna av Konstmuseet i Norr påbörjade konstnärerna ett interaktivt konstprojekt i Kiruna med omnejd. Konstnärernas mål och syfte var att utan högteknologiska lösningar utforska det personliga mötet framför den stora, och i deras tycke ofta, opersonliga publiken.

Projektet resulterade i en tre veckor lång road-trip utifrån en förutbestämd färdväg mellan 15 av Kirunas byar, från Norska gränsen till Finska gränsen, med hjälp av en ombyggd Piagio Ape. Mopedbilen fungerade som en komprimerad konsthall innehållande stora delar av akay och E.B Itsos egna samt, andra konstnärers, dokumentationer av tidigare genomförda projekt, konstverk, videos, foton, böcker och fanzines.

Under ett dygn i varje samhälle som besöktes fanns det mobila arkivet och tillika konsthallen tillgänglig att besöka och fungerade som samlingspunkt för samtal och byteshandel av historier och föremål. Genom återinförandet av byteshandel införskaffades intervjuer och bilder - nytagna eller ur gamla familjealbum av besökarna som i sin tur blev ägare till ett konstverk.

Materialet, i form av intervjuer, foton, recept och liknande sammanställdes i en form av tryckt resedagbok, tillika dokumentation av projektet samt en ögonblicksbild fångad av konstnärerna av de samhällen och människor som besöktes.

-

akay och E.B Itso är två konstnärer som båda jobbar med stadens förutsättningar.

akay har uppmärksammats nationellt och internationellt för sina projekt som ofta baseras på tanken kring allas rätt till det offentliga rummet. Hans projekt inkluderar användningen av det material som finns tillgängligt på platsen och aktiverar stadens mellanrumsliga ingenmansland. Inom gatukonstprojektet Akayism har han gjort konstinstallationer i olika format och storlekar över hela världen. akay har även publicerat flera fanzines och böcker samt varit verksam som lärare på Idun Lovén.

E.B Itso är en konstnär baserad i Köpenhamn som återkommande arbetar med negligerade och förbisedda områden i och omkring staden samt relationen mellan den tätbefolkade delen av samhället och de lantliga områdena. Utanför urbana konstruktioner arbetar E.B Itso även inom medium som film, fotografi och publika meddelanden. Uttryck han kombinerar med utforskande resor - i närmiljö eller längre bort.


Följ en dag med akay & E.B. Itso härakay & E.B Itso
A DEAL IS A DEAL

A book about how an unusual exchange became an artwork by akay & E.B Itso.

Meet the artists behind the book and listen to them talk about their trip to Norrbotten, how an art project develops and about many fascinating encounters.


Saturday 24 October 14:00
Bok & Bild, Kulturens Hus, Luleå

Saturday 28 November 13:00 - 15:00
Sunday 29 November 11:00 - 15:00
Stadshushallen, Kirunal


The book will be sold in Luleå and Kiruna on the above dates, cash or swish for SEK 150, and after that at Kiruna bookstore.
The book is also available for loan at your library.


In 2014, Konstmuseet i Norr embarked upon a collaboration with the artists akay and E.B Itso. Upon an invitation from Konstmuseet i Norr, the artists started an interactive art project in Kiruna and environs. The artists' aim and purpose was to explore personal meetings without high-tech solutions, as opposed to large and, in their opinion, often impersonal audiences.

The project resulted in a three-week road-trip based on a predetermined route between 15 of Kiruna’s villages, from the Norwegian border to the Finnish border, with the help of a converted Piaggio Ape. The moped car worked as a compressed art gallery that contained documentation of previous projects, artworks, videos, photos, books and fanzines by akay and E.B Itso themselves as well as by other artists.

For an entire day in each community visited, the mobile archive and art gallery was open to visitors and served as a gathering place for conversation and exchanging stories and objects. Through the reintroduction of a bartering system, interviews and photos were procured – newly taken or from old family albums of the visitors, who in turn became owners of a work of art.

The material, in the form of interviews, photos, recipes and the like, was compiled in a printed travel diary, along with the documentation of the project and snapshots taken by the artists of the communities and people they visited.

-

akay and E.B Itso are two artists who both work with the conditions of the city.

akay has received recognition both nationally and internationally for his projects, which are often based on the notion of common right to public space. His projects include the use of the materials available on site and seek to activate the city’s liminal no man’s land. In the street art project Akayism, he has made art installations in various formats and sizes all across the world. akay has also published several fanzines and books and has worked as a teacher at Idun Lovén.

E.B Itso is an artist based in Copenhagen who continuously works with neglected and overlooked areas in and around the city, as well as the relationship between densely populated parts of cities and rural areas. In addition to urban constructions, E.B Itso also works with media such as film, photography and public announcements. He combines these modes of expression with exploratory trips - in the immediate environment or further away.


Follow a day with akay & E.B. Itso hereakay & E.B Itso
VAIHDETTU ON VAIHDETTU

Kirja siitä, kuinka toisenlaisesta vaihtokaupasta tuli akay & E.B Itson taideteos.

Kohtaa taiteilijat kirjan takana ja kuule heidän kertovan Norbottenin matkastaan, taideprojektin kehittymisestä ja monista kiehtovista kohtaamisista.


Lauantai 24.10. klo 14.00
Bok & Bild, Kulturens Hus, Luulaja

Lauantai 28.11. klo 13.00–15.00
Sunnuntai 29.11. klo 11.00–15.00
Kaupungintalon sali, Kiiruna


Kirjaa myydään Luulajassa ja Kiirunassa edellä mainittuina päivinä hintaan 150 kruunua (maksuvälineenä käteinen tai swish). Sen jälkeen kirjaa myy Kiruna bokhandel.
Kirjan voi myös lainata kirjastosta.


Konstmuseet i Norr aloitti vuonna 2014 yhteistyön akayn ja E.B Itson kanssa. Nämä taiteilijat aloittivat Konstmuseet i Norrin kutsumina interaktiivisen taideprojektin Kiirunassa ja sen lähiympäristössä. Taiteilijoiden tavoitteena oli ilman huipputeknologisia apuvälineitä tutkia henkilökohtaista kohtaamista suuren, ja heidän mielestään usein persoonattoman yleisön sijaan.

Projektin tuloksena oli kolmiviikkoinen roadtrip, joka perustui ennalta määrättyyn reittiin 15:n kiirunalaisen kylän välillä Norjan rajalta Suomen rajalle. Matka taittui tuunatulla Piagio Ape -mopoautolla, joka toimi minikokoisena taidehallina. Se esitteli akayn ja E.B Itson omia sekä muiden taiteilijoiden aikaisempia projekteja, taideteoksia, videoita, valokuvia, kirjoja ja fanzine-lehtiä.

Kussakin yhteisössä vietetyn vuorokauden ajan tämä mobiiliarkisto ja liikkuva taidehalli oli avoinna vierailijoille toimien kohtauspaikkana, jossa tavarat vaihtuivat tarinoihin. Vaihtokaupalla hankittiin vierailijoiden haastatteluja ja valokuvia – joko uusia tai vanhoista perhealbumeista otettuja. Vierailijat saivat vastalahjaksi taideteoksen.

Haastattelujen, valokuvien, reseptien ja muiden vastaavien materiaalien pohjalta koostettiin painettu matkapäiväkirja, joka sisältää myös projektin dokumentaation sekä taiteilijoiden ottamat kuvat kylistä ja ihmisistä.

-

akay ja E.B Itso ovat taiteilijoita, jotka lähtevät työssään kaupungin edellytyksistä.

akay on saanut kansallista ja kansainvälistä tunnustusta projekteistaan, jotka pohjautuvat usein ajatukseen kaikkien oikeudesta julkiseen tilaan. Hän käyttää töissään paikalta löytyviä materiaaleja ja aktivoi kaupungin ei-kenenkään-maita. Akayism-katutaideprojektissa hän teki erimuotoisia ja -kokoisia taideinstallaatioita ympäri maailmaa. akay on myös julkaissut lukuisia fanzine-lehtiä ja kirjoja sekä toiminut opettajana Idun Lovénin taidekoulussa.

E.B Itso on taiteilija, jonka kotipaikka on Kööpenhamina. Hän työskentelee laiminlyötyjen ja hylättyjen alueiden parissa kaupungissa ja kaupunkien liepeillä. Hänen työnsä käsittelevät tiheästi asuttujen yhteiskunnan alueiden ja maaseudun välistä suhdetta. Urbaanien konstruktioiden lisäksi E.B Itso käyttää välineenä elokuvaa, valokuvausta ja julkisia viestejä. Hän yhdistelee näitä elementtejä tutkimusmatkoihin lähiseuduille tai kauemmas.


Päivä akay & E.B. Itso tästäakay & E.B Itso
MUUTETTU ON MUUTETTU

Kirja kuinka erinlaisesta vaihtokaupasta tuli akay & E.B Itson taijeteos.

Kohtaa taiteilijoita jokka on kirjan takana ja kuule niitä kertoa heän reisusta Norrbottenissa, kuinka taijeprujekti kasvaa framile ja monesta jännittävistä kohtauksista.


Lauantaina 24 oktuuberia kl 14.00
Bok & Bild, Kulturens Hus (Kulttuurin talo), Luulaja

Lauantaina 28 nuvemberia kl 13.00 - 15.00
Pyhänä 29 nuvemberiä kl 11.00 – 15.00
Kaupunkitalon halli, Kieruna


Kirja myythään Luulajassa ja Kierunassa ylhäälä mainituila päivinä eli swisch 150 kruunula, ja jälkhiin sen Kierunan kirjakaupassa.
Kirja on kans lainattavana sinun kirjastossa.


Konstmuseet i Norr alotti 2014 yhteistyön taitelijoitten akay ja E.B Itson kans. Konstmuseet i Norrin kuttumana taiteilijat alotit yhen intteraktiivisen taijeprujektin Kierunassa ja sen ympärilä. Taiteilijoitten tavote ja maali on ette ilman korkeateknolookisia ratkaisuja tutkia sitä henkilökohtaista tapamista mielumin kun sen suuren, ja heän omasta mielestä, epäpersoonalisen yleisön.

Prujekti sai tuloksen ette tehtiin kolmen viikon tiereisun aiemin päätethyyn reithiin Kierunan kunnan 15 kylhään, Norjan rajalta aina Suomen rajale. Väline oli muutettu kone Piagio Ape. Mupeetibiili toimi kuin komprimeerattu taijehalli sisältäen suuria osia akay ja E.B Itson omista sekä, muitten taitelijoitten, tokymenttasjuunista aiemista suoritetuista prujektista, taijeteoksista, viiteoista, kuvista, kirjoista ja fanzineksistä.

Vuorokauen aikana jokhaisessa kylässä mitä vierailthiin oli mubiili arkkivi ja sen lisäks taijehalli käytettävänä vierailule ja se toimi kun kohtaamispaikkana keskustelule ja vaihtokaupale, missä juttuja ja kampheita vaihethiin. Takashiintuomalla vaihtokaupan saatethiin saa vierhailta haastatteluita ja kuvia – vastaotettuja eli vanhoista perheealbymistä. Vierhaat sait taijeteoksen kotia.

Materiaali, haastattelun muoossa, kuvina, reseptinä ja sellaisina panthiin kokhoon painettuna reisupäiväkirjana. Ja sen lisäks se on prujektin tokymenttasjuuni sekä yks nykyhetkenkuvaus jonka taiteilijat otit niistä kylistä ja yhteiskunnista ja ihmisistä mitä vierailthiin.

-

akay ja E.B Itso on kaksi taiteilijaa jokka molemin on töissä kaupunkin eelytyksitten kans.

akay on huomioittu kansalisesti ja kansanvälisesti hänen prujektitten takia jokka useasti on liitetty ajatuksheen kaikitten oikeuksista julkisheen huonheesheen. Hänen prujektit sisältävät käyttöä sitä materiaalia joka on käytettävissä paikala ja aktiveeraa kaupunkin välihuohneitten ei-kenheen maata. Katutaijeprujektin Akayismin raamissa hän on tehny taijeinstalasjuunia monessa muoossa ja koossa ympäri mailmaa. Akay on kans julkassu monta fanzineta ja kirjaa ja ollu toimessa opettajana Idun Lovénissa.

E. B Itso on taiteilija jolla on Köpenhamni kotipesänä ja joka jatkuvasti on töissä alueissa jokka on jätetty huomiomatta ja on kaupunkissa eli sen lämiympäristössä. Ja suhteeet tivhiinasutetun alueen ja harvhaan asutetun alueitten kans. Urbaanien konstryksjuunitten ulkopuoela E.B Itso on kans töissä meetian kans kuin filmi, kuvaus ja yleisön ilmotuksia. Ilmaisuja mitä hän kombineeraa tutkivitten reisuitten kans – sekä lähimiljöössä ette kauemaks.


Päivä akay & E.B. Itso tästä akay & E.B Itso
GO LEA LONUHAN DE LEA

Girji got iežálágan lonohallangávpi šattai dáidán akay & E.B Itsos.

Gávnnat dáiddáriiguin geat ráhkadeigga girjji ja gula sin muitalit iežas mátkki birra Norrbottenis, got dáiddaprošeakta šaddá ja máŋga gelddolaš gávnnahemiid birra.


Lávvordat golggotmánu 24 beaivvi dii 14.00
Bok & Bild, Kulturens Hus, Julev

Lávvordat skábmamánu 28 beaivvi dii 13.00-15.00
Sotnabeaivi skábmamánu 29 beaivvi dii 11.00 – 15.00
Gávpotviessuhálla, Giron


Girji vuvdojuvvo Julevus ja Gironis daid bajil čállon beivviid, kontánta dehe swisch 150 ruvdnui, ja dan maŋŋil Girona girjegávppis.
Girji lea maid luoikamuššii du girjerádjosis.


Konstmuseet i Norr álggahii 2014 ovttasbarggu dáiddáriiguin akayja E.B Itso. Bovdehuvvon Konstmuseet i Norras dáiddárat álggahedje interaktiiva dáiddaprošeavtta Girona guovllus. Dáiddáriid ulbmil ja áigumuš leai allateknologalaš čovdosiid haga iskat persovnnalaš gávnnaheami ovdalgo dan stuorra, sin mielas dávjá, eahpepersovnnalaš publihka.

Prošeavtta boađus leai golbma vahkkosaš road-trip ovdal mearriduvvon mátkegeainnu mielde Girona 15 giliid gaska, Norgga rájis Suoma rádjái, divvojuvvon Piagio Ape vehkiin. Mopedabiila doaimmai dego smávit dáiddahálla stuorra osiin akay ja E.B Itsos iežas, ja iežá dáiddáriid, dokumentašuvnnaiguin ovddit čađahuvvon prošeavttain, dáidagiiguin, video, govaiguin, girjjiiguin ja fanzinesiiguin.

Ovtta jándora juohke gilis gosa bisánedje dat johtti vuorká ja seammás dáiddahálla lea vejolaš galledit ja doaimmai čoahkkinbáikin ságastallamiidda ja lonohallamiidda máidnasiin ja dávviriin. Go fas geavahedje lonohallama sihte jearahallamiid ja govaid – ođđa dehe boares veahkačoakkálmasain gussiin ja sii de fas ožžo dáidaga.

Ávdnasiid, dego jearahallamat, govat, reseapttat ja sullásaččat čohkkehuvvojedje prentejuvvon mátkebeaivegirjji hámis, seammás leai dokumentašuvdna prošeavttas ja maid čalbmeravkalanboddu váldon dáiddáris dan servodagas man galledeigga.

-

akay ja E.B Itso leaba guokte dáiddára geat goappešagat bargaba gávpoga eavttuiguin.

akay lea čalmmustahtton sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat iežas prošeavttain mat dávjá leat vuođđuduvvon jurdagis ahte visuin lea vuoigatvuohta almmolaš latnjii. Su prošektii gullo maid geavaheapmi ávdnasis mii gávdno sajis ja doaimmaha gávpoga gaskalanjalaš eatnama mii ii gullo geasage. Geaidnodáiddaprošeavttas Akayisma son lea ráhkadat dáiddainstallašuvnnaid sierra hámiiguin ja sturrodagain olles máilmmis. aka lea maid almmuhan máŋggaid fanzinesiid ja girjiid ja doaibman oahpaheaddjin Idun Lovénas.

E.B Itso lea dáiddár Köpenhámmas guhte jeavddálaččat bargá badjelgehččon guovlluiguin ja gávpoga birra ja maid gaskavuođain dain osiid servodagas gos lea suohkat olbmuiguin ja báikegoddeguovlluiguin. Olggobeal urbána ráhkadusaid E.B Itso maid bargá mediaiguin dego filmmain, govvemiin ja publihka dieđuiguin. Cealkámuša man son lea ovttastahttán iski mátkkiiguin – lagašguovllus dehe guhkkelis.


Follow a day with akay & E.B. Itso here

Konstmuseet i Norr presenterar
i samarbete med LKAB:

Stadshuset blir bilderbok
En populärvetenskaplig dokumentation av Lars Isestig
som under hösten 2016 kommer att resultera i en bilderbok för barn.

Med anledning av den pågående stadsutveckling i Kiruna som följd av LKABs gruvbrytning kommer Kirunas nuvarande stadshus Igloo av Arthur von Schmalensee att ersättas av Kristallen - Henning Larsens vinnande förslag i arkitekttävlingen för nytt stadshus. Kiruna stadshus byggnadsminne har upphävts men kvar finns ett krav från Länsstyrelsen att dokumentera byggnaden innan nedmontering och rivning.

Målgruppen för denna del av populärversionen av dokumentation av Kiruna stadshus är barn och unga. Resultatet av denna illustrativa dokumentation kan utöver att distribueras i tryckt form till bilderbokens målgrupp för att implementeras i skolverksamheten även visas i utställningsform. Bildkonsten riktar sig mot en bred målgrupp där det finns möjlighet att öka kunskapen om stadens byggnadshistoria och delaktighet i stadsomvandlingen.

Dokumentationen skall i enlighet med Länsstyrelsens krav omfatta byggnaden ur flera aspekter som arkitekturhistoriska, konstnärliga, byggnadstekniska, samhällshistoriska och miljöskapande värden. Den ska även omfatta en etnologisk dokumentation som belyser verksamhet och aktiviteter i stadshuset, hur det är att verka i och besöka byggnaden.

Stadshuset är en symbolbyggnad för Kiruna stad. Byggnaden har stora kulturhistoriska värden som har sin grund i den arkitektoniska utformningen och arkitektens tolkning av funktionen stadshus och de lokala förutsättningarna. Byggnaden innehåller en rad referenser till Kirunas historia och har en gedigen utformning som inbegriper allt från placering av byggnaden till utformning av detaljer i inredningen och en väl genomtänkt rumslighet. I byggnaden finns en mängd konstverk, bland dem flera som har skapats specifikt för denna byggnad vilket gör bildkonsten till ett väl valt uttryck som dokumentationsform då det på ytterligare ett sätt knyter an till byggnadens utformning.

Lars Isestig är utbildad vid HDK, Högskolan för design och konsthantverk vid Göteborgs Universitet. Han har tidigare jobbat med att genom illustration och text tolka det karaktäristiska och historiskt anknutna med en plats i relation till en produkt då han genomförde ett samarbete med ölproducenten Jämtlands Bryggeri.

-
Oavsett om det handlar om historiska händelser, sägner eller rent skvaller lär vi oss att förstå den värld vi lever i genom berättelser.
Lars Isestig, illustratör
-


Har du en historia om stadshuset som du vill dela med Lars?
Skriv till honom på stadshusetblirbarnbok@isestig.seKonstmuseet i Norr presents
in collaboration with LKAB:

The town hall becomes a picture book
A popular scientific documentation by Lars Isestig
which will result in a picture book for children in autumn 2016.

In connection with the ongoing urban development in Kiruna as a result of LKAN’s mining, Kiruna's current town hall, Igloo, by Arthur von Schmalensee will be replaced by Kristallen - Henning Larsen's winning entry in the architectural competition for the new town hall. Kiruna town hall’s status as a listed building has been suspended but the County Board still requires that the building be documented before its dismantling and demolition.

The target audience for this part of the public version of the documentation of Kiruna town hall are children and youths. The result of this illustrative documentation can be distributed in print form to the target group for inclusion in educational activities, as well as be shown as an exhibition. The art is directed at a wide audience, where there is an opportunity to increase awareness of the town's architectural history and participation in urban transformation.

In accordance with the County Board’s requirements, the documentation will encompass several perspectives on the building, such as architectural history, art, engineering, social history, and environmental values. It will also include an ethnological record that highlights activities and operations in the town hall, as well as impressions of how it is to work in and visit the building.

The town hall is a symbolic building for the city of Kiruna. The building is of great cultural and historical significance due to its architectural design, as well as the architect’s interpretation of a town hall’s function and the local conditions. The building contains a number of references to Kiruna's history and is characterised by a sound design encompassing everything from the building’s location to the details in the interior and a well thought-out spatiality. The building contains a number of artworks, including several that have been created specifically for this building, thus making visual art an appropriate documentary format that in yet another way relates to the building’s design.

Lars Isestig studied at HDK, School of Design and Crafts at the University of Gothenburg. He has previously worked with the textual and artistic interpretation of a location’s characteristics and history in relation to a product when he undertook a collaboration with Jämtland Brewery.

-
Whether it is about historical events, legends or simply gossip, we learn to understand the world we live in through stories.
Lars Isestig, illustrator
-


Do you have a story about the town hall you'd like to share with Lars?
Write to him at stadshusetblirbarnbok@isestig.seKonstmuseet i Norr esittelee
yhteistyössä LKAB:n kanssa:

Kaupungintalosta tulee kuvakirja
Lars Isestig suorittaa populaaritieteellisen dokumentoinnin,
jonka tuloksena julkaistaan lasten kuvakirja vuonna 2016.

LKAB:n kaivostoiminnasta johtuen Kiirunassa on meneillään kaupunkikehitys, johon liittyen Kiirunan nykyinen, Arthur von Schmalenseen suunnittelema Igloo-kaupungintalo saa väistyä Kristallenin tieltä – se on Henning Larsenin ehdotus, joka voitti arkkitehtuurikilpailun uudesta kaupungintalosta. Kiirunan kaupungintalon suojelunalaisuus on peruttu, mutta lääninhallitus edellyttää rakennuksen dokumentointia ennen purkamista.

Dokumentoinnin populaariversion kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Tämän illustratiivisen dokumentoinnin tulosta voidaan jaella painetussa muodossa kuvakirjan kohderyhmälle osana koulutoimintaa ja lisäksi esitellä näyttelyn muodossa. Kuvataide suuntautuu laajalle kohderyhmälle, jolle on mahdollista kertoa kaupungin rakennushistoriasta ja osallisuudesta kaupunkimuutokseen.

Dokumentoinnin tulee lääninhallituksen vaatimuksen mukaan käsittää rakennus useista eri näkökulmista, joita ovat arkkitehtuurihistoriallinen, taiteellinen, rakennustekninen, yhteiskuntahistoriallinen ja ympäristöä muokkaava arvo. Mukana tulee olla myös etnologinen dokumentointi, joka valottaa kaupungintalon toimintaa ja aktiviteetteja ja sitä, millaista rakennuksessa työskenteleminen ja vieraileminen on.

Kaupungintalo on Kiirunan kaupungin symbolirakennus. Rakennuksella on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, joka pohjautuu arkkitehtoniseen suunnitteluun ja arkkitehdin tulkintaan siitä, mikä kaupungintalon tehtävä on ja mitä paikalliset edellytykset ovat. Rakennus sisältää paljon viitteitä Kiirunan historiaan, ja sen yhdenmukainen suunnittelu käsittää kaiken rakennuksen sijoituksesta sisustuksen yksityiskohtien suunnitteluun ja tarkoin harkittuun tilasuunnitteluun. Rakennuksessa on monia taideteoksia, joista useat on luotu nimenomaan tätä rakennusta varten. Tämän vuoksi kuvataide onkin hyvä valinta dokumentoinnin muodoksi, koska se on olennainen osa rakennuksen suunnittelua.

Lars Isestig on valmistunut Göteborgin yliopiston Högskolan för design och konsthantverkista (HDK). Hän on aiemmissa töissään tulkinnut kuvituksen ja tekstin kautta paikan ominaispiirteitä ja historiallista viitekehystä suhteessa tuotteeseen, kun hän teki yhteistyötä Jämtlands Bryggeri -olutpanimon kanssa.

-
Olivatpa kyseessä historian tapahtumat, tarut tai puhtaasti juorut, opimme ymmärtämään ympäröivää maailmaamme tarinoiden kautta.
Lars Isestig, kuvittaja
-


Kirjoitta Lars :
stadshusetblirbarnbok@isestig.seKonstmuseet i Norr tarjoa
yhteistyössä LKAB:n kans:

Kaupunkitalo tullee kuvakirjaks
Lars Isestigin popylääritietheelinen tokymenttasjuuni,
joka syksylä 2016 saapi tuloksen kuvakirjana lapsile.

Riippuen siittä käynistä olevasta Kierunan kaupunkinkehityksestä joka on seurauksena LKAB:n kruuvasta tullee Kierunan nykynen kaupunkitalo Igloo, jonka Arthur von Schmalenseen on piirtäny, Kristalleni korvaamhaan sen, joka oli Henning Larsenin voittama ehotus arkkitehtikilpailussa uuesta kaupunkitalosta. Kierunan kaupunkitalon rakenusmuisto on perruutettu, mutta jäljelä on yks vaatimus Lääninhallitukselta ette tokymentteerata rakenuksen ennen kun purethaan ja revithään.

Tavoteryhmä tälle Kierunan kaupunkitalon tokymenttasjuunin popylääriversjuunin osale on lapset ja nuoret. Tulokset tästä ilystratiivisesta tokymenttasjuunista saattaa paitti sen ette levittää sitä painetussa muoossa kuvakirjan maaliryhmäle ja soveltaa sitä koulutoiminassa, mutta kans käyttää näyttelymuotona. Kuvataije kohtistuu laahjaan tavoteryhmään missä on maholisuus ette lisätä tietoja kaupunkin rakenushistuuriasta ja osalistumista kaupunkin muuttumisheen.

Tokymenttasjuuni pittää Lääninhallituksen vaatimuksitten mukhaan sisältää rakenusta monesta aspektista kun arkkitehtihistuurilisia, taitheelisia, rakenusteknisiä, yhteiskunta histuurialisia ja miljööluovalisia arvoja. Se pittää kans sisältää etnolookista tokymenttasjuunia joka valastaa kaupunkitalon toimintaa, kuinka se on ette toimia ja vieraila rakenusta.

Kaupunkitalo on symboolirakenus Kierunan kaupunkile. Rakenuksela on suuret kulttuurihistuurialiset arvot joitten perusta on arkkitehtituuninen muotoilu ja arkkitehtin tulkkaus kaupunkitalon fynksjuunista ja paikalisista eelytyksistä. Rakenus sisältää useampia referensiä Kierunan histuurihaan ja sillä on vahva muotoilu joka sisältää kaikkia rakenuksen sijottamisesta sisälön detaljitten muotoilhuun ja hyvin läpiajatelthuun huonestamisheen. Rakenuksessa on useampia taijeteoksia, muun muassa monta jokka on luottu erikoisesti tälle rakenukselle mikä tekkee kuvataitheen hyvin valithuun tokymenttasjuunimuoon ilmaisuks koska se lissäävänä tavala liittyy rakenuksen muothoon.

Lars Isestig on koulutettu HDK:ssa, Göteborgin yliopiston Tesainin ja taijekäsityön korkeakoulu. Hän on aiemin ollu töissä ilystrasjuunin ja tekstin kautta tulkata paikan karaktäristiikan ja histuriaalisia sitomuksia suhteessa tuotheesheen. Se oli sillon kun hän teki yhen yhteistyön öölinvalmistelija Jämtlands Bryggerin kans.

-
Riippumatta jos se koskee histuurialisia tapahtumia, juttuja eli jopa juoruja met opima ymmärthään sitä maailmaa mitä met elämä kertomuksitten kautta.
Lars Isestig, ilystratööri
-


Kirjoitta Lars:
stadshusetblirbarnbok@isestig.seKonstmuseet i Norr ovdanbuktá
ovttasbargguin LKAB:in:

Gávpotviessu šaddá govvagirjin
Populearadieđalaš dokumentašuvdna Lars Isestigas
mii čakčat 2016 boahtá šaddat govvagirji mánáide.

Jođus gávpotsirdin Gironis LKAB ruvkeroggama dihte Girona dálá gávpotviessu Igloo Arthur von Schmalensee sadjái boahtá Kristallen - Henning Larsena vuoiti evttohus arkiteaktagilvvus ođđa gávpotvissui. Girona gávpotviessu huksenmuitu lea loahpahuvvon muhto báhčán lea gáibádus Leanastivrras ahte galgá dokumenteret viesu ovdal go gaikot dan.

Ulbmiljoavku dán populearaveršuvdnii dokumentašuvdnii Girona gávpotviesus leat mánát ja nuorat. Boađus dán govvejeaddji dokumentašuvnnas sáhttá lassin juhkkojuvvot prentejuvvon hámis govvagirjji ulbmiljovkui vai implementerejuvvo skuvladoibmii maid vuosehuvvo čájehushámis. Govvadáidda lea stuorra ulbmiljovkui gos lea vejolašvuohta lasihit dieđu gávpoga huksenhistorjjá birra ja oassálastima gávpotrievdadeamis.

Leanastivrra gáibádusaid jelgii dokumentašuvdna galgá sisdoallat huksehusa máŋggaid aspeavttain dego arkiteaktahistorjjá, dáiddalaš, huksenteknihkka, servodathistorjjálaš ja birasráhkadeaddji árvvut. Galgá maid siskkildit etnologalaš dokumentašuvnna mii čalmmustahttá doaimma ja doaluid gávpotviesus, got lea doaibmat das ja mannalit huksehusas.

Gávpotviessu lea symbolahuksehus Girona gávpogii. Huksehusas lea stuorra kulturhistorjjálaš árvu mas lea vuođđu dan arkitektovnnalaš hábmemis ja arkiteavtta dulkoma doaimmas gávpotviesus ja báikkálaš eavttuid. Huksehusas leat máŋga referánsa Girona historjái ja lea vuđolaččat hábmehuvvon ja sisdoallá visot saji válljemis detáljjaid válljemis viessobiergasiin gitta bures jurddašuvvon latnjavuohta. Huksehusas gávdnojit ollu dáidda, earret iežá máŋga mat leat ráhkaduvvon erenoamážit dán huksehussii mii dagaha govvadáidaga bures válljejuvvon cealkámuššan dokumetašuvdnahámis go vel ovtta láhkái čadno huksehusa hápmái.

Lars Isestig lea gazzan oahpu HDK:s, Högskolan för design och konsthantverk Göteborga Universitehtas. Son lea ovdal bargan gováhallamiin ja teavsttain dulkot mihtilmasa ja historjjálaččat čadnon báikái buvtta gaskavuođain dalle go son čađahii ovttasbarggu vuollabuvttadeddjiin Jämtlands Bryggeriain.

-
Beroškeahttá jus lea sáhka historjjálaš dáhpáhusain, máidnasiin dehe luovus ságat de mii oahppat ipmirdit dan máilmmi gos mii eallit muitalusaid bokte.
Lars Isestig, gováhalli
-


Lea go muitalus gávpotviessu birra?
Calle stadshusetblirbarnbok@isestig.se

Vad gör Bella Rune?

Bella Rune arbetar med skulptur, ofta med performativa inslag. Hon arbetar ofta med taktila material, som fuskpäls, trådar färgade i skrivarbläck, silversprayade trädstammar och upplåsbar plast. Runes val av material och ofta storskaliga objekt skapar en nästan virtuell upplevelse i det fysiska rummet, rummets direkta läsbarhet sätts ur spel.

Rune använder sig ofta av formella konstreferenser klär in dem i andra material. Konkretism möter stretchiga danstextiler och popkonstens visuella illusioner utmanas av rörelsen i neonfärgade fransar som följer rörelser i rummet.

Verken skapar en brygga mellan olika rum och världar, mellan skogsrummet och det digitala rummet som uppstår i smartphones, mellan skog och gallerirum, mellan sterila sjukhussalar och den återskapade och stiliserade rörelsen i hemtextiler.

Att konsten skapar rum för andra typer av möten och möjligheter är centralt i Runes konstnärskap. Verken utmanar ett slentrianmässigt seende och rörelsemönster och får betraktaren att fysiskt och mentalt röra sig annorlunda och utmanar ett common sense-beteende och seende.

Bella Rune är utbildad vid Chelsea College of Art. Hennes senaste utställningar inkluderar Konsekvensanalys i Konstskogen i Uppsala, en permanent utsmyckning på Gävle sjukhus, grupputställningar på Moderna Museet och Galleri Magnus Karlsson, soloutställningar i Sverige och i Mexiko med galleri Crystal och samarbetet Restaurang Allemansrätten med Jonas Nobel, Parkteatern och Mossutställningar. Tidigare utställningar inkluderar soloutställning på Marabouparken och Ynglingagatan 1, och projekt under Istanbulbiennalen. Hennes verk finns representerade på bland annat Moderna Museet, Göteborgs konstmuseum och Malmö konstmuseum.

Bella Rune är professor på Konstfack i konst med textil inriktning.Look through - Dig up - Scan - Extract - Invisible


What does Bella Rune do?
Bella Rune works with sculpture that often takes on performative character. She frequently works with tactile materials, including faux fur, wires colored with printer ink, silver-sprayed tree trunks and inflatable plastic. Rune’s choice of materials and often large-scale objects create an almost virtual experience in physical space, eliminating the immediate legibility of the space.

Rune often employs formal art references dressed in alternative materials: concrete art meets stretchy dance textiles, while pop art’s optical illusions a re contradicted by the swinging of neon fringes that follow the movement in the space.

The works create bridges between various spaces and worlds, between the forest and the digital space generated by smartphones, between the forest and the gallery room, between sterile hospital wards and recreated, stylized movements of home textiles.

Creating room for alternative kinds of meetings and possibilities through art is central to Rune’s practice. Her works challenge routine modes of vision and patterns of movement and require that the viewer move differently both mentally and physically, while challenging common-sense behavior and views.

Bella Rune received her BA at Chelsea College of Art. Her recent exhibitions include Konsekvensanalys in Konstskogen (the Art Woods) in Uppsala, a permanent installation at Gävle Hospital, group exhibitions at Moderna Museet and Galleri Magnus Karlsson, solo exhibitions in Sweden and Mexico with Gallery Crystal and the collaboration Restaurang Allemansrätten with Jonas Nobel, Parkteatern and Mossutställningar. Previous exhibitions include a solo exhibition at Marabou Park and Ynglingagatan 1, as well as projects during the Istanbul Biennial. She is represented at Moderna Museet, Gothenburg Museum of Art and Malmö Art Museum, among other places.

Bella Rune is a professor of fine artss in textiles at Konstfack.Tarkista – Selaa - Kaiva esiin – Tutki – Suodata - Näkymätön


Mitä Bella Rune tekee?
Bella Rune tekee veistoksia, joihin liittyy usein performanssimaisia elementtejä. Hänen materiaalinsa ovat usein taktiileja, esimerkiksi tekoturkis, musteella värjätyt langat, hopeanvärisiksi spreijatut puunrungot ja puhallettava muovi. Runen materiaalinvalinta ja usein hyvin suurikokoiset teokset saavat aikaan lähes virtuaalisen elämyksen fyysisessä tilassa, ja huoneen suora olemus unohtuu.

Rune käyttää teoksissaan muodollisia taideviittauksia puettuna muiden materiaalien muotoon. Konkretismi kohtaa joustavat tanssitekstiilit, ja poptaiteen visuaaliset illuusiot haastetaan huoneen liikkeitä seurailevien neonväristen hapsujen välityksellä.

Teokset luovat sillan eri tilojen ja maailmojen välille, metsäluonnon ja älypuhelimissa kehittyvän digitaalisen tilan välille tai steriilien sairaalasalien ja kodintekstiilien uudelleenluomisen ja tyylitellyn liikkeen välille.

Runen taiteessa on keskeistä, että se saa aikaan toisentyyppisiä kohtaamisia ja mahdollisuuksia. Teokset asettavat haasteen pintapuoliselle tarkastelulle ja liikemalleille ja saavat katsojan liikkumaan fyysisesti ja henkisesti uudella tavalla, sekä haastavat arkisen käyttäytymisen ja katsomistavan.

Bella Rune on opiskellut Chelsea College of Art -oppilaitoksessa. Hänen viimeisimpiä näyttelyitään ovat Konsekvensanalys Uppsalan taidemuseon taidemetsässä, Gävlen sairaalan pysyvä taidenäyttely, yhteisnäyttelyt Moderna Museetissa ja Galleri Magnus Karlssonissa, yksityisnäyttelyt Ruotsissa ja Meksiko Crystal-gallerian kanssa sekä yhteistyö Allemansrätten-ravintolan kanssa yhteistyökumppaneina Jonas Nobel, Parkteatern ja Mossutställningar. Aiempia näyttelyitä olivat yksityisnäyttelyt Marabouparkenissa ja Ynglingagatan 1:ssä, sekä projekti Istanbulin biennaalessa. Runen teoksia on muun muassa Moderna Museetissa, Göteborgin taidemuseossa ja Malmön taidemuseossa.

Bella Rune toimii professorina Konstfackin tekstiilitaiteen osastolla.Nähhä läpi – Kaiva framile – Skannata – Vaskata esile – Näky-mätön


Mitäs Bella Rune tekkee?
Bella Rune on töissä veistoksitten kans, useasti missä on performansin sisältöä. Hän työskentellee useasti taktiilisen materiaalin kans, kun valeturkki, lankoja jokka on färjätty printterin pläkissä, hopean spreijatut puunrungot ja ylöspuhalettavan plastin kans. Runen materiaalin valinta ja useasti ison skaalan objektia luopi kohtapa virtuaalisen kokemuksen fyysisessä huonheessa. Huonheen suora luettavuus poistethaan.

Rune käyttää useasti viralisia taijereferensiä joita hän päältää muila ainheila. Konkretismi kohtaa stretsattua tansitekstiiliä ja poppitaitheen visuaalisia ilysjuunia haastethaan neooni färjätyitten fransitten liikutuksitten kans jokka seuraavat huonheessa olevia liikheitä.

Teokset luovat sillan eri huonheitten ja mailmoitten välilä, mettähuonheen ja tiikitaalisen huonheen välilä joka syntyy smaartfoonissa, mettän ja kallerihuonheen välissä, steriili sairalan salitten ja uuesti luotun ja stiliseeratun liikkumisen kotitekstiilissä.

Pääpiste Rune taitheen luomisessa on ette taije luopi tillaa muitten tyypitten kohtaamisille ja maholisuuksile. Teokset haastavat slentriaanista kattantoa ja liikkuvuus myösteriä ja saapi kattojan fyysisesti ja menttaalisesti liikkumhaan muula tavala ja hastaa common-sense käyttäytymistä ja kattontaa.

Bella Rune on koulutettu Chelsea College of Artissa. Hänen viimeiset näyttelyt sisältävät Konsekvensanalysin Konstskogenissa, Uppsala. Ja permanentti koristelu Gävlen sairalassa, joukkonäyttelyitä Moderna Museetissä ja Galleri Magnus Karlssonissa, soolonäyttelyitä Ruottissa ja Mexikossa galleri Crystalin kansa ja yhteistyössä Restaurang Allemansrättenin ja Jonas Nobelin, Parkteaternin ja Mossutställningarin kans. Aiemat näyttelyt sisältävät soolonäyttelyn Marabouparkissa ja Ynglingagatan 1, ja prujekti Istanbulbiennalin aikana. Hänen teokset on eustettuna muun muassa Moderna Museetissä, Göteborgin taijemyseymmissä ja Malmön taijemyseymmissä.

Bella Rune on Konstfackin taitheen professoori jolla on tekstiili suunta.Oaidnit čađa – Goaivvu – Skánnet – Gávnna – Oaidnemeahttun


Maid Bella Rune dahká?
Bella Rune bargá bácciiguin, dávjá performatiiva osiiguin. Son bargá dávjá taktiila ávdnasiiguin, dego máhkašnáhkki, ivdnejuvvon árpput čállinbleahkas, silbacirgojuvvon muorramáddagat ja plásttain man máhttá bossut. Rune ávnnas válljen ja dávjá stuorra dávvirat ráhkadit meastá virtuálalaš vásáhusa dan fysalaš lanjas, ii leat vejolaš lohkat lanja dakkaviđe.

Rune geavaha dávjá formálaš dáiddareferánssaid ja coggá daid iežá ávdnasiidda. Konkretisisma gávnnaha stretša dánsadiŋggaiguin ja popdáidda visuála illušuvnnat hástaluvvot lihkastagas neonivdnás riessuin mat čuvvot lihkastaga lanjas.

Dávvirat ráhkadit silddi sierra lanjaid ja máilmmiid gaskkas, meahccelanja ja digitála lanja gaskkas mii šaddá smart-telefovnnas, meahci ja galleriijalanja gaskkas, steriila bohcceviesolanjaid ja dat ođđasit ráhkaduvvon ja stiilaráhkaduvvon lihkastat ruovttodiŋggain.

Ahte dáidda ráhkada saji iežá lágán gávnnademiide ja vejolašvuođaide lea guovddáš Rune dáiddabarggus. Dávvirat hástalit slentriana oainnu ja lihkastanminstariid ja ožžo geahčči sihke fysalaččat ja mentálalaččat lihkkat iežáládje ja hástala common sense-láhttema ja oainnu.

Bella Rune lea gazzan oahpu Chelsea College of Art. Su maŋemus čájáhusaide gullojit Konsekvensanalys i Konstskogen Uppsalas, bistevaš herven Gävle buohcceviesus, joavkočájáhus Moderna museetis ja Galleri Magnus Karlssonis, soločájehusat Ruoŧas ja Meksikos Crystal galleriijas ja ovttasbargu Restaurang Allemansrätteniin Jonas Nobeliin, Parkteatern ja Mossčájehus. Ovddibut čájáhusaide gullojit soločájehus Marabouparken ja Ynglingagatan 1, ja prošeakta Istanbulbiennalenis. Su ráhkadusat leat ovddastuvvon earret iežá Moderna Museetis, Göteborga dáiddamuseas ja Malmös dáiddamuseas.

Bella Rune lea professor Konstfackas dáidagis diŋga suorggis.

Cooper & GorferKonstnärsduon Cooper & Gorfer består av Sarah Cooper (USA) och Nina Gorfer (AUT) med bas i Göteborg. Från Cooper & Gorfers tidigare arbeten med ursprungsbefolkning på olika platser i världen och deras engagemang i frågor som berör dessa minoritetsgrupper kommer även detta projekt beröra den generella problematik som ofta återfinns kring ursprungsfolks rättigheter.

Konstmuseet i Norr kommer i samarbete med Cooper & Gorfer att producera en utställning som går under arbetsnamnet The Memory Sessions, med invigning i augusti 2016 i Kiruna stadshus. Utställningen kommer att utgöras av ett fotografiskt arbete, med huvudsaklig fokus på samiska kvinnoporträtt. Genom personliga berättelser uppblandade med en traditionellt mytomspunnen samisk kultur och samtida politiska förutsättningar rör sig konstnärernas uttryck i gränslandet mellan antropologi och konst, mellan det dokumentärt skildrade och det fiktiva.

För tidigare arbeten av Cooper & Gorfer se www.coopergorfer.com/art/ Artist duo Cooper & Gorfer, comprising Sarah Cooper (USA) and Nina Gorfer (AUT), are based in Gothenburg. Rooted in Cooper & Gorfer’s earlier work with indigenous peoples in various places around the world and their engagement in issues affecting these minority groups, this project concerns the more general problems commonly encountered around indigenous peoples’ rights.

Konstmuseet i Norr, in collaboration with Cooper & Gorfer, has scheduled an exhibition, currently under the working title of The Memory Sessions, to open in August 2016 in Kiruna City Hall. The exhibition is to consist of photographic work, the main focus being portraits of Sami women. By means of personal stories mixed with traditional mythical Sami culture and contemporary political conditions, the artists' mode of expression resides in the borderland between anthropology and art, between the documentarily portrayed and the fictive.

For earlier work by Cooper & Gorfer, visit www.coopergorfer.com/art/ Taiteilijakaksikon Cooper & Gorfer jäsenet ovat Sarah Cooper (USA) ja Nina Gorfer (AUT), jotka asuvat Göteborgissa. Myös tämän projektin taustalla ovat Cooper & Gorferin aiemmat teokset alkuperäiskansojen parissa maailman eri puolilla sekä heidän kiinnostuksensa näiden vähemmistöryhmien asioihin, usein nimenomaan alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvät ongelmat.

Konstmuseet i Norr tuottaa yhteistyössä Cooper & Gorferin kanssa näyttelyn, jonka työnimenä on The Memory Sessions ja jonka avajaiset ovat elokuussa 2016 Kiirunan kaupungintalolla. Näyttelytyöt ovat valokuvia, pääasiassa saamelaisten naisten muotokuvia. Taiteilijat liikkuvat antropologian ja taiteen, dokumentin ja fiktion välimaastossa keinoinaan henkilökohtaiset kertomukset, perinteinen, myyttinen saamelaiskulttuuri sekä nykypäivän poliittisten olosuhteiden maailma.

Cooper & Gorferin aiempia teoksia näet verkkosivulla www.coopergorfer.com/art/ Taiteilijapari Cooper & Gorfer on Sarah Cooper (USA) ja Nina Gorfer (AUT). Heilä on majapaikka Göteborgissa. Cooper & Gorferin aiemista töistä alkuperäkansoitten kans eri paikoissa mailmassa ja heän osalistuminen kysymykshiin jokka koskevat vähemistöryhmiä tullee tämä prujekti kans koskemhaan. Sitä ylheistä pruplematiikkaa joka useasti löytyy alkuperäkansoitten oikeuksissa.

Konstmuseet i Norr tullee yhteistyössä Cooper & Gorferin kans tuottamhaan yhen näyttelyn joka kulkee työnimelä The Memory Sessions, joka vihithään Kierunan kaupunkitalossa, aykystissä/elokuussa 2016. Näyttely tullee koostumhaan yhestä futukraaffisesta työstä, jossa on pääpiste saamelaisia vaimon kuvauksia. Henkilökohtaisitten kertomuksitten kautta sekotettuna perinhteelishiin saamelaiskulttuurin mytolokihiin ja nykyaijan puliittiset eelytykset taiteilijoitten ilmasu liikkuu antropolokian ja taitheen rajamaissa. Tokymentäärisen kuvauksen ja fiktiivisen mailman välissä.

Aiempia Cooper & Gorferin töitä katto www.coopergorfer.com/art/ Dáiddárguovttis Cooper & Gorfer leaba Sarah Cooper (USA) ja Nina Gorfer (AUT) vuođuin Göteborgas. Cooper & Gorfers leaba ovdal bargan eamiálbmogiiguin sierra sajiin máilmmis. Ja sudnos lea beroštupmi áššiin mat gusket daid unnitlogujoavkkuid. Dát prošeakta boahtá maid guoskat dan oppalaš váttisvuođa man dávjá gávdná eamiálbmogiid vuoigatvuođaid oktavuođas.

Konstmuseet i Norr boahtá ovttasbargguin Cooper & Gorferiin buvttadit čájehusa man bargonamma lea att The Memory Sessions, borgemánus 2016 rahppu Girona gávpotviesus. Čájehusas boahtá leahkit fotográfalaš bargu, sámi nissongovat leat váldodeaddu. Persovnnalaš muitalusaiguin seaguhuvvon árbevirolaš bassi sámi kultuvrrain ja dálááiggi politihkalaš eavttuin dáiddáriid cealkámuš lihkká rádjeguovllus antropologiija ja dáidda gaskkas, dan dokumentára govahallamis ja dat fiktiivva.

Ovddibut barggut Cooper & Gorferis www.coopergorfer.com/art/

Bella Rune
MJUKVARANS MIMIKRY - KONSEKVENSANALYS 2.0En vandringsutställning med textil skulptur
och en app för augmented reality (förstärkt verklighet)

Visas 30 januari - 21 februari på Kiruna sporthalls ordinarie öppettider

I dag använder vi telefonen för att uppdatera oss om vad som sker i världen och för att checka in med vänner och bekanta. Jag använder mig av ytan som smartphones skapar, där privat och offentligt möts för att skapa sociala skulpturer.

Appen
Bilder på textila element, som både kan bäras och tittas på blir, i utställningen, triggers för en augmented reality app i smart-telefonen, där ”verklighet” blandas med virtuella modeller och animationer. När vi tittar på triggerbilderna genom telefonen blir den en scanner med vilken användaren läser av världen och synliggör undertexter och dolda världar.

Formen
Eventmarketing, pop-up och give-aways genomsyrar idag de offentliga rummen och samtidigt som de pockar på uppmärksamhet är de vår tids o-ifrågasatta, undanglidande normalitet materialiserad. Politik och ekonomi visualiseras på sätt som gör det svårt att tränga igenom materialet och kritiskt granska innehållet.
I utställningen utnyttjas dessa textila ytor, som vanligtvis används för att promota och sälja in olika produkter, stadsplaner och grupper. I Mjukvarans mimikry får mössor, banners, tygkassar, back-drops en visuell hemlig undertext. Utställningen består av en grupp skulpturer som är fristående och en del element är multiplar som besökarna kan ta med sig hem.

Bakgrund
Utställningen tar avstamp i protester som kamoufleras till något oförargligt.Utställningen är inspirerad av samtida och historiska exempel på motstånd och protester som sker inuti normerande system, exempelvis samiska protester där kolten vänds ut och in, t.ex. i protest under exotifierande fotograferingar under 30-talet och anti-nazistbudskap i Nazityskland som förkläddes till broschyrer om ofarliga verksamheter som kaktusskötsel.

Platsen
Platsen för utställningen är sport- och simhallen dit många olika grupper i samhället kommer och kanske möts. För denna turnerade utställning, som leker med det publika och privata, synliga och dolda verkligheter, är hallarna intressanta platser. Sport- och simhallen förflyttar oss fysiskt till en annan klimatzon och ett annat element och är en perfekt plats för lekfulla verklighetsförskjutningar.

För vem?
Utställningen öppnar sig för olika grupper, men vi ser gärna att utställningen besöks av de ungdomar som har kraft att förändra, men är fostrade i svåråtkomliga samhällspresentationer där de inte vet sina medborgerliga plikter och skyldigheter, samtidigt som nätets troll och konspirationsteoretiker lockar med svart-vita förklaringsmodeller.


Vad gör Bella Rune?

-

Utställningskalender

KIRUNA
Kiruna Sporthall 30 januari - 21 februari

HEDENÄSET
22 februari - 3 mars

GÄLLIVARE
4 mars - 20 mars

-

Vill du bjuda in den kostnadsfria utställningen till din ort i Norrbotten?
Läs mer i vår arrangörsinfoBella Rune
SOFTWARE’S MIMICRY - CONSEQUENCE ANALYSIS 2.0A traveling exhibition of textile sculpture and an augmented reality app

Opening: Saturday 30 January 2 pm at Kiruna sporthall,
then open 31 January – 21 February

Today, we use mobile phones to stay updated on what is happening in the world and to check in with friends and acquaintances. I use the surface generated by smartphones where private and public meet to create social sculptures.

The app
In the exhibition, pictures of textile elements that can both be worn and looked at become triggers for an augmented reality app on smartphones, where "reality" is mixed with virtual models and animations. When we view the trigger pictures through the phone, it works as a scanner through which the user decodes the environment, uncovering subtexts and hidden worlds.

The form
Event marketing, pop-ups and give-aways permeate the public sphere today, and while they demand attention, they are also the materialization of our time’s unquestioned and diffuse standards. Politics and economy are visualized in ways that make it difficult to penetrate the material and critically examine the contents.
The exhibition utilizes these textile surfaces which are usually used to promote and sell various products, city planning and groups. In Software’s Mimicry, caps, banners, totes and backdrops are given a secret visual subtext. The exhibition consists of a group of free-standing sculptures as well as a number of multiples that visitors can take home.

Background
The exhibition builds upon protests camouflaged as something innocuous.The exhibition is inspired by contemporary and historical examples of resistance and protests that take place inside the normative system, such as Sámi protests where the the kolt, or traditional Sámi costume, was turned inside out, for example in protest over exoticizing photography in the 1930s, and anti-Nazi publications in Nazi Germany that were disguised as leaflets about unthreatening activities such as maintenance of cactuses.

Location
The exhibition is located at a sports and swim center where many different social groups come and have the chance to meet. For a touring exhibition playing with the public and the private, as well as visible and hidden realities, the centers are interesting places. The sports and swim center physically moves us to another climate and element, and is therefore the perfect setting for playful reality shifts.

For whom?
The exhibition is intended for all different groups, but we particularly hope that it is visited by youths who have the power to incite change, but are brought up in inaccessible social presentations where they remain unaware of their civic duties and obligations, while the net’s trolls and conspiracy theorists lure with black-and-white explanatory models.


What does Bella Rune do?Bella Rune
SOFTWARE’S MIMICRY - KONSEKVENSSIANALYYSI 2.0Kiertonäyttely, jossa on esillä tekstiiliveistoksia ja augmented reality -sovellus (lisätty todellisuus)

Nykyään käytämme puhelinta pysyäksemme ajan tasalla maailman tapahtumista ja pitääksemme yhteyttä ystäviimme ja tuttaviimme. Käytän älypuhelimen luomaa pintaa, jossa yksityinen ja julkinen kohtaavat luodakseni sosiaalisia veistoksia.

Sovellus
Kuvat tekstiilielementeissä, joita voidaan sekä käyttää että katsoa, käynnistävät näyttelyssä älypuhelimen augmented reality -sovelluksen, jolloin ”todellisuus” yhdistyy virtuaalisiin malleihin ja animaatioihin. Kun katsomme triggerikuvia puhelimella, siitä tulee skanneri, jonka välityksellä käyttäjä lukee maailmaa ja tekee näkyväksi todelliset merkitykset ja kätketyt maailmat.

Muoto
Eventmarketing, pop-up ja give-away ovat nykyään läsnä kaikkialla julkisissa tiloissa, ja samalla kun ne keräävät huomiota, ne ovat aikamme kyseenalaistamaton ja mitäänsanomaton normaliteetti. Politiikka ja talous visualisoidaan siten, että on vaikea tunkeutua niiden ytimeen ja tarkastella sisältöä kriittisesti.
Näyttelyssä hyödynnetään tekstiilipintoja, joilla tavallisesti edistetään erilaisten tuotteiden, karttojen ja ryhmien myyntiä. Mjukvarans mimikry -näyttelyssä myssyt, bannerit ja kangaskassit luovat taustan salaisille visuaalisille merkityksille. Näyttely koostuu vapaasti seisovista veistoksista, ja osa elementeistä on monistettu niin, että kävijät voivat ottaa niitä mukaansa.

Taustaa
Näyttelyn lähtökohtana ovat protestit, jotka on naamioitu harmittomiksi.Näyttely on saanut innoituksensa sekä tämänhetkisistä että historiallisista vastarintaliikkeistä ja protesteista, joita tapahtuu normijärjestelmän sisällä, esimerkkeinä saamelaisten protestit, kun kolttia heitellään sinne tänne, protestit 30-luvun eksotisoiville valokuville tai natsi-Saksan natsisminvastainen toiminta, joka naamioitiin esimerkiksi kaktustenhoitoa käsitteleviksi harmittomiksi esitteiksi.

Paikka
Näyttelypaikka on urheilu- ja uimahalli, jossa käyvät ja kenties kohtaavat yhteiskunnan monet eri ryhmät. Tälle kiertonäyttelylle, joka leikittelee julkisen ja yksityisen sekä näkyvän ja kätketyn todellisuuden teemoilla, hallit ovat mielenkiintoisia paikkoja. Urheilu- ja uimahallissa siirrymme fyysisesti toiselle ilmastovyöhykkeelle ja toiseen elementtiin. Siksi se on täydellinen paikka leikkisille todellisuussiirtymille.

Kenelle?
Näyttely avautuu erilaisille yleisöille, mutta haluaisimme, että sitä kävisivät katsomassa nuoret, joilla on voimaa muuttumiseen mutta joita kasvatetaan vaikeasti saavutettavissa yhteiskuntapresentaatioissa, joissa he eivät tunne kansalaisvelvollisuuksiaan ja velvoitteitaan, ja samaan aikaan verkon trolli- ja salaliittoteoreetikot houkuttavat heitä mustavalkoisilla selitysmalleillaan.


Mitä Bella Rune tekee?Bella Rune
DIKITAALIAINHEEN MIMIKRY - SEURAUSANALYYSI 2.0Kulkunäyttely missä on tekstiili veistos ja appi joka vahvistaa toelisuutta (augmented reality).

Tänä päivänä käytämä telefuunia millä met pysymä mailman tapahtumissa matkassa nykyhetken muoossa ja millä met tjekkaama sisäle kaveritten ja tuttavitten yhteytheen. Mie käytän pintaa mitä smaartfoonit luovat, missä privaatti ja julkisuus kohtaavat millä mie luon sosiaalisia veistoksia.

Appi
Kuvia tekstiili elementistä, joita mennee kantaa ja kattoa tulevat näyttelyssä olheen se joka poksahtaa vahvisthaan toelisuutta (augmented reality) smaartfoonin apissa, missä ”toelisuus” sekoittuu virtuaalisten mallitten ja animasjuunin kans. Kun met kattoma poksahtuskuvia telefuunin kautta siittä tullee skanneri jonka kautta käyttäjä lukkee mailmaa ja tekkee näköseks alitekstiä ja piilotettuja mailmoja.

Muoto
Tapahtuman markkinointi, pop-up ja giwe-aways on selvästi näkyviä osia tämän päivän julkisista huonheista, ja samala kun net houkuttelevat huomatusta net on meän aijan ei-kysheenalaistettuja, poishuilaavia normaliteettia materiaaliseerattuna. Pulitiikka ja ekonomi visyaliseerathaan sellaisela tavala ette se tekkee net vaikeaks painua läpi materiaalin ja kriitilisesti tarkistaa sisältöä.
Näyttelyssä käytethään hyväksi näitä tekstiili pintoja, joita tavalisesti käytethään markkinointissa ja kun myythään eri tuotheita, kaupunkisuunitteluita ja porukoita. Dikitaaliainheen mimikryssä saapi lakit, bannersit, vaatekassit, back-dropsit visuaalisen salhaisen alitekstin. Näyttely koostuu yhestä ryhmästä veistoksia jokka seisovat vaphaana ja jokku elementit on multipelit joita kävijät saattavat ottaa kotia.

Tausta
Näyttelyn perusta on protestia joita kamufleerathaan johonki arkipäivälisheen joka ei herätä mieltä. Näyttely on ottanu inspirasjuunia nykyaijan ja histuurialisista vastarinnan ja protestin esimerkistä joita tapahtuu normeeraavan systeemin sisäpuolela, esimerkiks saamelaisten protestit missä pesken käänethiin nurinpäin esimerkiks protestina 1930-luvun kuvhiin missä heitä tehtiin eksoottiseks. Ja antti-naziviestijä Hitlerin Saksassa missä brosjyyrissä kuvathiin toimintaa kuin kaktyksen hoitoa.

Paikka
Näyttelyn paikka on sportti- ja uintihalli mihinkä moni yhteiskunnan porukka tullee ja missä net piian kohtaavat. Hallit on kiinostavat paikat tälle kulkevale näyttelyle, joka leikkii julkisen ja privaatin, näkösen ja piilotetun toelisuuen kans. Sportti- ja uintihalli siirtää meitä fyysisesti muuhun klimaattisuunhiin ja muuhun elementhiin ja on perfekti paikka leikilisile toelisuuen siirtämiselle.

Kenele?
Näyttely aukoo ovia eri porukoile, mutta näemme mielelhään ette näyttelyä vierailee niitä nuoria joila on voima muuttaa, mutta on kasvatettu vaikeishiin löyettähviin yhteiskunnan essiintymishiin missä net ei tiä omia kansanlaisten velvolisuuksia ja vastuuta, samala kun verkoston manalaiset ja konspirasjuunin teoreetikot houkottelevat musta-valkosilla selvitysmallila.


Mitäs Bella Rune tekkee? Bella Rune
DIPMAÁVDNASA MIMIKRY – VÁIKKUHUSANALYSA 2.0
Johtti čájehus diŋgabácciin ja appain augmented reality (nannejuvvon duohtavuhtii)

Otne mii geavahit telefovnna go mii háliidit diehtit mii dáhpáhuvvá máilmmis ja čekkit sisa rátnáiguin ja oahppásiiguin. Mon geavahan olggoža man smart-telefovnnat ráhkadit, gos priváhta ja almmolašvuohta gávnnahit ráhkadan dihte sosiála bácciid.

Áppa
Govat tekstiila osiiguin , maid sáhttá sihke guoddit ja geahččat, čájáhusas, triggerat augmented reality appas smart-telefovnnain, gos ”duohtavuohta” seaguhuvvo virtuála modeallaiguin ja animašuvnnaiguin. Go mii geahččat triggergovaid telefovnna bokte de šaddá skánner mainna geavaheaddji lohká máilmmi ja čalmmustahttá vuolleteavsttaid ja čiegus máilmmiid.

Hápmi Eventmarketing, pop-up ja give-aways báidnet otne almmolaš lanja seammás go gáibidit čalmmustahttima de leat min áiggi eahpe-jearuhuvvon, garvi normalitehta materialserejuvvon. Politihkka ja ekonomiija visualiserejuvvon ovtta láhkái mii dahká dan váttis beassat ávdnasa čađa ja kritihkalaččat dárkkistit sisdoalu.
Čájáhusas dát tekstiila olggožat geavahuvvojit, mat dábálaččat geavahuvvojit promotet ja vuovdit sierra buktagiid, gávpotplánaid ja joavkkuid. Mjukvarans mimikry (Dipmaávdnasa mimikry) gahpirat, banners, diŋgabusset, back-drops ožžot čiegus visuála vuolleteavstta. Čájáhusas lea bázzejoavku mii lea friddja ja muhtin oasit leat multiplar man guossit ožžot váldit ruoktut.

Duogáš
Čájehus vuolgá vuosttildemiin mat kamoflerejuvvojit dego juoga mii ii leat váralaš. Čájehus lea inspirerejuvvon dálááiggi ja historjjálaš ovdamearkkain vuosttildemiin ja miellačájáhusain mat leat normerejeaddji vuogádaga siskkobealde, ovdamearkka dihte sámi vuosttildeamit gos jorgala gávtti, omd. vuosttildeamit eksotifierejeaddji govvedemiid 30-logus ja anti-nazistasáttasánit Naziduiskkas mat čihkkojuvvojedje bláđiide doaimmade dego kaktusdivššu birra mat eai lean váralaččat.

Báiki
Báiki čájáhussii lea valáštallan- ja vuojadanhálla gosa ollu joavkkut servodagas bohte ja soitet gávnnahit. Dán johtti čájáhussii, mii stoahká almmolašvuođain ja priváhtain, duohtavuođat oidnosis ja čiegus, hállat leat miellagiddevaš báikkit. Valáštallan- ja vuojadanhálla sirdet min fysalaččat iežá dálkkádatguvlui ja iežá elementii ja heive juste stoahkkái duohtavuođasirdimiidda.

Geasa?
Čájehus lea sierra joavkkuide, muhto mu mielas oainnán ahte nuorain geain lea fápmu rievdadit, muhto leat bajásgessojuvvon servodatovdabuktimiin maidda lea váttis beassat gos eat dieđe iežas álbmotlaš geatnegasvuođaid, seammás go fierpmi trollat ja konspirašuvdnateorehtalaččat geasuhit čáhppes-vilges čilgenhámiiguin, mannet geahččat čájáhusa.


Maid Bella Rune dahká?

Konstmuseet i Norr bjuder in till en konsthelg i Kiruna och Jukkasjärvi:
Lördag 23 - söndag 24 april 2016
i samarbete med konstnären AnnaSofia Mååg,
medlem i Konsthantverkarna, och ICEHOTEL i Jukkasjärv

Anmälan till cala@kommun.kiruna.se senast måndag 4 april.

Kom ihåg att vid anmälan meddela vilka aktiviteter du vill delta i, även kostnadsfria - läs igenom programmet för mer information om föreläsningar, aktiviteter och kostnader:
Program konsthelg 23-24 april (pdf)

Välkommen!

Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Med filmen som sitt främsta medium låter Dahlberg sina verk återkommande ta plats i iscensatta miljöer genom noggrant byggda modeller. För samarbete med Konstmuseet i Norr och produktionen av hans senaste film Music Box har Dahlberg valt en ny metod. Denna gång är rummet ett litet och mer begränsat utrymme och utgörs inte av en byggd modell utan insidan av ett existerande objekt – en speldosa.

Den största delen av installationen utgörs av en film som äger rum inne i en speldosa som en gång var en gåva från Dahlbergs morfar till hans mor. Verket har satts samman på ett sätt som låter all yta vara i fokus samtidigt vilket skapar en hyperrealistisk bild – en sorts bild som det mänskliga ögat utifrån överflödet av information varken kan producera eller hantera. Verket förflyttar betraktaren inuti speldosans mekanismer utan att det är möjligt att uppfatta dess proportioner eller riktningar.

Speldosan, dess metall och mekanik blir i filmen ett slags maskineri som påminner om bilden av det industriella och om gamla arkivfilmer från fabriker. Utseendet är delvis nostalgiskt men anspråket är inte det. Uttrycket är i det närmaste sterilt, skarpt och kallt och för tankarna till undersökandet vid en obduktion.

-
Min första idé för det nya verket till Konstmuseet i Norr var att göra en film där jag följde tåget som dygnet runt kör fram och tillbaka till hamnen i Narvik. Dessa tungt lastade tåg intresserar mig fortfarande, så tunga att de upplevs röra sig i slow-motion genom det bildsköna landskapet. Det ligger också något poetiskt i att staden fraktar bort sig själv tills dess att den inte finns längre. På engelska: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Den svarta humorn i detta fascinerar mig.

De första skisserna med tågen visade sig inte kunna uppfylla mina föreställningar. Men när jag fick syn på min mammas gamla speldosa från 1941, som av olika anledningar hamnat i min studio, upptäckte jag ett annat sätt att gestalta det jag ville åstadkomma.

I monumentalt format blir speldosan till en stor maskin som påminner om industrialismens visioner, på vilka gruvsamhällena vilar. Samtidigt är speldosan ett privat objekt. En nostalgisk leksak som åkallar minnen, berättelser och objekt som försvinner. Som en stad när den flyttas. Eller som minnen man desperat försöker hålla kvar genom att flytta med sig vissa objekt, i fallet med Kiruna faktiskt hela hus.

Jag bestämde mig för att använda speldosan som ett slags mikrokosmos och att på ett nästan kirurgiskt vis låta betraktaren åka på en resa genom speldosan, eller kanske snarare in i sitt eget psyke.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg är arkitekt och konstnär som i sitt uttryck återkommande behandlar rumslighet. Dahlberg har utfört en mängd olika offentliga konstinstallationer och är just nu kanske mest omtalad för sitt kommande minnesplats Memory Wound, som invigs den 22 juli 2016 för att hedra offren för terrorattentatet vid Utøya 2011.

Du kan också se utställningen i Gällivare och Luleå under maj månad.


Bakom verket: Jonas Dahlberg


Tack till:
Norrbottens Media AB, Nybergs Mekaniska Verkstad AB, Galären i Luleå AB och Luleå Bil & Båtkarosseri AB.


Hitta till Gamla fiskodlingen:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Using film as his main medium, Dahlberg continues to let his works take place in staged environments through carefully constructed models. For his collaboration with Konstmuseet i Norr and the production of his latest film, Music Box, Dahlberg has chosen a new method: this time the room is a small and more limited space and not made up by a constructed model but the inside of an existing object – a music box.

The installation is mostly made up by a film that takes place inside a music box, which was a gift from Dahlberg’s grandfather to his mother. The work has been put together in a way that allows the entire space to be in focus, which creates a hyper-realistic image – a kind of image that the human eye, based on the abundance of information, neither can produce nor handle. The work transports the beholders inside the mechanisms of the music box without them being able to understanding its proportions or directions.

In the film, the music box with its metal and mechanics becomes a type of machinery which resembles the industrial image and old archive films set in factories. The appearance is partly nostalgic but the claim is not. The expression is close to sterile, sharp and cold and reminds you of the procedures of an autopsy.

-
My first idea for the new artwork for Konstmuseet i Norr was to create a film in which I track the train that runs back and forth to the harbor in Narvik 24 hours a day. These heavy loaded trains are still of great intererst to me, so heavy that one experiences them travelling in slow motion through the picturesque landscape.

There is, too, something poetic in how the city hauls itself away until it ultimately no longer exists, ”a mine that undermine the city built around and for the mine”. The black humor in this fascinates me.

The first sketches of the trains didn't show to fullfill my expectations. But upon seeing my mother's old music box from 1941, that of various reasons ended up in my studio, I discovered another way of framing what I wanted to achieve.

In a monumental format the music box becomes a large machine that reminds of the visions of industrialism, on which the mining societies rests. Simultaneousley is the music box a private object. A nostalgic toy that invokes memories, stories and objects that fade. Like a city when it is relocated. Or like memories one desperate tries to hold on to by taking them along in the relocation, in the case of Kiruna virtually complete buildings.

I decided to use the music box as a sort of micro cosmos and in an almost sugical way let the viewer take on an own journey through the music box, or rather into his or her own psyche.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg is an architect and artist whose artistic expression keeps returning to spatiality. Dahlberg has done a number of public art installations and at the moment he is perhaps best known for his upcoming memorial site, Memory Wound, which will be inaugurated July 22 2016 to honour the victims of the terrorist attack on Utøya 2011.

The exhibition will also show in Gällivare and Luleå in May.


Behind the artwork: Jonas Dahlberg


Thanks:
Norrbottens Media AB, Nybergs Mekaniska Verkstad AB, Galären i Luleå AB och Luleå Bil & Båtkarosseri AB


Find the way to the Gamla fiskodlingen:






Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Dahlberg käyttää ensisijaisena esittämismuotonaan elokuvaa ja asettaa huolellisesti rakennettujen mallien avulla teoksensa toistuvasti esille lavastettuihin ympäristöihin. Konstmuseet i Norr -museon kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja viimeisintä, Music Box –elokuvaansa varten Dahlberg on valinnut uuden esittämistavan. Tällä kertaa huone on pieni ja rajallisempi tila, joka ei ole rakennettu malli vaan jo olemassa olevan esineen – soittorasian – sisäpuoli.

Installaatiosta suurin osa koostuu Dahlbergin äidin isän tälle aikanaan antaman soittorasian sisällä tapahtuvasta elokuvasta. Teos on koottu niin, ett kaikki pinnat ovat samanaikaisesti polttopisteessä. Näin luodaan hyperrealistinen kuva – kuva, jota ihmisen silmä ei kykene tietopaljouden vuoksi tuottamaan eikä käsittelemään. Teos siirtää katsojaa soittorasian mekanismien sisällä, kuitenkin niin, että itse rasian mittasuhteita tai suuntia ei voi havaita.

Elokuvassa soittorasia, sen metalli ja mekaniikka muodostavat eräänlaisen koneiston, joka nostaa mieleen teollisuutta käsittelevää kuvaa ja tehtaita käsitteleviä vanhoja arkistofilmejä. Ulkonäkö on vaateista poiketen osittain nostalginen. Ilmaisu on lähinnä steriiliä, terävää ja kylmää ja vie ajatukset ruumiinavaustutkimukseen.

-
Ensimmäinen ideani Konstmuseet i Norrin uutta teosta varten oli elokuva, jossa seuraisin Narvikin satamaan edestakaisin ja vuorokauden ympäri matkaavia junia. Nämä raskasta kuormaa kantavat junat kiinnostavat minua edelleen, sen verran raskaita ne ovat että ikään kuin liikkuvat hidastettuina kuvankauniin maiseman halki. Kaupunki kuljettaa itseään muualle kunnes sitä ei enää ole olemassa, siinähän on tiettyä runollisuutta. Englanniksi: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Tähän liittyvä musta huumori kiehtoo minua.

Ensimmäiset junia koskevat luonnokset eivät vastanneet kuvittelemaani. Mutta kun näin äitini vanhan, eri syistä studiooni päätyneen ja vuodelta 1941 peräisin olevan soittorasian, löysin haluamalleni toisen esitystavan.

Monumentaalisessa koossa soittorasiasta tulee suuri, kaivosyhdyskunnan perusteena olevista industrialismin visioista muistuttava kone. Samalla soittorasia on yksityinen esine, nostalginen lelu, joka nostattaa pintaan häviäviä muistoja, kertomuksia ja esineitä. Ikään kuin kaupunki, jonka paikkaa muutetaan. Tai ikään kuin muistot, joita pyritään epätoivoisesti säilyttämään siirtämällä muuttokuormassa tiettyjä esineitä. Tai Kiirunan tapauksessa kokonaisia taloja.

Päätin käyttää soittorasiaa tietynlaisena mikrokosmoksena ja melkein kirurgisella tavalla antaa katsojan matkata soittorasian halki, tai pikemminkin siirtyä omaan sieluunsa.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg on työssään toistuvasti tilallisuutta käsittelevä arkkitehti ja taiteilija. Dahlberg on luonut useita julkisia taideinstallaatioita ja hänet mainitaan ehkä tällä hetkellä eniten tulevan, Utøyan vuoden 2011 terrori-iskun uhreja kunnioittavan muistopaikka, Memory Woundin, yhteydessä. Teos on tarkoitus vihkiä käyttöön 22 heinäkuuta 2016.


Teos on toukokuun aikana nähtävillä myös Jällivaarassa ja Luulajassa.


Työn takana: Jonas Dahlberg


Kiitokset:
Norrbottens Media AB, Nybergs Mekaniska Verkstad AB, Galären i Luleå AB och Luleå Bil & Båtkarosseri AB


Vanha kalanviljelylaitos:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Filmi on Dahlbergin etumainen meetiymmi. Filmilä se antaa hänen teokset toistuvasti ottaa tillaa miljöössä mitä hän on luonu tarkasti rakentamalla mallila. Yhteistyö Konstmuseet i Norrin kans ja hänen viimeisen filmin tuotanto Music Box Dahlberg on valinu uuen metuutin. Tällä kerrala huone on pieni ja rajotettu tila ja ei koostu rakenetusta mallista mutta sisäpuoli on olevasta objektista – pelituusa.

Suuriin osa instalasjuunista koostuu yhestä filmistä joka tapahtuu sisälä pelituusassa, joka kerran oli lahja Dahlbergin isoisältä hänen äidile. Teos on panttu kokhoon tavala joka antaa kaiken pinnan olla samala aikana keskeisenä. Se luopi hyypperrealistisen kuvan – jonkinlainen suuri kuva mitä ihmisen silmä liian suuren informasjuunin vuoks ei saata tuottaa eli käsitellä. Teos siirtää kattojaa pelituusan sisäpuolen mekanismhiin ilman ette se on maholista ette huomata sen proportsjuunia eli suuntia.

Pelituusa, sen metalli ja mekaniikki tulevat filmissä jonkinlaiseks konemaiseks, joka muistuttaa kuvvaa indystriistä ja vanhoita arkkiivifilmiä fabriikista. Muoto on osittain nostalkinen mutta pyrkimykset ei ole sitä. Ilmasu on lähes steriili, tarkka ja kylmä ja viepi ajatukset obdyksjuunin tutkimuksheen.

-
Minun ensi idea tälle Konstmuseet i Norrhiin uuele teoksele oli ette tehhä filmin missä mie seurasin junnaa joka vuorokauen ympäri aijaa eestakashiin Narvikin haminhaan. Nämät raskhaasti lastatut junat kiinostavat minua vieläkin, net on niin raskhaat ette niitä kokkee liikkuvan slow-motion vauhtila kuvakaunista luontoa läpi. Siinä on kans jotakin runolista ette kaupunki kuljettaa pois itteä niin pitkhään ettei se ennää ole olemassa. Engelskaks: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Tämä musta humoori viehättää minua.

Ensi skissit junista ei pystynheet täyttämhään minun kuvituksia. Mutta kun sain nähhä minun mamman vanhaan 1941 vuen pelituusan, joka eristä syistä oli joutunu minun styytihuun, mie huomasin yhen muun tavan hahmottaa sen mitä halusin saa aikhaan.

Suuresssa metafoorissa pelituusa tullee suureks konheeks joka muistuttaa intystrialismin visjuunia, jonka päälä kruuvakaupunki makkaa. Samala pelituusa on privaatti kapene. Nostalkinen leikkikampe joka herättää muistoja, juttuja ja objektia jokka katoaavat. Kuin kaupunki kun se siirethään. Eli kun muistot mitä sitä desperaattisesti yrittää pittää jäljelä ottamalla matkhaan vissit kampheet siirossa, Kierunan taphauksessa toela kokonhaisia taloja.

Mie päätin ette käyttää pelituusaa jonkinlaisena mikrokosmoksena ja ette kohtapa kirurgisela tavala antaa kattojan ookata reishuun pelituusan läpi, eli piian paremin omhaan mielheen.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg on arkkitehti ja taitelija joka hänen ilmaisussa jatkuvasti käsittellee huonestoa. Dahlberg on tehny suuren läjän erinlaisia julkisia taijeinstalasjuunia ja on justhiins nyt piian enniiten tunnettu hänen tulevasta muistopaikka Memory Wound, joka vihithään 22 jyyli 2016.


Sie saatat kans nähhä teosta Jellivaarassa ja Luulajassa mai kuun aikana.


Teoksen takana: Jonas Dahlberg


Kiitos teile:
Norrbottens Media AB, Nybergs Mekaniska Verkstad AB, Galären i Luleå AB och Luleå Bil & Båtkarosseri AB


Vanhaa kalaviljelys:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Ovddimus neavvuin iežas filmmain Dahlberg diktá iežas ráhkadusaid jeavddálaččat váldit saji Heivehuvvon birrasiin dárkilis huksehuvvon modeallain. Ovttasbargui Konstmuseet i Norrain ja buvttadeamis su maŋemus filmmas Music Box Dahlberg lea válljen ođđa vuogi. Dán gearddi lanjas lea unnit ja eanet ráddjeduvvon sadji ja ii dahkko huksehuvvon modeallas muhto lea siskkoš dálá objeavttas – čuojahan doasus.

Stuorimus oassi installašuvnnas dahkko filmmas mii dáhpáhuvvá čuojahandoasus mii oktii leai skeaŋka Dahlberga ádjás su eadnái. Ráhkadusas lea dahkkon ovtta vuogi mielde gos visot olggožat ožžot leat guovddážis seammás go ráhkada hyperrealisttalaš gova – okta lágan govva man olbmo čalbmi badjelmeari dieđuin ii sáhte buvttadit iige gieđahallat. Ráhkadus sirdá geahčči čuojahandoasu mekanismmaid siste váikko ii sáhte ipmirdit daid proporšuvnnaid dehe guovlluid.

Filmmas čuojahandoassu, dan metállain ja mekanihkain šaddá okta lágán mašineriija mii muittuha dan industriála gova ja boares árkiivafilmmaid fabrihkain. Oaidnu lea oassái nostálgalaš muhto dat áigumuš ii leat. Cealkámuš lea meastui steriila, garas ja galmmas ja duolvu jurdagiid iskamii obdukšuvnnas.

-
Mu vuosttaš jurdda dan ođđa ráhkadussii Konstmuseet i Norrii leai ráhkadit filmma gos mon čuvvon toga jándora birra ovddus ruoktut hámmanii Áhkánjárgii/Narviihkii. Dát togat loses gurpmiiguin geasuhit ain mu, nu lossat ahte orrut lihkkame slow-motionis dan čáppa eanadaga čađa. Dat lea maid juoga poehtalaš dáinna go gávpot dolvo eret iežaset gitta dat ii šat gávdno. Eaŋgalasgillii: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Dat čáhppes humor dás geasuha mu.

Vuosttaš sárgumat togain vuosehii ahte ii máhttán ceavzit mu jurdagiid. Muhto go oidnen mu eatni boares čuojahandoasa 1941:s, mii sierra sivaid dihte lea šaddan mu studioi, de fuobmájin iežá vuogi govddidit dan maid háliidin hutkkat.

Monumentála hámis čuojahandoassu šaddá stuorra mášiidna mii muittuha mu industrialismma višuvnnaid, man nalde ruvkeservodat vuoiŋŋasta. Seammás čuojahandoassu lea priváhta objeakta. Nostálgalaš stoahkangávdni mii boktá muittuid, muitalusaid ja objeavttaid mat jávket. Dego gávpot go sirdojuvvo. Dehe muittut maid viggá doalahit go geahččala váldit mielde muhtin objeavttaid, ja mii guoská Girona lea duođas olles viesut.

Mon mearridin geavahit čuojahandoasu dego okta lágan mikrokosmosin ja meastui kirurgalaš vuogi mielde diktit geahčči manna mátkkis čuojahandoasu čađa, dehe soaitá eanet iežas oaivvi čađa.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg lea arkiteakta ja dáiddár guhte iežas cealkámušas dávjá gieđahallá lanja iešvuođa. Dahlberg lea ađahan máŋga almmolaš dáiddainstallašuvnnaid ja dál soaitá lea eanemus almmustahtton iežas boahttevaš muitobáikkis Memory Wound, mii rahppo suoidnemánnu 22 beaivvi 2016 mielde gudnejahttit oaffariid terrorattentáhtas Utøyas 2011.


Don máhtát maid oaidnit ráhkadusa Jielleváris ja Julevus miessemánus.


Dáiddabarggu duohkin: Jonas Dahlberg


Giitu:
Norrbottens Media AB, Nybergs Mekaniska Verkstad AB, Galären i Luleå AB och Luleå Bil & Båtkarosseri AB


Boares guollešaddadeami:

Behind the scenes med Cooper & Gorfer

Under sin resa i de svenska av delarna Sápmi har Cooper & Gorfer dokumenterat sin process i INTERRUPTIONS. De reser tillsammans, ibland med en guide, och och knyter kontakt med de människor som de möter på de olika platserna de besöker. Deras fotografiska arbete är resultatet av många samtal med individerna de möter. De har alltid med sin anteckningsbok, i vilken de samlar berättelserna de får förtroendet av förvalta, skissar bildidéer och spar sina egna tankar under processen.







-








Vi fotograferar Aana Edmondson vid hennes familjs stuga. Dagen är magisk, med gyllene låg vintersol. Tjock dimma svävar över den frusna sjön och gömmer horisonten. Senare, när solen nästan gått ner och ljuset har skiftat till blågrått, tar vi hennes porträtt uppe vid huset mitt bland träden. Hon bär sin mors vita kolt och runt axlarna har hon svept det blommiga täcket efter sin mormor.


-






Vi besöker Sunna-Kati Skaltje och hennes mor Laila i deras hem i Muorjevaara, i ett hus fyllt med fotografier, objekt och konst från den samiska kulturen. Sunna väntar sitt första barn. Vi fotograferar henne i renhagen precis utanför deras hus. Hennes varma andedräkt fryser på det kalla glaset.


-








Leila Nutti har sytt ett plagg helt av renkalvspäls, efter en modell hennes mormor brukade bära. Vi tar hennes porträtt på stranden vid Vaikijaure. Det är inte en speciellt kall dag, men det blåser kraftigt och kylan kryper snabbt innanför kläderna. Leila, å andra sidan, är trygg och varm i sin pälskappa.


-






Vi har bara en timma till att fotografera Katarina Kielatis i Jokkmokk innan vi måste resa tillbaka till Kiruna. Vi ber henne skriva något på sin hand, vad som helst som hon vill säga eller skildra och ordet kommer utan tvekan. FÁBMO. Styrka, Kraft.


-






Vi är i Kiruna för att fotografera Inga Elisa Påve Idivuoma. Ingas familj har sina rötter i den sjösamiska kulturen i nordväst. Med de få spåren hon kunde hitta i äldre beskrivningar och fotografier har Inga återskapat den utdöda kolten från det området och anpassat den till en mer samtida stil.


-






Vi är i Porjus och förbereder sessionen med Lisa Kejonen Pauker, vår rådgivare i samisk kultur från Konstmuseet i Norr. Med oss har vi Anna-Stina Svakko, som har varit vår mentor i samisk dräktskick och dess traditioner. Lisa bär en mátjuk, en traditionell dräktmössa som idag bara bärs av dussinet kvinnor i Sápmi.


-











På Talvatissjön i kanten av Jokkmokk har vi samlat en liten grupp kvinnor. Vi vill göra en gruppbild, en formation av figurer mot det vita på den frusna sjön. Stämningen är glad och lättsam när kvinnorna gör sig redo att inta sina positioner i snölandskapet.


-




/Nina Gorfer





/Sarah Cooper

Behind the scenes with Cooper & Gorfer

During their travel to the Swedish parts of Sápmi, Cooper & Gorfer has documented their process in INTERRUPTIONS. They travel together, sometimes with a guide, and reach out to the local people at the places they're visiting. Their photographic work is the result of many conversations with the individuals they meet. They always bring their notebook, in which they collect the stories they are trusted with, sketch idéas for artworks and keep their own thoughts during the process.







-








We photograph Aana Edmondson at her family’s summer home. The day is magical, the winter light low and golden. Thick fog lingers over the frozen lake hiding the horizon. Later, the sun has almost set and the light has already turned into a bluish grey, we take her portrait up at the house between the trees. She is wearing her mother’s white kolt and around her shoulders, she has wrapped the flowery blanket of her grandmother.


-






We visit Sunna-Kati Skaltje and her mother Laila in their home in Muorjevaara, a house filled with photographs, artefacts and art from the Sami Culture. Sunna is awaiting the birth of her first child. We photograph her in the reindeer pasture bordering their house. Her warm breath freezes on the cold glass.


-








Leila Nutti has sewn a dress entirely of the skin of reindeer calves after a dress her grandmother used to wear. We take her portrait on the shores of Vajkijaure. It is not a particularly cold day, but the winds are strong and the cold creeps quickly to our bones. Leila on the other hand, is safe and warm in her dress of reindeer skin.


-






We only have an hour to photograph Katarina Kielatis in Jokkmokk, before we have to make our way back to Kiruna. When we ask her to write something on her hand, anything she would like to say or depict, the word comes without hesitation: FÁBMO. Strength, Power.


-






We are in Kiruna to photograph Inga Elisa Påve Idivuoma. Ingas’s family stems from the Sea-Sami culture of the North West. With the little records she could find and piece together from old descriptions and photographs, Inga has recreated the extinguished kolt from that area, adopting it into today’s manner.


-






We are in Porjus and prepare the session with Lisa Kejonen Pauker, our cutural advisor from Konstmuseet i Norr. With us we have Anna-Stina Svakko, who has been mentoring us in regards to the Sami clothing and kolt tradition. Lisa is wearing the traditional Mátjuk, almost lost, it is today only worn by a dozen women in Sápmi.


-











On Talvatissjön, a small lake bordering Jokkmokk, we have gathered a small group of women. We want to do a group shot, a formation of figures against the white of the frozen lake. The mood is cheerful and light, as the women get ready to take their positions in the field of snow.


-




/Nina Gorfer





/Sarah Cooper

Behind the scenes with Cooper & Gorfer

Cooper & Gorfer ovat dokumentoineet matkoiltaan Sápmin ruotsalaiselle alueelle prosessin nimeltä INTERRUPTIONS. He matkustelevat yhdessä, toisinaan oppaan kanssa, ja pyrkivät tapaamaan paikallisia ihmisiä paikoissa, joissa he vierailevat. Heidän valokuvateoksensa ovat syntyneet keskusteluista monien tapaamiensa ihmisten kanssa. Heillä on aina mukanaan muistikirja, johon he keräävät kuulemiaan tarinoita, luonnostelevat taideteosideoita ja omia prosessien aikana syntyneitä ajatuksiaan.







-








Aana Edmondson on kuvattu hänen perheensä kesäpaikassa. Maaginen päivä, matala, kullankeltainen talvinen valo. Paksu sumu leijuu horisontissa näkyvän järven yllä. Myöhemmin aurinko on miltei laskenut, ja valo on muuttunut sinertävän harmaaksi. Otamme Aanasta muotokuvan puiden takana olevassa talossa. Hänellä on yllään äitinsä valkoinen takki, ja hartioiden ympärille on kiedottu hänen mummonsa kukallinen huopa.


-






Tapaamme Sunna-Kati Skaltjen ja hänen äitinsä Lailan luona heidän kotonaan Muorjevaarassa. Talo on täynnä saamelaisesta kulttuurista kertovia valokuvia, taide-esineitä ja taidetta. Sunna odottaa ensimmäistä lastaan. Hänet kuvataan porojen parissa talon ympärillä olevalla laitumella. Lämmin hengitys huurtuu kylmään lasiin.


-








Leila Nutti on ommellut täysin porojen vuodista valmistetun pukunsa mummonsa vanhan asun mukaan. Kuva on otettu Vajkijaurin rannalla. Päivä ei ole erityisen kylmä, muta tuuli puhaltaa voimakkaasti, ja kylmä hiipii nopeasti luihin ja ytimiin. Leila kuitenkin pysyy turvallisesti lämpimänä poronnahkapuvussaan.


-






Meillä on vain tunti aikaa kuvata Katarina Kielatis Jokkmokkissa ennen kuin on lähdettävä takaisin Kiirunaan. Kun pyydämme häntä kirjoittamaan käteensä jotakin, mitä hän haluaisi sanoa, sana tulee epäröimättä: FÁBMO. Voima.


-






Olemme Kiiruna valokuvaamassa Inga Elisa Påve Idivuoma. Ingan perhe on lähtöisin luoteesta, merisaamelaisesta kulttuurista. Löytämiensä vähäisten vanhojen valokuvien ja kuvausten perusteella Inga on luonut upean takin ja muokannut sen nykyaikaisempaan tyyliin.


-






Olemme Porjusissa valmistautumassa kuvaukseen Lisa Kejonen Paukerin kanssa, joka on kulttuurineuvonantajamme Konstmuseet i Norr -museossa. Mukana on Anna-Stina Svakko, joka on opastanut meitä saamelaisvaatteita ja takkiperinnettä koskevissa asioissa. Lisalla on perinteinen, lähes unohduksiin joutunut Mátjuk-hattu, jollaista nykyään käyttää vain tusina naista Sápmin alueella.


-











Talvatissjön on pieni järvi Jokkmokkin lähellä. Siellä olemme koonneet yhteen pienen joukon naisia. Haluamme ottaa ryhmäkuvan, kuvata hahmoja valkoisen jäätyneen järven äärellä. Tunnelma on iloinen ja kepeä naisten valmistautuessa asettumaan kuvattaviksi lumikentän keskellä.


-




/Nina Gorfer





/Sarah Cooper

Lávddi duohken Cooper & Gorfera mielde


Behind the scenes med Cooper & Gorfer

Reisussaan Sápmin ruottalaisissa osissa on Cooper & Gorfer tallentanheet prusessin INTERRUPTIONSissa. Net reisaavat yhessä, välistä ophaan kans, ja sitovat kontaktia niitten ihmisten kans ketä net kohtaavat vierailun aikana eri paikoissa. Heän kuvvaava työ on tuloksia monesta keskusteluista yksityisitten kans ketä het kohtaavat. Heilä on aina matkassa muisthiinpanokirja, mihinkä het kerräävät jutut ja kertomukset mitä net saavat luottamuksen tallentaa, skissaavat kuvaiteoita ja säästävät omia ajatuksia prusessin aikana.







-








Met kuvvaama Aana Edmondsonia hänen perheen tuvassa. Päivä on maakinen, kultaisen matalan talviaurinkon loistheessa. Paksu sumu leijuu jäätynheen järven yli ja kätkee horisontin. Jälemin, kun aurinko kohta on laskenu ja valo on muuttunu siniharmajaks, met otama kuvan keskelä puita, ylhäälä talon vieressä. Hän kantaa äidinsä valkeata peskiä ja olkapäile hän on kääriny sen kukkasen täkin joka on äidinsä perrää.


-






Met vierailema Sunna-Kati Skaltjea ja hänen äitiä Lailaa heän koissa Muorjevaarassa. Talossa joka on täynä kuvia, objektia ja taijetta saamelaisesta kulttuurista. Sunna kantaa ensimäistä lastansa. Met kuvvaama häntä porohaassa just talon ulkopuolela. Hänen lämmin hengen höyry jäätyy kylmässä klasissa.


-








Leila Nutti on neulonu kokonhaisen vaatheen poronvasikan taljasta. Mallin se sai hänen isoäidiltä jota se pruukasi kantaa. Met otama hänestä kuvan Vaikijauren rannala. Se ei ole erikoisen kylmä päivä, mutta voimakas tuuli puhaltaa ja kylmä viima tunkee kätevästi vaatheitten läpi. Leila, toishaalta, on turvalinen ja lämmin turkissaan.


-






Meilä on vain tiima aikaa Jokkmokissa kuvata Katarina Kielatista ennen kun häymä lähteä takashiin Kiirunhaan. Met tahoma hänen kirjothaan jotaki hänen kätheen. Mitä hyvänsä mitä hän haluaa sanoa eli kertoa ja sana tullee eppäilemättä: FÁBMO. Voima, Vaikku.


-






Met olema Kiirunassa kuvvaamassa Inga Elisa Påvea Idivuomasta. Ingan perheelä on juuret länsipohjan merisaamelaisten kulttuurissa. Niilä harvoila jäljilä mitä hän saattoi löytää vanheemista kuvauksista ja kuvista Inga on uuesti luonu sen alueen käytöstä kuolheen peskin. Ja sovittanu sen enemän aijankohtaisheen tyylhiin.


-






Met olema Porjuksessa valmistamassa sesjuunia Lisa Kejonen Paukerin kans, meän Konstmuseet i Norrin neuvonantaja saamelaisesta kulttuurista. Matkassa meilä on Anna-Stina Svakko, joka on ollu meän menttori saamelaisessa pukutyylissä ja sen perintheet. Lisa kantaa mátjukkia, perintheelinen pukulakki joita vain tusina vaimoa Sápmissa kantaa.


-











Talvatisjärvelä Jokkmokin syrjälä met olema keränheet pienen porukan vaimoja. Met haluama ottaa ryhmäkuvan, fikyyrisen formasjuunin valkeata jäätynyttä järveä vasthaan ja sen päälä. Mieli on ilonen ja helppoisa kun vaimot valmistautuvat ottamhaan paikkojensa lumimaisemassa.


-




/Nina Gorfer





/Sarah Cooper
Iežas mátkkis ruoŧa osiin Sámis Cooper & Gorfer leaba dokumenteren proseassa INTERRUPTIONS. Soai mátkkošteaba ovttas muhtimiin ofelaččain, ja čatnaba oktavuođaid olbmuiguin geaiguin gávnnaba daid sierra báikkiin. Sudno fotográfalaš bargu lea boađus máŋggaid ságastallamiiguin ovttaskasaiguin geaiguin gávnnaba. Sudnos lea álo mielde čállingirjjáš, gosa čoaggiba muitalusaid maid leaba ožžon luohttámuša hálddahit, sárguba govvajurdagiid ja seastiba iežaset jurdagiid proseassas.







-








Moai govvejetne Aana Edmondson su veaga stobu bálddas. Beaivi lea magihkalaš, vuollegis gildi dálvebeivviin. Divttes mierká jikŋon jávrri badjel čiehká albmeravdda. Maŋŋil, go beaivi lea luoitán ja čuovga lea rievdan alitrátnásii, moai govvejetne su stobu bálddas muoraid siste. Sus lea eadnis jievja gákti ja son lea geassán áhkuváinni gokčasa liđiiguin hárduid badjel.


-






Moai manne Sunna-Kati Skaltje ja su eatni Laila luhtte Muorjeváris, dálus gos leat ollu govat, diŋggat ja dáidá sámi kultuvrras. Sunna vuordá vuosttaš máná. Moai govvejetne su bohccogárddis sin dálu olggobealde. Su liegga vuoiŋŋahat jikŋo galbma láse vuostá.


-








Leila Nutti lea goarrun muottá miessenáhkis, minstara mielde man su áhkku lávii guoddit. Moai govvejetne su gova Vájgájávrregáttis. Ii lea nu čoaskkis beaivi, muhto lea garra biegga ja galmmas suotnjá biktasiid vuollái. Leila, nuppe dáfus lea dorvvolaš ja liekkas iežas muottás.


-






Munnos lea dušše diibmu govvet Katarina Kielatisa Jåhkåmåhkes ovdal moai fas galge Gironii. Moai sihte su čállit juoidá iežas gihtii, váikko maid man son háliida lohkat dehe govvedit ja sátni boahtá eahpitkeahttá. FÁBMO. Fápmu.


-






Moai letne Gironis govvet Inga Elisa Påve Idivuoma. Inga veagas leat máttut mearrasámi kultuvrras nuortadavvin. Luottaid vehkiin maid son gávnnai boarrásit čilgehusain ja govain Inga lea fas ráhkadan dan guovllu jávkan gávtti heivehuvvon eanet dálááiggi hápmái.


-






Moai letne Bårjåsis ja válbmeme sešuvnna Lisa Kejonen Paukeriin, munno sámi kultuvrra ráđđeaddi Konstmuseet i Norras. Munno mielde lea Anna-Stina Svakko, guhte lea leamaš munno bagadalli sámi gáktevierus ja dan árbevierus. Lisa guoddá mátjuka, árbevirolaš gahpir mii dušše geavahuvvo loginár nissoniin Sámis.


-











Dálvvádisjávrris Jåhkåmåhkes moai letne čohkken unna nissonjoavkku. Mii háliidit joavkogova, hápmi figuvrraiguin dan jievja jikŋon jávrri vuostá. Lea mokta go nissonat válbmanit váldit sajiideaset muohtaeanadagas.


-




/Nina Gorfer





/Sarah Cooper

Cooper & Gorfer
INTERRUPTIONS
Friktioner

Invigning lördag 20 augusti kl 17.00 i Kiruna Stadshus
Spelning med Sofia Jannok

Därefter öppet måndag 22 augusti – fredag 30 september
Vardagar kl 8 - 17 & lördagar kl 12 – 15
Guidade visningar lördagar kl 13

FÁBMO – föreläsningserie & lunch tisdagar 11.30 – 12.30


En fotografisk utställning med porträtt av kvinnor i Sápmi, om deras berättelser, drömmar och arv av Cooper & Gorfer.

I samarbete med Konstmuseet I Norr har konstnärsduon Cooper & Gorfer inom en samtida kontext utforskat avbrutna tidslinjer genom en stark och konfronterande porträttserie där kvinnor i den samiska kulturen* står i fokus.

Under en vinterkylig resa i svenska Sápmis norra delar samarbetade Cooper & Gorfer med samiska kvinnor med varierande bakgrund för att iscensätta och skildra deras berättelser. Istället för att objektivt och direkt återge det insamlade underlaget omvandlar Cooper & Gorfer sina intryck till en målerisk bild som åskådliggör reflektionerna och budskapen som framträder under de genomförda intervjuerna. Lager på lager av symbolism och berättelser förskjuter fotografiets ursprungliga realism. Bilderna bryts upp i delar för att omformulerade åter sammanfogas till en gåtfull, fragmenterad och dramatiserad helhet. Genom ett komplext utformat psykologiskt filter av utsatthet, drömmar och känslor förvrängs den iakttagbara verkligheten. Många av porträtten är tagna bakom ett lager av glas som utgör ett fysiskt och permanent lager av påverkan och avbrott. Detta lager återstår inaktivt, till störst del osynligt för att sedan plötsligt uppenbaras, ett lager som döljer eller skyddar delar av de porträtterade kvinnorna.

-
Utställningens tema friktioner berör varje del av projektet. Från kulturella och politiska handlingar som inkräktat på och format den samiska kulturen, till de porträtterade kvinnornas personliga upplevelser. En mors vårdnadstvist om sin dotter, en ung flickas kamp mot cancer eller en åldrande samisk kvinnas minnen av diskriminering. Projektet söker som helhet att skildra sambanden mellan personliga upplevelser och de politiska och kulturella friktioner som än idag påverkar den samiska identiteten.
/Sarah Cooper & Nina Gorfer
-

Cooper & Gorfer består av konstnärerna Sarah Cooper (USA, 1974) and Nina Gorfer (Austria 1979). Cooper & Gorfer, vars samarbete startade 2006, lever och arbetar i Göteborg och Berlin. Deras arbete innefattar tydliga referenser till konsthistoria, myter och kulturarv. Cooper & Gorfers verk har visats i flera soloutställningar vid Hasselblads Center i Göteborg, Kulturhuset i Stockholm, Museum Angewandte Kunst i Frankfurt, CODA Museum of Contemporary Art i Apeldoorn, The National Museum of Photography i Köpenhamn och The DDC, 798 Art District i Peking som några exempel. Cooper och Gorfer har också publiserat böckerna SEEK Volume 01, Iceland, My Quiet of Gold, The Weather Diaries och nu Interruptions. (Gestalten Verlag)



Behind the Scenes med Cooper & Gorfer


-
*Samer är ett ursprungsfolk i norra Europa. Området Sápmi omfattar de nordliga delarna av Norge, Sverige och Finland, samt Kolahalvön. Likt många andra ursprungsfolk har den samiska kulturen ett förflutet som präglats av diskriminering som resulterat i samtida problematik kring erkännande och rätten till land.

English translation will come soon.

Behind the Scenes with Cooper & Gorfer
Pysähdyksiä

Finnish translation will come soon.

Behind the Scenes Cooper & Gorfer kans
Häiriöt

Translation in Meänkieli will come soon.

Behind the Scenes Cooper & Gorfer kans
Gaskkalduhttimat

Translation in Northern Sami will come soon.

Lávddi duohken Cooper & Gorfera mielde

FÁBMOStyrka
Föreläsningsserie & lunch

Kiruna stadshus
Tisdagar 23 augusti - 27 september
Kl 11.30 - 12.30

En föreläsningsserie om fotografiets kraft att berätta.

I samarbete med SPiS bjuder vi de 50 första på lunch och en intressant föreläsning för alla!


Tisdag 23 augusti
ATT ÅTERGE EN MINORITET
Normkritiska och icke stereotypa bilder


Sara Lindquist, fotograf

Sara Lindquist är fotograf och har tillsammans med Elfrida Bergman genomfört projektet Queering Sápmi, en fotografisk livsberättelse och ett demokrati-projekt för och med samiska individer som på något sätt utmanar normer kring kön och sexualitet. Projektet resulterade i en bok och en utställning där Lindquist med sitt starka bildspråk porträtterar deltagarnas berättelser och identiteter. Genom kollage och statister som lånat ut ansikten och kroppar till gestaltning av ”de tystade”, har återkommande ämnen och personer som inte kunnat vara offentliga i projektet återgivits.

-

Tisdag 30 augusti
ATT SKILDRA INDIVIDER
Fotografiet som uttryck för att återge strukturer


Elin Berge, fotograf

Elin Berge är fotografen vars fotoutställning Slöjor kunde ses i Kiruna stadshus i december 2015. Berge har bland annat producerat fotoböckerna Drottninglandet och Kungariket som skildrar thailändska kvinnor som gift sig med västerbottniska män. I hennes böcker blir kvinnorna såväl som männen individer och berättelserna om dem tar plats både i Västerbotten och i Thailand. Berge vill genom sin kamera fånga nyanser i händelser och skapa dialog i det som annars riskerar att bli stereotypa skildringar och svartvita diskussioner.

-

Tisdag 6 september
ATT DOKUMENTERA ETT SAMHÄLLE
Mångfald och kulturarv genom konstnärlig gestaltning


Liselotte Wajstedt, konstnär & filmare

Liselotte Wajstedt är konstnär och filmare som lever och arbetar med bas i Kiruna. Hon vill i sina verk skildra livet, döden och känslor som vi alla upplever och möter. 2013 kom dokumentären KIRUNA - RYMDVÄGEN där Wajstedt, uppvuxen i Kiruna på Bolagsområdet som nu rivs, söker efter minnesbilder och ställer frågor kring hur vi minns det vi glömt. Wajstedt är under hösten 2016 mitt i processen med nästa projekt om Kiruna och stadens identitet med kommande filmen Kiruna Ortdrivaren.

-

Tisdag 13 september
ATT SYNLIGGÖRA & OSYNLIGGÖRA
Representation av kvinnor i historieskrivningen


Annika Wik, fil. dr filmvetenskap

Annika Wik är filmvetare som arbetar med forskning och kunskapsutveckling inom film och samtidskonst. I sin föreläsning ATT SYNLIGGÖRA & OSYNLIGGÖRA - Representation av kvinnor i historieskrivningen visar hon en rad exempel på hur vardaglighet och sysslor i hemmet skildrats i konst och film för att utifrån dessa ställa frågor om vad som osynliggörs och vad som tar plats.

-

Tisdag 20 september
ATT AVBILDA SIN SAMTID
Det historiska fotografiets koloniala blick


Eva Dahlman, fotohistoriker & etnolog

Eva Dahlman har sedan mitten av 1970 talet arbetat med fotografi, först på Nordiska museet, sedan vid Kungliga biblioteket. Hennes bok: Lotten von Düben. I Lappland, publicerades 1991. Lotten von Düben var den första som fotograferade samer i Sverige. Hon följde med sin man, professor Gustaf von Düben på hans forskarexpeditioner till Lappland under 1800-talets senare del. Hennes bilder på samer är i svenskt perspektiv unika men kan ur dagens perspektiv ses som en yttring för den koloniala blicken.

-

Tisdag 27 september
ATT ÅTERGE SIN BERÄTTELSE
Om delaktighet och att porträtteras på bild


Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell & Lisa Kejonen Pauker
samtalar med Maria Ragnestam

Ett panelsamtal med Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell & Lisa Kejonen Pauker som alla finns porträtterade i Cooper & Gorfers utställning INTERRUPTIONS, Friktioner, om att vara del av en konstnärlig process. Om att ge uttryck för sina åsikter och att skildras som individ och människa i ett projekt vars innehåll gestaltar allt från kulturella och politiska handlingar som inkräktat på och format den samiska kulturen och identiteten, till de porträtterade kvinnornas personliga upplevelser.

-

Läs mer om Cooper & Gorfers utställning FRIKTIONER här
Behind the Scenes med Cooper & Gorfer

-
BILDER: Sara Lindquist - Samuel Petterson | Elin Berge - Alexandra Ellis | Liselotte Wajstedt - Lisa Kejonen | Annika Wik - Uno Yang Guowei | Eva Dahlman - Jens Gustavsson | Att återge sin berättelse - Cooper & Gorfer
Strenght
Lecture series & lunches

Kiruna Town Hall
Tuesdays 23 August – 27 September
11.30 am – 12.30 pm

A series of lectures concerning the narrative power of photography.

In collaboration with SPiS, we invite the first 50 guests to lunch and a fascinating lecture to all!


Tuesday 23 August
DEPICTING A MINORITY
Norm-critical, non-stereotypical images


Sara Lindquist, photographer

Photographer Sara Lindquist and Elfrida Bergman have together carried out their Queering Sápmi project, a photographic life narrative and democracy project for and with Sami individuals who, in one way or another, challenge the norms surrounding gender and sexuality. The project resulted in a book and an exhibition in which Lindquist employed her powerful pictorial expression to create portraits of the participants’ narratives and identities. By means of collage and the use of stand-ins that loaned out their faces and bodies to the portrayal of ’the silenced’, recurring issues and persons who could not publically appear in the project have been represented.

-

Tuesday 30 August
DEPICTING INDIVIDUALS
Photography as a means of expression for representing structures


Elin Berge, photographer

Elin Berge is the photographer whose exhibition ’Veils’ could be seen in Kiruna Town Hall in December 2015. Other works include the monographs ’The Land of Queens’ and ’The Kingdom’, which depict the phenomenon of Thai women who marry men from Västerbotten. In her books, both the women and the men are individuals, and their stories take place both in Västerbotten and in Thailand. Through her camera, Berge aims to capture the nuances in the phenomenon and to introduce dialogue to subject matter which is otherwise at risk of becoming stereotyped depiction and black-and-white debate.

-

Tuesday 6 September
DOCUMENTING A COMMUNITY
Diversity and cultural heritage through artistic creation


Liselotte Wajstedt, artist & film-maker

Liselotte Wajstedt is a visual artist and film-maker who lives and works in Kiruna. Her work aims to depict life, death and the feelings that we all experience and confront. In her 2013 documentary Kiruna – Rymdvägen, Wajstedt, who grew up in Kiruna in the area Bolagsområdet, now being torn down, searches for memories and asks questions concerning how we remember what we have forgotten. In the autumn of 2016, Wajstedt will be in the middle of her next project about Kiruna and the town’s identity with the film Kiruna – Ortdrivaren.

-

Tuesday 13 September
RENDERING VISIBLE AND INVISIBLE
Representation of women in the writing of history


Annika Wik, PhD cinema studies

Annika Wik is a cinema specialist and works with research and knowledge development in film and contemporary art. In her lecture RENDERING VISIBLE AND INVISIBLE - Representation of women in the writing of history, she provides a host of examples of how everyday life and domestic activities are portrayed in art and film and uses these to ask questions about what is made invisible and what is given space.

-

Tuesday 20 September
DEPICTING ONE’S TIME
The colonial gaze of historical photography


Eva Dahlman, photo-historian and ethnologist

Since the middle of the 1970s, Eva Dahlman has been working with photography, first at the Nordic Museum and later at the National Library of Sweden. Her book, ’Lotten von Düben. I Lappland’, was published in 1991. Lotten von Düben was the first person to photograph Sami people in Sweden while accompanying her husband, Professor Gustaf von Düben, on his research expeditions to Lappland in the late 19th century. Her photographs of Sami people are unique in a Swedish context but can, from a modern-day perspective, be regarded as an expression of the colonial gaze.

-

Tuesday 27 September
PRESENTING ONE’S STORY
Concerning participation in the image portrayed


Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell & Lisa Kejonen Pauker
in conversation with Maria Ragnestam

A panel discussion concerning being part of an artistic process with Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell & Lisa Kejonen Pauker, all of whom are portrayed in Cooper and Gorfer’s exhibition ’INTERRUPTIONS Frictions’; concerning the expression of their views and their portrayal as individuals and humans in a project of which the content covers everything from the cultural and political acts that encroached upon and shaped Sami culture and identity to the personal experiences of the women portrayed.

-

All lectures are in Swedish.

-

Read more about Cooper & Gorfer's exhibition INTERRUPTIONS here
Behind the Scenes with Cooper & Gorfer

-
IMAGES: Sara Lindquist - Samuel Petterson | Elin Berge - Alexandra Ellis | Liselotte Wajstedt - Lisa Kejonen | Annika Wik - Uno Yang Guowei | Eva Dahlman - Jens Gustavsson | Presenting One's Story - Cooper & Gorfer
Voima
Luentosarja & lounas

Kiirunan kaupungintalo
Tiistaisin 23.8. - 27.9.
Klo 11.30 – 12.30

Luentosarja valokuvan voimasta tarinankertojana.

Yhteistyössä SPiS:n kanssa tarjoamme 50 ensimmäiselle lounaan ja kaikille mielenkiintoisen luennon.


Tiistai 23.8.
VÄHEMMISTÖN KUVAAMINEN
Normikriittiset ja epästereotyyppiset kuvat


Sara Lindquist, valokuvaaja

Sara Lindquist on valokuvaaja, joka on yhdessä Elfrida Bergmanin toteuttanut projektin Queering Saame, kuvallinen elämäntarina ja demokratiaprojekti saamelaisille ja sellaisista saamelaisista, jotka jollakin tavalla haastavat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit. Projektista kehkeytyi kirja ja näyttely, jossa Lindquist esittelee väkevillä muotokuvillaan osallistujien tarinoita ja identiteettejä. Välineinään kollaasit ja statistit, jotka ovat lainanneet kasvonsa ja vartalonsa niiden ”hiljennettyjen” puolesta, jotka eivät voineet itse esiintyä projektissa.

-

Tiistai 30.8.
YKSILÖLLISYYDEN HAVAITSEMINEN
Valokuva rakenteiden ilmaisemisen välineenä


Elin Berge, valokuvaaja

Elin Berge on valokuvaaja, jonka näyttely Huntuja oli esillä Kiirunan kaupungintalolla joulukuussa 2015. Berge on muun muassa julkaissut valokuvakirjat Drottninglandet ja Kungariket, joissa käsitellään västerbottenilaisten miesten kanssa avioituneita thaimaalaisia naisia. Hänen kirjoissaan niin naisia kuin miehiäkin käsitellään yksilöinä, joiden tarinoissa liikutaan sekä Västerbottenissa että Thaimaassa. Berge haluaa kameransa välityksellä esittää tapahtumista sävykkään kuvan ja luoda vuoropuhelua tilanteeseen, josta helposti tulee esiin stereotyyppinen näkemys ja musta-valkoinen keskustelu.

-

Tiistai 6.9.
YHTEISKUNNAN DOKUMENTOIMINEN
Monimuotoisuus ja kulttuuriperintö taiteellisen hahmottamisen kautta


Liselotte Wajstedt, taiteilija & elokuvaaja

Liselotte Wajstedt on taiteilija ja elokuvaaja, joka asuu ja työskentelee Kiirunasta käsin. Hän haluaa teoksillaan kuvata maailmaa, kuolemaa ja tunteita, joita me kaikki koemme ja kohtaamme. 2013 valmistui dokumentti KIIRUNA - AVARUUSTIE, missä Kiirunan nyt purettavalla alueella Wajstedt itse on varttunut. Hän etsii muistikuvia ja kysyy, miten muistamme unohtuneen. Wajstedt valmistelee syksyllä 2016 seuraavaa elokuvaansa Kiruna Ortdrivaren, jonka aiheena on Kiiruna ja kaupungin identiteetti.

-

Tiistai 13.9.
NÄKYVÄKSI JA NÄKYMÄTTÖMÄKSI TEKEMINEN
Naisten esiintyminen historiakuvauksissa


Annika Wik, fil.tri, elokuvatiede

Annika Wik on elokuva-asiantuntija, jonka alaa on elokuvan ja nykytaiteen tutkimus ja tiedonmuodostus. Luennossaan NÄKYVÄKSI JA NÄKYMÄTTÖMÄKSI TEKEMINEN - Naisten esiintyminen historiakuvauksissa hän osoittaa usein esimerkein, kuinka kodin arkielämää ja askareita on kuvattu taiteessa ja elokuvissa, ja kysyy niiden pohjalta, mitä tehdään näkyväksi ja mitä tapahtuu.

-

Tiistai 20.9.
OMAN AIKAKAUDEN KUVAAMINEN
Historiallisen valokuvauksen kolonialistinen katse


Eva Dahlman, valokuvahistorioitsija ja etnologi

Eva Dahlman on 1970-luvun puolivälistä saakka työskennellyt valokuvan parissa, ensin Nordiska museetissa ja sitten Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa. Hänen kirjansa: Lotten von Düben. Lapissa, julkaistiin vuonna 1991. Lotten von Düben oli ensimmäinen, joka valokuvasi saamelaisia Ruotsissa. Hän kulki miehensä, professori Gustaf von Dübenin, mukana tämän tutkimusretkillä Lapissa 1800-luvun loppupuolella. Hänen kuvansa saamelaisista ovat ruotsalaisesta näkökulmasta ainutlaatuisia, mutta nykypäivänä katsottuna niiden esitystapa saattaa vaikuttaa kolonialistisilta.

-

Tiistai 27.9.
OMAN KERTOMUKSEN KUVAAMINEN
Osallisuudesta ja valokuvatuksi tulemisesta


Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell ja Lisa Kejonen Pauker
keskustelevat Maria Ragnestamin kanssa

Paneelikeskustelu, jossa Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell ja Lisa Kejonen Pauker, joista kaikista on muotokuvia Cooper & Gorferin näyttelyssä INTERRUPTIONS, kitkoja, puhuvat olemisesta taiteellisen prosessin osana. Aiheena on, miten ilmaista omia mielipiteitään ja erottua yksilönä ja ihmisenä projektissa, jonka sisältö muodostuu alkaen kulttuurisista ja poliittisista toimista, joita on kohdistettu saamelaiskulttuuriin ja jotka ovat muovanneet sitä, aina naisten henkilökohtaisiin kokemuksiin.

-

Kaikkien luentojen esityskieli on ruotsi.

-

Lue lisää Cooper & Gorferin näyttelystä PYSÄHDYKSIÄ tästä
Näyttelun tarjoaa Cooper & Gorfer

-
IMAGES: Sara Lindquist - Samuel Petterson | Elin Berge - Alexandra Ellis | Liselotte Wajstedt - Lisa Kejonen | Annika Wik - Uno Yang Guowei | Eva Dahlman - Jens Gustavsson | Oman kertomuksen kuvaaminen - Cooper & Gorfer
Strenght
Luentosarja & lynsji

Kirunan kaupunkitalo
Tiistaina 23 aykysti – 27 septemberi
Kl. 11.30 – 12.30

Luentosarja kuvan selitysvoimasta.

Yhteistyössä SpiS:in kans met tarjoama ensimäisile 50 lynsjin ja kiinostavan luenon kaikile!


Tiistaina 23 aykysti
KUVATA YHEN VÄHEMISTÖN
Normikriittinen ja ei-stereotyyppisiä kuvia


Sara Lindquist, kuvvaaja

Sara Lindquist on kuvvaaja ja on yhteistyössä Elfrida Bergmanin kans suorittanheet prujektin Queering Sápmi, kuvalinen elämänkertomus ja demukrati prujekti saamelaisile ja saamelaisilta henkilöiltä jokka tavala eli toisela haastavat sukupuolen ja seksualiteetin normia. Prujekti johtui kirhjaan ja näyttelhyyn missä Lindquist vahvala kuvakielelä kuvvaa osanottajitten kertomuksia ja identtiteettiä. Kolasjit ja statistit, jokka on lainanheet omat kasuvet ja ruuhmiit hahmottelhuun ”hiljenetyistä”, on toistuvasti olheet ainheet ja henkilöt. Niitten kautta on kerrottu niistä jokka ei ole saattanheet olla julkisissa prujektissa.

-

Tiistai 30 aykysti
KUVATA YKSITYISIÄ
Futukrafi välinheenä struktuuritten kuvvaajana


Elin Berge, kuvvaaja

Elin Berge on kuvvaaja jonka kuvanäyttely Slöjor meni nähhä Kirunan kaupunkitalossa tesemberissä 2015. Berge on muun muassa tuottanu kuvakirjat Drottninglandet ja Kungariket, jokka kuvvaavat thailantilaisia vaimoja jokka on menheet naimishiin västerbottenilaisten miehitten kans. Hänen kirjoissa vaimot sekä miehet tulevat yksityisiks henkilöiks ja kertomukset heistä tapahtuu sekä Västerbottenissa ja Thailandissa. Berge haluaa kaameran kautta saa vivahteita tapahtumisissa ja luoa tialookia josta muuten on vaara tulla stereotyyppisiä kuvauksia ja mustavalkosia keskusteluita.

-

Tiistai 6 septemberi
TOKYMENTEERATA YHTÄ YHTEISKUNTAA
Moninaisuus ja kulttuuriperine taitheelisen hahmottelun kautta


Liselotte Wajstedt, taitelija & filmari

Liselotte Wajstedt on taiteilija ja filmari joka ellää ja on töissä Kirunassa. Hänen päämaja. Hän haluaa oman teoksitten kautta kuvata elämää, kuolemaa ja tuntheita mitä met kaikin koema ja kohtaama. 2013 tuli tokymentääri KIRUNA – RYMDVÄGEN missä Wajstedt, ylöskausnu Kirunassa Puulaakin alueela, joka nyt revithään, hakkee muistokuvia ja asettaa kysymyksiä kuinka met muistama sen mitä olema unohtanheet. Wajstedt on syksylä 2016 keskelä seuraavan prujektin prusessissa Kirunasta ja kaupunkin identtiteetistä filmissä Kiruna Ortdrivaren.

-

Tiistai 13 septemberi
TEHHÄ NÄKÖSEKS & NÄKYMÄTTÖMÄKS
Vaimoitten näkyvyys histuurian kuvauksessa


Annika Wik, fil tri filmitietheessä

Annika Wik on filmitietäjä joka on töissä filmin ja nykyaijan taitheen tutkimuksessa ja tietokehityksessä. Hänen luenossa TEHHÄ NÄKÖSEKS & NÄKYMÄTTöMÄKS - Vaimoitten näkyvyys histuurian kuvauksessa (ATT SYNLIGGÖRA & OSYNLIGGÖRA - Representation av kvinnor i historieskrivningen)hän antaa useaman esimerkin kuinka arkipäiväisyys ja arkipäivän kotitoiminta kuvathaan taitheessa ja filmissä. Ja siittä näkökulmasta asettaa kysymyksiä mitä tehhään näkymättömäks ja mikä ottaa paikkaa.

-

Tiistai 20 septemberi
KUVATA OMAN NYKYAIJAN
Histuriaalisen futukrafin koloniaalinen silmä


Eva Dahlman, kuvahistuurija & etnolooki

Eva Dahlman on 1970-luvun puolivälistä ollu töissä kuvan kans, ensiks Nordiska museessä, sitten, Kuninkhaalisessa kirjastossa (Kungliga biblioteket). Hänen kirja: Lotten von Düben. I Lappland, julkasthiin 1991. Lotten von Düben oli ensimäinen joka kuvasi saamelaisia Ruottissa. Hän seurasi hänen miestä, professoori Gustaf von Dübeniä hänen tutkimusmatkoila Laphiin 1800-luvun jälemälä puolela. Hänen kuvat saamelaisista on ruottalaisessa näkökulmassa ainutlaatusia. Mutta saattaa tämän päivän perspektiivistä kattoa koloniaalisen silmän ilmauksena.

-

Tiistaina 27 septemberi
KUVATA OMAN KERTOMUKSEN
Osalistumisesta ja ette olla kuvattuna purträttissä


Carina Sarri, Inga Marja Steinfjell & Lisa Kejonen Pauker
keskustelevat Maria Ragnestamin kans

Paneelikeskustelu Carina Starrin, Inga Marja Steinfjellin & Lisa KejonenPaukerin kans, jokka kaikin on kuvattuna Cooper & Gorferin näyttelyssä HÄIRIÖITÄ, friksjuunia, olla osana taitheelisessa prusessissa. Ilmottaa omista mielipitheistä ja ette olla selitettynä henkilönä ja ihmisenä prujektissa jonka sisältö hahmottaa kaikkea kulttuurisista ja puliittisista toiminoista jokka on vaikuttanheet ja mookanheet saamelaista kulttuuria ja identtiteettiä aina kuvattujen vaimoitten henkilökohtaishiin kokemukshiin.

-

Kaikki luenot on ruottiks.

-

Lue lissää Cooper & Gorferin näyttelystä HÄIRIÖT tästä
Behind the Scenes Cooper & Gorferin kans

-
IMAGES: Sara Lindquist - Samuel Petterson | Elin Berge - Alexandra Ellis | Liselotte Wajstedt - Lisa Kejonen | Annika Wik - Uno Yang Guowei | Eva Dahlman - Jens Gustavsson | Presenting One's Story - Cooper & Gorfer
Fápmu

Translation i Northern Sami will come soon

Bakom verket: Jonas Dahlberg

Ingen kommentar.
/Jonas Dahlberg


Läs mer om MUSIC BOX här


Behind the artwork: Jonas Dahlberg

No comment.
/Jonas Dahlberg


Read more about MUSIC BOX here


Työn takana: Jonas Dahlberg

Ei kommentteja.
/Jonas Dahlberg


Lue lisää MUSIC BOX tästä


Teoksen takana: Jonas Dahlberg

Ei komenttia.
/Jonas Dahlberg


Lue lissää MUSIC BOX tästä


Dáiddabarggu duohkin: Jonas Dahlberg

Ii leat kommentára.
/Jonas Dahlberg


Loga eanet MUSIC BOX birra dás

Lars Isestig
En stadshussaga

Invigning måndag 5 september kl 9 i Kiruna stadshus vån 1

Öppet måndag 5 september – fredag 30 september
Vardagar kl 8 – 17 & lördagar kl 12 - 15

Kostnadsfritt - Välkommen!


En populärvetenskaplig dokumentation av Kirunas stadshus i form av en bilderbok av Lars Isestig.

I samarbete med Konstmuseet i Norr har illustratören Lars Isestig tagit fram en illustrativ dokumentation av Kirunas stadshus som främst riktar sig mot barn och unga. En målgrupp där det finns möjlighet att öka kunskapen om stadens byggnadshistoria och delaktigheten i stadens utveckling.

Med anledning av den pågående stadsutvecklingen i Kiruna som följd av LKABs gruvbrytning kommer Kirunas nuvarande stadshus Igloo av Arthur von Schmalensee att ersättas av Kristallen – Henning Larsens vinnande förslag i arkitekttävlingen för nytt stadshus i Kiruna. Kiruna stadshus byggnadsminne har upphävts men kvar finns ett krav från Länsstyrelsen att dokumentera byggnaden innan flytt och nedmontering.

Stadshuset är en symbolbyggnad för Kiruna stad. Byggnaden har stora kulturhistoriska värden som har sin grund i den arkitektoniska utformningen och arkitektens tolkning av funktionen stadshus och de lokala förutsättningarna. Byggnaden innehåller en rad referenser till Kirunas historia och har en gedigen utformning som inbegriper allt från placering av byggnaden till utformning av detaljer i inredningen och en väl genomtänkt rumslighet. I byggnaden finns en mängd konstverk, bland dem flera som har skapats specifikt för denna byggnad vilket gör bildkonsten till ett väl valt uttryck som dokumentationsform då det på ytterligare ett sätt knyter an till byggnadens utformning.

Dokumentationen skall i enlighet med Länsstyrelsens krav omfatta byggnaden ur flera aspekter som arkitekturhistoriska, konstnärliga, byggnadstekniska, samhällshistoriska och miljöskapande värden. Den ska även omfatta en etnologisk dokumentation som belyser verksamhet och aktiviteter i stadshuset, hur det är och har varit att verka i och besöka byggnaden.

-
Oavsett om det handlar om historiska händelser, sägner eller rent skvaller lär vi oss att förstå den värld vi lever i genom berättelser.
/Lars Isestig
-

Lars Isestig är illustratör utbildad vid HDK, Högskolan för design och konsthantverk vid Göteborgs Universitet. Som illustratör har Lars även tidigare arbetat med att genom illustration och text tolka det karaktäristiska och historiskt anknutna med en plats.


Tack till:
Hjalmar Lundbohms förskola
Alla ni som tagit er tid att berätta om huset
Familjen Höijer


Med stöd av:


Kiruna kommuns minoritetsspråkmedel


Vid skrivbordet med Lars IsestigLars Isestig
A Town Hall Saga

Opening Monday 5 September 9 am in Kiruna Town Hall, 1st floor

Open Monday 5 September – Friday 30 September
Weekdays 8 am - 5 pm & Saturdays 12 - 3 pm


A popular scientific documentation of Kiruna's town hall in the form of a picture book by Lars Isestig.

In collaboration with Konstmuseet i Norr, the illustrator Lars Isestig has created an illustrative documentary book of Kiruna's town hall, aimed primarily at children and teenagers. This target group makes it possible to increase knowledge about the history of the town's buildings and to foster participation in the development of the city.

In connection with the ongoing urban development in Kiruna as a result of LKAB’s mining, Kiruna's current town hall, Igloo, by Arthur von Schmalensee will be replaced by Kristallen - Henning Larsen's winning entry in the architectural competition for the new town hall. Kiruna town hall’s status as a listed building has been suspended but the County Board still requires that the building be documented before its dismantling and demolition.

The town hall is a symbolic building for the city of Kiruna. The building is of great cultural and historical significance due to its architectural design, as well as the architect’s interpretation of a town hall’s function and the local conditions. The building contains a number of references to Kiruna's history and is characterised by a sound design encompassing everything from the building’s location to the details in the interior and a well thought-out spatiality. The building contains a number of artworks, including several that have been created specifically for this building, thus making visual art an appropriate documentary format that in yet another way relates to the building’s design.

In accordance with the County Board’s requirements, the documentation will encompass several perspectives on the building, such as architectural history, art, engineering, social history, and environmental values. It will also include an ethnological record that highlights activities and operations in the town hall, as well as impressions of how it is to work in and visit the building.

-
Whether it is about historical events, legends or simply gossip, we learn to understand the world we live in through stories.
/Lars Isestig, illustrator
-

Lars Isestig studied at HDK, School of Design and Crafts at the University of Gothenburg. He has previously worked with the textual and artistic interpretation of a location’s characteristics and history.


Thanks to:
Hjalmar Lundbohm Preschool
All those of you who gave of your time to tell us about the building
The Höijer family


With the support of:


Kiruna Municipality's minority language funds


At the desk with Lars IsestigLars Isestig
Kaupungintalon tarina

Vihkiäiset maanantaina 5.9. klo 9 Kiirunan kaupungintalolla, 1. kerros

Sen jälkeen näyttely on avoinna maanantaista 5. elokuuta perjantaihin 30. syyskuuta.
Arkisin klo 8–17 ja lauantaisin klo 12–15.


Lars Isestigin kuvakirja, populaaritieteellinen dokumentti Kiirunan kaupungintalosta.

Yhdessä Konstmuseet i Norrin kanssa kuvittaja Lars Isestig on luonut Kiirunan kaupungintalosta kuvallisen dokumentin, joka on kohdennettu etupäässä lapsille ja nuorille. Tarkoituksena oli lisätä tämän kohderyhmän tietoja kaupungin rakennushistoriasta ja osallisuutta kaupungin kehittämisestä.

LKAB:n kaivostoiminnasta johtuen Kiirunassa on meneillään kaupunkikehitys, johon liittyen Kiirunan nykyinen, Arthur von Schmalenseen suunnittelema Igloo-kaupungintalo saa väistyä Kristallenin tieltä – se on Henning Larsenin ehdotus, joka voitti arkkitehtuurikilpailun uudesta kaupungintalosta. Kiirunan kaupungintalon suojelunalaisuus on peruttu, mutta lääninhallitus edellyttää rakennuksen dokumentointia ennen purkamista.

Kaupungintalo on Kiirunan kaupungin symbolirakennus. Rakennuksella on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, joka pohjautuu arkkitehtoniseen suunnitteluun ja arkkitehdin tulkintaan siitä, mikä kaupungintalon tehtävä on ja mitä paikalliset edellytykset ovat. Rakennus sisältää paljon viitteitä Kiirunan historiaan, ja sen yhdenmukainen suunnittelu käsittää kaiken rakennuksen sijoituksesta sisustuksen yksityiskohtien suunnitteluun ja tarkoin harkittuun tilasuunnitteluun. Rakennuksessa on monia taideteoksia, joista useat on luotu nimenomaan tätä rakennusta varten. Tämän vuoksi kuvataide onkin hyvä valinta dokumentoinnin muodoksi, koska se on olennainen osa rakennuksen suunnittelua.

Dokumentoinnin tulee lääninhallituksen vaatimuksen mukaan käsittää rakennus useista eri näkökulmista, joita ovat arkkitehtuurihistoriallinen, taiteellinen, rakennustekninen, yhteiskuntahistoriallinen ja ympäristöä muokkaava arvo. Mukana tulee olla myös etnologinen dokumentointi, joka valottaa kaupungintalon toimintaa ja aktiviteetteja ja sitä, millaista rakennuksessa työskenteleminen ja vieraileminen on.

-
Olivatpa kyseessä historian tapahtumat, tarut tai puhtaasti juorut, opimme ymmärtämään ympäröivää maailmaamme tarinoiden kautta.
/Lars Isestig, kuvittaja
-

Lars Isestig on valmistunut Göteborgin yliopiston Högskolan för design och konsthantverkista (HDK). Hän on aiemmissa töissään tulkinnut kuvituksen ja tekstin kautta paikan ominaispiirteitä ja historiallista viitekehystä suhteessa tuotteeseen.


Kiitämme seuraavia:
Hjalmar Lundbohmin esikoulu
Kaikki, jotka ovat käyttäneet aikaansa kertoakseen talosta
Höijerin perhe


Sponsorit:


Kiirunan kunnan vähemmistökielityöLars Isestig
Kaupunkitalon satu

Vihkiminen maanantaina 5 septemberiä kl 9 Kirunan kaupunkitalossa kerros 1

Auki maanantaina 5 septemberiä – perjantaihin 30 septemberiä
Arkisin kl 8 – 17 & lauantaina kl 12 – 15


Pupylääritietheelinen tokymenttasjuuni Kirunan kaupunkitalosta Lars Isestigin kuvakirjan muotossa.

Yhteistyössä Konstmuseet i Norrin kans ilystratööri Lars Isestig on ottanu framile kuvaalisen tokymenttasjuunin Kirunan kaupunkitalosta, joka ensi käessä kohtistuu lapshiin ja nuorhiin. Tavoteporukka jossa on maholisuus lisätä tietoja kaupunkin rakenushistuuriasta ja osalistumisesta kaupunkin kehityksheen.

Riippuen siittä käynistä olevasta Kierunan kaupunkinkehityksestä joka on seurauksena LKAB:n kruuvasta tullee Kierunan nykynen kaupunkitalo Igloo, jonka Arthur von Schmalenseen on piirtäny, Kristalleni korvaamhaan sen, joka oli Henning Larsenin voittama ehotus arkkitehtikilpailussa uuesta kaupunkitalosta. Kierunan kaupunkitalon rakenusmuisto on perruutettu, mutta jäljelä on yks vaatimus Lääninhallitukselta ette tokymentteerata rakenuksen ennen kun purethaan ja revithään.

Kaupunkitalo on symboolirakenus Kierunan kaupunkile. Rakenuksela on suuret kulttuurihistuurialiset arvot joitten perusta on arkkitehtituuninen muotoilu ja arkkitehtin tulkkaus kaupunkitalon fynksjuunista ja paikalisista eelytyksistä. Rakenus sisältää useampia referensiä Kierunan histuurihaan ja sillä on vahva muotoilu joka sisältää kaikkia rakenuksen sijottamisesta sisälön detaljitten muotoilhuun ja hyvin läpiajatelthuun huonestamisheen. Rakenuksessa on useampia taijeteoksia, muun muassa monta jokka on luottu erikoisesti tälle rakenukselle mikä tekkee kuvataitheen hyvin valithuun tokymenttasjuunimuoon ilmaisuks koska se lissäävänä tavala liittyy rakenuksen muothoon.

Tokymenttasjuuni pittää Lääninhallituksen vaatimuksitten mukhaan sisältää rakenusta monesta aspektista kun arkkitehtihistuurilisia, taitheelisia, rakenusteknisiä, yhteiskunta histuurialisia ja miljööluovalisia arvoja. Se pittää kans sisältää etnolookista tokymenttasjuunia joka valastaa kaupunkitalon toimintaa, kuinka se on ette toimia ja vieraila rakenusta.

-
Riippumatta jos se koskee histuurialisia tapahtumia, juttuja eli jopa juoruja met opima ymmärthään sitä maailmaa mitä met elämä kertomuksitten kautta.
/Lars Isestig, ilystratööri
-

Lars Isestig on koulutettu HDK:ssa, Göteborgin yliopiston Tesainin ja taijekäsityön korkeakoulu. Hän on aiemin ollu töissä ilystrasjuunin ja tekstin kautta tulkata paikan karaktäristiikan ja histuriaalisia sitomuksia suhteessa tuotheesheen.


Kiitos kaikile:
Hjalmar Lundbohmin esikoulu
Kaikki tet jokka oletta panheet aikaa kertomhaan talosta
Höijerin perhee


Tukia on antanu:


Kirunan kunnan vähemistökielenvarojaLars Isestig
Gávpotviessumáinnas

Rahpan mánnodaga čakčamánu 5 b. dii. 9 Girona gávpotviesus, 1 dásis

Rabas mánnodaga čakčamánu 5 b. - bearjadahkii čakčamánu 30 b.
Árggat dii. 8 – 17 & lávvordagaid dii. 12 -15


Populearadieđalaš dokumentašuvdna Girona gávpotviesus govvagirjji hámis, dahkkon Lars Isestigas.

Ovttas Konstmuseet i Norr lea illustratevra Lars Isestig ráhkadan hearvás dokumenterema Girona gávpotviesus, erenoamážit mánáid ja nuoraid váras. Ulbmiljoavku gos lea vejolaš loktet máhtu gávpoga huksenhistorjjás ja oasálastima gávpoga ovdáneamis.

Jođus gávpotsirdin Gironis LKAB ruvkeroggama dihte Girona dálá gávpotviessu Igloo Arthur von Schmalensee sadjái boahtá Kristallen - Henning Larsena vuoiti evttohus arkiteaktagilvvus ođđa gávpotvissui. Girona gávpotviessu huksenmuitu lea loahpahuvvon muhto báhčán lea gáibádus Leanastivrras ahte galgá dokumenteret viesu ovdal go gaikot dan. br>
Gávpotviessu lea symbolahuksehus Girona gávpogii. Huksehusas lea stuorra kulturhistorjjálaš árvu mas lea vuođđu dan arkitektovnnalaš hábmemis ja arkiteavtta dulkoma doaimmas gávpotviesus ja báikkálaš eavttuid. Huksehusas leat máŋga referánsa Girona historjái ja lea vuđolaččat hábmehuvvon ja sisdoallá visot saji válljemis detáljjaid válljemis viessobiergasiin gitta bures jurddašuvvon latnjavuohta. Huksehusas gávdnojit ollu dáidda, earret iežá máŋga mat leat ráhkaduvvon erenoamážit dán huksehussii mii dagaha govvadáidaga bures válljejuvvon cealkámuššan dokumetašuvdnahámis go vel ovtta láhkái
adno huksehusa hápmái.br>
Leanastivrra gáibádusaid jelgii dokumentašuvdna galgá sisdoallat huksehusa máŋggaid aspeavttain dego arkiteaktahistorjjá, dáiddalaš, huksenteknihkka, servodathistorjjálaš ja birasráhkadeaddji árvvut. Galgá maid siskkildit etnologalaš dokumentašuvnna mii almmustahttá doaimma ja doaluid gávpotviesus, got lea doaibmat das ja mannalit huksehusas.

-
Beroškeahttá jus lea sáhka historjjálaš dáhpáhusain, máidnasiin dehe luovus ságat de mii oahppat ipmirdit dan máilmmi gos mii eallit muitalusaid bokte.
/Lars Isestig, gováhalli
-

Lars Isestig lea gazzan oahpu HDK:s, Högskolan för design och konsthantverk Göteborga Universitehtas. Son lea ovdal bargan gováhallamiin ja teavsttain dulkot mihtilmasa ja historjjálaččat adnon báikái.


Giitu:
Hjalmar Lundbohm ovdaskuvlii
Buohkat dinesiidda geat lehpet bidjan áiggi muitalit dálu birra.
Höijer vehkii


Doarjja:


Giron gieldda veahádatgiellaruhta

Vid skrivbordet med Lars Isestig

Med anledningen av stadsutvecklingen och rivningen av Kiruna stadshus har en dokumenterande bilderbok gjorts om byggnadens idé, funktion, arkitektur och om alla husets detaljer – på barns villkor!

I barnboken illustreras fantasi, verklighet, humor och spänning …

Trumman, suddet och klocktornet är några vi får lära känna i berättelsen om Kiruna stadshus!


Läs mer om En stadshussaga härAt the desk with Lars Isestig

Due to the ongoing urban development and the deconstruction of Kiruna´s current Town Hall a documenting picture book has been created about the buildings idéa, functions, architecture and all the details of the building – on children´s terms!

The picture book captures imagination, reality, humor and adventure …

The Drum, the Eraser and the Bell Tower are a few of the characters we get to know trough the Kiruna Town Hall saga.


Read more about A Town Hall Saga here
Kaupungintalon tarina
Kaupunkitalon satu
Gávpotviessumáinnas

VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG Om konsten att förändra med bild
i Kiruna stadshus – i samarbete med Grafikens Hus

Invigning lördag 27 juni 11.00 – 15.00
Öppettider vardagar 29 juni – 28 augusti 8.00 – 17.00



Utställningen belyser seriekonstens kraft och bilden som politisk berättare, två mycket aktuella och sammansvetsade ämnen. Serierna är en röst i samhällsdebatten som berättar historier och belyser situationer i ett för många tillgängligt format. Ibland kan budskapen vara tydligt politiska, och ibland helt enkelt visuellt uttrycksfulla och viktiga då de förskjuter normen och breddar bilden om vad som är normalt.

Serier som redskap är enkla, lättillgängliga och humoristiska och gör relativt tunga ämnen som genus eller integration lättare att ta till sig. Serieformen är viktig då den på ett unikt sätt tillgängliggör samhällsfrågor och demokratiska diskussioner för flertalet människor.

Konstgrafik har genom historien varit en konstform ”för folket” och kommit att bli en av de mest demokratiska konstformerna. Det grafiska bladet gjorde det möjligt för konsten att flytta från museer och slott in till människors hem. Vilken roll grafiken och konsten kan ha i vårt samhälle och vad grafik är idag är frågeställningar som utställningen berör.

I utställningen finns verk av Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.

-


En temavecka med workshops och föreläsningar under utställningen
Vi har en viktig grej på gång


- KOSTNADSFRIA OCH ÖPPNA PROGRAM -

Mån 24 augusti kl 18.00, Stadshushallen
Lars Holmberg - Föreläsning
Stadshuset blir barnbok


Lars berättar om boken sin bok för barn och unga som är en del av Länsstyrelsens uppdrag till LKAB att dokumentera Kiruna stadshus.

Lars Isestig är utbildad vid HDK, Högskolan för design och konsthantverk vid Göteborgs Universitet. Han har tidigare jobbat med att genom illustration och text tolka det karaktäristiska och historiskt anknutna med en plats i relation till en produkt då han genomförde ett samarbete med ölproducenten Jämtlands Bryggeri.

-

Tis 25 augusti kl 18.00 - 21.00, Garnängeln
Lotta Sjöberg - Textil workshop
Seriesyjunta

14 år och äldre. Deltagarna kommer att få möjlighet att känna på och prova olika material, för att slutligen skapa ett budskap eller annat textilt uttryck på en tygkasse, som de sedan kan promenera ut i världen med.

Lotta Sjöberg är utbildad på Konstfack och arbetar som serietecknare och illustratör. Hon har anlitats av bland annat Svenska Dagbladet, Vi föräldrar och flera av Sveriges fackföreningar. Sedan 2009 driver hon den populära facebooksidan ”Family Living the true story”. Hon debuterade 2005 med boken Bebisbekännelser : Guide för nybörjarföräldrar. 2011 utkom hennes andra bok Family living :den ostädade sanningen.

-

Ons 26 augusti kl 18.00, stadshushallen
Bitte Andersson - Föreläsning
Genusstereotyper och dess motsatser i den tecknade bilden

Måste en tecknad figur ha rosett och långa ögonfransar för att vara en tjej? Måste en seriefigur vara tjej eller kille? Hur kan man som tecknare tilltala en så bred grupp som möjligt? Hur påverkar tecknade bilder vår självbild och vår världsbild? Bitte Andersson pratar om normer i tecknade bilder och visar exempel på tecknare som har brutit mot dem.

Bitte Andersson är serieskapare, illustratör och filmskapare. Bitte är utbildad på Konstfack där hon har en master i storytelling samt en kandidatexamen inriktning konst. Hon har även läst genusvetenskap och gör ofta serier från en queerfeministisk utgångspunkt.

-

Tor 27 augusti kl 18.00 - 20.30, Scandic Ferrum
Victoria Kawesa - Föreläsning
Rasistiska föreställningar och stereotyper i populärkulturen

Föreläsningen handlar om att synliggöra maktstrukturer i samhället som utestänger och marginaliserar människor. Kawesa utgår från regeringsrapporten om afrofobi, som lyfter upp hur afrosvenskar diskrimineras och utsätts för rasism och hatbrott i Sverige. Föreläsningen handlar om en granskning av mänskliga rättigheter i Sverige. Hon lyfter även upp mekanismerna bakom rasistiska föreställningar och hur de reproduceras i vårt samhälle genom rasstereotyper i populärkulturen.

Victoria Kawesa är doktorand i genusvetenskap, har arbetat på EU-nivå med mänskliga rättigheter samt forskat och arbetat som expertkonsult i frågor som rör jämställdhet, migration, rasism, barns rättigheter, skydd och rättssäkerhet. Kawesa har även lång erfarenhet som aktivist, skribent och debattör inom den feministiska antirasistiska rörelsen i Sverige. Victoria kom till Sverige som flykting från Uganda och hon menar att denna bakgrund gett henne erfarenheter som haft stor betydelse för hennes nuvarande arbete.


Ladda ner det öppna programmet i PDF-format här



- SKOLANS PROGRAM -

Ladda ner programmet med föreläsningar och workshops för skolorna här WE HAVE SOME IMPORTANT GOING ON About the art of change with images
in Kiruna townhall – in collaboration with Grafikens Hus

Vernissage Saturday 27 June 11:00 – 15:00
Opening hours weekdays 29 June – 28 August 8:00 – 17:00



Psst, don’t miss out on the chance to make your own stickers during the Kiruna Festival together with PEOW! All are welcome! Big and small.

The exhibition highlights the power of comic art and the image as a political commentator, two very topical and interconnected themes. Comic art is a voice in the public debate capable of telling stories and highlighting situations in a widely accessible format. Sometimes the messages can be clearly political, and sometimes simply visually expressive and important because they challenge the norm and broaden conceptions of what is normal.

As a tool, comic art is simple, accessible and humorous, and makes relatively heavy topics such as gender or integration more easily taken on board. The comic form is important because it uniquely makes societal issues and democratic discussions accessible for the masses.

Throughout history, graphic art has been considered an art form "for the people" and has become one of the most democratic forms of art. Graphic prints made it possible for art to move out of museums and castles and into people's homes. The role that graphics and art can play in society and what graphics consist of today are issues that the exhibition deals with.

The exhibition includes works by Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell and Magnus Fredriksson.
Pen on paper
A week with workshops and talks about change with images
Monday, 24 - Friday, 28 August Meillä on tekeillä jotain tärkeää ja se Käsittelee muutosten aikaansaamista kuvan avulla.
Kiirunan kaupungintalolla – Yhteistyössä Grafikens Husin kanssa.

Avajaiset lauantaina 27. kesäkuuta 11.00 – 15.00
Avoinna arkisin 29. kesäkuuta – 28. elokuuta 8.00 – 17.00


Hei, ettehän unohda, että voitte PEOW!:n kanssa
valmistaa omia tarroja Kirunafestivalenin aikana!
Kaikki tervetulleita, niin lapset kuin aikuisetkin!

Näyttelyssä valotetaan sarjakuvataiteen voimaa ja kuvan asemaa poliittisena kertojana, kaksi erittäin ajankohtaista ja yhteen liittyvää aihetta. Sarjat ovat eräs yhteiskunnallisen keskustelun äänistä ja kertovat tarinoita ja valottavat tilanteita monelle henkilölle avautuvassa formaatissa. Joskus viesti voi olla selvästi poliittinen ja joskus yksinkertaisesti visuaalisesti vivahteikas ja tärkeitä, sillä ne siirtävät normeja ja laajentavat käsitystämme normaalista.

Välineenä sarjakuvat ovat yksinkertaisia, helppotajuisia ja humoristisia ja niiden avulla suhteellisen vaikeatkin, genderin tai integraation kaltaisia aiheita on helppo ymmärtää. Sarjakuvamuoto on tärkeä, sillä se saattaa yhteiskunnalliset keskustelut ja demokraattiset keskustelut useimpien ihmisten saataville aivan uniikilla tavalla.

Taidegrafiikka on läpi historian ollut ”kansan” taidemuoto ja siitä on kehittynyt taidemuotojen parissa eräs kaikkein demokraattisimmista. Taide siirtyi graafisen lehden avulla museoista ja linnoista ihmisten koteihin. Näyttely käsitteleekin grafiikan ja taiteen mahdollista roolia yhteiskunnassa ja grafiikan nykytilaa.

Näyttelyssä esitellään Joanna Hellgrenin, Sara Granérin, Liv Strömquistin, Mats Jonssonin, Joanna Rubin Drangerin, Hanna Gustavssonin, Julia Thorellin ja Magnus Fredrikssonin teoksia.
Kynä paperille
Viikon verran workshopeja ja luentoja aiheesta
miten kuvan avulla saadaan aikaan muutosta
Maanantai 24. – perjantai 28. elokuuta
Meilä on tärkeä asia käynissä Siittä taitheesta kuinka muuttaa kuvan kautta
Kierunan kaupunkitalossa – Yhteistyössä Grafikens husin kans.

Vihithään lauantaina 27 jyyni 11.00 – 15.00
Aukioloaijat arkipäivinä 29 jyyni – 28 aykysti 8.00 – 17.00


Psst, ettehän missaa ette saatatta tehhä teän omia klisterimerkkiä Kierunafestivaalin aikana yhessä PEOW! Kaikki on tervetulheita! Pienet ja suuret.

Näyttely kuvvaa seerietaitheen voimaa ja on kuva puliittisena kertojana, kaks hyvinki tärkeitä nykyaijan yhteenliitettyjä ainheita. Seeriet on ääni yhteiskuntakeskustelussa joka kertoo histuurioita ja valaistaa tilantheita monele helposti ymmärettävässä formaatissa. Välistä ilmotukset saattavat olla selvästi puliittisia ja välistä yksinkertasesti visuualisia ja paljon kantavia ajatuksia ja tärkeät koska net siirtävät normia ja laajentavat kuvan siittä mikä on normaalia.

Seeriet neuvona on yksinkertasia, helposti käytettävissä ja humoristisia ja tekevät aika raskhaat ainheet kun jeenus eli inttekrasjuuni helpomaks ottaa itheen. Seeriemuoto on tärkeä koska se erikoisela tavala tekkee ymmärettävks yhteiskuntakysymyksiä ja demokraattisia keskusteluita majuriteetile ihmisistä.

Taijegrafiikki on kautta histoorian ollu taijemuoto ”kansale” ja on tullu yks demokraattisimpia taijemuotoja.Graaffinen sivu maholisti taitheen siirtyä myseymmistä ja linnoista sisäle ihmisten kothiin. Mikä rolli grafiikki ja taije saattaa kantaa meän yhteiskunnassa ja mitä grafiikki on tänä päivänä on kysymyksiä mitä näyttely koskettaa.

Näyttelyssä on näiden teoksia: Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.Pännä paperile
Viikko työpajoja ja luentoja kuinka muuttaa kuvala
Maanantai 24 – perjantai 28 aykystiä
Mis lea dehálaš ášši jođus Dáidda got rievdadit govain
Girona Gávpotviesus – ovttasbargguin Grafikens Husain

Rahpan lávvordaga geassemánu 27 b. 11.00 – 15.00
Rabasáiggit árgabeivviid geassemánu 29 beaivvis gitta borgemánu 28 beaivái 8.00 – 17.00


Psst, juogo lehpet fuobmán ahte dii sáhttibehtet ráhkadit iežas liibmamearkkaid Gironfestiválas ovttas PEOW:in! Buohkat leat buresboahtin! Stuorrát ja unnit.

Čájehus čalmmustahttá govvaráidodáidaga fámu ja gova politihkalaš muitaleaddjin, guokte oalle áigeguovdilis ja oktiičadnon fátta. Govvaráidu lea jietna servodatdigaštallamis mii muitala historjjáid ja čalmmustahttá diliid dakkár hámiin mii olle máŋgasiidda. Muhtimiin sáttasánit sáhttet leat čielga politihkalaččat, ja muhtimiin celket ollu visuálalaččat ja dehálaččat go sirdet norpma ja viiddidit gova das mii lea dábálaš.

Lea álkit go lea govvaráiddut reaidun, álkit gávdnat ja humoristtalaččat ja dahket obba loses fáttaid dego genus dehe integrašuvnna álkibut ipmirdit. Govvaráidohápmi lea dehálaš go sierranas vuogi mielde dahká servodatáššiid ja demokráhtalaš ságastallamiid vejolažžan máŋggaid olbmuide.

Dáiddagrafihka lea historjjá čađa leamaš dáiddahápmi ”álbmogii” ja šaddan okta dain eanemus demokráhtalaš dáiddahámiin. Gráfalaš láđđi dagai vejolažžan dáidagii sirdit museain ja šloahtain min olbmuid ruovttuide. Makkár rolla grafihkas ja dáidagis sáhttá leat min servodagas ja mii grafihka lea otne leat jearaldagat maid čájálmas guoská.

Čájálmasas gávdnojit dáidagat Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell ja Magnus Fredriksson.
Benne báhpora nalde
Vahkku bargobájiiguin ja logaldallamiiguin got rievdada govain
Mánnodat 24 gitta bearjadaga 28 beaivvi borgemánus

Illustration: Beata Boucht


Konstmuseet i Norr

Under 2018 öppnar Konstmuseet i Norr - Norrbottens länskonstmuseum.
Vi söker nu dig som vill bli museets chef.

Din uppgift blir att bygga upp länskonstmuseet, som nu övergår från att ha varit ett samverkansprojekt till en permanent verksamhet, placerad i Kirunas nya stadshus ”Kristallen”. Utformning och vidareutveckling av en långsiktig strategi och en tydlig verksamhetsplan kommer att bli en central del av ditt arbete som museichef. Organisation och rekrytering av medarbetare har påbörjats för att ligga i fas med tidsplanen för öppningen av museet. Totalt antal anställda kommer att utgöras av 5-6 personer.

Till din hjälp kommer du att ha en process-/konstnärlig ledare som idag arbetar med övergången från ett mobilt samverkansprojekt till den permanenta verksamheten.

Länskonstmuseets primära verksamhetsområde kommer att vara hela Norrbottens län, med fysisk bas i de egna museilokalerna i Kiruna. Geografiskt fokusområde för utbud och innehåll i länskonstmuseets konstverksamhet är Barentsområdet. Det nya länskonstmuseet ska föra en öppen och tät dialog med andra konstinstitutioner och med övriga institutioner med konstverksamhet i länet och regionen, i syfte att bidra till att stärka konstutbudet och en positiv och berikande samverkan. Verksamheten ska utgöras av en länsövergripande utställnings- och projektverksamhet där en samhällsengagerad och kritiskt orienterad samtidskonst står i fokus genom ett vidgat nutida konstbegrepp och en mångfald konstnärliga uttryck, medier och praktiker. Konstmuseets verksamhet ska syfta till att stimulera kreativitet och fritt tänkande, att skapa debatt och göra konsten till en levande och angelägen röst i det offentliga- och demokratiska samtalet. Mångfald, jämställdhet och tillgänglighet ska genomsyra all verksamhet.


Kravprofil

Vi söker dig som är väl förankrad i kultur- och konstvärlden och har ett stort nationellt, såväl som internationellt nätverk. Du har kunskaper om samtidskonst och erfarenhet av att arbeta med utställningsproduktion, antingen inom ett museum eller i projektsammanhang.

Vi vill att du har arbetat med kulturadministration inom kommunal sektor eller annan liknande offentlig verksamhet. Vi vill också att du har erfarenhet av att ha varit chef för en grupp medarbetare och är trygg i ledarrollen och i att leda självständiga och självgående medarbetare.

Du är utvecklingsinriktad och en god organisatör med helhetssyn. Som person är du prestigelös och lätt att samarbeta med, du inspirerar och får med dig andra.

Du har en god kommunikativ förmåga och kan uttryck dig väl i tal och skrift.

Du har relevant utbildning på akademisk nivå.

-

För mer information, kontakta den konsult som vi arbetar med i denna rekrytering:
Ann-Sofie Rosenberg, Accord Group
070-633 76 76 eller annsofie.rosenberg@accordgroup.se

Din ansökan vill vi ha senast den 1/9 till mejladressen ovan.
Märk den: Konstmuseet i NorrIllustration: Beata Boucht


Konstmuseet i Norr

Konstmuseet i Norr – Norrbotten’s County Art Museum – will open in 2018.
We are now looking for the person who would like to be the Museum Director.

Your task will be to develop the County Art Museum which will now change from being a collaboration project to becoming a permanent facility, located in Kiruna’s new Town Hall ”Kristallen”. The forming and development of the museum requires a long-term strategy and a clear plan of operations will be a central part of your job as Museum Director. The organisation and recruitment of staff has already begun so as to be in line with the opening of the museum. The total number of employees will be 5 or 6 people.

You will be supported by a process/artistic leader who is currently working with the transition from mobile collaboration project to permanent facility.

The County Art Museum’s primary area of operation will be the whole of the county of Norrbotten. Its physical seat will be the museum’s own premises in Kiruna. The geographical area of focus as regards the range and content of the museum’s art operations will be the Barents Region. The new County Art Museum shall maintain an open and close dialogue with other art institutions and with other institutions working with art in the county and region, with the aim of increasing the range of art and establishing positive and rewarding collaboration. The museum’s operations will consist of exhibitions and projects all over the county. The focus will be on critically orientated, contemporary art that addresses social issues through a broadened definition of contemporary art and a diversity of artistic expression, media and practices. The aim of the museum’s activities is to stimulate creativity and free thinking, to generate debate and make art a dynamic and important voice in public, democratic dialogue. Diversity, equality and accessibility shall permeate all the museum’s activities.


Requirements

You are a person who is well established in the world of culture and art and who has both a large national and international network. You have knowledge about contemporary art and experience of working with the production of exhibitions, either for a museum or as part of a project.

You have worked with culture administration in the municipal sector or other similar public sector activity. You also have experience of being the leader of a group of employees. You are comfortable in the role of leader and confident when leading independent and self-propelled co-workers.

You focus on development and are a good organiser with a holistic perspective. You are not driven by prestige but are easy to cooperate with. You are able to inspire other people and they like to follow you.

You have good communication skills and can express yourself well both orally and in writing.

You have relevant higher education qualifications.

-

For more information, contact the consultant who is helping us with this recruitment:
Ann-Sofie Rosenberg, Accord Group
070-633 76 76 or annsofie.rosenberg@accordgroup.se

Please submit your application latest 1 September to the email address above. Write Konstmuseet i Norr as the subject.Kova: Beata Boucht


Konstmuseet i Norr

Konstmuseet i Norr – Norrbottenin läänin taidemuseo avataan vuoden 2018 aikana.
Haemme nyt museonjohtajaa.

Johtajan tehtävänä on rakentaa läänin taidemuseo, joka oltuaan yhteistoimintahanke muuttuu nyt Kiirunan uuteen kaupungintaloon ”Kristalleniin” sijoitettavaksi vakituiseksi toiminnaksi. Mmuseonjohtajan keskeinen työtehtävä on pitkäkantoisen strategian ja selkeän toimintasuunnitelman muotoileminen ja jatkokehittäminen. Organisaation luominen ja museon työntekijöiden rekrytointi on käynnistetty valmistuakseen hyvissä ajoin ennen museon avausta.

Museon työntekijämääräksi kaavaillaan 5-6 henkilöä.

Johtajan apuna on prosessi- ja taiteellinen johtaja, jonka tämänhetkisenä tehtävänä on työskennellä liikkuvan yhteistoimintahankkeen muuttamiseksi vakituiseksi toiminnaksi.

Läänin taidemuseon ensisijainen toimialue kattaa koko Norrbottenin läänin, mutta fyysinen tukikohta sijaitsee Kiirunan omissa museotiloissa. Läänin taidemuseon tarjonnan ja sisällön maantieteellinen painopistealue on Barentsin alue. Läänin uuden taidemuseon tulee vuorovaikuttaa avoimesti ja tiiviisti muiden, läänissä ja alueella vaikuttavien taiteellista toimintaa harjoittavien instituutioiden kanssa, taiteen tarjonnan tukemiseksi ja myönteisen sekä rikastuttavan yhteistoiminnan vahvistamiseksi. Toiminta koostuu läänin kattavasta näyttely- ja hanketoiminnasta. Sen painopisteessä on yhteisöllinen ja kriittisesti suuntautuva nykytaide, jota ilmentää laajentunut nykytaiteen käsitys ja taiteellisten ilmausten monimuotoisuus. Taidemuseon toiminnan tarkoituksena on stimuloida luovuutta ja vapaata ajattelua, herättää keskustelua ja tehdä taiteesta julkisen ja demokraattisen keskustelun elävä ja tärkeä ääni. Monimuotoisuuden, tasa-arvoisuuden ja saavutettavuuden tulee leimata kaikkea toimintaa.


Vaatimusprofiili

Haemme kulttuuri- ja taidemaailmaan hyvin juurtunutta henkilöä, jolla on laaja sekä kansallinen että valtakunnallinen verkosto. Hakija tuntee nykytaiteen ja on työskennellyt näyttelytuotannon parissa joko museossa tai hankeyhteyksissä.

Hakija on työskennellyt kulttuurihallinnollisissa tehtävissä kuntasektorilla tai vastaavassa julkisessa toiminnassa. Hakijalla on myös kokemusta työntekijäryhmää johtavasta työstä, hän tuntee johtoroolin turvalliseksi ja osaa johtaa itsenäisiä ja itsetoimivia työntekijöitä.

Hakija on kehityslähtöinen ja hyvä organisaattori, jolla on kokonaisvaltainen näkemys. Henkilönä hakija on arvovallaton ja inspiroiva, saa muut mukaansa, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti.

Hakija on taitava viestimään ja osaa ilmaista itseään hyvin suullisesti ja kirjallisesti.

Hakijalla on relevantti akateeminen koulutus.

-

Lisätietoja saa konsultilta, jonka kanssa työskentelemme rekrytoinnissa:
Ann-Sofie Rosenberg, Accord Group
070-633 76 76 | annsofie.rosenberg@accordgroup.se

Hakemus lähetetään viimeistään 1.9.2017 mennessä yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Hakemuksen merkintä: Konstmuseet i NorrKova: Beata Boucht


Konstmuseet i Norr

Vuen 2018 aikana aukea Konstmuseet i Norr - Norrbottenin läänitaitemuseo.
Met haema nyt sinua joka halvaat alkaa museon johtajaksi.

Sinun tehtävä tullee olheen ette rakentaa ylös läänitaitemuseon, joka nyt, jälkhiin ko se oon ollu yhtheistyöprojektina, mennee yli vakituisheen toiminthaan, siotettu Kirunan uutheen kaupunkintalhoon ”Kristallen/Kristalli”. Muotoilu ja jatkuva kehitys pitkän aijan stratekiistä ja selvä toimintaplaani tulevat olheen sentraalit osat sinun työstä museojohtajanna. Orkanisasuuni ja työväen rekryteerinki oon alotettu ette olla faasissa museon aukasun aikaplaanin kansa. Yhtheensä tullee olheen 5-6 henkilöä töissä.

Sinun avuksi sulla tullee olheen prosessi-/taitheelinen johtaja joka tänä päivänä oon töissä mupilin yhtheistyöprojektin ylimenon kansa vakituisheen toiminthaan.

Läänitaitemuseon primärinä toiminta-aluheena tullee olheen koko Norrbottenin lääni, jonka fyysinen paasi oon omat museohuohneet Kirunassa. Jeukraaffinen fuukkysalue tarjonalle ja sisälölle läänitaitemuseon taitetoiminalle oon Baarentsialue. Uuela läänitaitemuseolla häätyy olla aukenhainen ja taaja dialooki muitten taiteinstitysuunitten ja muitten institysuunitten kansa joilako oon taitetoimintaa läänissä ja aluheela, ja jonka tarkotus oon ette auttaa vahvistamhaan taitetarjontaa ja positiiviä ja rikastuttavvaa yhtheistyötä. Toiminassa pittää olla lääniylheinen näyttely- ja projektitoiminta jossako yhtheiskuntainnostunnu ja kriittisesti orienteerattu nykyaikataite oon fuukkyksessä levitetyn nykyaikhaisen taitekäsityksen ja moninaisen taitheelisen ilmasun, meetian ja praktiikan kautta. Taitemuseon toiminan tavoite pittää olla ette stimyleerata kreativiteettiä ja vappaa ajatusta, ette saaja keskustelua aikhaan ja tehjä taitetta eläväksi ja innokhaaksi ääneksi julkisessä- ja demokraattisessa keskustelussa. Moninaisuus, tasa-arvosuus ja saatavuus pitävät näkyä koko toiminassa.


Vaatimusprofili

Met haema sinua joka olet hyvin juurtunu kulttuuri- ja taitemailhmaan ja jollako oon suuri kansalinen ja kansanvälinen verkosto. Sulla oon tietoa nykyaikataitheesta ja kokemuksia työskentelystä näyttelytuotanosta, joko museossa elikkä projektiyhtheyvessä.

Met halvaama ette sie olet ollu töissä kulttuuriadministrasuunin kansa kunnalisella aluheela elikkä muussa saman sorttisessa ylheisessä toiminassa. Met halvaama kansa ette sulla oon kokemuksia siittä ette itte olla johtaja työntekijäryhmäle ja ette sie olet turvalinen johtajarollissa ja siinä ette johtaa ittenhäisiä ja ittetoimivvaa työväkeä.

Sie olet kehityssuunattu ja hyvä järjestäjä jollako oon kokohnaiskattanto. Henkilönnä sulla ei ole prestiisiä ja sinun kansa oon helppo olla töissä, sie innostutat ja saat matkhaan toisia.

Sulla oon hyvä komynikatiivi kyky ja sie saatat puhua ja kirjottaa hyvin. Sulla oon relevantti koulutus akateemisellä tasola.

-

Jos sie halvaat lissää tietoa, ota yhtheyttä sen konsyltin kansa jonka kansa met olema töissä tämän rekryteerinkin kansa:
Ann-Sofie Rosenberg, Accord Group
070-633 76 76 elikkä annsofie.rosenberg@accordgroup.se

Sinun hakemuksen met halvaama viimisthään 1/9 sähköpostiosotheesheen tässä ylhäälä.
Merkkaa se: Taitemuseo Pohjosessa/ Konstmuseet i NorrGovus: Beata Boucht


Konstmuseet i Norr

Jagi 2018 rahpá Davvi dáiddamusea - Norrbottena leanadáiddamusea.
Mii ohcat dál du gii háliidat šaddat museahoavdan

Du bargun šaddá cegget leanadáiddamusea, mii dál molsasa ovttasbargoprošeavttas bissovaš doaibman ja sajustuvvo Girona ođđa stáhtavissui”Kristallii”. Hábmen ja guhkesáigásaš viidásit ovddidan strategiija ja čielga doaibmaplána šaddet guovddáš oassin du barggus museahoavdan. Organisašuvdna ja mielbargiid háhkan lea álggahuvvon vai olle musea rahpanáigái. Bargiid ollis lohku boahtá leahkit 5-6 olbmo.

Du veahkkin boahtá leahkit proseassa/dáiddalaš jođiheaddji gii odne bargá mobiila ovttasbargoprošeavtta sirdimis bissovaš doibmii.

Leanadáiddamusea primára bargosuorgin boahtá leahkit olles Norrbottena leana, mas fysalaš vuođđu leat Girona iežas musealanjain. Geográfalaš guovddášguovlun leanamusea dáiddadoaimma fálaldagain ja sisdoalus lea Barentsguovlu. Ođđa leanadáiddamusea galgá doallat rabas ja divttes ságastallama eará dáiddainstitušuvnnaiguin ja eará institušuvnnaiguin main leat dáiddalašdoaimmat leanas ja guovlluin, dárkkuhussan veahkehit nanostahttit dáiddafálaldagaid ja positiivvalaš ja riggodahtti ovttasbarggu. Doaimma jođiha leanaviidosaš čájáhus- ja prošeaktadoaibma gos servodatáŋgir ja kritihkalaš guvllot dáládáidda lea čalbmáičuohcci viiddiduvvon dán áigge dáiddadoahpagiin ja máŋggabealat dáiddalaš hábmemiin, mediaid ja praktihkkariid bakte. Dáiddamusea doaimma dárkkuhus lea movttiidahttit luovvamii ja friddja jurddašeapmái, boktit ságastallama ja dahkat dáidaga eallin ja dehálaš jietnan almmolaš ja demokráhtalaš ságastallamis. Máŋggabealatvuohta, dásseárvu ja rabasvuohta galgá steampilastit olles doaimma.


Gáibádusprofiila

Mii ohcat du geas lea hárjánupmi kultur- ja dáiddamáilbmái ja dus lea viiddes našuvnnalaš, sihke riikkaidgaskasaš fierpmádat. Dus lea máhttu dán áigge dáidagis ja leat hárjánan bargat čájáhusbuvttademiin, juogo museas dehe prošeaktaaktavuođas.

Mii háliidit ahte leat bargan kulturhálddašemiin gieldda dásis dehe eará almmolaš doaimmas. Mii háliidit maid ahte dus lea hárjánupmi hoavdan leahkimis mielbargiide ja leat oadjebas jođihanrollas ja iešráđálaš ja iešdoaibmi mielbargiid jođiheamis.

Don leat ovdánangearggus ja buorre organiserejeaddji, geas lea ollislašoaidnu. Olmmožin don it leat gudneáŋgir ja duinna lea álki ovttasbargat, don movttiidahttát ja oaččut earáid mielde.

Dus lea buorre gulahallannákca ja máhtát sárdnut ja čállit.

Dus lea dohkálaš akademalaš dási skuvlejupmi.

-

Jus dárbbahat eanet dieđuid, váldde oktavuođa dainna konsulttain gii bargá dainna bargoohcamiin:
Ann-Sofie Rosenberg, Accord Group
070-633 76 76 dehe annsofie.rosenberg@accordgroup.se

Du ohcamuša mii háliidit maŋemus 1/9 bajábeale mejla-čujuhussii.
Merke dan: Konstmuseet i Norr.

KONSTMUSEET I NORR
Norrbottens Länskonstmuseum

Under 2018 öppnar Konstmuseet i Norr – Norrbottens länskonstmusem i Kiruna.
Vi söker nu dig med bred kompetens inom kommunikationsyrket som vill arbeta med att marknadsföra och kommunicera konstmuseets verksamhet.


Din uppgift blir att på ett kreativt och tydligt sätt synliggöra länskonstmuseets verksamhet, lokalt, regionalt, nationellt och internationellt. Organisationen som just nu växer fram är småskalig och bygger på en nära samverkan med kollegor inom den egna institutionen och externa utövare. Verksamhetens innehåll och spridning är omfattande och kräver en varierad och anpassad marknadsföring.

Konstmuseet i Norrs primära verksamhetsområde kommer att vara Norrbottens län, med fysisk bas i de egna museilokalerna i Kiruna. Geografiskt fokusområde för utbud och innehåll i länskonstmuseets konstverksamhet är Barentsområdet. Museet ska föra en tät dialog med konstnärliga institutioner och verksamheter i regionen, med syfte att stärka konstutbudet och bidra till en berikande samverkan. Verksamheten ska utgöras av en länsövergripande utställnings- och projektverksamhet där en samhällsengagerad och kritiskt orienterad samtidskonst står i fokus genom en mångfald konstnärliga uttryck, medier och praktiker. Konstmuseets verksamhet ska stimulera kreativitet och fritt tänkande, skapa debatt och göra konsten till en levande och angelägen röst i det offentliga- och demokratiska samtalet. Inte minst genom konstpedagogiska insatser. Mångfald, jämställdhet och tillgänglighet ska genomsyra all verksamhet.

Arbetsuppgifter
Arbetet kommer att omfatta strategisk kommunikationsplanering för Konstmuseet i Norrs olika verksamhetsdelar. Utveckling, uppdatering, och underhåll av Konstmuseet i Norrs olika digitala plattformar ingår tillsammans med formgivning samt beställningar av relaterade tjänster som en central del av uppdraget. Arbetet ställer höga krav på självständighet, kvalitetsmedvetenhet och förmågan att initiera, driva och ansvara för att sammanhållet kommunicera Konstmuseet i Norrs verksamhetsinnehåll till befintliga och potentiella målgrupper.

Som kommunikatör på Konstmuseet i Norr kommer du att arbeta strategiskt, taktiskt och operativt. Du analyserar, planerar, genomför, följer upp och utvärderar övergripande och projektspecifika kommunikationsinsatser till utsedda målgrupper. Budskapsutformning, kanalval, genomförande av kommunikationsaktiviteter, textförfattande, fotografering, filmning och publikation på webb och i sociala medier ingår i arbetet. Arbetet kräver att du är målmedveten och flexibel med förmåga att arbeta med flera områden och uppgifter parallellt.

Utbildning och erfarenhet
Du ska ha relevant högskoleutbildning inom medie- och kommunikationsvetenskap eller motsvarande kompetens. Vi önskar att du har erfarenhet av arbete inom kultursektorn och gärna även från offentlig eller idéburen sektor med förståelse för innebörden att företräda en verksamhet. Du ska vara kvalitetsmedveten, ha en god kommunikativ förmåga och kunna uttrycka dig väl i tal och skrift på svenska och engelska. Meriterande med ytterligare språkkunskaper. Vi ser att du är tekniskt kunnig kring digitala lösningar avseende webb och sociala medier och har god kunskap om Adobe-paketets olika program och kan tillämpa dem praktiskt. Photoshop, Illustrator, Premier Pro (eller liknande) och InDesign är ett krav, övriga program är meriterande.

Vi ser att du är driven och initiativrik med förmåga att genom konstruktiva konkreta handlingar skapa innehåll som engagerar. Vi söker dig som arbetar lösningsorienterat och kan presentera information på ett sakligt och tydligt sätt. Vi förutsätter att du är intresserad av konst och håller dig uppdaterad kring både konst- och kommunikationsområdet och delar Konstmuseet i Norrs värderingar. Det kommunikativa arbetet erbjuder stora kreativa möjligheter och vi lägger stor vikt vid personlig lämplighet.

Mer information lämnas av:
Maria Ragnestam
Konstnärlig ledare, Konstmuseet i Norr
070 223 71 87 / maria.ragnestam@kiruna.se

-

Din ansökan vill vi ha senast den 8/10 till mejladressen ovan.
Märk den: Ansökan Kommunikatör

English text is coming soon


Finnish text is coming soon


Meänkieli text is coming soon


North Sami text is coming soon

KONSTMUSEET I NORR
Norrbottens Länskonstmuseum

Under 2018 öppnar Konstmuseet i Norr – Norrbottens länskonstmusem i Kiruna.
Vi söker nu dig som vill arbeta pedagogiskt med museets konstverksamhet.


Din uppgift blir att genom pedagogiska insatser, i fysiska miljöer och via digitala plattformar, på kreativa sätt förmedla museets konstverksamhet. Verksamhetens innehåll och spridning är omfattande och kräver en varierad och anpassad pedagogisk utformning.

Konstmuseet i Norrs primära verksamhetsområde kommer att vara Norrbottens län, med fysisk bas i de egna museilokalerna i Kiruna. Geografiskt fokusområde för utbud och innehåll i länskonstmuseets konstverksamhet är Barentsområdet. Museet ska föra en tät dialog med konstnärliga institutioner och verksamheter i regionen, med syfte att stärka konstutbudet och bidra till en berikande samverkan. Verksamheten ska utgöras av en länsövergripande utställnings- och projektverksamhet där en samhällsengagerad och kritiskt orienterad samtidskonst står i fokus genom en mångfald konstnärliga uttryck, medier och praktiker. Konstmuseets verksamhet ska stimulera kreativitet och fritt tänkande, skapa debatt och göra konsten till en levande och angelägen röst i det offentliga- och demokratiska samtalet. Inte minst genom konstpedagogiska insatser. Mångfald, jämställdhet och tillgänglighet ska genomsyra all verksamhet.

Konstmuseet i Norr vill främja ett lustfyllt och livslångt lärande där varje individ kan känna sig inkluderad och ges möjlighet att dela med sig av sina kunskaper. Den pedagogiska verksamheten ska bidra med att skapa delaktighet och tillgänglighet för olika målgrupper i museet. Med utgångspunkt i en breddad förståelse för vad ett konstmuseum kan vara och det sätt vi ser på och upplever konst vill Konstmuseet i Norr vidga de konsthistoriska berättelserna genom att lyfta fram verk och konstnärer ur andra perspektiv än de förväntade. I nära anknytning till utställningsverksamheten utformas programverksamhet med syfte att problematisera och vidareutveckla utställningarnas innehåll. Programverksamheten kommer att variera i storlek och karaktär, men har alltid till avsikt att verka bildande, öka och fördjupa kunskapen kring den konst som visas och finna metoder för att intressera en ny publik.

Med ett omfattande utställningsprogram i de egna lokalerna i Kiruna och Norrbottens alla kommuner, tillsammans med en konstsamling under uppbyggnad, vill vi också skapa ett brett utbud av pedagogiska aktiviteter. Den pedagogiska verksamheten ska knyta an till länskonstmuseets utställningar och aktuella projekt och rikta sig främst mot barn och unga, i och utanför skolan. Den pedagogiska verksamheten kommer att tillgängliggöras i länskonstmuseets pedagogiska verkstad, men ska även utformas för att kunna tillämpas av pedagoger i länet genom bland annat lättillgängliga digitala lösningar. Organisationen som just nu växer fram är småskalig och bygger på en nära samverkan med kollegor inom den egna institutionen och externa utövare. Vi förväntar oss att du ska vara delaktig i, och känna ansvar för, hela verksamheten.

Arbetsuppgifter
Att utveckla, planera och genomföra visningar och pedagogiska aktiviteter för barn och unga är uppdragets kärna. Arbetet omfattar uppsökande konstpedagogisk verksamhet gentemot skolorna i Kiruna kommun och Norrbotten Textproduktion och genomgångar på svenska och engelska ingår som en del av arbetet. Meriterande med ytterligare språkkunskaper.

Som konstpedagog ansvarar du för planering och genomförande av pedagogisk verksamhet kopplad till utställningarna i museilokalerna i Kiruna och den länsövergripande konstverksamheten. Till arbetsuppgifterna hör inköp av material och tjänster till museets pedagogiska verkstad och den pedagogiska verksamheten utanför de egna museilokalerna.

Kvalifikationer
Du har en högskole- eller universitetsutbildning inom konstområdet med erfarenhet från konstpedagogiskt arbete samt gärna erfarenhet från utställningsarbete. Eller likvärdig utbildning. Du ska ha erfarenhet av att självständigt initiera, planera och genomföra pedagogiskt utvecklingsarbete i verksamhet riktad till såväl barn och unga som en vuxen publik. Du behöver också ha dokumenterad vana av att arbeta med normkritiska och inkluderande perspektiv, samt ha kunskaper om tillgänglighetsarbete i bred bemärkelse.

Du har god kännedom om samtidskonst och konstnärliga tekniker samt vana av att arbeta med skapande workshops i olika material och uttryck. Vi ser att du är kreativ, kommunikativ och drivs av viljan att entusiasmera och involvera besökaren i mötet med konsten. Arbetet är förlagt på platser utanför konstinstitutioner och kommer att vända sig till konstovana besökare. Du har erfarenhet av att visa utställningar och att tala inför olika grupper av besökare.

Du arbetar både självständigt och tillsammans med kollegor med planering och samordning, utförande och uppföljning av aktiviteter. Du behöver vara bekväm med att nätverka och utveckla samarbeten lokalt, regionalt och nationellt. Vi ser att du arbetar målinriktat, strukturerat och är och van att arbeta mot deadlines. Du är flexibel i ditt arbetssätt, har förmågan att ha flera aktiviteter på gång samtidigt och kan leverera både när det gäller att producera pedagogiskt material och att marknadsföra och kommunicera museets verksamhet och utställningar utåt. Du ska trivas med att fatta egna beslut och tycka att det är roligt med nya utmaningar.

Vi lägger stor vikt vid personlig lämplighet och söker dig som prestigelöst vill vara delaktig i att bygga upp en ny mötesplats för ökad kunskap och upplevelser.

Mer information lämnas av:
Maria Ragnestam
Konstnärlig ledare, Konstmuseet i Norr
070 223 71 87 / maria.ragnestam@kiruna.se

-

Din ansökan vill vi ha senast den 8/10 till mejladressen ovan.
Märk den: Ansökan Konstpedagog

English text is coming soon


Finnish text is coming soon


Meänkieli text is coming soon


North Sami text is coming soon

VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG Om konsten att förändra med bild
i Kiruna stadshus – i samarbete med Grafikens Hus

Invigning lördag 27 juni 11.00 – 15.00
Öppettider vardagar 29 juni – 28 augusti 8.00 – 17.00



Utställningen belyser seriekonstens kraft och bilden som politisk berättare, två mycket aktuella och sammansvetsade ämnen. Serierna är en röst i samhällsdebatten som berättar historier och belyser situationer i ett för många tillgängligt format. Ibland kan budskapen vara tydligt politiska, och ibland helt enkelt visuellt uttrycksfulla och viktiga då de förskjuter normen och breddar bilden om vad som är normalt.

Serier som redskap är enkla, lättillgängliga och humoristiska och gör relativt tunga ämnen som genus eller integration lättare att ta till sig. Serieformen är viktig då den på ett unikt sätt tillgängliggör samhällsfrågor och demokratiska diskussioner för flertalet människor.

Konstgrafik har genom historien varit en konstform ”för folket” och kommit att bli en av de mest demokratiska konstformerna. Det grafiska bladet gjorde det möjligt för konsten att flytta från museer och slott in till människors hem. Vilken roll grafiken och konsten kan ha i vårt samhälle och vad grafik är idag är frågeställningar som utställningen berör.

I utställningen finns verk av Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.

-


En temavecka med workshops och föreläsningar under utställningen
Vi har en viktig grej på gång


- KOSTNADSFRIA OCH ÖPPNA PROGRAM -

Mån 24 augusti kl 18.00, Stadshushallen
Lars Holmberg - Föreläsning
Stadshuset blir barnbok


Lars berättar om boken sin bok för barn och unga som är en del av Länsstyrelsens uppdrag till LKAB att dokumentera Kiruna stadshus.

Lars Isestig är utbildad vid HDK, Högskolan för design och konsthantverk vid Göteborgs Universitet. Han har tidigare jobbat med att genom illustration och text tolka det karaktäristiska och historiskt anknutna med en plats i relation till en produkt då han genomförde ett samarbete med ölproducenten Jämtlands Bryggeri.

-

Tis 25 augusti kl 18.00 - 21.00, Garnängeln
Lotta Sjöberg - Textil workshop
Seriesyjunta

14 år och äldre. Deltagarna kommer att få möjlighet att känna på och prova olika material, för att slutligen skapa ett budskap eller annat textilt uttryck på en tygkasse, som de sedan kan promenera ut i världen med.

Lotta Sjöberg är utbildad på Konstfack och arbetar som serietecknare och illustratör. Hon har anlitats av bland annat Svenska Dagbladet, Vi föräldrar och flera av Sveriges fackföreningar. Sedan 2009 driver hon den populära facebooksidan ”Family Living the true story”. Hon debuterade 2005 med boken Bebisbekännelser : Guide för nybörjarföräldrar. 2011 utkom hennes andra bok Family living :den ostädade sanningen.

-

Ons 26 augusti kl 18.00, stadshushallen
Bitte Andersson - Föreläsning
Genusstereotyper och dess motsatser i den tecknade bilden

Måste en tecknad figur ha rosett och långa ögonfransar för att vara en tjej? Måste en seriefigur vara tjej eller kille? Hur kan man som tecknare tilltala en så bred grupp som möjligt? Hur påverkar tecknade bilder vår självbild och vår världsbild? Bitte Andersson pratar om normer i tecknade bilder och visar exempel på tecknare som har brutit mot dem.

Bitte Andersson är serieskapare, illustratör och filmskapare. Bitte är utbildad på Konstfack där hon har en master i storytelling samt en kandidatexamen inriktning konst. Hon har även läst genusvetenskap och gör ofta serier från en queerfeministisk utgångspunkt.

-

Tor 27 augusti kl 18.00 - 20.30, Scandic Ferrum
Victoria Kawesa - Föreläsning
Rasistiska föreställningar och stereotyper i populärkulturen

Föreläsningen handlar om att synliggöra maktstrukturer i samhället som utestänger och marginaliserar människor. Kawesa utgår från regeringsrapporten om afrofobi, som lyfter upp hur afrosvenskar diskrimineras och utsätts för rasism och hatbrott i Sverige. Föreläsningen handlar om en granskning av mänskliga rättigheter i Sverige. Hon lyfter även upp mekanismerna bakom rasistiska föreställningar och hur de reproduceras i vårt samhälle genom rasstereotyper i populärkulturen.

Victoria Kawesa är doktorand i genusvetenskap, har arbetat på EU-nivå med mänskliga rättigheter samt forskat och arbetat som expertkonsult i frågor som rör jämställdhet, migration, rasism, barns rättigheter, skydd och rättssäkerhet. Kawesa har även lång erfarenhet som aktivist, skribent och debattör inom den feministiska antirasistiska rörelsen i Sverige. Victoria kom till Sverige som flykting från Uganda och hon menar att denna bakgrund gett henne erfarenheter som haft stor betydelse för hennes nuvarande arbete.


Ladda ner det öppna programmet i PDF-format här



- SKOLANS PROGRAM -

Ladda ner programmet med föreläsningar och workshops för skolorna här WE HAVE SOME IMPORTANT GOING ON About the art of change with images
in Kiruna townhall – in collaboration with Grafikens Hus

Vernissage Saturday 27 June 11:00 – 15:00
Opening hours weekdays 29 June – 28 August 8:00 – 17:00



Psst, don’t miss out on the chance to make your own stickers during the Kiruna Festival together with PEOW! All are welcome! Big and small.

The exhibition highlights the power of comic art and the image as a political commentator, two very topical and interconnected themes. Comic art is a voice in the public debate capable of telling stories and highlighting situations in a widely accessible format. Sometimes the messages can be clearly political, and sometimes simply visually expressive and important because they challenge the norm and broaden conceptions of what is normal.

As a tool, comic art is simple, accessible and humorous, and makes relatively heavy topics such as gender or integration more easily taken on board. The comic form is important because it uniquely makes societal issues and democratic discussions accessible for the masses.

Throughout history, graphic art has been considered an art form "for the people" and has become one of the most democratic forms of art. Graphic prints made it possible for art to move out of museums and castles and into people's homes. The role that graphics and art can play in society and what graphics consist of today are issues that the exhibition deals with.

The exhibition includes works by Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell and Magnus Fredriksson.
Pen on paper
A week with workshops and talks about change with images
Monday, 24 - Friday, 28 August Meillä on tekeillä jotain tärkeää ja se Käsittelee muutosten aikaansaamista kuvan avulla.
Kiirunan kaupungintalolla – Yhteistyössä Grafikens Husin kanssa.

Avajaiset lauantaina 27. kesäkuuta 11.00 – 15.00
Avoinna arkisin 29. kesäkuuta – 28. elokuuta 8.00 – 17.00


Hei, ettehän unohda, että voitte PEOW!:n kanssa
valmistaa omia tarroja Kirunafestivalenin aikana!
Kaikki tervetulleita, niin lapset kuin aikuisetkin!

Näyttelyssä valotetaan sarjakuvataiteen voimaa ja kuvan asemaa poliittisena kertojana, kaksi erittäin ajankohtaista ja yhteen liittyvää aihetta. Sarjat ovat eräs yhteiskunnallisen keskustelun äänistä ja kertovat tarinoita ja valottavat tilanteita monelle henkilölle avautuvassa formaatissa. Joskus viesti voi olla selvästi poliittinen ja joskus yksinkertaisesti visuaalisesti vivahteikas ja tärkeitä, sillä ne siirtävät normeja ja laajentavat käsitystämme normaalista.

Välineenä sarjakuvat ovat yksinkertaisia, helppotajuisia ja humoristisia ja niiden avulla suhteellisen vaikeatkin, genderin tai integraation kaltaisia aiheita on helppo ymmärtää. Sarjakuvamuoto on tärkeä, sillä se saattaa yhteiskunnalliset keskustelut ja demokraattiset keskustelut useimpien ihmisten saataville aivan uniikilla tavalla.

Taidegrafiikka on läpi historian ollut ”kansan” taidemuoto ja siitä on kehittynyt taidemuotojen parissa eräs kaikkein demokraattisimmista. Taide siirtyi graafisen lehden avulla museoista ja linnoista ihmisten koteihin. Näyttely käsitteleekin grafiikan ja taiteen mahdollista roolia yhteiskunnassa ja grafiikan nykytilaa.

Näyttelyssä esitellään Joanna Hellgrenin, Sara Granérin, Liv Strömquistin, Mats Jonssonin, Joanna Rubin Drangerin, Hanna Gustavssonin, Julia Thorellin ja Magnus Fredrikssonin teoksia.
Kynä paperille
Viikon verran workshopeja ja luentoja aiheesta
miten kuvan avulla saadaan aikaan muutosta
Maanantai 24. – perjantai 28. elokuuta
Meilä on tärkeä asia käynissä Siittä taitheesta kuinka muuttaa kuvan kautta
Kierunan kaupunkitalossa – Yhteistyössä Grafikens husin kans.

Vihithään lauantaina 27 jyyni 11.00 – 15.00
Aukioloaijat arkipäivinä 29 jyyni – 28 aykysti 8.00 – 17.00


Psst, ettehän missaa ette saatatta tehhä teän omia klisterimerkkiä Kierunafestivaalin aikana yhessä PEOW! Kaikki on tervetulheita! Pienet ja suuret.

Näyttely kuvvaa seerietaitheen voimaa ja on kuva puliittisena kertojana, kaks hyvinki tärkeitä nykyaijan yhteenliitettyjä ainheita. Seeriet on ääni yhteiskuntakeskustelussa joka kertoo histuurioita ja valaistaa tilantheita monele helposti ymmärettävässä formaatissa. Välistä ilmotukset saattavat olla selvästi puliittisia ja välistä yksinkertasesti visuualisia ja paljon kantavia ajatuksia ja tärkeät koska net siirtävät normia ja laajentavat kuvan siittä mikä on normaalia.

Seeriet neuvona on yksinkertasia, helposti käytettävissä ja humoristisia ja tekevät aika raskhaat ainheet kun jeenus eli inttekrasjuuni helpomaks ottaa itheen. Seeriemuoto on tärkeä koska se erikoisela tavala tekkee ymmärettävks yhteiskuntakysymyksiä ja demokraattisia keskusteluita majuriteetile ihmisistä.

Taijegrafiikki on kautta histoorian ollu taijemuoto ”kansale” ja on tullu yks demokraattisimpia taijemuotoja.Graaffinen sivu maholisti taitheen siirtyä myseymmistä ja linnoista sisäle ihmisten kothiin. Mikä rolli grafiikki ja taije saattaa kantaa meän yhteiskunnassa ja mitä grafiikki on tänä päivänä on kysymyksiä mitä näyttely koskettaa.

Näyttelyssä on näiden teoksia: Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.Pännä paperile
Viikko työpajoja ja luentoja kuinka muuttaa kuvala
Maanantai 24 – perjantai 28 aykystiä
Mis lea dehálaš ášši jođus Dáidda got rievdadit govain
Girona Gávpotviesus – ovttasbargguin Grafikens Husain

Rahpan lávvordaga geassemánu 27 b. 11.00 – 15.00
Rabasáiggit árgabeivviid geassemánu 29 beaivvis gitta borgemánu 28 beaivái 8.00 – 17.00


Psst, juogo lehpet fuobmán ahte dii sáhttibehtet ráhkadit iežas liibmamearkkaid Gironfestiválas ovttas PEOW:in! Buohkat leat buresboahtin! Stuorrát ja unnit.

Čájehus čalmmustahttá govvaráidodáidaga fámu ja gova politihkalaš muitaleaddjin, guokte oalle áigeguovdilis ja oktiičadnon fátta. Govvaráidu lea jietna servodatdigaštallamis mii muitala historjjáid ja čalmmustahttá diliid dakkár hámiin mii olle máŋgasiidda. Muhtimiin sáttasánit sáhttet leat čielga politihkalaččat, ja muhtimiin celket ollu visuálalaččat ja dehálaččat go sirdet norpma ja viiddidit gova das mii lea dábálaš.

Lea álkit go lea govvaráiddut reaidun, álkit gávdnat ja humoristtalaččat ja dahket obba loses fáttaid dego genus dehe integrašuvnna álkibut ipmirdit. Govvaráidohápmi lea dehálaš go sierranas vuogi mielde dahká servodatáššiid ja demokráhtalaš ságastallamiid vejolažžan máŋggaid olbmuide.

Dáiddagrafihka lea historjjá čađa leamaš dáiddahápmi ”álbmogii” ja šaddan okta dain eanemus demokráhtalaš dáiddahámiin. Gráfalaš láđđi dagai vejolažžan dáidagii sirdit museain ja šloahtain min olbmuid ruovttuide. Makkár rolla grafihkas ja dáidagis sáhttá leat min servodagas ja mii grafihka lea otne leat jearaldagat maid čájálmas guoská.

Čájálmasas gávdnojit dáidagat Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell ja Magnus Fredriksson.
Benne báhpora nalde
Vahkku bargobájiiguin ja logaldallamiiguin got rievdada govain
Mánnodat 24 gitta bearjadaga 28 beaivvi borgemánus

MIN RESA
Eva-Johanna Isestig

MIN RESA är ett konstpedagogiskt projekt från LILLA NORR skapat av Eva-Johanna Isestig. Här får barn och unga skapa berättelser om sina resor – drömresor i fantasin, inre resor eller verkliga upplevelser som ger minnen för livet.

Genom inspirerande film och material, lärarhandledning och arbetsmallar guidas pedagoger och elever genom framställandet av en berättelse. Allt material finns att ladda ned kostnadsfritt från vår hemsida. Välj själv vilket språk ni vill arbeta på: svenska, engelska, finska, meänkieli eller nordsamiska!

Projektets syfte är att ge barn och unga möjlighet att utveckla en relation till konst och kultur genom eget text- och bildskapande.

MIN RESA uppmuntrar till eget experimenterande kring olika bildmanér, kompositioner och tekniker. Två medier, text och bild, som tillsammans blir ett kraftfullt kommunikationsverktyg.


Klicka här för att ladda hem materialet:

Lärarhandledning
Intro
Manusmallen.pdf
Seriemallen.pdf
Pratbubblor.pdf

film Karesuando
film Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
film Vittangi och Svappavaara

-

Under vecka 35 anordnar Konstmuseet i Norr Pennan på pappret – en hel vecka fylld med föreläsningar och workshops.

Klicka här för att se programmet!


I samarbete med Norrbottens Media presenterar Konstmuseet i Norr även en serietävling som är öppen för alla med sista inlämningsdag den 11 september. Vinnaren publiceras i Nya Kirunabladetsamt vinner en goodiebag.

Klicka här för att se annonsen!


Passa på att se utställningen VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG som vi i samarbete med Grafikens Hus visar i Kiruna stadshushall till och med fredag den 28 augusti klockan 13.00. Även på Grafikens Hus hemsida finns underlag för att skapa dina egna serier.

http://www.grafikenshus.se/vara-utstallningar/en-viktig-grej-serieturnen/

-

Läs mer om Konstmuseet i Norrs pedagogiska verksamhet Lilla Norr här!

MY TRIP
Eva-Johanna Isestig

MY TRIP is an art educational project by LILLA NORR, created by Eva-Johanna Isestig. . It allows for young people to create stories about their travels – imaginary trips, inner journeys or real experiences that they will never forget.

Through inspiring films and material, teacher tutorials and work templates, teachers and pupils will be guided through the creation of a story where text and image are combined in a comic strip format. The pedagogical material can be downloaded here and is available in Swedish and English as well as in the national minority languages Finnish, Meänkieli and Sami.

The aim of the project is to provide young people with the opportunity to develop a relationship with art and culture through their own creation of text and images.

MY TRIP encourages young people to experiment on their own with different image styles, compositions and the techniques for image creation that you wish to introduce. In project, the pupils get to try how these mediums along with a well thought-out storytelling technique become a powerful communication tool.


Click here to download the material!

Teacher's Guide
Intro
Script template.pdf
Comic strip template.pdf
Speech Bubbles.pdf

film Karesuando
film Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
film Vittangi and Svappavaara

-

Here you can read more about Konstmuseet i Norr's pedagogical branch Lilla Norr.

OMA MATKANI
Eva-Johanna Isestig

Tervetuloa oppilaidesi kanssa tutustumaan Eva-Johanna Isestigin kehittämään LILLA NORRIN taidepedagogiseen OMA MATKANI –projektiin. Täällä lapset ja nuoret saavat luoda matkoistaan unia – mielikuvituksen unelmamatkoja, sisäisiä matkoja tai todellisia kokemuksia, joista jää elinikäisiä muistoja.

Pedagogia ja oppilaita ohjataan inspiroivien elokuvien ja materiaalien, opettajan oppaan ja työmallien kautta kertomuksen esittämiseen niin, että teksti ja kuva yhdistyvät vuorovaikutteiseen sarjakuvamuotoon. Pedagogisen aineiston voi ladata täältä ja on saatavissa ruotsiksi ja englanniksi sekä kolmella kansallisella vähemmistökielellä suomi, meänkieli ja saamen kieli.

Projektin tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus kehittää omia tekstejä ja kuvia luomalla suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin.

OMA MATKANI kehottaa kuvatyylin, kompositioiden ja sisällyttämiesi kuvien luontiin käytettävien tekniikoiden suhteen omiin kokeiluihin. Projektin myötä oppilaat voivat kokeilla, miten näiden kahden median yhdistelmästä harkittuun kerrontatekniikkaan saadaan tehokas kommunikaatiotyökalu.


Klikkaa tähhään niin saatat latata alas materiaalin!

Hei Pedagogi!
Oma Matkani Intro
Käsikirjoitusmalli.pdf
Sarjamalli.pdf
Puhekuplat.pdf

elokuva Karesuando
elokuva Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
elokuva Vittangi ja Svappavaara

-

Lilla Norr on Konstmuseet i Norr-hankkeen pedagogista toimintaa. Lue lisää tästä!

MINUN REISUSTA
Eva-Johanna Isestig

Tervetuloa yhessä sinun opiskelijoitten kans ottamhaan ossaa MINUN REISUSTA, taijepetakookinen prujekti LILLA NORRista. Täälä saavat lapset ja nuoret luoa kertomuksia omista reisuista – fanttasiin unelmareisuja, sisäisiä reisuja eli toelisia tuntheelisia kokemuksia jokka antavat muistoja loppuelämäksi.

Inspireeraavila filmilä ja materiaalila, opetusohjauksela ja työmallila petakookit luusaavat opiskelijat läpi ottamhaan esile kertomuksen missä teksti ja kuva kombineerathaan sillä tavala ette net pellaavat yhessä kokonaiskuvassa seerieformaatissa. Petakookinen prujekti mennee latata alas tässä, saatavilla oman toiminan ruottiksi ja engelskaksi mutta kans kansalisilla minuriteettikielilä suomi, meänkieli ja saamen kieli.

Projektin tavote on ette antaa lapsile ja nuorile maholisuus kehittää suhteen taitheesheen ja kulttuurhiin tekstin ja kuvaluomisen kautta.

MINUN REISUSTA kehottaa omhaan kokheilhuin, freistaamishiin, testaukshiin erissä kuvan mookkaamisessa, komposisjuunissa ja niissä tekniikissä mitä sie valittet alottaa kuvaluomisessa. Projektissa opiskelijat saavat testata kuinka nämät kaksi meetiat toimivat yhessä hyvin perustetussa kertomustekniikassa ja tulevat vahvaks komynikasjuunivälinheeksi.


Klikkaa tästä ja lataa aineisto!

Hei Petakooki!
Minun Reisusta Intro
Maanysmalli.pdf
Seeriemalli.pdf
Puhekuploja.pdf

filmi Karesuando
filmi Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
filmi Vittangi ja Svappavaara

-

Lilla Norr oon Konstmuseet i Norr:in petakookinen toiminta. Lue lisää tästä!

MU MÁTKKIS
Eva-Johanna Isestig

Buresboahtin ovttas du ohppiiguin váldit oasi MU MÁTKKIS, dáiddapedagogalaš prošeakta LILLA NORR:s ráhkaduvvon Eva-Johanna Isestigas. Dás mánát ja nuorat besset ráhkadit muitalusaid iežas mátkkiid birra, niehkomátkkit fantasiijas, siskkit mátkkit dehe duohta vásihusat mat addet muittuid eallenahkái.

Movttiidahtti filmmain ja materiálain, oahpaheaddjegieđahallamiin ja bargomálliiguin pedagogat ja oahppit ofelastot muitalusa ovdanbuktimis gos teaksta ja govva ovttastahtton nu doaibmaba ovttas ráidohámis. Dat pedagogalaš materiála sáhttá viežžat dás, aktiivvalaččat gávdnot ja galgá maid rahčat ovdanbuktit iežas doaimma ruoŧagillii ja eŋgelašgillii ja maid nášuvnnalaš unnitlogugielaide suomagillii, meänkielii ja sámegillii.

Prošeavtta áigumuš lea mánáide ja nuoraide addit vejolašvuođaid ovddidit iežas oktavuođa dáidagii ja kultuvrii iežas teaksta- ja govvaráhkadeami bokte.

MU MÁTKKI movttiidahttá iežas geahččalemiide sierra govvavugiiguin, komposišuvnnaid ja daid teknihkaide govvahutkamiid maid don válljet ovdanbuktit. Prošeavttas oahppit besset geahččalit got dát guokte mediat ovttas bures jurddašuvvon muitalanteknihkain šaddá fámolaš gulahallanreaidu.


Deaddil dása materiála viežžat!

Bures Pedagoga!
Mu Mátkki Intro
Giehtacaloshapmi.pdf
Raidohapmi.pdf
Sagastanbuljjarasat.pdf

filbma Gárasavvon
filbma Giron (Friluftsskolan Vargen)
filbma Vazáš ja Veaikkevárri

-

Lilla Norr lea Konstmuseet i Norrs pedagogalaš doaibma. Loga eanet dás!

Samtal med Kakan Hermanson
En försommardag 2014 delade Kakan Hermansson med sig av sina tankar om feminism, dålig stämning och vikten av att vara lycklig. Hon befann sig i sin ateljé för att färdigställa de sista delarna till sin första soloutställning JAG SKA BEGRAVA DIG.

-

Jag heter Kakan Hermansson och jag är feminist och konstnär. Programledare och så skriver jag med mera. Om folk frågar mig vad jag gör så säger jag att jag är konstnär men jag säger också att jag är feminist.

Feminist är ändå det viktigaste. Det går liksom inte att koppla bort det från mig i någonting jag gör. Om man äter lunch. Om man pratar om någonting. Om jag går till min atelje och jobbar med någonting. Om jag skriver en krönika, eller ger bort en julklapp. Allt det genomsyrar mitt liv väldigt mycket och jag tycker att det är konstigt att inte det genomsyrar allas liv. Det är också ett krav som jag ställer väldigt mycket på mig själv att det ska genomsyra saker och ting och så har det varit sedan jag var väldigt ung.

Alltså inte så, men det känns liksom inte som att det finns värdelöst vetande om mig. Att jag lekte väldigt mycket med Barbie när jag var liten, nä det är inte värdelöst. De flesta människorna är faktiskt väldigt mångfacetterade och då är alla de här beståndsdelarna viktigt för att få ihop en person liksom.

Jag är väldigt rädd för utvecklingen i världen och utvecklingen i Sverige. Rasistiska partier och främlingsfientliga partier. Att vi är så segregerade… verkar tänka så här långt. Man baserar en människas värde på var den kommer ifrån, vad den har för sexualitet, för kön, för yrke och klassbakgrund. Innan var jag väldigt rädd för att stå på scen och prata. Och jag är lite rädd för det också nu. Men vissa saker kan man ju ändå öva.

Feminismen för mig handlar om mekanismerna bakom orsaken till varför kvinnor har lägre lön, varför kvinnor blir avbrutna när de pratar, varför kvinnor blir våldtagna. För mig är det inte att ta med en klackspark, utan det är väldigt mycket blodigt allvar. Hur svårt är det att inte misshandla någon? Hur svårt är det att inte våldta? Hur svårt är det att vara en schysst person? Det är uppenbarligen OERHÖRT svår!

Mitt konstnärskap handlar BARA om att kommunicera. Kommunicera ut orättvisor och förtryck. Att prata om det och få människor att förstå. Konstnärskapet för mig är väldigt rakt. Det är det enda stället där jag kan vara helt kompromisslös. Det är inte ofta en person i sitt yrke kan få vara så jag. Det är helt fantastiskt och jag tror att det är därför jag är konstnär. Sen är jag ju kär i konsthantverket, det går ju inte att ta bort det.

Jag har övat mig så himla många år på att våga säga vad jag känner och tycker. Jag vill bara säga till alla: var inte rädda för dålig stämning. Vem fan bryr sig om dålig stämning. Det är liksom inte mer med det.

Jag känner ganska ofta att jag inger hopp till andra människor och det är ju en väldigt viktig sak att det inte bara handlar om mig utan att det handlar om andra. Man behöver inte vara en smal heterosexuell tjej för att vara lycklig. Man behöver kanske inte ens vara lycklig. Man kan också vara lycklig. Men, ja ni fattar.

-

Läs mer om JAG SKA BEGRAVA DIG härIn conversation with Kakan Hermansson
One day in early summer in 2014, Kakan Hermansson shared her thoughts on feminism, bad atmosphere and the importance of being happy. She was in her studio to finish off the last parts of her first solo exhibition I WILL BURY YOU.

-

My name is Kakan Hermansson, and I am a feminist, an artist and a presenter. I also write and do other things. If people ask me what I do, I say that I am an artist, but I also say that I am a feminist.

The feminist bit is the most important. You can’t really disconnect that from me in anything I do. Having lunch. Talking about something. Walking to my studio to work on a project. Writing a column, giving someone a Christmas present. It permeates my life, and I find it strange that it doesn’t permeate everyone’s. I demand of myself that it permeates things, and that is how it has been since I was very young.

I don’t mean it like that, but I don’t feel like there is anything not worth knowing about me. That I played a lot with Barbies when I was little, nope, that’s worth knowing. Most people are actually very multifaceted, so then all these parts are kind of important in making a person.

I am very frightened by the development in the world and in Sweden. Racist and xenophobic parties. That we’re so segregated... seem to think this far. You base a person’s value on where they are from, their sexuality, gender, profession and class. I used to be very scared of talking on stage. I’m still a bit scared by that. But some things you can still practice.

Feminism for me is about the mechanisms behind the reasons why women have lower wages, why women are interrupted when they speak and why women are raped. For me, that is not something to be taken lightly, but something that is deadly serious. How difficult can it be to not assault someone? How difficult can it be to not rape? How difficult can it be to be a decent person? INCREDIBLY difficult, apparently!

My artistry is ONLY about communicating. Communicating injustice and oppression. Talking about it and making people understand. Artistry for me is very straightforward. It is the only place where I can be completely uncompromising. It’s rare that a person can be so ”me” in their job. It’s absolutely incredible, and I believe that is why I am an artist. I am of course in love with the craft as well, that can’t be overlooked.

I have practiced daring to say what I feel and think for such a long time. I just want to say to everyone: don’t be scared of a bad atmosphere. Who the hell cares about a bad atmosphere? There’s nothing more to it.

Quite often, I feel that I give other people hope, and that is something very important, that it’s not just about me, but about others. You don’t have to be a thin, heterosexual girl to be happy. Perhaps, you don’t even have to be happy. You can also be happy. Well, you know what I mean.

-

Read more about I WILL BURY YOU here Keskustelu Kakan Hermansson
Eräänä alkukesän päivänä vuonna 2014 Kakan Hermansson kertoi ajatuksistaan feminismistä, huonosta ilmapiiristä ja onnellisuuden merkityksestä. Hän oli ateljeessaan viimeistelemässä viimeisiä osia ensimmäiseen omaan näyttelyynsä, jonka nimi oli AION HAUDATA SINUT.

-

Nimeni on Kakan Hermansson ja olen feministi ja taiteilija. Olen myös juontaja, kirjoittelen ja niin edelleen. Jos minulta kysytään mitä teen niin sanon olevani taiteilija, mutta sanon myös että olen feministi.

Feministi on kuitenkin kaikkein tärkein. Sitä ei ikään kuin voi erottaa mistään mitä minä teen. Jos syön lounasta. Jos puhutaan jostakin. Jos menen ateljeeheni ja työskentelen jonkin parissa. Jos kirjoitan kronikan tai annan jollekin joululahjan. Kaikki tämä leimaa elämääni erittäin suuressa määrin ja mielestäni on kummallista ettei se leimaa kaikkien elämää. Asetan myös itselleni tiukan vaatimuksen että sen on leimattava kaikenlaisia asioita ja niin on ollut siitä lähtien kun olin hyvin nuori.

Ei siis niin, mutta tuntuu kuin minusta olisi olemassa arvotonta tietoa. Että leikin hyvin usein Barbie-nukellani kun olin pieni. Ei, ei se ole arvotonta. Useimmat ihmiset ovat itse asiassa hyvin monisäikeisiä ja silloin kaikki nämä osaset ovat tärkeitä, jotta ikään kuin saataisiin henkilö kokoon.

Olen hyvin huolissani kehityksestä maailmassa ja kehityksestä Ruotsissa. Rasistisista puolueista ja muukalaisvihamielisistä puolueista. Että olemme niin erottuneita... tuntuu kuin ajattelisimme näin pitkälle. Ihmisen arvo mitataan sen mukaan mistä hän tulee, millainen on hänen seksuaalisuutensa, sukupuolensa, ammattinsa ja luokkataustansa. Aikaisemmin pelkäsin kovasti nousta näyttämölle puhumaan ja vieläkin pelkään vähän. Tiettyjä asioita voi kuitenkin harjoitella.

Minulle feminismissä on kysymys sellaisista syistä kuin miksi naisilla on alhaisempi palkka, miksi naiset keskeytetään kun he puhuvat, miksi naisia raiskataan.
Minun mielestäni siihen ei pidä suhtautua kevyesti, vaan kysymys on todella vakavasta asiasta. Kuinka vaikeaa on olla pahoinpitelemättä jotakin? Kuinka vaikea on olla raiskaamatta? Kuinka vaikea on olla kunnollinen ihminen? Ilmeisesti se on ÄÄRETTÖMÄN vaikeaa.

Minun taiteessani ei ole VAIN kysymys viestinnästä. Viestittää pois epäoikeudenmukaisuudet ja sorto. Kertoa siitä ja saada ihmiset ymmärtämään. Taiteen harjoittaminen on minulle hyvin rehellistä ja suoraa. Ainoastaan taiteessa voin olla täysin tinkimätön. Harvassa ammatissa ihmiset voivat olla niin kuin minä. Se on aivan fantastista ja luulen että juuri siksi olen taiteilija. Sen lisäksihän olen rakastunut taidekäsityöhön, sitähän ei voi ottaa pois.

-

Loga eanet MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU birra dás
Keskustelu Kakan Hermanssonin kans

Yhtenä alkukesäpäivänä 2014 Kakan Hermansson jako hänen ajatuksia feminismistä, huonosta mielialasta ja siittä kunka tärkeä se oon ette olla onnelinen. Hään oli omassa ateljeessä valmistamassa niitä viimisiä osia hänen ensimäisheen suulunäyttelhyyn.

-

Minun nimi on Kakan Hermansson ja mie olen feministi ja taiteilia. Prukramminjohtaja ja sitte mie kirjotan ja paljon muuta. Jos ihmiset kysyvät multa mitä mie tehen niin mie vastaan ette olen taiteilia, mutta sanon kans ette olen feministi.

Feministi on kuitekki tärkeintä. Sitä ei mene poistaa minusta misthään mitä mie tehen. Jos syöpi lounasta. Jos puhhuu jostakin. Jos menen minun ateljheen ja olen töissä jonkun kans. Jos kirjotan kröönikan, eli annan jouluklapin. Kaikki se leimaa minun elämää hyvin paljon ja mie piän ette se on kummalista ette se ei leimaa kaikitten meitten elämää. Se on kans vaatimus mitä panen hyvin paljon ittele ette se pittää leimata asioita ja niin se on ollu siittä asti kun olin hyvin nuori.

Siis ei näin, mutta se tuntuu niinku ei ole olemassa turhaata tietoa minusta. Ette mie leikin hyvin paljon Barbien kans kun olin pieni, ei se ei ole turhaata tietoa. Suuriin osa ihmisistä on toela hyvin monipuolisia ja sillon kaikki nämät osat kokonaisuuesta on tärkeät osat millä saapi kokhoon yhen henkilön, niinku.

Mie pölkään hyvin paljon mailman ja Ruottin kehitystä. Rasistiset puolueet ja muukalaisvihasia puolueita. Ette met olema niin eristettynä… näytämä ajatella näin kauas. Päätethään ihmisen arvon siittä mistä se tullee, mikä seksuaalisuus sillä on, mikä sukupuoli, mikä virka ja sosiaalinen tausta. Aiemin mie pölkäsin hyvin paljon seisoa lavala ja puhua. Ja olen vieläkin vähän pölössä siittä. Mutta jokkut asiathän mennee harjotella.

Feminismi on mulle net mekanismit jokka on syynä miksi vaimoila on matalampi palkka, miksi vaimoja keskeytethän kun net puhuvat, miksi vaimoja raiskathaan. Mie en ota sitä keveästi, koska se on hyvin paljon vakavaa mailmaa. Kuinkas vaikea se on ettei pahoinpitellä kethään? Kuinkas vaikea se ei ole ette raiskata? Kuinkas vaikea se on ette olla korehti henkilö? Se on ilmheisesti KAUHEAN vaikeata!

Minun taitheelisuus käsittelee VAIN komynikasjuunia. Komyniseerata epäoikeuenmukaisuuksia ja sortoa. Puhua siittä ja saa ihmiset ymmärtämhään. Minun taitheelisuus on erittäin suora. Se on ainua paikka missä saatan olla täysin ilman komprumissia. Se ei ole useasti henkilö virassaan saapi olla kun mie. Se on täysin fantastista ja mie uskon ette se on siksi mie olen taiteilia. Sen lisäks olen rakastunu taijekäsityöhön, sitähän ei mene poistaa.

-