ByggstudioGRÅBERG ÄR INTE GRÅTTEn stenstig i Järnvägsparken i Kiruna sammansatt och utformad av designgruppen Byggstudio sommaren 2013. Gråberg är en samlingsbeteckning för de bergarter och mineral som inte är ekonomiskt lönsamma och därför blir till restprodukter när man utvinner magnetitjärnmalm i Kiruna gruva. Gråberg är alltså en ekonomisk beteckning på sten men består egentligen av olika typer av bergarter och mineral med egna geologiska karaktärsdrag och en egen kulturell historia. Vanligast i Kiruna är att gråberget utgörs av porfyr, fältspat, kvarts, sandsten och grönsten. Längs stenstigen i parken blir besökaren presenterad för några fakta och berättelser kring bergarter och mineral som förhoppningsvis kan väcka nyfikenhet för vad berget och stenen, som är så viktig för Kiruna, också kan betyda och har betytt för människan och naturen i området. – Stenstigens uttryck är tänkt att vara som samtida hällristningar att upptäcka när man promenerar i parken. Syftet är att på ett lekfullt och lättsamt vis framhäva gråbergets förbisedda bergarter och fokusera på stenens betydelse som inte enbart ekonomisk. /Hanna Nilsson formgivare Byggstudio. Byggstudio är en svensknorsk designgrupp bestående av de grafiska formgivarna Hanna Nilsson och Sofia Østerhus som ofta arbetar med det offentliga rummet som utgångspunkt. - Idé och utformning: Byggstudio Illustration: Petter Odevall Identifikation: Agne Söderström, Kristallen i Lannavaara Gravyr: Kristallen i Lannavaara, Naturstensbolaget i Kiruna och Stonemason i GällivareLäs mer om Byggstudio här.Press:Norrbottens KurirenByggstudioGANGUE IS NOT GREYA stone path in the railway park in Kiruna, assembled and composed by design group Byggstudio in the summer of 2013. Gangue is a collective noun for those rocks and minerals which aren’t commercially viable and therefore become waste products when processing magnetite iron ore in the Kiruna mine. Thus gangue is an economical name for stone but really it consists of different types of rocks and minerals with geological characteristics and a cultural history of their own. In Kiruna gangue most commonly consists of porphyry, feldspar, quartz, sandstone and greenschist. Along the stone path in the park the visitor is introduced to some facts and stories about rocks and minerals which hopefully raises curiosity toward what the mountain and the rock, so important to Kiruna, can mean, and already have meant, to the people and the nature in the area. - The expression of the stone path is supposed to be a contemporary rock engraving to discover during a stroll in the park. The purpose is to bring out the disregarded rocks, in a playful and easy way, and to focus on the importance of the rock from another angle than the commercial one. /Hanna Nilsson, designer Byggstudio Byggstudio is a Swedish Norwegian design group consisting of the graphic designers Hanna Nilsson and Sofia Østerhus who often work with the public space as their starting point. - Idea and composition: Byggstudio Illustration: Petter Odevall Identification: Agne Söderström, Kristallen in Lannavaara Engraving: Kristallen in Lannavaara, Naturstensbolaget in Kiruna and Stonemason in GällivareRead more about Byggstudio herePress:Norrbottens Kuriren Byggstudio HARMAAKIVI EI OLE HARMAATADesignryhmä Byggstudio kokosi ja muotoili kesällä 2013 kivipolun Kiirunan Järnvägsparkeniin. Harmaakivi on kokoomanimitys taloudellisesti kannattamattomille kivilajeille ja mineraaleille, jotka magnetiittirautamalmin louhinnan jälkeen Kiirunan kaivoksessa jäävät yli.Harmaakivi on siis kiven taloudellinen nimitys, mutta se koostuu oikeastaan erilaisista kivilajeista ja mineraaleista, joilla on omat geologiset luonteenpiirteensä ja oma kulttuurihistoriansa. Tavallisinta Kiirunassa on, että harmaakivi kostuu porfyyristä, maasälvästä, kvartsista, hiekkakivestä ja viherkivestä.Puiston kivipolun varrella kävijä saa tutustua joihinkin kivilajeista ja mineraaleista kertoviin faktoihin ja tarinoihin, jotka toivottavasti herättävät uteliaisuutta sitä kohtaan, mitä Kiirunassa niin tärkeä kallio ja kivi voivat merkitä ja ovat merkinneet alueen ihmisille ja luonnolle. – Kivipolun on ajateltu ilmentävän nykyaikaisia kalliopiirroksia, jotka voi löytää puistossa kävelemällä. Tarkoituksena on leikillisesti ja kevyesti korostaa harmaakiven väheksyttyjä kivilajeja ja tähdentää kiven muutakin kuin taloudellista merkitystä. /Hanna Nilsson, muotoilija Byggstudio. Byggstudio on ruotsalais-norjalainen muotoiluryhmä, johon graafiset muotoilijat Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus kuuluvat. He käyttävät usein julkista tilaa työnsä lähtökohtana.- Idea ja muoto: ByggstudioKuvitus: Petter Odevall Identifikaatio: Agne Söderström, Kristallen LannavaarassaKaiverrus: Kristallen Lannavaarassa, Naturstensbolaget Kiirunassa ja Stonemason JällivaarassaLue lisää Byggstudiosta tästä. Lehdistö:Norbottens KurirenByggstudioKROOPERI EI OLE HARMAJAKivipolku Kierunan Rautatieparkissa, jonka Byggstudion tesainiporukka kesälä 2013 on muotoilu ja rakentanu. Krooperi on kokoaava termi niile kalliolajile ja mineraalile, jokka ei ole ekonoomisesti kannattavia ja jokka sen takia tuleva jäänösprutyktinä kun tehhään magnetiittirautamalmia Kierunan kruuvassa. Krooperi on siis ekononoominen termi kivele, joka tosiasiassa on monta eri kalliolajia ja mineraalia, joila on omat jeolookiset lajinpiirtheet ja oma kulttuurinen histuuria. Tavalisiin Kierunassa on ette krooperi on porfyyriä, fältspaattia, kvartsia, santakiveä ja vihreäkiveä. Pitkin parkin kivipolkua kävijälle tarjothaan tietoja, faktaa ja kertomuksia kalliolajista ja mineraalista jokka toivottavasti saattaavat herättää uteliaisuutta siittä mikä tärkeys kalliola ja kivelä on Kierunassa, ja mitä se kans saattaa merkitä ja on merkiny ihmisele ja alueen luonole. – Kivipolun kuvvaava jälki on ajateltu ette se on samanaikanen kun vanhaat kalliopiirustukset mitä saattaa havaittea kun marsii pitkin parkkia. Sen ajatuksen takana on ette leikiliselä ja mukavala tavala nostaa esile krooperin tavalisesti huomaamattomat kalliolajit ja fukyseerata kiven merkityksheen sinänsä, joka ei ole suorhaan ekonoominen. /Hanna Nilsson mutoilia Byggstudio. Byggstudio on ruottinorjan tesainiporukka jossa on kraaffiset muotoilijat Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus, joila useasti on julkinen huone lähtökohtana heän töissä.-Itea ja muotoilu: Byggstudio Ilystrasjuuni: Petter Odevall Itenttifikasjuuni: Agne Söderström, Kristallen, Lannavaarassa Kravyyri: Kristallen Lannavaarassa, Naturstensbolaget Kierunassa ja Stonemason JellivaarassaLue lissää Byggstudiosta tästäAvisi ja meetia:Norrbottens KurirenByggstudioRÁNESVÁRRI II LEA RÁNISGeađgás bálggis Järnvägspárkenis Gironis lea ráhkaduvvon ja hábmejuvvon hábmenjoavkkus Byggstudio geasset 2013.Ránesvárri lea čoakkáldat namma várrešlájain ja minerálain main ii leat ekonomalaš gánnáheapmi ja danin šaddan báhcánbuvtta go leat váldán magnetitruovdemálmma Girona ruvkkes.Ránesvárri lea geđggiid ekonomalaš namahus mat leat juohkelágán geađgešlájat ja minerálat main lea geologalaš luondduhámit ja iežaset kultuvrralaš historjjá. Girona ránesvárri dábáleamos geađgešlájat leat porfyra, fältspata, kvartsa, sáddogeađgi, ja ruonágeađgi.Bálgá mielde párkkas rahpasa gallededdjiide moadde duohtavuođa ja muitalusat várrešlájaid ja minerálaid birra mat vuordimis sáhttet boktit diehtoáŋgirisvuođa maid várri ja geađgi, mii lea nu dehálaš Gironii, mearkkaša ja lea mearkkašan olbmuide ja lundui dán guovllus.-Geađgebálgá muitalan vuohki mas lea jurdda leahkit dán áigásaš geađgesárgun maid fuobmá go vázzá párkkas. Áigumuš lea stoahkan- ja geahppesvuogi mielde buktit ovdan ránesvári badjelgehččon várrešlája ja fokusa bidjat geađggi árvui mas ii leat ekonomalaš gánnáheapmi./Hanna Nilsson hábmejeaddji ByggstudioByggstudio lea ruoŧa-norgga hábmenjoavku, gráfalaš hábmejeaddjit leaba Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus geat dávjá bargaba mas lea vuolgga almmolaš latnja.-Idea ja hábmen: ByggstudioIllustrašuvdna: Petter OdevallIdentifikašuvdna: Agne Söderström, Kristállen Láttevaris.Herven: Kristállen Láttevaris, Naturstensbolaget Gironis ja Stonemason Jielleváris.Loga eanet Byggstudio birra dásPreassa:Norrbottens Kuriren

ISOEn film om värdet av samtida arkitektur i Sverige av och med Uglycute. Premiär 6 november 2013 kl. 19.00 Kiruna Stadshus. En del av Arctic Light Filmfestival Som en del av projektet visas också i samband med filmen ISO ett antal artefakter och en arkitektmodell som tredimensionellt speglar brottstycken av filmen.2012 bjöds konst och arkitektkollektivet Uglycute in av Konstmuseet i Norr för att skapa och genomföra ett nytt projekt i Kiruna och Norrbotten. Uglycute inledde projektet med att resa runt och besöka olika platser och människor i Norrbotten där frågan kring hur ny arkitektur upphandlas genomsyrar hela samhällen och människorna som bor i dem. Denna resa resulterade i att arbetet fortsatte med att lyfta fram ett narrativ i filmform med anknytning till dagens Kiruna men också med en allmängiltig beskrivning av problematiken kring upphandlingen av samtida arkitektur.Arkitektkåren har historiskt hyst en stark tilltro till arkitekttävlingar som metod och tävlingsmomentet har betraktats som en fördelaktig metod för frambringandet av framstående byggnader och arkitekturens utveckling. Lika länge som arkitekttävlingar fascinerat människor, lika länge har de också varit en källa till uppmärksamhet, kritik och debatt hos såväl yrkesverksamma som allmänhet och i media.Att Kiruna centralort står inför en omfattande samhällsomvandling har varit känt sedan länge. I mars 2013 offentliggjordes att arkitektkontoret White vunnit uppdraget att utforma en övergripande plan för stadens fortsatta utveckling. Till följd av arkitekttävlingen inledde Kiruna kommun i samråd med Sveriges Arkitekter i enlighet med LOU (lagen om offentlig upphandling) en öppen prekvalificering i utformningen av ett nytt stadshus i den nya stadskärnan. Fem tävlande valdes ut för att lämna förslag på ett nytt stadshus som förväntas stå inflyttningsklart i oktober 2016 och vinnaren av tävlingen, Henning Larsen Architects A/S i samarbete med WSP Sverige AB, Temagruppen Sverige AB, UiWE tillkännagavs i september 2013. Detta blev utgångspunkten för en film som problematiserar hur dagens arkitektkår tar sig an att skapa och presentera morgondagens arkitektur och vilka värden som blir styrande i detta arbete. Uglycute involverade för det fortsatta arbetet produktionsbolaget Egerstrand & Blund, regissören och fotografen Fredrik Egerstrand samt fotografen och visuella kommunikatören Conny Fridh. Med utgångspunkt i upphandlingen av Kirunas nya stadshus har Uglycute producerat en fiktiv dokumentär vars syfte är att belysa och lyfta frågor kring arkitekttävlingen som utvecklings- och urvalsmetod. Vems röster görs gällande? Kan man genomföra en demokratisk stadsomvandling, och vart går egentligen gränsen mellan fiktion och verklighet i detta omfattande och något abstrakta samhällsomvandlingsprojekt? Genom ett fiktivt berättande, uppblandat med verkliga historiska händelser i en fantasifull intrig diskuteras med en stor dos humor ISO-certifieringen samt värdet av samtida arkitektur i Sverige. Filmens handling tar sin början i Uglycutes beslut att delta i tävlingen om nytt stadshus till Kiruna, ovetande om kravet på att vara ISO-certifierade. På en research resa till Kiruna hittar konst- och arkitektkollektivet en mystisk självlysande sten i gruvan som medförs till kontoret i Stockholm. Flera månader senare återfinns en liknande sten på en semesterresa i Monte Negro. Med anledning av det nära besläktade utseendet till den sten som återfunnits i Kiruna tas även denna sten med tillbaka till Stockholm. Väl på kontoret upptäcks att stenarnas brottyta passar ihop. Stenen blir upptakten på ett för Uglycute oväntat äventyr. En resa som blir inspiration för förslaget av nytt stadshus i Kiruna som är verkets andra del. Då Uglycute idag är ett kollektiv bestående av en arkitekt och en konstnär har vi länge velat delta i en arkitekttävling. Men det visade sig snart att vi inte ens får vara med då vi inte är ISO certifierade. De flesta nystartade och mindre arkitektkontoren i Sverige är inte ISO certifierade. Vi kan inte heller visa upp referensbyggnader motsvarande ett nytt stadshus. Man får lätt intrycket av att man ifrån kommunens och LKAB's sida främst är ute efter att kunna känna sig trygg i upphandlingen. Det är alltså inte de mest intressanta idéerna eller arkitekturen man letar efter utan snarare om arkitektkontoren jobbar efter ett kvalitetsledningssystem eller ej? Ur ett arkitektoniskt perspektiv är den här utvecklingen naturligtvis beklaglig. Mindre oetablerade kontor får allt svårare att ta sig in på marknaden då öppna allmänna tävlingar i princip helt försvunnit som tävlingsform. Man väljer idag oftast att bjuda in redan etablerade kontor som får skissa mot en ersättning, så kallade parallella uppdrag eller så är det tävlingar där man bjuder in några välkända utländska kontor som får tävla mot våra stora svenska kontor. Det här leder till en utarmning och likriktning av arkitektur som konstform./ Fredrik Stenberg För att kunna hävda konstnärliga kvaliteter före kvalitetsledningssystem har det därför blivit nödvändigt att införliva arkitekturen i en konstkontext. Konstvärlden får idag agera beställare av nya arkitektoniska uttryck och idéer eftersom ingen annan gör det./Jonas Nobel- Uglycute är ett konst och arkitektkollektiv med bas i Stockholm. Kollektivet grundades 1999 och hade då fyra medlemmar, idag arbetar två av dessa med projektet på heltid. Jonas Nobel, konstnär och Fredrik Stenberg, arkitekt.Gruppen jobbar med att expandera designkonceptet genom att arbeta gränsöverskridande utifrån medlemmarnas respektive yrkeskompetens och genom att analysera vilken inverkan deras produktion har på samhället - inte bara genom egen produktion utan även genom att skriva, undervisa och organisera workshops.-Läs konstnärernas samtal här-I samband med Uglycutes projekt ISO genomförs också det pedagogiska projektet Du är en pärla av illustratören och barnkulturdesignern Emma Österman. Ett pedagogiskt projekt om medbestämmande. Press:NordnyttISO A film about the value of contemporary architecture in Sweden by and with Uglycute premiering 6 November at 7 pm in Kiruna town hall. Part of Arctic Light Filmfestival. As a part of the project, and in connection with the film ISO, a number of artifacts and an architectural model are being displayed that provide three-dimensional reflections of fragments of the film. In 2012, the artist and architect collective Uglycute was invited by Konstmuseet i Norr to create and carry out a new project in Kiruna and Norrbotten. Uglycute began the project by travelling around and visiting different places and people in Norrbotten, where the issue of how new architecture is procured affects entire communities and the people who live in them. This journey resulted in the continuation of the work by creating a narrative in the form of a film that is connected to the Kiruna of today, but which also has a universal description of problems associated with the procurement of contemporary architecture. The architect profession has historically held a strong belief in architectural competitions as a valid method, and the element of competition has been seen as a good way in which to produce prominent buildings and to promote the development of architecture. However, for just as long as architectural competitions have fascinated people, they have also been a source of attention, criticism and debate, not only among those active in the profession, but also in the general public and the media. It has been known for some time that the main town in Kiruna is facing a substantial social transformation. In March 2013, it was announced that the architect's office White had won the contract to design a general plan for the continued development of the town. As a result of the architectural competition, Kiruna municipality began, in consultation with the Swedish Association of Architects, and in accordance with the public procurement act, an open pre-qualification for the design of a new town hall in the new town centre. Five competitors were selected to submit proposals for the new town hall, which is expected to be ready for occupancy in October 2016. The winner of the competition, Henning Larsen Architects A/S, in cooperation with WSP Sverige AB, Temagruppen Sverige AB and UiWE, was announced in September 2013. This became the starting point for a film that explores the issue of how the architect profession of today tackles the task of creating and presenting the architecture of the future and the values that govern this work. Uglycute brought in for the continued work the production company Egerstrand & Blund, the director and photographer Fredrik Egerstrand and the photographer and visual communicator Conny Fridh. With its starting point in the procurement of Kiruna's new town hall, Uglycute produced a fictitious documentary whose purpose was to illuminate and highlight issues associated with the architectural competition as a method for achieving development and making a selection. Whose voices are heard? Can a democratic city transformation be carried out, and where does the boundary go between fiction and reality in this extensive and somewhat abstract social transformation project? By means of a fictitious narrative, intertwined with real historical events in an imaginative intrigue, ISO certification and the value of contemporary architecture in Sweden are discussed with a great deal of humour. The film's plot begins with Uglycute deciding to participate in the competition to design the new town hall in Kiruna, unaware that being ISO certified is a requirement. On a research trip to Kiruna, the art and architecture collective find a mysterious, luminous rock in a mine that they take back to their office in Stockholm. Some months later, a similar rock is found on a holiday trip to Monte Negro. Because of its resemblance to the rock that had been found in Kiruna, this rock is also brought back to Stockholm. Once in the office, it is found that the broken surface of the rocks fit together. These rocks become the start of what is for Uglycute an unexpected adventure. A journey that becomes the inspiration for the proposal for a new town hall in Kiruna that is the second part of the work. Since Uglycute today is a collective consisting of an architect and an artist, we have long wanted to participate in an architectural competition. However, it soon became apparent that we could not even participate, as we are not ISO certified. Most newly started and smaller architect's offices in Sweden are not ISO certified. We can also not show any reference buildings comparable to a new town hall. It is easy to gain the impression that the municipality and LKAB are mostly interested in feeling safe in the procurement process. In other words, it is not the most interesting ideas or architecture that is being sought, but rather whether the architect's office works according to a quality management system. From an architectural perspective, this development is, of course, deplorable. Smaller, unestablished offices find it increasingly difficult to enter the market when open public competitions have, in practice, completely disappeared as a form of competition. Today, the decision is usually made to invite already established offices that may make a plan for a fee, so-called parallel assignments, or there are invited competitions in which some well-known foreign offices are invited to compete against our large Swedish offices. This leads to the impoverishment and homogenisation of architecture as a form of art. / Fredrik Stenberg To be able to assert artistic qualities ahead of quality management systems, it has thus become essential to incorporate architecture in the context of art. The art world must today call for new architectural expressions and ideas, because no one else is doing do. /Jonas Nobel - Uglycute is an artist and architect collective that has its base in Stockholm. The collective was established in 1999 and then had four members. Today, two of these work with the project full-time. Jonas Nobel, artist and Fredrik Stenberg, architect. The group works to expand the design concept by working in an interdisciplinary manner, with a starting point in the professional expertise of each of the members, and by analysing the effect that their work has on society - not only their own production, but also their writing, teaching and the workshops that they organise. - Read the artists' conversation here- In connection with Uglycute's ISO project, a large educational project was carried out, "Du är en pärla" ("You are a pearl") by illustrator and children's culture designer Emma Österman. An educational project about participation. Press:Nordnytt ISOUglycaten tuottama ja esittämä elokuva nykyarkkitehtuurin arvosta Ruotsissa Ensi-ilta 6. marraskuuta 2013 klo 19.00 Kiirunan kaupungintalolla Sisältyy Arctic Light Filmfestivaaliin Yhdessä ISO-elokuvan kanssa ja osana projektia näytetään myös joukko artefakteja sekä arkkitehtimalli, joka kolmiulotteisesti heijastaa elokuvan eri osia. Konstmuseet i Norr pyysi vuonna 2012 taide- ja arkkitehtiyhteisö Uglycutea luomaan ja toteuttamaan uuden projektin Kiirunassa ja Norrbottenissa. Uglycute käynnisti projektin vierailemalla eri ihmisten luona ja matkustamalla ympäri Norrbottenia, jossa kysymys uuden arkkitehtuurin hankinnasta leimaa koko yhteiskuntaa ja siinä asuvia ihmisiä. Matkan tuloksena työ narratiivista jatkui elokuvan muodossa. Kertomus kytkeytyy nykypäivän Kiirunaan, mutta on samalla yleispätevä kuvaus nykyarkkitehtuurin hankintaan liittyvistä ongelmista. Arkkitehdit ovat historiallisesti luottaneet vankasti arkkitehtikilpailuihin menetelmänä, ja kilpailumomenttia on pidetty antoisana menetelmänä huomionarvoisten rakennusten tuottamiselle ja arkkitehtuurin kehitykselle. Yhtä kauan kuin arkkitehtikilpailut ovat kiehtoneet ihmisiä, yhtä pitkään ne ovat myös olleet huomion, kritiikin ja keskustelun lähde sekä itse arkkitehtien että yleisön kuin mediankin keskuudessa. Kiirunan keskustaa odottavasta laajasta muutoksesta ollaan jo pitkään oltu tietoisia. Maaliskuussa 2013 julkistettiin, että arkkitehtikonttori White on voittanut tehtävän kaupungin tulevan kehityksen kokonaisvaltaisen suunnitelman muotoiluksi. Arkkitehtikilpailun tuloksena Kiirunan kunta yhdessä Sveriges Arkitekter -järjestön kanssa käynnisti julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaan uuden kaupungintalon ja kantakaupungin suunnittelun avoimen etukäteiskarsinnan. Kilpailijoiden joukosta valittiin viisi arkkitehtikonttoria, jotka saivat tehdä ehdotuksen uudeksi kaupungintaloksi, jonka odotetaan valmistuvan lokakuussa 2016. Syyskuussa 2013 voittajaksi julistettiin Henning Larsen Architects A/S yhteistyössä WSP Sverige AB:n, Temagruppen Sverige AB:n ja UiWE:n kanssa. Siitä tuli lähtökohta elokuvalle, joka ongelmallistaa nykyarkkitehtien tapaa luoda ja esitellä huomista arkkitehtuuria, sekä tarkastelee työtä ohjaavia arvoja. Uglycute kiinnitti työhön tuotantoyhtiö Egerstrand & Blundin, ohjaajan ja valokuvaajan Fredrik Egerstrandin sekä valokuvaajan ja visuaalisen viestijän Conny Fridhin. Uglycute on Kiirunan uuden kaupungintalon hankinnan lähtökohdasta tuottanut kuvitteellisen dokumenttielokuvan, jonka tarkoituksena on valaista ja tuoda esille arkkitehtikilpailuun kehitys- ja valintamenetelmänä liittyviä kysymyksiä. Kenen äänien annetaan kuulua? Voidaanko toteuttaa demokraattinen kaupunkimuutos, ja missä oikeastaan kulkee raja kuvitelman ja todellisuuden välillä tässä laajassa ja hieman abstraktissa yhteiskunnan muutosprojektissa? Kekseliäässä juonessa, jossa kuvitteellinen kerronta sekoittuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin, keskustellaan huumorilla höystettynä ISO-varmennusta ja nykyarkkitehtuurin arvoa Ruotsissa. Elokuva saa alkunsa Uglycuten päätöksestä osallistua Kiirunan uuden kaupungintalon suunnittelukilpailuun yhteisön ollessa tietämätön ISO-varmennusvaatimuksesta. Kiiruunaan tehdyn tutkimusmatkan aikana taide- ja arkkitehtuuriyhteisö löysi mystisen itseloistavan kiven kaivoksesta, jonka se otti mukaansa Tukholman konttoriin. Useita kuukausia myöhemmin lomamatkalla Monte Negrossa löytyi samanlainen kivi. Koska se ulkomuodoltaan muistutti hyvin paljon Kiirunasta löytynyttä kiveä, myös se otettiin mukaan Tukholmaan. Konttorissa todettiin, että kivien halkaisupinnat sopivat yhteen. Kivestä sai alkunsa odottamaton seikkailu. Se käsittää matkan, joka toimii inspiraationa Kiirunan uudeksi kaupungintaloksi, ja muodostaa teoksen toisen osan. Tänään arkkitehdistä ja taiteilijasta koostuva Uglycute-yhteisö on pitkään halunnut osallistua arkkitehtikilpailuun. Pian osoittautui kuitenkin, ettemme saa osallistua sen johdosta, ettei meillä ole ISO-varmennusta. Useimmat Ruotsin juuri perustetuista ja pienehköistä arkkitehtikonttoreista eivät ole ISO-varmennettuja. Emme myöskään pysty näyttämään uutta kaupungintaloa vastaavia suosittelevia rakennuksia. Saa helposti vaikutelman, että kunta ja LKAB haluavat ennen kaikkea tuntea turvallisuutta hankinnassa. He eivät siis hae mielenkiintoisimpia ideoita tai arkkitehtuuria, vaan pikemminkin haetaan arkkitehtikonttoreita, jotka työskentelevät laadun hallintajärjestelmän mukaan. Arkkitehtonisesta perspektiivistä nähtynä sen kaltainen kehitys on luonnollisesti valitettavaa. Vakiintumattomilla konttoreilla on yhä vaikeampaa päästä markkinoille sen johdosta, että avoimet kilpailut ovat kilpailumuotona periaatteessa kadonneet tyystin. Useimmiten kutsu lähetetään jo vakiintuneille konttoreille, jotka korvausta vastaan saavat tehdä luonnoksen, nk. rinnakkaisen toimeksiannon. Tai sitten järjestetään kutsukilpailuja, joihin kutsutaan joitakin tunnettuja ulkomaisia konttoreita, joka saavat kilpailla suurten ruotsalaisten konttoreiden kanssa. Se johtaa arkkitehtuurin köyhtymiseen ja yhdenmukaistukseen taiteen muotona./ Fredrik Stenberg Pystyäksemme puolustamaan taiteellista laatua laadun hallintajärjestelmien sijasta, on arkkitehtuurin sisällyttäminen taidekontekstiin ollut sen tähden välttämätöntä. Taidemaailma saa tänään toimia uusien arkkitehtuuri-ilmauksien ja -ideoiden tilaajana sen johdosta, että kukaan muu ei tee sitä. /Jonas Nobel - Uglycute on Tukholmasta käsin toimiva taide- ja arkkitehtiyhteisö. Yhteisö perustettiin vuonna 1999, jolloin siihen kuului neljä jäsentä, joista kaksi tänään työskentelee täysipäiväisesti projektin parissa. He ovat taiteilija Jonas Nobel ja arkkitehti Fredrik Stenberg. Ryhmä haluaa laajentaa designkonseptia työskentelemällä rajat ylittävästi jäsenten eri osaamisalojen pohjalta ja analysoimalla tuotantojen vaikutusta yhteiskuntaan, ei yksinomaan omien tuotantojen kautta, vaan myös kirjoittamalla, opettamalla ja järjestämällä työpajoja. - Lue taiteilijoiden keskustelua tästä - Uglycuten ISO-projektin yhteydessä toteutetaan myös pedagoginen, kuvittajan ja lastenkulttuurin muotoilijan Emma Östermanin Du är en pärla -projekti (Olet helmi). Se on pedagoginen myötämääräämistä käsittelevä projekti. Press:Nordnytt ISO Filmi nykyaijan arkkitehtyyrin arvosta Ruottissa, jonka Uglycute on tehny. Premiääri 6 nuvemperiä 2013, kl. 19.00 Kierunan Kaupunkitalossa. Osana Arctic Light Filmfestivalia. Osana prujektista näytethään kans filmin ISO:n yhteyvessä muutaman arttefaktin ja yhen arkkitehtimutellin joka kolmela timensjuunila kuvvaa pieniä kappalheita filmistä. 2012 tarjosi Konstmuseum Norr taije ja arkkitehtikolektiivin Uglycute luomhan ja totheuttamhaan yhen prujektin Kierunassa ja Norrbottenissa. Uglycute alotti prujektin reisaamalla ympäri Norrbottenissa ja vierailemassa eri paikoissa ja kohtaamassa ihmisiä. Kysymys mitä analyseerathiin oli kuinka uusi arkkitehtyyri hankithaan, joka koskee kokonhaisia yhteiskuntia ja ihmisiä jokka asuvat niissä. Tämä reisu sai tuloksen ette nostaa esile narratiivin filmin muoossa joka liittyy tämän päivän Kierunhaan, mutta kans ylheinen kuvvaus pruplematiikasta kuinka nykyaijan arkkitehtyyri hankithaan. Arkkitehtilä on histuurialisesti ollu luja luottamus arkkitehtikilpailhuin, joka metuutina ja kilpailumallila on kattottu olevan euksi tuottamhaan eteviä rakenuksia ja arkkitehtyyrin kehitystä. Yhtä pitkhään kun arkkitehtikilpailut on viehättänheet ihmisiä, yhtä pitkhään net on kans olheet lähtheenä huomiole, kritiikile ja tepatile sekä ammatin alala oleville kun yleisölle ja meetiale. Ette Kierunan keskustan alue on menossa läpi laajaa yhteiskuntamuutosta on tunnettu jo pitkhään. Marsissa 2013 julkasthiin ette arkkitehtikontturi White oli voittanu hankheen ette mookata ylheiskattavan suunitelman kaupunkin jatkuvalle kehitykselle. Tämän arkkitehtikilpailun seurauksena Kierunan kunta yhteisymmäryksessä Ruottin Arkkitehtitten kans ja LOU-lain (lagen om offentlig upphandling, laki julkisitten hankheista) mukhaan, alotti avonhaisen esikvalifiseerinkin kuinka uuen kaupunkitalon uuessa kaupunkikeskustassa muotoilthaan. Viis kilpailijaa valithiin ulos jättämhään esityksiä uuesta kaupunkitalosta, joka ootethaan olla valhmiina sisäle siirtymisele oktuuperissa 2016. Kilpailun voittaja oli Henning Larsen Architects A/S yhteistyössä WSP Sverige AB:n, ja Temagruppen Sverige AB, UiWE:n kans ilmotethiin septemperissä 2013. Tästä tuli lähtökohta filmile joka pruplemattiseeraa kuinka nykyaijan arkkitehtiryhmä ottaa tehtäväks, luopi ja tarjoaa huomispäivän arkkitehtyyriä ja mikkä arvot jokka ohjaavat tätä työtä. Uglycute otti mukhaan jatkuvhaan työhön tuotanonpuulaakin Egerstrand & Blund, resisjöörin ja kuvvaajan Fredrik Egerstrand ja kuvvaajan ja visuaalisen komynikatöörin Conny Fridh. Lähtökohtana Kierunan kaupunkitalon hankheesta Uglycute on tuottanu fiktiivisen tokymentäärin jonka tavote on ette kuvata ja nostaa esile kysymyksiä arkkitehtikilpailusta ja kuinka se toimii perustana kehitys- ja valinanvälinheenä. Kenen äänet tehhään jällaavaaks? Saattaakos suorittaa temukraattisen kaupunkin muutoksen, ja missä oikeasthaan mennee raja fiksjuunin ja toelisuuen välilä tässä laajassa ja jonkin verran apstraktisessa yhteiskunta muutoksen prujektissa? Fiktiivisellä selitykselä, sekotettu tosimailman tapahtumhiin rikhaasti kuviteltussa intriikissä keskustelthaan paljola hymuurila ISO-serttifieerinkiä ja Ruottin nykyaijan arkkitehtyyrin arvosta. Filmi alkaa siittä kun Uglycute päättää ette osalistua uuen Kierunan kaupunkitalon kilpaihluun, tietämättä ISO-serttifieerinki vaatimuksesta. Kierunan tutkimus matkala taije- ja arkkitehtikolektiivi löytää mystisen itteloistavan kiven kruuvassa, joka otethaan matkhaan Stokholmin kontturhiin. Monta kuukautta myöhemin löyethään vastaavanlaisen kiven semestimatkala Monte Negrossa. Koska sen on näölthään läheinen sukulainen sen Kierunassa löyetyn kiven kans otethaan tämänki kiven matkhaan Stokholmhiin. Kontturissa huomathaan ette kivitten pinnat mistä net on hajonheet sopivat yhteen. Kivestä tullee alku oottamattomalle Uglycute:in seikkailule. Reisu joka inspireeraa uuen Kierunan kaupunkitalon esityksheen, joka on teoksen toinen osa. Koska Uglycute on kolektiivi jossa on yks arkkitehti ja yks taiteilia meilä on pitkhään ollu halu osalistua arkkitehtikilpailussa. Mutta se tuli heti selvile ette met emmä ees saa olla matkassa koska meilä ei ole ISO-serttifieerinkiä. Suuriin osa vasta alotetuista ja pienemistä arkkitehtikontturila Ruottissa ei ole ISO serttifieerinkiä. Met emmä sen lisäks saata näyttää referensirakenuksia jokka vastaavat uutta kaupunkitaloa. Sitä saapi helpola tuntheen ette kunnan ja LKAB:n puolesta ensi käessä kattothaan ette saattaa tuntea turvalisuutta hankheessa. Se ei ole siis kaikhiin kiinostavimpiä iteoita eli arkkitehtyyriä mitä haethaan, mutta paremin jos arkkitehtikontturit seuraavat laatujohtosysteemiä eli ei? Arkkitehtituunisen näkökulmasta tämä kehitys on tietysti valitettava. Pienilä ei vielä perustetuila kontturila on aina vaikeampi päästä sisäle markkinhaan koska avvoimet ja ylheiset kilpailut on periaatheessa kokohnaans kaonheet kilpailumuotona. Valithaan nykysin usseimiten tarjota jo perustetuile kontturile maholisuuen skissata korvauksen avula, niin kututtuja paralelli tehtäviä, eli piethään kilpailuja missä tarjothaan muutamia hyvin tunnettuja ulkomaan kontturia jokka saavat kilpaila suuria ruottalaisia kontturia vasthaan. Tämä köyhyttää ja samaistaa arkkitehtyyrin taijemuotona. / Fredrik Stenberg Jotta saattaa puolustaa taitheen kvaliteeta laatujohtosyysteemhiin verrattu on sen takia ollu pakko ette sisältää arkkitehtyyrin taitheelisheen konteksthiin. Taiemailma saapi tänä päivänä toimia tillaajana uusile arkkitehtuunisele ilmasuile ja iteoile koska ei kukhaan muu tehe sitä. /Jonas Nobel -Uglycute on taije ja arkkitehtikolektiivi, jolla on pääpaikka Stokholmissa. Kolektiivi perustethiin 1999 ja sillä oli sillon neljä jäsentä. Tänä päivänä kaks niistä on täysaikaa töissä prujektissa. Jonas Nobel, taiteilia, ja Fredrik Stenberg, arkkitehti. Ryhmä on töissä laajentamassa tesainikonseptia rajaylimenevällä työlä jäsenitten jokhaisen ammattialan pätevyyen näkökulmasta ja analyseeramalla mikä vaikutus heän tuotanolla on yhteiskunthaan - ei aivan oman tuotanon kautta mutta kans kirjottamalla, opettamalla ja järjestämällä työpajoja. - Lue taiteilioitten keskustelusta tästä- Uglycute prujekti ISO:n yhteyvessä tehhään kans petakookinen prujekti Du är en pärla jonka ilystratööri ja lastenkulttuurin tesaineri Emma Österman tuottaa. Se on petakookinen prujekti yhteispäättämisestä. Prässi:
 Nordnytt ISO Filbma dálááigásaš arkitektuvrra árvvu birra Ruoŧas Uglycutes Premieara skábmamánu 6 b. 2013 dii. 19.00 Girona Gávpotviesus Oassi Arctic Light Filmfestiválas Dego oassi prošeavttas vuosehuvvo maid ISO filmma oktavuođas moadde artefávtta ja arkiteaktamodealla mat golbma-dimenšuvnnalaččat speadjalastet oasážiid filmmas. Konstmuseet i Norr bovdehii 2012 dáidda- ja arkiteaktakollektiiva Uglycute ráhkadit ja čađahit ođđa prošeavtta Gironis ja Norrbottenis. Uglycute álggahii prošeavtta mátkkoštit Norrbottenis sierra sajiide ja olbmuid lusa. Jearaldat got gávppašeapmi ođđa arkitektuvrras váikkuha olles servodaga ja olbmuid geat orrut dain. Boađus mátkkis leai ahte bargu jotkkii ovdanbuktimis muitaleami filbmahámis čatnosiin otná Gironii muhto maid oppalaš čilgehusain váttisvuođain dálááiggi arkitektuvrra gávppašemiin. Historjjálaččat arkiteaktabargojoavkkus lea leamaš stuorra jáhku arkiteaktagilvvuide man vuohki ja gilvvohallanoassi lea oaivvilduvvon buorre vuohkin mearkkašahtti huksemiid buvttadeamis ja arkitektuvrra ovdáneamis. Seamme guhká go arkiteaktagilvvut leat geasuhan olbmuid, seamme guhká lea maid leamaš gáldu čalmmustahttimii, kritihkkii ja ságastallamii sihke ámmátdoaimmalaččain nugo almmolašvuođas ja mediijas. Mii leat guhká diehtán ahte Giron guovddášgávpot vuordá stuorra servodatrievdama. Njukčamánus 2013 almmuhuvvui ahte arkiteaktakontuvra White leai vuoitán bargogohččosa hábmet oppalaš plána gávpoga joatkašuhtti ovdáneapmái. Arkiteaktagilvvu dihte Girona gielda álggahii ovttasráđiin Sveriges Arkitekteriiguin LOU (lága almmolaš gávppašeami birra) jelgii rabas ovdakvalifiserema ođđa gávpotviesu hábmemis ođđa gávpotguovddážis. Válljejedje vihtta gilvaleaddji geat ožžo guođđit evttohusa ođđa gávpotvissui mii vurdojuvvui golggotmánus 2016 leat válmmas sisajohtimii ja gilvvu vuoiti leai Henning Larsen Architects A/S ovttasbargguin WSP Sverige AB, Temagruppen Sverige AB, UiWE ja almmuhuvvui čakčamánu 2013. Dát leai vuolgga filbmii mii vuoseha váttisvuođa got otná arkiteaktabargojoavku váldá bargun ráhkadit ja ovdanbuktit ihttáža arkitektuvrra ja makkár árvvut mat šaddet stivrejeaddji dán barggus. Dan joatkka bargui Uglycute barggahii buvttadanfitnodaga Egerstrand & Blund, bagadalli ja govvejeaddji Fredrik Egerstrand ja maid govvejeaddji ja visuála gulahalli Conny Fridh. Girona ođđa gávpotviesu gávppášeami guovddažiin Uglycute lea buvttadan fiktiivva dokumentára man ulbmil lea čalmmustahttit ja deattuhit áššiid arkiteaktagilvvu ovdáneame- ja válljenvuohkin. Geain jienaid lea sáhka? Sáhttá go čađahit demokráhtalaš gávpotrievdama, ja gos lea rádji fikšuvnna ja duohtavuođa gaskkal dán stuorra ja obba abstrákta servodatnuppástahttinprošeavttas? Fiktiivvalaš muitaleami bokte, seaguhuvvon duohta historjjálaš dáhpáhusaiguin fantasiijarikkis juonain ságastallet ISO-sertifiserema birra stuorra humoriin oassin ja maid dálááiggi arkitektuvrra árvvu birra Ruoŧas. Filmma sisdoallu álgá Uglycute mearrádusas searvat gilvvus ođđa gávpotvissui Gironis, váikko eai dovdan gáibádusa ahte galggai leat ISO-sertifiserejuvvon. Iskanreaissus Gironii dáidda-ja arkiteaktakollektiiva gávdná imaš ieščuovgi geađggi ruvkkis maid válde mielde kontuvrii Stockholbmii. Máŋga mánu maŋŋil gávdnet sullásaš geađggi semestermátkkis Monte Negros. Go dát geađggis leai oalle sullásaš hápmi geđggiin maid ledje gávdnan Gironis de válde mielde dán geađggi Stockholbmii. Kontuvrras fuobmájit ahte dát geađggit heivehit oktii. Geađgi lea álgga máidnasii Uglycute´i man eai lea vuordán. Mátki šaddá inspirašuvdna evttohussii ođđa gávpotvissui Gironii mii lea doaimma nubbi oassi. Dan dihte go Uglycute otne lea kollektiiva mas leat arkiteavttat ja dáiddárat de mii guhká leat háliidan oasálastit arkiteaktagilvvus. Muhto fargga oinniime ahte mii eat bálljo beassan leat mielde go mii ean lean ISO sertifiserejuvvon. Eanemus ođđaálggahuvvon ja unnit arkiteaktakontuvrrat Ruoŧas eai leat ISO sertifiserejuvvon. Mii eat ge sáhte vuosehit refereansahuksehusaid mat leat sullásaččat ođđa gávpotvissui. Ožžo álkit ipmárdusa ahte gielddas ja LKAB bealis leat ohcame dorvvolašvuođa gávppašeamis. Ii dat leat áigeguovdileamus jurdagat dahje arkitektuvrra man ohcá muhto lea nuppe dáfus jus arkiteaktakontuvrrat barget kvaliteahtajođihanvuogádaga mielde dahje eat? Arkiteavtta geahčastagas dát ovdáneapmi lea dieđusge šállošahtti. Unnit kontuvrrat mat eai leat ásahuvvon ožžot váddásit beassat márkanii dalle go rabas almmolaš gilvvut prinsihpalaččat leat jávkan gilvohallanhápmin. Otne dábálepmosit vállje bovdet juo ásahuvvon kontuvrraid mat ožžot buhtadusa sárgut, nu gohččoduvvon bálddalas bargogohččumat dahje leat bovdehuvvon gilvvut gos bovde muhtin dovddus olgoriikkalaš kontuvrraid geat besset gilvalit min stuorra ruoŧa kontuvrraid vuostá. Dát dagaha hedjoneami ja bargama seamme guvlui arkitektuvrras dáiddahápmin. / Fredrik Stenberg Sáhttit čuoččuhit dáiddalaš kvalitehta ovdal kvalitehtajođihanvuogádagaid lea danin šaddán dárbbašlaš čatnat arkitektuvrra dáiddakontekstii. Dáiddamáilbmi ožžo otne leat diŋgojeaddjin ođđa arkiteavttalaš cealkámušain ja jurdagiin danin go ii oktage iežá daga dan. /Jonas Nobel - Uglycute lea dáidda ja arkiteaktakollektiiva vuođuin Stockholmmas. Kollektiiva vuođđuduvvui 1999 ja dalle ledje njeallje miellahttu, otne guokte dain barge prošeavttain ollesáiggi. Jonas Nobel, dáiddár ja Fredrik Stenberg, arkiteakta. Joavku bargá stuorideamis hábmenkonseapta dan láhkái go barget rádjerasttildeaddji miellahtuid iešguđes ámmátgelbblašvuođas ja analyserema bokte makkár váikkuhus buktagis lea servodahkii – ii dušše iežas buvttadeami bokte muhto maid čállima, oahpahusa ja bargobájiid organiserema bokte. - Loga dáiddara ságastallam dás- Uglycutes prošeavtta ISO oktavuođas čađahuvvo maid pedagogalaš prošeakta Du är en pärla govvejeaddjis ja mánákulturhábmejeaddjis Emma Österman. Pedagogalaš prošeakta mearrádusain oassálastit. Press: Nordnytt

Språka är en samtalsserie i sju delar där vi tillsammans med inbjudna gäster samtalar om konst, arkitektur och rumslighet med utgångspunkt i Kirunas förestående stadsomvandling. Samtalsserien är ett återkommande inslag i parken under sommaren, varje tisdag udda veckor kl 18 - 20 mellan 4 juni och 27 augusti.-Konstens identitet och värdeTisdag 27 augusti kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed utgångspunkt i Kirunas konst- och kulturarv lyfter vi frågor kring konstens affektionsvärde i förhållande till dess ekonomiska värde. Påverkar platsen konstens värde? Om så, kan konsten behålla sitt värde även på annan plats. Gäst: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU, Luleå.Språka is a series of seven conversations, during which we and our invited guests will discuss art, architecture and spatiality based on Kiruna’s impending city transformation. The conversation series is a reoccurring event in the park during the summer, every second Tuesday between 18h00 – 20h00 from June 4th until August 27th.-Art’s identity and valueTuesday August 27th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaUsing Kiruna’s art and culture heritage as a basis, we address questions about art’s sentimental value in relation to its economical value. Does location have an impact on art’s value? If so, can art maintain its value in another location as well? Guest: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU, Luleå.Språka on 7-osainen keskustelusarja, jossa me yhdessä kutsumiemme vieraiden kanssa juttelemme taiteesta, arkkitehtuurista ja tilakäsityksestä, keskustelujen lähtökohtana on Kiirunan kaupungin lähestyvä siirtäminen. Keskustelu järjestetään joka pariton viikko tiistaisin klo 18.00 - 20.00 4.kesäkuuta ja 27.elokuuta välisenä aikana.-Taiteen identiteetti ja arvoTiistaina 27. elokuuta , 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKeskustelemme taiteen tunnearvosta suhteessa sen taloudelliseen arvoon. Lähtökohtana on Kiirunan taide- ja kultuuriperintö. Vaikuttaako paikka taiteen arvoon? Jos näin on, voiko taide säilyttää arvonsa myös muualla? Vieras: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU, Luulaja.Språka on keskusteluseerie seittemässä osassa missä met yhessä sisäle tarjotuitten vierhaitten kans keskustelema taitheesta, arkkitehtyyristä ja huonheelisuuesta missä Kierunan tuleva kaupunkin muutos on lähtökohtana. Keskusteluseerie on toistuva parkin tapahtuma kesän aikana, joka tiistai, joka toisela parittomala viikola kello 18-20, aikakautena 4 jyyniä ja 27 aykystiä.-Taitheen itenttiteetti ja arvoTiistaina 27 aykystiä kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläLähtökohtana on Kierunan taije- ja kulttuuriperine ja met nostama esile net kysymykset mikkä on taitheen tuntheelinen arvo verrattu sen ekonoomisheen arhvoon. Vaikuttaakos paikka taitheen arhvoon? Jos niin, saattaakos taije säilyttää sen arvon muussaki paikassa? Vieras: Curt Persson, Maananttikvaarie ja tohturanti LTU, Luulajassa.Språka lea ságastallanráidu čieža oasis gos ságastallat bovdejuvvon gussiiguin dáidaga, arkitektuvra ja latnjaviidodaga birra, sáhka vuolgá Girona gávpotrievdadeamis. Ságastallanráidu bistá olles geasi, juohke disdaga bárahis vahkuid dii 18.00 - 20.00 gaskka 4 b geassemánus ja gitta 27 b borgemánnui.-Dáidda identiteahtta ja árvuDisdat 27 b borgemánus 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGirona dáidda- ja kulturárbi lea vuolggasadjin ságastallat dáidaga affekšuvdnaárvvu ekonomalašárvvu ektui. Váikkuha go báiki dáidaga árvvu? Jus nu, bisuha go dáidda árvvus eará báikkis?Guossi: Curt Persson, Landsantikvarie ja doktorand LTU, Julevus.-Platsspecifik konst och arkitektur- om användningen av förgängliga uttryckTisdag 13 augusti kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaIshotellet, ett tidsbegränsat monumentalverk. Genom att använda sig av det platsspecifika och förgängliga materialet is, skapas ett för platsen unikt monumentalverk som är tillika ett arkitektoniskt verk, en skulptur och en tillfällig installation. Vi diskuterar platsspecifik konst och hur valet av medium bidrar till upplevelsen av verket. Gäst: Jens Thoms Ivarsson, Chefsdesigner ICEHOTELMore information will come soon.English text will come soon.More information will come soonFinnish text will come soonMore information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.-Att dansa arkitektur – om rumsligabegränsningar och förutsättningarTisdag 30 juli kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaDansaren rör sig med en medvetenhet genom rummet och svarar genom sin rörelse på rummets begränsningar och möjligheter. Vi diskuterar hur rörelse, rum och kropp kan samverka utifrån dansarens perspektiv. Gäst: Teres Selberg, Konstnär, dansare och arkitekt. Lärare vid Arkitekturskolan KTH, Stockholm.To dance architecture – about spatial limitations and prerequisitesTuesday July 30th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaThe dancer uses a certain awareness to move across the room and responds, through his movement, to its limitations and possibilities. We discuss how movement, room and body can interact from a dancer’s perspective. Guest: Teres Selberg, Artist, dancer and architect. Teacher at School of Architecture KTH, Stockholm.Tanssia arkkitehtuuria – tilojen rajoituksista ja edellytyksistäTiistaina 30. heinäkuuta, 18 - 20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaTanssija liikkuu tietoisesti tilassa ja vastaa liikkeellään tilan rajoituksiin ja edellytyksiin. Keskustelemme, miten liike, tila ja keho voivat toimia yhdessä tanssijan näkökannalta katsottuna. Vieras: Teres Selberg, Taiteilija, tanssija ja arkkitehti. KTH-arkkitehtikoulun opettaja, Tukholma.Tansata arkkitehtyyriä – huonheen rajotuksia ja eelytyksiäTiistaina 30 jyyliä, kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläTansari liikkuu tietoisesti huonheen läpi ja vastaa hänen liikheilä huonheen rajotukshiin ja maholisuukshiin. Met keskustelema kuinka liikkuminen, huone ha ruumis saattavat vaikuttaa yhteisesti tansarin perspektiivistä. Vieras: Teres Selberg, Taiteilia, tansari ja arkkitehti. Opettaja Arkkitehtyyrikoulussa KTH, Stockholmissa.Dánsut arkitektuvrra – lanjaid gáržžidemiid ja vejolašvuođaid birra.Disdat 30 b suoidnemánus kl 18 - 20Lávdi Järnvägspárkkas, GironDánsejeaddji lihkada dihtomielalaččat lanjas ja čájeha lihkastagain lanja gáržžidemiid ja vejolašvuođaid. Mii ságastallat got lihkastagat, latnja ja rumaš sáhttet gulahallat dánsejeaddji perspektiivvas. Guossi: Teres Selberg, Dáiddár, dánsedeaddji ja arkiteakta. Oahpaheaddji Arkitekturskuvllas KTH, Stockholm.-Konstens roll i StadsförnyelseTisdag 16 juli, kl 18 - 20Scenen i Järnvägsparken, KirunaVem bestämmer över den offentliga konsten och hur kan den förmedlas? Vi diskuterar stadsplanering, landskapsarkitektur, offentlig konst och hur man på ett fördelaktigt sätt kan jobba med stadens mellanrumsliga utrymmen. Gäst: Hans Utstrand, Stadsarkitekt, Kiruna KommunTaiteen osa kaupungin uudistamisessaTiistaina 16. heinäkuuta, 18 - 20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKuka päättää julkisesta taiteesta ja miten sitä voi välittää katsojalle? Keskustelemme kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, julkisesta taiteesta ja siitä, miten kaupungin eri paikkojen välistä julkista tilaa voidaan työstää edullisimmin. Vieras: Hans Utstrand, Kiirunan kaupunginarkkitehtiTaitheen rolli Kaupunkin uuistuksessaTiistaina 16 jyyliä, kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläKukas päättää julkisesta taitheesta ja kuinka sitä välitethään? Met keskustelema kaupunkinplaneerinkiä maaseutu arkkitehtyyriä, julkista taijetta ja kuinka sopvialla tavala saattaa tehhä työtä kapupunkin välihuonheen tiloissa. Vieras: Hans Utstrand, Kaupunkinarkkitehti, Kierunan KuntaArt’s role in the town renewalTuesday July 16th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWho is in charge of the public art and how can it be conveyed? We discuss urban planning, landscape architecture, public art and how, in a beneficial way, one can work with the town’s interspatial areas. Guest: Hans Utstrand, Town architect, Kiruna KommunDáidda sadji GávpotođasmahttimisDisdat 16 b suoidnemánus, 18 - 20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGii mearrida almmolaš dáidaga ja got dan sáhttá gaskkustit? Mii ságastallat gávpotplána, báikearkitektuvrra, almmolaš dáidaga birra ja got buoremusat sáhttá almmolašbáikkiiguin bargat. Guossi: Hans Utstrand, Stádaarkiteakta Girona Suohkan.-Sätta staden på kartan - om staden som varumärkeTisdag 02 juli, kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaVem är staden till för och hur genomför man en demokratisk stadsomvandling? Vi diskuterar varumärkesbyggandets för- och nackdelar och ser hur kultursatsningar kan skapa ringar på vattnet genom att verka som en motor för tillväxt och attraktiva livsmiljöer. Gäst: Per Möller, Doktorand vid Tema Q (Kultur och Samhälle), Linköpings universitetPlacing the town on the map – the town as a trademarkTuesday July 2nd, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWhom is the town for and how can it be transformed in a democratic way? We discuss the pros and cons of trademarking and see how investing in culture can create a ripple effect, acting as a motor for growth and attractive habitats. Guest: Per Möller, PhD Student of Tema Q (Culture and Society Studies), Linköping UniversityKaupunki kartalle – kaupunki tavaramerkkinäTiistaina 2. heinäkuuta, 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKenelle kaupunki on tarkoitettu ja miten kaupungin siirtäminen toteutetaan demokraattisesti? Keskustelemme tavaramerkin luomisen hyvistä ja huonoista puolista ja tutkimme, miten kulttuuripanostukset voivat saada aikaan uutta toimimalla taloudellisen kasvun ja puoleensavetävien elinolojen moottorina. Vieras: Per Möller, väitöskirjan tekijä, Tema Q, (Kulttuuri ja yhteiskunta), Linköpingin yliopisto.Bidjat gávpoga kártái – gávpot gálvomearkanDisdat 2 b suoidnemánus, 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGean várás lea gávpot ja got čađahuvvo demokráhtalaš gávpotrievdadeapmi? Mii digaštallat gálvomearkkahuksema buoret- ja heajut beliid ja geahčadit got kulturovddideapmi váikkuha ovdáneami ja dahká geasuheaddjin eallinbirrasii. Guossi: Per Möller, Doktorand Tema Q:as (Kultur och Samhälle), Linköpinga universiteahtasPane kaunpunki kartale – kaupunkista tavaramerkkinäTiistaina 2 jyyniä, kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläKenele kaupunki on ja kuinka viepi läpi temukraattisen kaupunkinmuutoksen? Met keskustelema tavaramerkin rakentamisen etuja ja haittoja ja kattoma kuinka kulttuurisatsaukset saattavat luoa renkhaita veessä toimimalla muturina kasvole ja attraktiivisille elämänympäristöle. Vieras: Per Möller, Tohturanti Tema Q (Kulttuuri ja Yhteiskunta), Linköpingin yniversiteetti.-Garngraffiti och hantverksaktivismTisdag 18 juni kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaI samtalet lyfter vi frågor kring dagens hantverksestetik. DIY, do-it-yourself har blivit en livsstil och för många ett politiskt ställningsstagande i det offentliga rummet. Vi presenterar olika strömningar inom slöjden och benar ut begreppen DIY och guerillaslöjd. Gäst: Frida Arnqvist Engström, kulturjournalist och grundare av Kurbits MediaYarn graffiti and handicraft activismTuesday June 18th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaDuring the conversation we will address the handicraft aesthetics of today. DIY, do-it-yourself, has become a lifestyle and for many a political statement in the public space. We present different handicraft movements and differentiate between the terms DIY and Guerilla handicrafts. Guest: Frida Arnqvist Engström, Culture journalist and founder of Kurbits MediaLankagraffiti ja käsityöaktiivisuusTiistaina 18. heinäkuuta, 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKeskustelun aiheena on tämän hetken käsityöestetiikka. DIY, do-it-yourself, on elämäntapa ja monelle se tarkoittaa poliittista kannanottoa julkisessa tilassa. Esittelemme erilaisia käsityövirtauksia ja selvitämme DIY- ja sissikäsityökäsitteitä. Vieras: Frida Arnqvist Engström, Kulttuuritoimittaja ja Kurbits Median perustajaLankakrafitti ja käsityöaktivismiTiistaina 18 jyyniä kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläKeskustelussa met nostama framile kysymyksiä tämän päivän käsityöestetiikasta. DIY, do-it-yourself on tullu elämänmuooksi ja monele yks puliittinen asentheenotto julkisessa huonheessa. Met presenteeraama eri virtoja slöjtin alala ja oikasema käsitheet DIY ja gerillaslöjti. Vieras: Frida Arnqvist Engström, Kulttuurijurnalisti ja Kurbits Median perustaja.Láigegrafihta ja giehtaduodjeaktivisma Disdat 18 b suoidnemánus 2013, 18-20 Lávdi Järnvägspárkkas, GironSágastallamis mii suokkardallat dálá duodjeestetihka. DIY, do-it-yourself lea šaddan eallinvuohki ja máŋgasat čájehit dan bokte politihkalaš oainnuset almmolaš ságastallamis. Mii guorahallat iešguđetge rávnnjiid ja rátkit doahpaga DIY ja guerilladuoji. Guossi: Frida Arnqvist Engström, Kulturjournalista ja vuođđudeaddji Kurbits Medias.-Konst utanför ramarna – Performance i det offentliga rummetTisdag 4 juni, kl 18 – 20Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed kroppen som enda medium visar performancekonstnären Johannes Blomqvist att konsten inte behöver vara en inramad tavla på väggen. Med utgångspunkt i ett av Johannes senaste projekt som visas i anslutning till samtalet, undersöker vi vad performancekonst kan vara och hur den som konstform tar plats i det offentliga rummet. Gäst: Johannes Blomqvist, Grundare av PAiN, Performance Art in Norrbotten Performance Conversations Del I Tisdag 4 juni kl 12 Stadshushallen, Kiruna Del II Tisdag 4 juni kl 16 Klockstapeln, Kupoltorget Del III Tisdag 4 juni 18 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna I anslutning till sommarens första samtal genomför Johannes samtliga delar av ett av hans senaste projekt Conversations, en mjölk-triptyk. Del två och tre hade premiär under PALS Internationella Performancekonstfestival i Stockholm i april 2012, del ett har tidigare visats på bland annat Luleå Pride. HBTQ- problematik är ett återkommande tema i Johannes konstnärskap och han intresserar sig för bland annat sexuell identitet, manliga ideal och maktrelationer.Taide irti kehyksistä – Performanssi julkisessa tilassaTiistaina 4.kesäkuuta, klo 18 – 20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaPerformanssitaitelija Johannes Blomqvist osoittaa kehollaan, että taiteen ei tarvitse olla ainoastaan kehystetty taulu seinällä. Johanneksen viimeisin teos esitetään tilaisuuden yhteydessä, ja se on lähtökohtana keskustelulle,jossa tutkitaan, mitä performanssi voi olla ja miten se taidemuotona löytää paikkansa julkisessa tilassa. Vieras: Johannes Blomqvist, PAiN-ryhmän perustaja, Performance Art in Norrbotten. Performanssi Conversations Osa I Tiistaina 4. kesäkuuta klo 12 Kaupungintalon eteishalli, Kiiruna Osa II Tiistaina 4. kesäkuuta klo 16 Kellotapuli, Kupolitori Osa III Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Kesän ensimmäisen keskustelun yhteydessä Johannes esittää kaikki osat viimeisimmästä teoksestaan, Conversations, maito-triptyykki. Osat kaksi ja kolme saivat ensi-iltansa Tukholmassa Kansainvälisen Performanssifestivaalin PALSin aikana huhtikuussa 2012, osa yksi on esitetty aikaisemmin mm. Luulajan Pride-festivaaleilla. HBTQ- problematiikka on toistuva teema Johanneksen taiteessa ja häntä kiinnostaa mm. seksuaalinen identiteetti, miehiset ihanteet ja valtasuhteet.Art outside the box – Performance in the public space Tuesday June 4th, 18h00 – 20h00 The railway park stage, Kiruna With the body as his only medium, performance artist Johannes Blomqvist shows that art doesn’t need to be a framed painting on a wall. Setting off in one of Johannes’s latest projects, which will be shown in connection with the conversation, we explore what Performance Art can be and how, as an art form, it takes up room in the public space. Guest: Johannes Blomqvist. Founder of PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance Conversations Part I Tuesday June 4th 12h00 Town Hall, Kiruna Part II Tuesday June 4th 16h00 The Clock Tower, Kupol-square Part III Tuesday June 4th 18h00 The railway park stage, Kiruna In connection with summer’s first conversation Johannes will perform all three parts of one of his latest projects-”Conversations”, a milk triptych. Part two and three premiered during PALS International Performance Art Festival in Stockholm in April 2012, part one has previously been performed at, among others, Luleå Pride. HBTQ related problems are a reoccurring theme in Johannes’s artistry and he also takes an interest in sexual identity, male ideals and power structures.Taije raamitten ulkopuolela – Performansi julkisessa huonheessaTiistaina 4 jyyni, kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Missä ruumis on aina meetiymmi performansitaiteilia Johannes Blomqvist näyttää ette taie ei tarvitte olla seinässä taulun raamissa. Lähtökohtana yhessä Johanneksen viimeisessä prujektissa, joka näytethään keskustelun aikana met tutkima mitä performansitaije saattaa olla ja kuinka se taitheenmuotona saattaa ottaa paikkaa julkisessa huonheessa. Vieras: Johannes Blomqvist, Perustaja: PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformansiConversations Osa I Tiistaina 4 jyyniä kl 12 Kierunan Kaupunkitalonhallissa Osa II Tiistaina 4 jyyniä kl 16 Kypoolitorin Kellotapuli Osa III Tiistaina 4 jyyniä kl 18 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Kesän ensimäisen keskustelun aikana Johannes totheuttaa kaikki osat hänen viimeisestä prujektista Conversations, yks maito-triptyykki. Toisela ja kolmanela osila oli premiääri PALS Internationella Performancekonstfestivaalin aikana Stokholmissa, aprillissa 2012. Osa yks on jo aiemin näytetty muun muassa Luulajan Prideissa. HBTQ-pruplematiikka on toistuva teema Johanneksen taitheessa ja häntä kiinostaa muun muassa seksuaalinen itenttiteetti, mieheliset iteaalit ja vallanrelasjuunit.Dáidda olggobeale rámmaid– Performance almmolaš lanjas Disdat 4 b geassemánus, dii 18- 20 Lávdi Järnvägspárkkas, Giron Performancedáiddár Johannes Blomqvist lea rumaš dat áidna gaskaoapmi mainna dáidagisttis ovdanbuktá, dát čájeha ahte dáidda ii dárbbaš leat távvalrámmas seainnis. Johannesa maŋimuš prošeakta lea ságastallan vuođđun performancedáidda suokkardallamii ja got dát dáiddasuorgi boahtá ovdán almmolašvuođas. Guossi: Johannes Blomqvist, Vuođđudeaddji PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance Ságastalli Oassi I Disdat 4 b geassemánus dii 12 Suohkanviesuhállas, Giron Oassi II Disdat 4 b geassemánus dii 16 Diibmotoartnas, Kupolaguovddážis Oassi III Disdat 4 b geassemánus dii 18 Lávdi Järnvägspárkkas, Giron Geasi oktavuođa vuosttaš ságastallamis čađaha Johannes buot osiid iežas maŋimus prošeavtta Conversations, mielke-triptyk. Nuppát oassi ja goalmmát mas lei álgočájálmas PALS Internašunála Performancedáiddafestiválas Stockholmas cuoŋománus 2012, vuosttaš oassi lea ovdal čájehuvvon earret eará Julevus Pride. HBTQ-váttisvuohta lea fátta maid Johannes geardduha dáidagisttis ja berošta earret eará seksuálalaš identitehta, dievdoolbmo ideála ja fápmogaskavuođa.

Konstmuseet i Norr esittää:Malin BergströmSyltti joka katosiMalin Bergström jolla oon juuret Malmivaarassa toimii nykysin Stockholmissa jossa hään kans oon kouluttannu ittensä ilystratööriksi Konstfackissa. Syltti joka katosi oon vasta tuotettu teos jonka Malin oon tehny yhtheistyössä Konstmuseet i Norr:in kans. Räkinkisatu tulhaan kans jonku päivän aikana jakahmaan suohraan preiviloohviin koko Norrbottenissa läänin aamuavisitten avula. Taiteprujekthiin oon kans kytketty petakookinen prujekti joka kohistuu nuoremille lapsile ja alkaa Malin Bergströmin räknäyssatula Syltti joka katosi. Tarina perustuu räkinkisathuun jossa eri miljöissä saapi seurata usseita elläimiä, joista met Norrbottenissa hyvin tunnema monet. Tarina alkaa lastenkuvakirjasta ja seuraa leikkisää ja mielikuvitukselista ilmasua ja kertomista jossa vasthaan tullee niin ootettuja ja ei-ootettuja taphauksia. Malin Bergströmin räkinkisatu lähtee hänen omasta henkilökohtasesta ilmasusta jokka hään oon riitattu pölkkypännälä, tyshilä (tusch) ja oon erifärisiä kolaasia kans, joista tykkää iästä huolimatta. – Tarkotus oon tehä tarinan joka oon petakookinen mutta kans antaa lukijalle elämyksen jossa mielikuvitus oon fuukkyksessä, mutta joka kuitenki seuraa klassisen räkinkisatun mallia, Malin Bergström esittellee teosthaan Syltti joka katosi. Vernisaasin yhtheyessä kaupunkintalon hallissa Väärt-ryhmä pellaa mysiikkiä vasta päästetyltä levyltä Palla Orka. Malin Bergströmin ja VäärtinKlicka här och lyssna på boken!Konstmuseet i Norr ovdanbuktá:Malin BergströmMuorjemeasttu mii jávkkai Malin Bergström geas leat ruohttasat Málbmaváris dál lea Stockholmas gos lea maid gazzan oahpu hábmejeaddjin dáiddaoahpus Konstfackas. Muorjemeasttu mii jávkkai lea ođđa buvttadus maid Malin lea dahkan ovttas Dáiddamuseain Davvin. Rehkenastin muitalus juhkkojuvvot moadde beaivvi ovdal ruovttu reivegássaide miehtá Norrbottena ovttas leana iđes áviissain. Dáidda prošektii čadnojuvvo maid pedagogalaš prošeakta mii lea heivehuvvon nuorat mánáide ja álggahuvvo Malin Bergströma rehkenastin muitalusain Muorjemeasttu mii jávkkai. Rehkenastin muitalusa vuođđu vuolgá das go iešguđetge guovlluin besset čuovvut dáid elliid, mat leat oahppásat midjiide Norrbottenis. Muitalus álggahuvvo mánáidgovvagirjjis mas leat hearvás ja hutkás muitalanvuohki gos vuordemeahttun dáhpáhusat dáhpáhuvvut. Malin Bergströma rehkenastin muitalus lea su persovnnalaš vuohki govvet mas leat bliántasárgumat, tuscha ja kollaga iešguđetge ivnniiguin ja buohkat liikojit dasa. – Ulbmil lea dahkat muitalusa mii lea sihke pedagogalaš ja mii addá lohkkái miellagovvádusa mas lea fantasiija guovddážis, muhto maid dan dihte čuvvo klassihkalaš rehkenastin muitalus málle, dan addá Malin Bergström iežas girjjis Muorjemeasttu mii jávkkai. Venissaga oktavuođas lea musihkkajoavkkus Väärtas konsearta Suohkanviesuhállas ja sii čuojahit ođđa skearru Palla Orka lávlagiid maid leat almmuhan dás easká. Malin Bergström ja Väärts Klicka här och lyssna på boken!Konstmuseet i Norr presenterar: Malin Bergström Sylten som försvann Malin Bergström med rötter i Malmberget har numera sin bas i Stockholm där hon också utbildat sig till illustratör på Konstfack. Sylten som försvann är ett nyproducerat verk som Malin tagit fram i samarbete med Konstmuseet i Norr. Räknesagan kommer också under några dagar att distribueras direkt hem i brevlådor över hela Norrbotten med hjälp av länets morgontidningar. Till konstprojektet knyts även ett pedagogiskt projekt som med inriktning mot yngre barn tar avstamp i Malin Bergströms räknesaga Sylten som försvann. Berättelsen baseras på en räknesaga där man i olika miljöer får följa en mängd olika djur, varav många vi i Norrbotten känner väl till. Berättelsen gör avstamp i barnbilderboken och följer ett lekfullt och fantasifullt uttryck och berättande där både väntade och oväntade scenarion målas upp. Malin Bergströms räknesaga utgår från hennes personliga uttryck som består av blyertsteckningar, tusch och kollage i varierande färgskala och uppskattas oavsett ålder. – Syftet är att göra en berättelse som både är pedagogisk och som ger läsaren en upplevelse med fantasifullhet i fokus, men som ändå följer den klassiska räknesagans upplägg, presenterar Malin Bergström sitt verk Sylten som försvann. I samband med vernissagen genomför gruppen Väärt en spelning i stadshushallen med material från den nysläppt skivan Palla Orka. Läs också samtalet mellan Malin Bergström och Väärt här Klicka här och lyssna på ljudboken!Konstmuseet i Norr presents:Malin Bergström‘The Jam that Disappeared’ Malin Bergström, originally from Malmberget, nowadays has her base in Stockholm where she also studied to be an illustrator at Konstfack. The Jam that Disappeared is a recent work of art which Malin has produced in conjunction with Konstmuseet i Norr.  The counting rhyme will also be distributed to letterboxes throughout the county, for a couple of days, via local morning papers. In addition, the art project will be tied to an educational project, aimed at younger children, which will use Malin Bergström’s counting rhyme The Jam that Disappeared as a springboard. The narrative is based on a counting rhyme which lets the reader follow a number of different animals, in various surroundings, many of which are well known to us here in the county of Norrbotten. Like a picture book for children it contains playful and fanciful expressions and depicts and narrates both the expected and the unexpected. Malin Bergström’s counting rhyme springs from her personal artistic expression which features pencil drawings, ink and collages in varying colour ranges. Her work is enjoyed by all ages. The purpose is to create a story which is educational and at the same time lets the reader experience a fantasy, all the while it still follows the layout of a classic counting rhyme; Malin Bergström says about her piece of work The Jam that Disappeared. During the opening the band Väärt will perform songs from their new release Palla Orka, at the Town hall. Read the conversation between Malin Bergström and Väärt Click here and listen to the book!Konstmuseet i Norr esittää: Malin Bergström Hillo, joka katosi Malmivaarasta kotoisin oleva Malin Bergström on opiskellut kuvittajaksi taidekorkeakoulussa Tukholmassa, jossa hän nykyään myös asuu. Hillo, joka katosi, on uusi teos, jonka Malin on työstänyt yhdessä Konstmuseet i Norr-hankkeen kanssa. Tämä numerosatu jaetaan myös kaikkiin talouksiin koko Norrbottenissa ja jakelussa auttavat läänin aamulehdet. Taidehankkeeseen liittyy myös pedagoginen hanke, jonka kohderyhmänä ovat nuoremmat lapset ja tämä hanke alkaa Malin Bergströmin numerosadulla Hillo, joka katosi. Kertomus perustuu numerosatuun, jossa seurataan erilaisissa ympäristöissä asuvia eläimiä, jotka ovat tuttuja monelle meille norrbottenilaiselle. Sen lähtökohtana on lasten kuvakirja ja se kuvaa leikkisästi ja mielikuvituksellisesti odotettuja ja odottamattomia tapahtumia. Malin Bergström toteuttaa numerosadussaan omaa kuvaamistapaansa, jolle on tyypillistä lyijykynäpiirustukset, eriväriset tussipiirustukset ja kollaasit, joita kaikenikäiset arvostavat. – Tarkoituksena on luoda kertomus, joka on pedagoginen ja antaa lukijalle mielikuvituselämyksiä mutta seuraa kuitenkin perinteisen numerosadun rakennetta, kertoo Malin Bergström teoksestaan Hillo, joka katosi. Avajaisten yhteydessä esittää Väärt-yhtye kappaleita äskettäin julkaistulta levyltään Palla Orka. Kaikki ovat tervetulleita! Malin Bergström ja Väärt-ryhmän Klicka här och lyssna på boken!

♫ Sylten som försvann.mp3  Play ♫ The Jam that Disappeared.mp3  Play ♫ Hillo, joka katosi.mp3  Play ♫ Syltti joka katosi.mp3  Play ♫ Muorjemeasttu mii jávkkai.mp3  Play Sylten som försvann Malin BergströmI sagan ’Sylten som försvann’ av Malin Bergström får vi följa ekorren som söker efter sin sylt i skogen. Under sin färd möter hon nio olika djur; hermelinen, narvalen, åkersorken, schakalen, fjällräven, stjärt- mesen, talgoxen, fältkaninen och tvättbjörnen. Sagan är en skogsfylld räknesaga med härliga möten mellan olika djur som bjuder på naturens spännande innehåll. Lilla Norr vill i samband med "Sylten som försvann" locka vuxna och barn till roligheter och utforskning av siffervärlden. Du kan också hitta inspiration och roliga ideér i materialet som finns i Lilla Norrs inspirationshäfte. Här finner du uppslag till saker att göra både hemma och på förskolan. Vi är helt övertygade om att du kommer finna en massa spännande idéer som lockar dig och barnen till nya äventyr. Varmt välkommen att ta del av oss! Du kan också ladda ner det pedagogiska materialet till din dator och skriva ut det till barn och elever. Klicka här för att ladda ner materialet! Läs mer om Konstmuseet i Norrs pedagogiska verksamhet Lilla Norr här."The Jam that Dissapeared" Malin Bergström In the tale of ”The Jam that Disappeared” by Malin Bergström we get to follow squirrel who searches for her lost jam in the forest. During her search she encounters nine different animals; the ermine, the narwhal, the field vole, the jackal, the arctic fox, the long-tailed tit, the great tit, the field rabbit and the raccoon. 

 The tale is a counting rhyme in a forestial setting in which different animals show what exciting foods nature has to offer. Through “The Jam that Disappeared” Lilla Norr wants to tempt adults and children to have fun and to explore the world of numbers. 
 You may also find inspiration and fun ideas in the material provided in Lilla Norr’s inspirational booklet. Here you will find projects that can be done both at home and at Kindergarten. We are convinced that you will find loads of exciting ideas that will entice you and the children to head out on new adventures. Please feel welcome to take part!
 Lilla Norr’s inspirational booklet! Here you can read more about Konstmuseet i Norr's educational branch Lilla Norr. Hillo, joka katosi Malin Bergströmin 
Malin Bergströmin kirjoittamassa sadussa ”Hillo, joka katosi” saamme seurata oravaa, joka etsii hilloaan metsästä. Tällä matkallaan se tapaa yhdeksän eri eläintä; kärpän, sarvivalaan, peltomyyrän, sakaalin, naalin, pyrstötiaisen, talitintin, rusakon ja pesukarhun. 
Satu on metsässä tapahtuva numerosatu, jossa eri eläimet tapaavat toisensa ja tarjoavat kaikille luonnon jännittävyyttä. Lilla Norr haluaa ”Hillo, joka katosi”-sadun yhteydessä kutsua aikuisia ja lapsia tutkimaan ja kokemaan numeromaailman hauskuutta. 
 Voit myös hakea inspiraatiota ja löytää hauskoja ideoita Lilla Norr-inspiraatiovihkosesta. Siinä on ehdotuksia eri asioista, joita voi tehdä sekä kotona että esikoulussa. Olemme varmoja siitä, että löydät paljon jännittäviä ideoita, jotka houkuttelevat sinut ja lapset uusiin seikkailuihin. Tervetuloa mukaan! 

 Lilla Norr-inspiraatiovihkosesta! Lilla Norr on Konstmuseet i Norr-hankkeen pedagogista toimintaa. Lue lisää tästä! Syltti joka katosiMalin Bergström

 Satussa ’Syltti joka katosi’, kirjottannu Malin Bergström, met saama seurata oravaa joka hakkee sylttiänsä mettässä. Reisulhaan se kohtaa yheksän eri elläintä; kärpän, naarvaalin, peltohiiren, sjakaalin, tunturiketun, pyrstötiasen, taljukan, peltojäniksen ja pesokarhun.

 Satu oon räknäyssatu joka oon täynä mettää ja jossa eri elläimet kohtaava ja jokka tarjoava luonon jännittävvää sisältöä. Lilla Norr halva "Syltti joka katosi"-yhtheyessä houkutella raahvaita ja lapsia tekehmään hauskoja asioita ja tutkimhaan numeroitten mailmaa.
 Sie saatat kans löytää inspirasuunia ja hauskoja iteoita materiaalista Lilla Norr:in inspirasuunivihosta. Täältä löyät iteoita tehä eri asioita niin kotona ko esikoulussa. Met olema aivan varmoja siittä ette sie löyät rohki monia jännittäviä iteoita jokka houkutteleva sinua ja lapsia uusile seikkailuile. Lämpimästi tervetulheet tutustumhaan meihin!

 Lilla Norr:in inspirasuunivihosta! Lilla Norr oon Konstmuseet i Norr:in petakookinen toiminta. Lue lisää tästä.Muorjemeastu mii jávkkai Malin Bergströma Máidnasis ’Muorjemeastu mii jávkkai’ čuovvut Malin Bergströma oarri gii ohcá su muorjemeastu meahcis. Deaivvada ovcci sierralágán elliid mátkis; buoidda, čoarve-Fála, gieddesáhpán, schakala, njálla, bađošgaccet, buoidegaccet, gieddenjoammil ja basadeaddjibierdna. Rehkenastinmáidnasis leat dievva vuovdedáhpáhusat, hearvás deaivvadeapmi sierralágán elliiguin geat fállet gelddolaš sisdoalu luonddus. Unna Nuorttaš(Lilla Norr) háliida "Muorjemeastu mii jávkkai" oktavuođas fillet rávesolbmuid ja mánáid somás guorahallamii lohkusátnemáilbmái. Sáhtát maid gávdnat movtta ja somás fuomášumiid ávdnasiin mat gávdnojit Unna Nuorttaža dahje Lilla Norrs movttiidahttá girjjážis. Dás gávnnat fuomášumiid maid sáhtát dahkat ruovttus ja skuvllas. Mii jáhkkit vissásit dás gávnnat ollu gelddolaš fáttaid mat fillejit du ja mánáid ođđa cuvccaide. Bures boahtin min oktavuhtii! Lilla Norrs movttiidahttá girjjážis! Lilla Norr lea Konstmuseet i Norrs pedagogalaš doaibma. Loga eanet dás

Du är en pärla Emma Österman Du är en pärla - ett pedagogiskt projekt om medbestämmande av illustratören och barnkulturdesignern Emma Österman som inleds i samband med premiären av Uglycutes film ISO. Du är en pärla syftar till att på ett direkt och visuellt konkret sätt låta barn i lågstadieåldern tänka och diskutera kring hur deras åsikter och tankar tas tillvara på och hur man kan göra sin röst hörd. Det pedagogiska materialet går att ladda ner här och använda som inspiration både för barn och vuxna. Klicka här för att ladda ner materialet!I samarbete med Lilla Norr, Konstmuseet i Norrs pedagogiska verksamhet har Emma Österman jobbat fram projektet som kommer att distribueras till Kiruna kommuns alla lågstadielever. Grundskolepedagogerna i Kiruna mottar ett kit innehållande inspirations- och tillhörande fysiskt material i form av bland annat pärlor och pärlplattor för att kunna genomföra projektet. Till detta bifogas en rad frågeställningar utformade med barnen som mottagare kring hur deras medbestämmande under en dag kan se ut. Frågorna kretsar kring allt från vardagliga tankar om exempelvis vem som bestämmer vilken middag som ska serveras hemma till frågor som berör vem som inverkar på barnens närmiljö vid utformandet av till exempel en ny lekpark. Till de grundläggande frågorna medföljer även ett fördjupningsmaterial för pedagogerna att jobba vidare med tillsammans med sina barngrupper. Utifrån barnens svar på frågorna läggs pärlorna på pärlplattorna och bildar ett abstrakt färgmönster som visuellt återger respektive barns aktiva deltagande i vardagens utformande och beslutstagande. De pärlade pärlplattorna dokumentras och omformas till affischer i storformat som distribueras till de deltagande skolorna men också placeras ut i stadsrummet för barnen som deltagit och andra förbipasserande att ta del av. Affischerna kan betraktas som ett rent grafiskt färginslag i den omkringliggande miljön men blir också en visuellt redovisad dialog med de yngre medborgarna. Inte minst för att skapa stolthet hos de deltagande barnen och en känsla av att alla röster bör tas på allvar.. You are a pearl Emma Österman English text will come soon. Olet helmi Emma Österman Finnish text will come soon. Sie olet päärla Emma Österman Meänkieli text will come soon. Don leat helbmo Emma Österman Sami text will come soon

JAG SKA BEGRAVA DIGEn utställning om mäns våld mot kvinnor av Kakan Hermansson. Invigning 26 juni kl. 16.00, Giron Sámi Teáhter, KirunaÖppet 27 juni - 2 juli kl.11.00 - 18.00 I samarbete med Konstmuseet i Norr skapar Kakan Hermansson ett nytt projekt som också blir hennes första soloutställning.Projektet syftar till att berätta om verkligheten för många kvinnor, en verklighet som ofta reduceras till lögn, överdrift och hysteriska kvinnor. I arbetet har Kakan lyssnat på kvinnor som utsatts för våld av män - och förmedlar deras berättelser genom det traditionella materialet keramik och filmen som medium. Via kvinnojourer i Norrbotten samt via sociala medier har Kakan kommit i kontakt med kvinnor som i relationer varit utsatta av mäns våld. Utifrån dessa möten och samtal har kvinnornas erfarenheter blivit videoverk i monologform. Monologerna har gestaltats i hemmiljö som en referens till att det är just där misshandeln ofta sker. Skådespelerskorna Bahareh Razekh Ahmadi och Aleksa Lundberg är utvalda för att bidra till att visa en diversifierad bild av vem som utstätts för mäns våld mot kvinnor. En bild av utsatta kvinnor som sträcker sig över geografiskt ursprung och social bakgrund. -Mäns våld mot kvinnor är ett av de största problemen i vårt samhälle,men tystas dagligen ner genom ett sexistisk samhällsklimat, lagar som gynnar män och lagar som aldrig verkar vara till för denna sortens kvinnor.Och en ständig misstro på kvinnors verklighet. / Kakan Hermansson-De två videoverken kompletteras av keramiska objekt som i samklang med de iscensatta erfarenheterna bygger upp en mycket påtaglig rumslighet. Kakan Hermansson är utbildad vid Konstfack i Stockholm med inriktning mot glas och keramik. Som konstnär arbetar hon med frågor kring kön, klass och sexualitet. Kakan arbetar främst med keramik och har ställts ut på bland annat NAU gallery och Gustavsbergs konsthall. Hon har även medverkat med egna program i SVT, som sidekick i radioprogrammet PP3 som sänds på Sveriges Radio P3 och synts i program som Idol och Veckans svensk.Du kan också se utställningen här:Pajala, Tornedalsteatern, 3 - 9 juli.Övertorneå, Övertorneå församlingsgård, 21 - 27 augustiÄlvsbyn, Älvsby församlingsgård, 28 augusti - 3 septemberJokkmokk, Jokkmokks församlingshem, 4 - 11 septemberArvidsjaur, Arvidsjaurs församlingshem, 12 - 19 septemberArjeplog, Arjeplogs kyrka, 1 - 8 oktoberDen första dagen på varje ort bjuder vi in till en kaffekväll i samarbete med länets kvinnojourer för att samtala om konst, utsatthet och möjlighet att förändra.Tack till:Norrbottens KvinnojourerGiron Sámi TeáhterTornedalsteaternSvenska KyrkanScandicPress:Sameradion/SR: Kakan uppmärksammar mäns våld mot kvinnorNordnytt/SVT: konst om mäns våld mot kvinnorKakan/Nöjesguiden: Jag ska begrava digNorrbottenskuriren: Missionen är att demokratisera konsten JAG SKA BEGRAVA DIG (I WILL BURY YOU)Kakan HermanssonAn exhibition about men’s violence against women by Kakan Hermansson. Opening on the 26th of June at 4.00 PM, Giron Sámi Teáhter, Kiruna.  Open 27th of June - 2nd of July 11.00 AM - 6.00 PM Kakan Hermansson is creating a new project, which will also be her first solo exhibition, in collaboration with Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum).The project aims to relate what is a reality for many women, a reality that is often reduced and described as untrue, exaggerated and hysterical. In her work, Kakan has listened to women who have been victims of violence from men, and recounts their stories through the traditional material of ceramics, and through the medium of film. Through Norrbotten’s women’s shelters and through social media, Kakan has gotten in touch with women who have been victims of men’s violence in close relationships. These meetings and conversations have turned the women’s experiences into monologue video pieces. The monologues have been filmed in domestic settings as a reference to the fact that that is the very place where the abuse often takes place. The actresses Bahareh Razekh Ahmadi and Aleksa Lundberg have been chosen to contribute to a diversified view of who can be a victim of men’s violence against women. A view of the victims that stretches beyond geographic heritage and social background. -Men’s violence against women is one of our society’s biggest problems, yet it is silenced daily by a sexist climate, laws that benefit men, and laws that never seem to be there for these types of women. And a constant disbelief in women’s reality./ Kakan Hermansson-The two video pieces are accompanied by ceramic objects that, in harmony with the staged experiences, build a very tangible spatiality.Kakan Hermansson trained at Konstfack (University College of Arts, Crafts and Design) in Stockholm, focussing on glass and ceramics. As an artist, she works with issues of gender, class and sexuality. Kakan works mainly with ceramics, and has exhibited work at NAU Gallery and Gustavsbergs Konsthall (Gustavsberg’s Art Gallery) for example. She has also had her own TV shows on SVT, has been a sidekick on radio show PP3, which is broadcast by Sveriges Radio (Radio Sweden) P3, and been seen on TV shows such as Idol and Veckans svensk (Swede of the Week).You can also see the exhibition here:Pajala, Tornedalsteatern (the Tornedal Theatre), 3rd - 9th of July.Övertorneå, Övertorneå church hall, 21st - 27th of AugustÄlvsbyn, Älvsby church hall, 28th of August - 3rd of SeptemberJokkmokk, Jokkmokk’s church hall, 4th - 11th of SeptemberArvidsjaur, Arvidsjaur’s church hall, 12th - 19th of September

RESPEKT Emma Jonsson Har du något att säga? Vill du att någon lyssnar på dig? Under Kirunafestivalen bidrar Lilla Norr med RESPEKT. Ett forum skapat av designern Emma Jonsson, där du får göra din röst hörd och ges möjlighet att sätta ord på dina åsikter. Var med och gör projektet till ditt och delta i våra workshops. FREDAG 27/6 kl 14.00 & kl 17.00Poetry Slam med Mathilda Hagman - gör din åsikt hörd med kreativt skrivande. LÖRDAG 28/6 kl 14.00 & kl 17.00Skapande workshop med musikerna Johanna och Love från MOIVI - ett sätt att göra annorlunda och respektera den man är. Du hittar oss på festivalområdet tillsammans med Ungdomens hus. Det pedagogiska projektet RESPEKT fokuserar på ungdomar i högstadieåldern och deras rätt att uttrycka sina åsikter. Lilla Norr vill genom RESPEKT skapa ett forum där unga blir tagna på allvar och deras tankar och åsikter ges utrymme. Projektet erbjuder ungdomarna att på olika sätt få berätta sina historier, med sina egna ord. Lilla Norr kommer under Kirunafestivalen att finnas närvarande på festivalområdet och erbjuda en plats för ungdomarna att inspireras till personliga uttryck och tankegångar. Genom att dela med sig av sina egna associationer eller ta del av andras kring ord som exempelvis respekt, förändring eller drömmar bildas stora tankekartor. Dessa visuella tankekartor kan växa och utvecklas under festivalens gång och blir också grund för fyra Poetry Slam workshops som kommer att genomföras under festivalen, tillsammans med ungdomarna, Emma Jonsson, MOIVI och Mathilda Hagman.PS. Passa på att skaffa dig en tillfällig RESPEKT tattoo - vi delar ut dem på plats under festivalen :) Bär RESPEKT och visa att dina och andras åsikter spelar roll! RESPEKT Emma Jonsson Do you have something to say? Do you want somebody to listen to you? During Kirunafestivalen (the Kiruna Festival), Lilla Norr (Little North) will contribute with RESPEKT. A forum where your voice can be heard, and where you get the opportunity to put your views into words. Make the project yours and participate in our workshops.FRIDAY 27th of June2 PM & 5 PMPoetry Slam with Mathilda Hagman – make your opinion heard with creative writing.SATURDAY 28th of June2 PM & 5 PM Creative workshop with the musicians Johanna och Love från MOIVI - a way of making different and respecting who you are.You’ll find us with Ungdomens Hus (the Youth Centre) in the festival area The pedagogical project RESPEKT focusses on children aged 13-15, and their right to express their opinions. With RESPEKT, Lilla Norr wants to create a forum where young people are taken seriously, and where their thoughts and views are given space. The project offers them various ways of recounting their stories in their own words. During Kirunafestivalen, Lilla Norr will be present in the festival area, and offer a place to inspire young people’s personal expressions and thought processes. By sharing their own associations to words like respect, change and dreams, or partaking of other people’s, they will create large thought maps. These visual thought maps can grow and develop over the course of the festival, and will also form the foundation for four Poetry Slam workshops that will take place during the festival with the young people themselves, Emma Jonsson, MOIVI and Mathilda Hagman. P.S. Remember to get a temporary RESPEKT tattoo - we will be giving them out during the festival :) Wear RESPEKT and show that your and other people’s views matter! RESPEKT Emma Jonsson Onko sinulla jotain sanottavaa? Haluatko jonkun kuuntelevan sinua? Lilla Norr osallistuu Kiirunan festivaaleihin RESPEKTillä. Se on foorumi jossa voit saada äänesi kuuluviin ja joka antaa sinulle mahdollisuuden pukea mielipiteesi sanoihin. Ole mukana ja tee projektista omasi ja osallistu workshoppeihimme.PERJANTAINA 27/6klo 14.00 & klo 17.00LAUANTAINA 28/6klo 14.00 & klo 17.00Löydät meidät festivaalialueelta yhdessä Nuorten talon (Ungdomens hus) kanssa.Pedagoginen projekti RESPEKT eli KUNNIOITUS keskittyy yläasteikäisiin nuoriin ja heidän oikeuteensa ilmaista mielipiteensä. RESPEKTin avulla Lilla Norr haluaa luoda foorumin, jossa nuoret otetaan vakavasti ja heidän mielipiteilleen annetaan tilaa. Projekti tarjoaa nuorille erilaisia tapoja kertoa tarinansa omin sanoin.Kiirunafestivaalien aikana Lilla Norr on läsnä festivaalialueella ja tarjoaa nuorille paikan, jossa heitä inspiroidaan ilmaisemaan itseään ja omia ajatuksiaan. He voivat jakaa omia mielleyhtymiään tai seurata toisten ajatuksia esimerkiksi sanoista kunnioitus, muutos tai unelma ja näin syntyy suuria ”ajatuskarttoja”. Nämä visuaaliset ajatuskartat voivat kasvaa ja kehittyä festivaalin aikana ja ne voivat myös olla pohjana neljälle Poetry Slam workshopille, jotka toteutetaan festivaaleilla, yhdessä nuorten kanssa. Emma Jonsson, MOIVI ja Mathilda Hagman P.S. Käytä tilaisuutta hyväksesi ja hanki tilapäinen RESPEKT-tattoo – jaamme niitä paikalla festivaalien aikana :) Käytä RESPEKTiä ja näytä että sinun ja muiden mielipiteillä on merkitystä! RESPEKT Emma Jonsson Onkos sulla mithään sanomista? Haluatko ette joku kuuntelee sinua? Kierunafestivaalin aikana Lilla Norrin biitraaki on RESPEKTI. Se on areena missä sie saatat tehhä sinun äänen kuultutks ja saat maholisuuen panna sanoja sinun mielipitheile. Ole matkassa ja tehe prujekti sinun omaks ja osalistu meän työpajoihin. PERJANTAI 27/6 kl 14.00 & kl 17.00LAUANTAI 28/6kl 14.00 & klo 17.00Sie löyät meät festivaalialueela yhessä Ungdomens husin/Nuoritten talon kans.Petakookinen prujekti RESPEKTI kohtistuu peruskoulun viimi vuositten nuorhiin ja niitten oikeus tehhä julki omat mielipitheet. Lilla Norr haluaa RESPEKTI:n kautta luoa areenan missä nuoret otethaan vakavasti ja heitten mielipitheet saavat julkisuutta. Prujekti tarjoaa nuorile monela tavala saa kertoa omia kertomuksia, omila sanoila. Lilla Norr tullee Kierunafestivaalin aikana olehmaan paikan päälä festivaalialueessa ja tarjota areenan nuorile missä net saavat inspirasjuunia henkilökohtaisile julkaisule ja ajatuksille. Jakamalla omia assosiasjuunia eli ottamalla ossaa muitten sanoista kuin respekti, muutos eli unelmia rakentuu suuria ajatuksenverkostoja eli mielikarttoja. Nämät visyaaliset mielikartat saattavat kasvaa ja kehittyä festivaalin aikana ja tulevat kans pohjaksi neljäle Poetry Slam työpajoile jokka tulthaan suorittamhaan festivaalin aikana, yhessä nuoritten kans, Emma Jonsson, MOIVI ja Mathilda Hagman.PS. Passaa pääle ja hanki tilapäisen RESPEKTI tattoon – met jaama niitä paikan päälä festivaalin aikana :). Kanna RESPEKTIÄ ja näytä ette sinun ja muitten mielipitheet tekevät sijaa! RESPEKT Emma Jonsson Leago dus juoga dadjat? Háliidatgo ahte soamis guldala du? Gironafestivála áigge oassálastá Lilla Norr ÁRVVUSATNIMIIN. Forum gos don oaččut jienat gullosii ja addo vejolašvuohta bidjat sániid du oainnuide. Leage mielde ja daga dan iežat prošeaktan ja oassálastte min bájiin. BEARJADAGA 27/6 dii 14.00 & dii 17.00LÁVVORDAGA 28/6dii 14.00 & dii 17.00Don gávnnat min festiválabáikkis ovttas Ungdomens hus.Pedagogalaš prošeakta ÁRVVUSATNIN fokusere badjedásseahkásaš nuoraide ja sin riektái dadjat oainnuset. Lilla Norr háliida ÁRVVUSATNIMIIN luovvat foruma gos nuorat váldojuvvo vuhtii duođain ja sin jurdagiidda ja oainnuide addojuvvo sadji. Prošeakta fállá nuoraide máŋgga ládje beassat sin historjjáide, iežaset sániiguin. Lilla Norr boahtá Gironfestivála áigge leahkit festiválabáikkis ja fállat báikki nuoraide sii oaivaduvvot persovnnalaš olggosbuktimii ja jurddajohtui. Muitalemiin iežas jurddaoktavuođaid dehe váldimiin oasi earáid assosiašuvnnaide sániin ovdamearkka dihte árvvusátnin, rievdan dehe niegut hábmejuvvo stuora jurddakárttat. Dát visuála jurddakárttat sáhttet šaddat ja ovdánit festivála áigge ja šaddat maid vuođđun njealji Poetry Slam bádjái mat čađahuvvojit festivála áigge , ovttas nuoraiguin, Emma Jonsson, MOIVI och Mathilda Hagman. PS. Fuolat skáhppot gaskaboddosaš ÁRVVUSATNIN tattoo- mii juohkit daid báikki nalde festivála áigge:) Ane ÁRVVUSATNIMA ja čájet ahte du ja earáid oainnuin lea árvu!

Samtal med Kakan HermansonEn försommardag 2014 delade Kakan Hermansson med sig av sina tankar om feminism, dålig stämning och vikten av att vara lycklig. Hon befann sig i sin ateljé för att färdigställa de sista delarna till sin första soloutställning JAG SKA BEGRAVA DIG. -Jag heter Kakan Hermansson och jag är feminist och konstnär. Programledare och så skriver jag med mera. Om folk frågar mig vad jag gör så säger jag att jag är konstnär men jag säger också att jag är feminist. Feminist är ändå det viktigaste. Det går liksom inte att koppla bort det från mig i någonting jag gör. Om man äter lunch. Om man pratar om någonting. Om jag går till min atelje och jobbar med någonting. Om jag skriver en krönika, eller ger bort en julklapp. Allt det genomsyrar mitt liv väldigt mycket och jag tycker att det är konstigt att inte det genomsyrar allas liv. Det är också ett krav som jag ställer väldigt mycket på mig själv att det ska genomsyra saker och ting och så har det varit sedan jag var väldigt ung.Alltså inte så, men det känns liksom inte som att det finns värdelöst vetande om mig. Att jag lekte väldigt mycket med Barbie när jag var liten, nä det är inte värdelöst. De flesta människorna är faktiskt väldigt mångfacetterade och då är alla de här beståndsdelarna viktigt för att få ihop en person liksom. Jag är väldigt rädd för utvecklingen i världen och utvecklingen i Sverige. Rasistiska partier och främlingsfientliga partier. Att vi är så segregerade… verkar tänka så här långt. Man baserar en människas värde på var den kommer ifrån, vad den har för sexualitet, för kön, för yrke och klassbakgrund. Innan var jag väldigt rädd för att stå på scen och prata. Och jag är lite rädd för det också nu. Men vissa saker kan man ju ändå öva. Feminismen för mig handlar om mekanismerna bakom orsaken till varför kvinnor har lägre lön, varför kvinnor blir avbrutna när de pratar, varför kvinnor blir våldtagna. För mig är det inte att ta med en klackspark, utan det är väldigt mycket blodigt allvar. Hur svårt är det att inte misshandla någon? Hur svårt är det att inte våldta? Hur svårt är det att vara en schysst person? Det är uppenbarligen OERHÖRT svår! Mitt konstnärskap handlar BARA om att kommunicera. Kommunicera ut orättvisor och förtryck. Att prata om det och få människor att förstå. Konstnärskapet för mig är väldigt rakt. Det är det enda stället där jag kan vara helt kompromisslös. Det är inte ofta en person i sitt yrke kan få vara så jag. Det är helt fantastiskt och jag tror att det är därför jag är konstnär. Sen är jag ju kär i konsthantverket, det går ju inte att ta bort det. Jag har övat mig så himla många år på att våga säga vad jag känner och tycker. Jag vill bara säga till alla: var inte rädda för dålig stämning. Vem fan bryr sig om dålig stämning. Det är liksom inte mer med det. Jag känner ganska ofta att jag inger hopp till andra människor och det är ju en väldigt viktig sak att det inte bara handlar om mig utan att det handlar om andra. Man behöver inte vara en smal heterosexuell tjej för att vara lycklig. Man behöver kanske inte ens vara lycklig. Man kan också vara lycklig. Men, ja ni fattar.-Läs mer om JAG SKA BEGRAVA DIG In conversation withKakan HermanssonMy name is Kakan Hermansson, and I am a feminist, an artist and a presenter. I also write and do other things. If people ask me what I do, I say that I am an artist, but I also say that I am a feminist. The feminist bit is the most important. You can’t really disconnect that from me in anything I do. Having lunch. Talking about something. Walking to my studio to work on a project. Writing a column, giving someone a Christmas present. It permeates my life, and I find it strange that it doesn’t permeate everyone’s. I demand of myself that it permeates things, and that is how it has been since I was very young. I don’t mean it like that, but I don’t feel like there is anything not worth knowing about me. That I played a lot with Barbies when I was little, nope, that’s worth knowing. Most people are actually very multifaceted, so then all these parts are kind of important in making a person. I am very frightened by the development in the world and in Sweden. Racist and xenophobic parties. That we’re so segregated... seem to think this far. You base a person’s value on where they are from, their sexuality, gender, profession and class. I used to be very scared of talking on stage. I’m still a bit scared by that. But some things you can still practice. Feminism for me is about the mechanisms behind the reasons why women have lower wages, why women are interrupted when they speak and why women are raped. For me, that is not something to be taken lightly, but something that is deadly serious. How difficult can it be to not assault someone? How difficult can it be to not rape? How difficult can it be to be a decent person? INCREDIBLY difficult, apparently! My artistry is ONLY about communicating. Communicating injustice and oppression. Talking about it and making people understand. Artistry for me is very straightforward. It is the only place where I can be completely uncompromising. It’s rare that a person can be so ”me” in their job. It’s absolutely incredible, and I believe that is why I am an artist. I am of course in love with the craft as well, that can’t be overlooked. I have practiced daring to say what I feel and think for such a long time. I just want to say to everyone: don’t be scared of a bad atmosphere. Who the hell cares about a bad atmosphere? There’s nothing more to it. Quite often, I feel that I give other people hope, and that is something very important, that it’s not just about me, but about others. You don’t have to be a thin, heterosexual girl to be happy. Perhaps, you don’t even have to be happy. You can also be happy. Well, you know what I mean. KeskusteluKakan HermanssonNimeni on Kakan Hermansson ja olen feministi ja taiteilija. Olen myös juontaja, kirjoittelen ja niin edelleen. Jos minulta kysytään mitä teen niin sanon olevani taiteilija, mutta sanon myös että olen feministi. Feministi on kuitenkin kaikkein tärkein. Sitä ei ikään kuin voi erottaa mistään mitä minä teen. Jos syön lounasta. Jos puhutaan jostakin. Jos menen ateljeeheni ja työskentelen jonkin parissa. Jos kirjoitan kronikan tai annan jollekin joululahjan. Kaikki tämä leimaa elämääni erittäin suuressa määrin ja mielestäni on kummallista ettei se leimaa kaikkien elämää. Asetan myös itselleni tiukan vaatimuksen että sen on leimattava kaikenlaisia asioita ja niin on ollut siitä lähtien kun olin hyvin nuori. Ei siis niin, mutta tuntuu kuin minusta olisi olemassa arvotonta tietoa. Että leikin hyvin usein Barbie-nukellani kun olin pieni. Ei, ei se ole arvotonta. Useimmat ihmiset ovat itse asiassa hyvin monisäikeisiä ja silloin kaikki nämä osaset ovat tärkeitä, jotta ikään kuin saataisiin henkilö kokoon. Olen hyvin huolissani kehityksestä maailmassa ja kehityksestä Ruotsissa. Rasistisista puolueista ja muukalaisvihamielisistä puolueista. Että olemme niin erottuneita... tuntuu kuin ajattelisimme näin pitkälle. Ihmisen arvo mitataan sen mukaan mistä hän tulee, millainen on hänen seksuaalisuutensa, sukupuolensa, ammattinsa ja luokkataustansa. Aikaisemmin pelkäsin kovasti nousta näyttämölle puhumaan ja vieläkin pelkään vähän. Tiettyjä asioita voi kuitenkin harjoitella. Minulle feminismissä on kysymys sellaisista syistä kuin miksi naisilla on alhaisempi palkka, miksi naiset keskeytetään kun he puhuvat, miksi naisia raiskataan. Minun mielestäni siihen ei pidä suhtautua kevyesti, vaan kysymys on todella vakavasta asiasta. Kuinka vaikeaa on olla pahoinpitelemättä jotakin? Kuinka vaikea on olla raiskaamatta? Kuinka vaikea on olla kunnollinen ihminen? Ilmeisesti se on ÄÄRETTÖMÄN vaikeaa.Minun taiteessani ei ole VAIN kysymys viestinnästä. Viestittää pois epäoikeudenmukaisuudet ja sorto. Kertoa siitä ja saada ihmiset ymmärtämään. Taiteen harjoittaminen on minulle hyvin rehellistä ja suoraa. Ainoastaan taiteessa voin olla täysin tinkimätön. Harvassa ammatissa ihmiset voivat olla niin kuin minä. Se on aivan fantastista ja luulen että juuri siksi olen taiteilija. Sen lisäksihän olen rakastunut taidekäsityöhön, sitähän ei voi ottaa pois.Ságasteapmi:Kakan Hermansson Mun lean Kakan Hermansson ja mun lean feminista ja dáiddár. Prográmmajođiheaddji ja mun čálán earet eará. Jus olbmot jerret mun maid mun dagan de dajan lean dáiddár muhto dajan maid ahte lean feminista. Feminista lea goitge dat deháleamos. Dan ii sáhte sirret mus eret mastege maid dagan. Go boradan. Go humadan juostá. Jus manan iežan ateljei ja barggan juogamainna. Jus čálán krönika, dehe attán juovlaskeaŋkka. Buot báitá čađa mu eallimis oalle sakka ja anán ahte lea imaš jus dat ii čađa čuovgga buohkaid eallimis. Dat lea maid gáibádus man váđán alddán ahte dat galgá čađa čuovgat áššiin ja diŋggain ja nu dat lea leamaš juo go ledjen hui nuorra. Nappo ii nu, muhto orru dego ii livčče árvvohis diehtin mus. Ahte stohken hirbmat ollu Barbiin go ledjen unni, ii dat ii leat árvvoheapmi. Eanas olbmot leat gusto hirbmat molsašuddit ja dalle leat buot dát oasit dehálaččat oažžun dihte čoahkkái persovnna. Balan hirbmadit máilmmi ovdáneamis ja Ruoŧa ovdáneamis. Vašolaš bellodagat ja vierroolmmošvašolaš bellodagat. Ahte mii leat olgguštuvvon... orru jurddašuvvot ná guhkás. Olmmoš veardiduvvo dan dáfus gos son boahtá, mii seksualitehtaid, sohkabealli, ámmát ja luohkáduogáš sus lea. Ovdal ledjen hirbmat árgi sártnudettiin šena nalde. Ja balan das veháš ain. Muhto muhtin áššiid sáhttá hárjehallat. Feminisma munnje gieđahallá mekanismma sivain manin nissoniin lea vuolit bálká, manin nissonat gaskaluhttojuvvot sin humadettiin, manin nissonat veahkaváldojuvvot. Mu mielas dan ii galgga váldit geahppasit muhto duođas. Man váttis lea ahte ii illastit soapmása?. Man váttis lea ahte ii veahkaváldit? Man váttis lea leahkit vuoiggalaš olmmoš? Dat lea almma HIRBMAT váttis! Mu dáiddalašvuohta lea BEARE buktit ovdan. Buktit ovdan eahpevuoiggalašvuođa ja vealaheami. Sárdnut dan birra ja oažžut olbmuid ipmirdit. Dáiddalašvuohta munnje lea munnje hui rabas. Dat lea áidna sadji gos sáhtán leahkit soahpatkeahtes. Ii leat dávjá go olmmoš barggustis sáhttá leahkit go mun. Dat lea hui jáhkkemeahttun ja jáhkán danin lean dáiddár. Dasto lean maid ráhkistuvvan dáiddabuktagiidda, dan ii sáhte sirret. Lean hárjehallan nu máŋga jagi duostat muitalit iežan dovdduid ja oainnu. Háliidan beare dadjat buohkaide: allet bala heajos atmosfearas. Gii berošta heajos atmosfearas. Ii das dađi eanet. Dovddan oalle dávjá ahte mus ii let doaivu eará olbmuide ja lea hirbmat dehálaš ášši ahte dat ii guskka dušše mu muhto dat guoskkaha earáid. Ii dárbbat leahkit Keskustelu Kakan Hermanssonin kans Minun nimi on Kakan Hermansson ja mie olen feministi ja taiteilia. Prukramminjohtaja ja sitte mie kirjotan ja paljon muuta. Jos ihmiset kysyvät multa mitä mie tehen niin mie vastaan ette olen taiteilia, mutta sanon kans ette olen feministi.Feministi on kuitekki tärkeintä. Sitä ei mene poistaa minusta misthään mitä mie tehen. Jos syöpi lounasta. Jos puhhuu jostakin. Jos menen minun ateljheen ja olen töissä jonkun kans. Jos kirjotan kröönikan, eli annan jouluklapin. Kaikki se leimaa minun elämää hyvin paljon ja mie piän ette se on kummalista ette se ei leimaa kaikitten meitten elämää. Se on kans vaatimus mitä panen hyvin paljon ittele ette se pittää leimata asioita ja niin se on ollu siittä asti kun olin hyvin nuori. Siis ei näin, mutta se tuntuu niinku ei ole olemassa turhaata tietoa minusta. Ette mie leikin hyvin paljon Barbien kans kun olin pieni, ei se ei ole turhaata tietoa. Suuriin osa ihmisistä on toela hyvin monipuolisia ja sillon kaikki nämät osat kokonaisuuesta on tärkeät osat millä saapi kokhoon yhen henkilön, niinku.Mie pölkään hyvin paljon mailman ja Ruottin kehitystä. Rasistiset puolueet ja muukalaisvihasia puolueita. Ette met olema niin eristettynä… näytämä ajatella näin kauas. Päätethään ihmisen arvon siittä mistä se tullee, mikä seksuaalisuus sillä on, mikä sukupuoli, mikä virka ja sosiaalinen tausta. Aiemin mie pölkäsin hyvin paljon seisoa lavala ja puhua. Ja olen vieläkin vähän pölössä siittä. Mutta jokkut asiathän mennee harjotella. Feminismi on mulle net mekanismit jokka on syynä miksi vaimoila on matalampi palkka, miksi vaimoja keskeytethän kun net puhuvat, miksi vaimoja raiskathaan. Mie en ota sitä keveästi, koska se on hyvin paljon vakavaa mailmaa. Kuinkas vaikea se on ettei pahoinpitellä kethään? Kuinkas vaikea se ei ole ette raiskata? Kuinkas vaikea se on ette olla korehti henkilö? Se on ilmheisesti KAUHEAN vaikeata! Minun taitheelisuus käsittelee VAIN komynikasjuunia. Komyniseerata epäoikeuenmukaisuuksia ja sortoa. Puhua siittä ja saa ihmiset ymmärtämhään. Minun taitheelisuus on erittäin suora. Se on ainua paikka missä saatan olla täysin ilman komprumissia. Se ei ole useasti henkilö virassaan saapi olla kun mie. Se on täysin fantastista ja mie uskon ette se on siksi mie olen taiteilia. Sen lisäks olen rakastunu taijekäsityöhön, sitähän ei mene poistaa.

akay & E.B ItsoInvigning i Riksgränsen 16 augusti kl. 10 utanför Meteorologen Utan pengar på fickan och högteknologiska lösningar vill akay och E.B Itso göra en resa med fokus på det personliga mötet individer emellan. Inbjudna av Konstmuseet i Norr kommer konstnärerna att åka på roadtrip i en rullande konsthall och sätta upp mötesplatser för samtal och byteshandel av historier och föremål. Färden startar i Riksgränsen på lördag 16/8 och två veckor senare når de fram till Karesuando som är slutpunkt för resan.(A DONE DEAL)akay & E.B ItsoWithout any money or technological solutions, akay and E.B Itso want to make a journey with a focus on personal meetings between individuals. Invited by Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum), the artists will go on a road trip in a moving art gallery and set up meeting points for conversations and bartering of stories and objects. The journey will begin in Riksgränsen on Saturday the 16th of August, and two weeks later, they will reach Karesuando, which is the end point of the journey.(GO LEA LONUHAN DE LEA)akay & E.B ItsoRuđaid haga lummus ja allateknologalaš čovdosat akay ja E.B Itso háliidit čađahit mátkki mas lea deaddu persovnnalaš gávnnaheamis ovttaskasaid gaska. Bovdehuvvon Konstmuseet i Norras dáiddárat bohtet mannat roadtripas johtti dáiddalanjas ja cegget gávnnahanbáikkiid ságastallamiidda ja muitalusaid ja diŋggaid lonuhemiide. Mátkki álgá Riksgränsenis lávvordaga 16/8 ja guokte vahku maŋŋil olle Gárasavvonii mii lea mátkki loahppa. (VAIHDETTU ON VAIHDETTU)akay & E.B ItsoIlman taskussa olevaa rahaa sekä huipputeknisiä ratkaisuja akay ja E.B Itso aikovat tehdä matkan, jossa polttopisteenä on henkilökohtainen tapaaminen yksilöiden välillä. Pohjoisen Taidemuseon kutsumina taiteilijat lähtevät matkaan pyörien päällä kulkevan taidekokoelman kanssa ja panevat pystyyn kohtauspaikkoja tarinoista ja esineistä keskustelemista ja niiden vaihtokauppaa varten. Matka alkaa Valtakunnan rajalta lauantaina 16/8 ja kaksi viikkoa myöhemmin saavutaan matkan päätepisteeseen Kaaresuvantoon.(MUUTETTU ON MUUTETTU)akay & E.B ItsoIlman rahhaa ja korkeateknolookisia ratkaisuja plakkarissa haluava akay ja E.B. Itso tehhä reisun missä pääpiste on persoonalinen kohtaus yksityisitten kesken. Konstmuseet i Norrin kuttusta tulevat taiteilijat matkustamhaan roadtripile rullaavassa taijehallissa ja panna ylös kohtauspaikkoja keskustelule ja juttujen ja esinheitten vaihtokauppoja . Matka alkaa Riksgränsenilä lauantaina 16/8 ja kaks viikkoa myöhemin tulevat framile Karesuanthoon joka on reisun loppupiste.

Från och med i augusti och tolv månader framöver presenterar Konstmuseet i Norr en gång i månaden en artikel av olika skribenter inom konstområdet. Artiklarna kommer att belysa olika teman med fokus på kulturpolitiska ställningstaganden och praktiska behov för att ta tillvara på och vidareutveckla Kirunas konsthistoriska prägel."Don't picket - vandalize. Don't protest - deface. When ugliness, poor design & stupid waste are forced upon you, turn Luddite, throw your shoe in the works, retaliate. Smash the symbols of the Empire in the name of nothing but the heart's longing for grace.”- Hakim Bey (T.A.Z.)Julafton 1996 är jag 11 år gammal, tillsammans med min mamma och min storebror sitter jag och dricker julmust och äter av den traditionellt alternativa julmaten som står uppdukad på köksbänken. Högen av paket under den minimala julgranen sväller över och får granen att se ännu mindre ut. Efter att ha fått böcker, kläder och andra väntade julklappar får jag tag i ett paket vars innehåll jag kan avgöra genom att försiktigt skaka det. Jag skiner upp i ett leende och sliter bort pappret. Tre sprayburkar av märket Motip med 400 ml härligt täckande och snabbtorkande färg i varje burk.I nästa paket får jag en gasmask tillsammans med en sträng uppmaning från min mamma att alltid använda masken när jag målar. Lyckorus och sockerchock. Jag vet redan att mamma känner till mitt intresse för tags och graffiti, men att hon dessutom stöder det kommer som en överraskning trots att hon under hela min uppväxt uppmuntrat min kreativitet. Flera av mina vänner tvingas smussla, smyga och förneka sitt intresse inför sina föräldrar, att få min mammas stöd och inte behöva dölja något som jag älskar att göra ser jag därför som årets bästa julklapp.Julmaten tvingar fram behovet av en nypa frisk luft, efter att Karl-Bertil Jonsson skipat rättvisa på tv tar hela familjen på sig varma kläder för en kvällspromenad. Alldeles nedanför vårt bostadsområde Norrtuna ligger en vägtunnel som löper under tågspåren, fem meter hög och 15 meter djup. Merparten av de grå betongväggarna är redan målade men det finns fortfarande några tomma ytor inom min räckvidd. Mamma står 20 meter bort på ena sidan och spanar, min storebror står bredvid mig men håller utkik åt andra hållet medan jag sätter på mig gasmasken. Det är isande kallt ute, pekfingret krampar och burkarna är svåra att kontrollera. Med stor möda lyckas jag få upp min tag på väggen. Därefter gör jag en glad gubbe och skriver god jul, sen är det dags att försvinna från brottsplatsen. Jag somnar lycklig den kvällen, som ett barn på julafton.Ett par år senare har jag kommit längre i mitt målande. Lektionstiden i högstadiet fördrivs med ett frenetiskt skissande och somrarna består uteslutande av skateboardåkning, alltid med en spritpenna i fickan. Jag förstod det inte då, men som vuxen ser jag tydligt hur graffitin och skateboardåkningen är två grenar på samma träd, två konstnärliga gatukulturer som ger näring åt varandra. Jag visste förstås redan då att de olika kulturerna förförde samma typ av människor, vi var många som lockades av båda, men det är först nu jag kan se vilken enorm betydelse dessa har haft för utvecklandet av mitt personliga medvetande. Mellan skateboarding och graffiti, som i mitt fall är de två grundpelare på vilka hela mitt fortsatta konstnärskap vilar, finns fler likheter än skillnader. De båda är praktiker som visserligen med fördel kan utövas i sällskap av andra utövare, men ens personliga framsteg bygger i slutändan helt på ens eget engagemang. Ingen tränare med visselpipa finns i närheten för att sporra en, istället är det den egna lusten som är ens drivkraft. Lust och mod är det enda som krävs, inget annat. Ingen anmälningsavgift, inget schema och ingen annan än en själv som kan döma en, förutom möjligtvis tingsrätten när det gäller graffiti.Gatans konst, till vilket jag räknar både skateboarding, graffiti och det som senare kommit att kallas för ”gatukonst”, är både inkluderande och exkluderande på samma gång. Det behövs ingen dyr utrustning eller någon träningslokal, den som vill kan börja när och var den vill och kommer att utvecklas i en takt som avgörs helt och hållet av en själv. Vad som krävs är dock några personliga egenskaper som av samhällets förlegade normer ännu kopplas samman med manlighet; mod och äventyrslust, kreativitet och en förmåga att ta plats i det offentliga rummet utan att fråga om lov. Att dessa egenskaper faktiskt skulle vara biologiskt kopplade till oss män är naturligtvis nonsens, de har snarare tillskrivits manligheten historiskt på sociokulturella grunder, ändå fungerar de som en exkluderande barriär som stänger tjejer ute.Faktum är att den övning som det innebär att ta plats i det offentliga utan tillåtelse, vare sig man gör det genom att åka skateboard i en galleria, måla graffiti på en betongvägg eller klistra upp sina handmålade affischer på stadens elskåp, är oerhört nyttig för många i dagens samhälle, inte minst för unga tjejer. Genom att bege sig ut i staden med ett eget konstnärligt uppdrag får man med den egna kroppen uppleva vad det innebär att vara olydig och gång på gång tvingas övervinna sina rädslor. Oavsett om man försöker lära sig ett svårt trick eller om man vill få upp ett konstverk på en otillåten plats måste man aktivt överskrida de gränser som både samhällets normer, det rationella förnuftet och den adrenalinstinna kroppen satt upp.Ruben Wätte tog år 2013 masterexamen i Art in the Public Realm (Konst i offentligheten) vid Konstfack. Ruben har tidigare bl.a. visat konstprojektet Samhällsproblem på Liljevalchs vårsalong år 2012 och släppte förra året boken Terra Pericolosa - Farligt land, som han beskriver som en "psykonautisk reseskildring".Lähtien aykystistä ja kakstoista kuukautta etheen päin met tarjoaama kerran kuukauessa artikkelin eri kirjottajilta taitheenalala. Artikkelit tulevat kuvvaamhaan eri teemoja missä on pääpistheenä kulttuuripuliittisia asentheita, mielipitheitä ja käytänölisiä tarpheita siittä millä ottaa taltheen ja kehittää Kierunan taijehistuurialisen erikoisuuen.”Don't picket - vandalize. Don't protest - deface. When ugliness, poor design & stupid waste are forced upon you, turn Luddite, throw your shoe in the works, retaliate. Smash the symbols of the Empire in the name of nothing but the heart's longing for grace.”- Hakim Bey (T.A.Z.)Jouluaattona 1996 mie olen 11 vuotta vanhaa, yhessä minun mamman ja isoveljen kans istun ja juon jyylmystiä ja syön perintheelistä altternatiivi jouluruokaa joka on tyykattu köökinpenkilä. Pakettiläjä mahottoman pienen joulukuusen alla paisuu yli ja saapi jo pienen kuusen näyttämhään aina pienemältä. Jälkhiin kun olen saanu kirjoja, vaatheita ja muita ototettuja jouluklappia saan yhen pakeetin kätheen jonka sisälön saatan päättää huiskuttamalla sitä varovaisesti. Mulle nousee hymy suuhun ja kiskon pois paperin. Kolme 400 ml Motipin merkkistä sprejpurkkia missä on ihanaa kattavaa ja kätevästi kuivaava färiä jokhaisessa purkissaSeuraavassa pakeetissa saan kaasumaskin yhessä jyrkän kehotuksen kans minun mammalta ette aina käyttää maskia kun mie maalaan. Iloroiska ja sokkerisjokki. Mie tiän ette mamma jo tuntee minun kiinostuksen taaksile ja krafiittile. Mutta ette se tukeaa sitä tullee mulle yllätyksenä, vaikka se koko minun nuoruuven aikana on kannustanu minun luovuutta. Moni minun kaverista on pakotettu kalvehtimhaan, piilottamhaan ja kieltämhään oman kiinostuksen vanheemitten eessä. Ette saa minun mamman tuen ja ettei tartte salata mithään mitä mie rakastan tehhä sen näen siksi tämän vuoen parhaimana joululahjanaJouluruoka pakottaa tarpheen saa vähän raikasta ilmaa, jälkhiin kun Karl-Bertil Jonsson on luonu oikeutta tv:ssä, koko perhee ottaa lämpimät vaatheet pääle iltakävelyle. Aivan meän asuntoalueen Norrtunan allipuolela on tietynneli joka kulkee rautatien alla, viis metriä korkea ja 15 metriä syvä. Suuriin osa harmajaisista betongiseinistä on jo maalatut mutta on vieläki jokku tyhjät paikat minun ulottuvilla. Mamma seisoo 20 metriä kaukana toisela puolela ja spaanaa. Minun isoveli seisoo laijala mutta pittää vaarin toishaale päin kun mie panen kaasumaskin pääle. Se on polttavan pakkanen ulkona. Etusormi kramppaa ja purkit on vaikea kontroleerata. Suurela ponnistuksela onnistun saahmaan minun taakin seinäle. Sen jälkhiin tehen ilosen äijän ja kirjotan hyvvää joulua. Sitten on aika poistua rikospaikalta. Mie nukahtan ilosena sinä iltana, kun lapsi jouluaattona.Muutama vuosi jälkhiin olen tullu kauemaks minun maalauksen kans. Höökstaatien opetustiima kulutethaan enerkisellä skissaamalla ja kesät on pelkästhään skejtboordin ookausta, aina spriittipännä plakkarissa. Mie en ymmärtäny sitä sillon, mutta raahvaana näen selvästi kuinka krafiitti ja skejtboordin ookaus on kaks oksaa samassa puussa. Kaks taitheelista katukulttuuria jokka höystävät toisiaan. Mie tiesin tietysti jo sillon ette nämät erit kulttuurit viekottelit saman tyyppisen ihmisiä. Meitä oli monta joita houkutteli molempia. Mutta se on vasta nyt mie näen minkälainen kauhean suuri merkitys näilä on ollu minun personaalisen mielen kehitykselle.Skejtboordin ja krafiitin välilä, jokka minun taphauksessa on ne kaks peruspilaria jonka päälä minun jatkuva taitheelisuus perustuu, on enemän yhtäläisyyksiä kun eroavaisuuksia. Net on molemat praktiikit jokka tosin kyllä hyvin mennee harjotella muitten harjottelijoitten joukossa. Mutta omat henkilökohtaiset askelheet rakentuvat loppujen lopuksi omhaan kiinostuksheen. Ei mikhään träänari vihelyspiipun kans ole läheisyyessä hössytämhään sinua. Sen eestä on se oma tarmo ja halu joka on ajovoimana. Halu ja rohkeus on ainua mitä vaaithaan. Ei muuta. Ei ole ilmotusmaksoa, ei sjeemaa, ja ei kukhaan muu kun sitä itte joka saattaa tuomita itteä. Paitti tietysti maholiset käräjät sitä mikä koskee krafiittia.Kaun taije, mihinkä räknään sekä skejtboordinkin, krafiitin ja se mikä on saanu nimityksen ”katutaije”, on sekä sisältävä ette eristävä samala kerrala. Ei tartte tyyrhiitä laitheita eli treeninkihuonheen. Se joka haluaa saattaa alkaa koska ja missä haluaa ja tullee kehittymhään siinä tahissa mitä täysin jokhainen itte päättää. Mitä vaaithaan on kuitekki jokku henkilökohtaiset ominaisuuet, jokka yhteiskunnan vanhaanaikhaisila normila vieläkin koplathaan yhteen miehekhyytten; rohkeus, seikkailuhalu, luovuuen ja kyky ette ottaa paikkaa julkisessa huonheessa kysymättä luppaa. Ette nämät ominaisuuet olisit fyysisesti liitetty meihin miehiin on tietysti pötöä. Net on paremin liitetty miehekhyytheen histuurialisella ja sosiokulttuurisella pohjala. Silti net toimivat eristävänä muurina joka sulkee ulos tytöt.Tosi on ette se harjotus mikä vaaithaan ette ottaa paikkaa julkisessa ilman luppaa, riippumatta jos sen tekkee ookamalla skejtboordia galleriassa, maalata krafiittia betongiseinhään eli liimata omat käsimaalatut affisjit kaupunkin sähkökaaphiin, on tämän päivän yhteiskunnassa uskomattoman hyöylistä monele, olletikki nuorile tytöile. Lähtemällä kaupunkhiin omassa taitheelisessa tehtävässä saapi oman ruuhmiissa kokea mitä se merkittee ette olla tottelematon kerta kerralta ja pakottaa voittamhaan omia pölköjä. Riippumatta jos sitä yrittää oppia vaikean tempun eli jos sitä haluaa saa ylös yhen taijeteoksen luvattomhaan paikhaan sitä häätyy aktiivisesti ylittää net rajat mitä sekä yhteiskunnan normit, terve järki ja adrenaliinia täynä ruumis määrää.Ruben Wätte otti vuona 2013 maasterieksaamin Konstfackissa ainheessa: Art in the Public Realm (Taije julkisuuessa). Ruben on aiemin näyttäny muun muassa taijeprujektin Yhteiskuntaongelma Liljevalchsin keäsalonkissa vuona 2012 ja julkasi menny vuona kirjan Terra Pericolosa - Farligt land, jonka hän kuvvaa kun ”psyykkonauttisena matkailukertomuksena” Borgemánus guoktenuppelohkái mánu ovddos mii čálihit oktii mánus čállosa sierranas dáiddasuorgi čálliin. Čállosat čalmmustuhttet sierra fáttaid deattuin kulturpolitiikkalaš čuoččildemiin ja árgabeaiváláš dárbbuin ulbmilin váldit vuhtii ja ovddidit Girona dáiddahistorjjálaš iešvuođa.“Don´t picket-vandalize. Don´t protest-deface. When ugliness, poor design & stupid waste are forced upon you,turn Luddite, throw your shoe in the works, retaliate. Smash the symbols of the Empire in the name of nothing but the heart´s longing for grace.”-Hakim Bey(T.A.Z.)Juovlaruohta 1996 lean 11 jahkásaš, etniin ja stuora vieljain čohkkehan ja jugan juovlajuhkosa ja boran árbevirolaš molssaevttolaš juovlabiepmu mii lea gievkkanbeavddis. Pakeahttaleajit unnoraš juovlaguosa vuolde leat badjelmeari ja dagahit guosa vel unnibun go lea. Maŋŋel go lean ožžon girjjiid, biktasiid ja eará vurdojuvvon juovlaskeaŋkkaid gávnnan báhka man sisdoalu sáhtán árvidit skulljemiin dan várrogaččat. Mojunjálmmiid rađan báhpira. Golbma Motip mearkasaš sprayburkke 400 ml hearváš gokči ja jođániidgoiki ivdni juohke burkkes.Nuppi pakeahtas oaččun gásamáskka eatni áŋgiris rávvagiin ahte álo geavtit máskka moledettiin. Lihkkogievvun ja sohkaršohkka. Mun dieđán juo ahte eadni dovdá mu beroštumi seaidnemolemii, muhto ahte son dan lassin dorjo dan hirpmástuhttá vaikko son olles mu rávástuvvan agi lea movttiidahttán mu luovvivuođa. Máŋggat mu ustibiin leat bággejuvvon suoli bargat ja gieldit beroštumis váhnemiid ovddas, eatni doarjaga oaččun inge dárbbat čiegadit maidege man ráhkistan bargat oainnán dan danin jagi stuorimus juovlaskeaŋkan.Juovlabiebmu bágge dárbbu unnánaš friska áibmui, maŋŋel go Karl-Bertil lea juohkán rievtti TV:s gárvoda olles veahka bivvanládje eahkesoahkumii. Áibbas vuolábealde min orohatguovllu Norrtuna lea betongsisgeaidnu mii manná togaluotta vuoli, vihtta mettara allat ja 15 mettara čieŋal. Eanaš oassi dain ránes betoŋgaseinniin leat juo molejuvvon muhto gávdnojit vel moadde guoros saji mu olámuttus. Eadni čuožžu 20 mettara geažis nuppe bealde ja várdeha, mu stuora viellja čuožžu mu guoras muhto várdeha nubbe guvlui dan bottago bijan gásamáskka. Lea rustačoaskkis olgun, ovdasuorpma geassá ja burkkiid lea váttis atnit čalmmis. Hirbmat váivviin lihkostuvan darvehit dáhkis gitta. Dan maŋŋel molen stuora ádjá ja čálán buori juovlla, dasto lea áigi jávkat rihkošbáikkis. Dan eahkeda biesttán lihkolažžan nahkáriid dego mánná juovlaruohta.Moadde jagi maŋŋel lean ollen guhkkelii iežan molemiin. Diimmut badjedásis golahuvvo frénelaš hábmemiin ja geasit gollet beare rullalávddiin čierastettiin, álo spriitabenne lummas. In ipmirdan dalle, muhto rávisin oainnán čielgasit seaidnemolema ja rullalávdečierasteami leahkit guokte suorggi seamma muoras, guokte gáhttakultuvrra mat addet borramuša nuppiidease. Mun dihten dieđusge juo dalle dat sierra kultuvrrat doalvvuhedje seamma soarttat olbmuid , mii leimmet máŋggas geaid goappešagat geasuhedje, muhto dál easka oainnán man hirbmat mearkkašupmi dain lea leamaš mu persovnnalaš ipmárdusa ovddideamis.Rullalávddiin čierateami ja seaidnemolema gaskkas, mat mu dáhpáhusas leat guokte vuođđobácci maid nalde olles mu dáiddalašvuohta vuoiŋŋasta, leat eanet sullalašvuođat go sierraláganvuođat. Goappešagat leat praktihkalaččat maid vissát sáhttá earenomážit hárjehit earáid hárjeheddjiid olis, muhto hárjeheaddji persovnnalaš ovdáneapmi vuođđuda loahpa loahpas hárjeheaddji iežas doaibmamii. Ii aktat válbmejeaddji leat lahkosis movttiidahttime su, dan sajis lea iežas hállu mii lea hárjeheaddji geasuhus. Hállu ja roahkkatvuohta lea áidna man dárbbaha,ii eará. Ii mangelágan almmuhanmáksu, ii mangelágan bargoortnet iige eará go ieš gii sáhttá dubmet, earet soaitimis gearretriekti go lea jearaldagas seaidnemolen.Gáhta dáidda, masa rehkenasttán sihke rullalávdečierasteami, seaidnemolema ja dan man maŋŋel leat gohčodišgoahtán “gáhttadáiddan”, lea sihke sisttisdoalli ja earuheaddji seamma áigge. Ii dárbbahuvvo mangelágan divrras rusttegat dehe hárjehallanlatnja, dat gii háliida sáhttá álgit goas ja gos son háliida ja boahtá ovdánit távttas man ieš ollásit mearrida. Dat mii gáibiduvvo lea goit moadde persovnnalaš iešvuođa man servodaga boarástuvvan norpmat vel čatnet olmmáivuhtii; roahkkatvuohta ja fearánhállu, luovvivuohta ja nákca váldit saji almmolaš dilis jearatkeahttá lobi .Ahte dát iešvuođat livččii biologalaččat čadnojuvvon midjiide dievdduide lea duođas dušši sáhka, dat leat baicca čállojuvvon dievdovuhtii historjjálaččat sosiokultuvrralaš vuođul, goittotge dat doaibmá earuheaddji eastan mii steŋge nieiddaid olggobeallái. Duohtavuohta lea dat hárjehus mii mearkkaša saji váldima almmolaččat lobehaga, dahkágo dan čierastemiin rullalávddiin galleriijas, molemiin seaidnedevdnemiid betoŋgaseinniide dehe liibmemiin iežas gieđainmolejuvvon reklámaid gávpoga šleađgagábiide, lea erenomáš ávkkálaš máŋgasii otná servodagas, ii unnimus nuorra nieiddaide. Vuolgimiin gávpogii iežas dáiddalaš doaimmain oažžu iežas goruda dovdat maid mearkkaša leahkit jeagehin ja geardi gearddiinis bággehuvvot vuoitit baluidis. Vaikko vel geahččalivččege oahppat váttis koanstta dehe jus háliida oažžut bajás dáidaga lobehis báikái ferte aktiivvalaččat mannat badjel daid rájiid maid sihke servodaga norpmat , jierpmálaš jearga ja adrenaliidnagallás gorut lea ceggen.Ruben Wätte gearggai jagi 2013 mastereksámenbargguin, Art in the Public Realm (Dáidda almmolašvuođas), Konstfack. Ruben lea ovdal ea.ie. vuosehan dáiddaprošeavtta Servodatváigatvuođat Liljevalche giđđavuosáhusas 2012 ja mannan jagi son almmuhii girjji Terra Pericolosa – Váralaš eana, man son čilge "psykonavttalaš mátkkoštanmuitalussan".Elokuusta alkaen ja 12 kuukautta eteenpäin esittelemme kerran kuussa eri kirjoittajien kirjoituksen taiteen alalta. Kirjoitukset tulevat selvittämään eri aiheita, joissa polttopisteenä kulttuuripoliittiset kannanotot ja käytännön tarpeet, jotta voidaan huolehtia ja edelleenkehittää Kiirunan taidehistoriallista leimaa.”Don't picket - vandalize. Don't protest - deface. When ugliness, poor design & stupid waste are forced upon you, turn Luddite, throw your shoe in the works, retaliate. Smash the symbols of the Empire in the name of nothing but the heart's longing for grace.”- Hakim Bey (T.A.Z.) Jouluaattona vuonna 1996 olen 11-vuotias. Istun äitini ja isoveljeni kanssa juomassa joulujuomaa ja syömässä keittiönpenkille katettua vaihtoehtoista jouluruokaa. Pakettipino pikkuruisen joulukuusen alla pursuaa yli ja saa kuusen näyttämään vieläkin pienemmältä. Kirjojen, vaatteiden ja muiden odotettujen joululahjojen jälkeen saan käsiini paketin, jonka sisällön arvaan kun ravistan sitä varovasti. Puhkean leveään hymyyn ja repäiseni paperin irti. Paketisssa on kolme Motip-merkkistä spraypurkkia. Joka purkissa on 400 ml ihanan peittävää ja nopeasti kuivuvaa maalia.Seuraavassa paketissa on kaasunaamari ja ankara kehotus äidiltä käyttää maalatessa aina kaasunaamiota. Onnenhuumaa ja sokerishokki. Tiesin jo että äiti tietää miten kiinnostunut olen tageista ja graffitista, mutta minulle on yllätys että hän sen lisäksi tukee harrastustani, joskin hän on koko kasvuaikani kannustanut luovuuttani. Monien ystävieni on pakko salailla, hiiviskellä ja kiistää harrastuksensa vanhemmiltaan. Sen vuoksi oman äitini tuki ja se ettei minun tarvitse salata sellaista jota rakastan tehdä on mielestäni vuoden paras joululahja.Jouluruoan jälkeen on pakottava tarve käydä haukkaamassa vähän raitista ilmaa ja kun Karl-Bertil Jonsson on jakanut oikeutta televisiossa koko perhe pukee päälleen lämpimät vaatteet ja lähtee iltakävelylle. Aivan Norrtunassa sijaitsevan asuntoalueemme alapuolella kulkee tietunneli rautatien alitse. Tunneli on viisi metriä korkea ja 15 metriä syvä. Suurin osa sen harmaista betoniseinistä on jo maalattu, mutta muutamia tyhjiä aloja on vielä minun ulottuvillani. Äiti seisoo vartiossa 20 metrin päässä ja isoveljeni seisoo minun vierelläni, vaikka hän samalla pitää silmällä toiselta puolelta tulevia kun minä laitan kaasunaamion päähäni. On jäätävän kylmää ulkona ulkona, etusormeni kangistuu ja purkkeja on vaikea kontrolloida. Suurella vaivalla saan tehtyä tagini seinälle. Sen jälkeen maalaan iloisen ukkelin ja kirjoitan hyvää joulua. Sitten onkin aika livistää rikospaikalta. Sinä iltana nukahdan onnellisena, niin kuin lapsi jouluaattona.Pari vuotta myöhemmin olen edennyt pidemmälle maalaamisessani. Yläasteen oppitunnit käytän vimmaiseen luonnosteluun ja kesät kuluvat lähes kokonaan skeittilautailuun, jolloin minulla on aina spriikynä taskussa. Silloin en sitä ymmärtänyt, mutta aikuisena näen selvästi miten skateboard ja graffiti ovat kaksi haaraa samassa puussa. Ne ovat molemmat taiteellisia katukulttuureja ja ne ravitsevat toinen toisiaan. Luonnollisesti tiesin jo silloin, että nämä kulttuurit viettelivät samantyyppisiä ihmisiä. Molemmat houkuttelivat monia meistä. Kuitenkin vasta nyt ymmärrän, mikä valtava merkitys näillä on ollut henkilökohtaisen tietoisuuteni kehittymiseen.Skeittailu ja graffiti ovat minun tapauksessani kaksi tukipilaria, joihin koko tuleva taiteeni perustuu. Niiden välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Molemmat ovat toimintoja, joita tosin on hyvä harjoittaa yhdessä toisten harrastajien kanssa, mutta oma henkilökohtainen kehitys rakentuu lopulta kuitenkin kokonaan omaan harrastukseen. Ei ole lähellä valmentajia vihellyspilleineen kannustamassa, vaan sen sijaan vetovoimana on oma halu. Ei tarvita mitään muuta kuin halua ja rohkeutta. Ei tarvita ilmoittautumismaksua, ei lukujärjestystä eikä ketään muita tuomareita kuin sinä itse, ellei ehkä mahdollisesti käräjäoikeutta kun kysymys on graffitista.Kadun taide, johon minä lasken sekä skeittailun että graffitin ja myöhemmin tulleen ”katutaiteeksi” nimitetyn harrastuksen, on sekä sisään että ulos sulkevaa yhdellä kertaa. Mitään kalliita varusteita ei tarvita, ei liioin harjoitustiloja, vaan kuka tahansa voi alkaa missä ja milloin hän haluaa ja hän päättää kokonaan itse mitä tahtia hän haluaa kehittyä. Sen sijaan tarvitaan kuitenkin joitakin henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka yhteiskunnan vanhentuneet normit vielä yhdistävät miehekkyyteen: rohkeus ja seikkailunhalu, luovuus ja kyky ottaa tilaa julkisuudessa kysymättä lupaa. Luonnollisesti on pötypuhetta että nämä ominaisuudet biologisesti olisi kytketty meihin miehiin. Pikemminkin ne on kytketty miehisyyteen historiallisin ja sosiokulttuurisin perustein. Kuitenkin ne toimivat erottelevana raja-aitana, joka sulkee tytöt ulos.Tosiasiassa tilan ottaminen julkisuudessa ilman lupaa, olipa kysymys skeittaamisesta galleriassa, graffitin maalaamisesta betoniseinälle tai omien käsinmaalattujen julisteiden liimaamisesta kaupungin sähkökaappiin, on erittäin hyödyllinen harjoitus monille nyky-yhteiskunnassa, eikä vähiten nuorille tytöille. Kun lähtee kaupungille taiteelliseen tehtävään saa omalla kehollaan tuntea millaista on olla tottelematon ja kerta toisensa jälkeen joutuu voittamaan oman pelkonsa. Olipa sitten kysymys vaikean tempun opettelemisesta tai oman taideteoksen luomisesta kielletylle paikalle niin tekijän täytyy aktiivisesti ylittää ne rajat, joita sekä yhteiskunnan normit että rationaalinen järki ja oma adrenaalintäyteinen keho ovat asettaneet.Ruben Wätte suoritti vuonna 2013 filosofian maisterin tutkinnon Art in the Public Realm (Julkisessa taiteessa) Taideteollisessa korkeakoulussa. Ruben on aikaisemmin mm. esitellyt taideprojektin Yhteiskunnan ongelmia Liljevalchsin kevättaidenäyttelyssä vuonna 2012 ja viime vuonna hän julkaisi kirjan Terra pericolosa - Vaarallinen maa, jota hän kuvailee "psykonauttiseksi matkakertomukseksi".For twelve months onwards starting in August, Konstmuseet i Norr will present an article on the subject of art by a different writer once per month. The articles will shine a light on various themes with a focus on cultural policy standpoints and practical needs, in order to make the most of and develop Kiruna’s art historical character.”Don't picket - vandalize. Don't protest - deface. When ugliness, poor design & stupid waste are forced upon you, turn Luddite, throw your shoe in the works, retaliate. Smash the symbols of the Empire in the name of nothing but the heart's longing for grace.”- Hakim Bey (T.A.Z.)It's Christmas Eve 1996 and I am eleven years old. I am sitting together with my mother and older brother and drinking Julmust (Swedish soft drink) and eating the traditional, alternative Christmas food that is laid out on the kitchen counter.The pile of packages under the minimal Christmas tree is piled high and spread out making the tree seem even smaller. After having received books, clothing and other expected Christmas presents I grab a package whose contents I immediately understand when I shake it gently. With a broad smile beaming across my face I rip off the paper. Three spray paint cans with the Motip trademark displayed on them containing 400 ml of glorious and quick-drying paint in each one.The next package contains a gasmask together with strict instructions from my mother to always use the mask when I paint. Rapture and sugar shock. I already knew that my mother was aware of my interest in tags and graffiti, but that she also supported it came as a surprise despite the fact that throughout my childhood she had encouraged my creativity. Most of my friends are forced to be secretive, sneak around and deny their interest to their parents, so getting my mom's support and not needing to hide anything that I love to do is definitely the best Christmas present of the year.Christmas dinner creates a need for a bit of fresh air. So after Karl-Bertil Jonsson escapes justice on TV, the whole family puts on warm clothing to go out for an evening walk. Just below the area in which we live, Norrtuna, there is a tunnel that runs under the train tracks, five meters high and 15 metres deep. Most of the grey concrete walls are already painted but there are still a few empty spaces within my reach. My mother stands about 20 metres away on one side as look-out and my big brother stands beside me and keeps an eye on the other direction while I put on my gasmask. It is icy cold outside and my index finger cramps making the can hard to control. But with great difficulty, I succeed in getting my tag up on the wall. After that I draw a happy-man figure and then write, Merry Christmas. Then it is time to disappear from the scene of the crime. I sleep happily that night - like a child on Christmas eve.A few years later I have come a bit further with my painting. Class time in intermediate school is whiled away with frenzied sketching and summers are filled exclusively with skateboarding; always with a felt pen in my pocket. I didn't understand it then, but now as an adult I can clearly see how graffiti and skateboarding are two branches of the same tree; two artistic street cultures that nourish each other. Even then, I already understood that the two different cultures brought together the same type of people. There were many of us who were attracted by both activities, but it is just now that I can see the enormous importance that they have had on my development and my personal awareness.There are similarities and differences between skateboarding and graffiti, that in my case are the two pillars upon which my entire continued artistry lie. They are both practical and can admittedly be done in the company of others doing the same thing. But in the end a person's own success is based upon one's own involvement. There is no trainer blowing a whistle in the near vicinity to spur you on, instead it is one's own desire that is the propelling force. Desire and courage are the only elements that are required - nothing else. No participation fee, no schedule and no one else but yourself who can judge you - aside from of course, the district court when it comes to graffiti.The art found in the streets, to which I include skateboarding, graffiti and what later came to be known as street art are simultaneously inclusive and exclusive. No expensive equipment or training area are needed. The people who want to practice these things can begin where and when they want to and develop at a pace that is determined completely by them. What is needed however, are a number of personal characteristics that society's antiquated norms still link to masculinity; courage and a love of adventure, creativity and the capability to "be present" in public spaces without having to ask for permission. That these characteristics should actually be linked to our biology as men is of course nonsense. Rather, they have been ascribed to masculinity historically on socio-cultural grounds and function as a barrier that excludes girls.The fact is that these practices, and what they imply; to be present in the public environment without permission, whether one does it by riding a skateboard in a shopping centre, paints graffiti on concrete wall or clues up hand painted posters on one of the city's electrical cabinets, is tremendously important for many in today's society, not least for young girls. By going out into the city on your own artistic mission one gets to experience what it means to be disobedient and time after time be forced to conquer your fear. Regardless of whether you are trying to learn a difficult trick or want to get an artistic work up in a prohibited place, a person has to take a step outside of the restrictions of society's norms, good sense and the adrenalin kick that your body subjects you to.In 2013, Ruben Wätte graduated with a master’s of Art in the Public Realm from Konstfack (University College of Arts, Crafts and Design). Ruben has amongst other things exhibited the art project Samhällsproblem (Societal Problems) at Liljevalchs’ spring salon in 2012, and last year he released the book Terra Pericolosa - Farligt land (Dangerous Land), which he describes as a "psychonautical travel book".

Deltagande är kostnadsfritt, välkommen!&nbspLadda ner programmet som pdf härTranslation in English will come soon.Thank you for stopping by this pageTranslation in Finnish will come soon.Thank you for stopping by this page!Translation in Meänkieli will come soon.Thank you for stopping by this page!Translation in Northern Sami will come soon.Thank you for stopping by this page!

JAG SKA BEGRAVA DIG, KAKAN HERMANSSONTURNÉPLATSER OKTOBER1-10/10 Arjeplog, Arjeplogs kyrka11-18/10Luleå, Luleå domkyrkoförsamlings församlingsexpedition ISO TURNERAR I NORRBOTTENUglycutes film ISO har visats flitigt på olika filmfestivaler runtom i landet och snart är det Norrbottens tur. I oktober kan du se ISO på följande platser:16/10Pajala Folkets Hus, Pajala kl.19.0022/10Norrbottens museum, Luleå kl.18.3023/10 Gällivare museum, Gällivare kl.18.00OM KONSTNÄRLIG GESTALTNING Från och med idag kan du läsa den tredje delen i artikelserien OM:-Kanske är det färgerna. Pelaren längst bort i hörnet, på en yta som tronar ovanför omgivningen, är tomatröd, pelaren i mitten är ljust ockrafärgad och den sista är mörkt turkos som annars bara en plastpåse från systembolaget kan vara.Ur OM KONSTNÄRLIG GESTALTNING av Vanja Larberg Läs hela artikeln på www.konstmuseetinorr.se-Nästa månad kan du läsa OM CULTURAL PLANNING av Kathrine Winkelhorn, kulturproducent och lärare i Kultur- och medieproduktion på Malmö HögskolaHEJ JENS!Konstmuseet i Norr har pratat med Jens Thoms Ivarsson, formgivare och chefsdesigner på ICEHOTEL i Jukkasjärvi, om hemmets favoritobjekt, konstens funktion och värdet av temporär gestaltning.Finns det något favoritobjekt i ditt hem?Jag brukar ha olika saker framme, så det där varierar lite. Just nu där vi bor i Jukkasjärvi så är det för tillfället ett loppisfynd som jag gjorde i Nyksund, en liten barlampa som man eldar med lampolja. Det är favoritgrejen för stunden. Sedan finns det alltid föremål man någon gång i framtiden önskar att man kunde omge sig med, Poul Kjaerholms möbler är ett sådant exempel. Nu råkar jag vara formgivare, men jag är av den bestämda åsikten att form och design är otroligt viktigt att tänka på, för alla. God formgivning handlar ju om tycke och smak. Jag tillhör den kategorin som ibland hellre har ont i ryggen än i ögat. För mig är det med andra ord inte alltid det praktiska som är viktigast, utan estetiken kan i vissa fall väga tyngre. Men sedan har jag inte en tv-soffa som det inte går att ligga bekvämt i.Hur ser du på den konstnärliga gestaltningens funktion i det offentliga rummet? Konst, enligt min mening, behöver inte ha någon uttalad funktion. Det är det som är hela poängen med konst. Att den får vara fri. På så sätt får varje betraktare själv bestämma dess funktion. Ibland finns det givetvis på förhand ett uttalat krav på funktion eller vissa givna ramar. Det kan vara t.ex. rondellkonst som måste anpassas efter vissa trafikregler. I det offentliga rummet är det ju många människor som tar del av konsten. Vissa kommer tycka det är fult, andra snyggt, en tredje att det är slöseri med skattepengar, en fjärde att det är fantastiskt. Konst i det privata hemmet har man ju valt själv av olika anledningar. I det offentliga rummet har dock konsten en oerhört stor betydelse. Oavsett om betraktare tycker om det eller inte. Konsten får oss att reagera på ett eller annat sätt. Vilket är bra. Om man reagerar blir man ju påmind om att man lever. I alla fall på ett undermedvetet plan.När man talar om konstnärlig gestaltning och 1 % -regeln så innefattar det idag ofta en tanke om permanent konst. Hur ser du på det temporära och det förgängliga i sammanhanget konstnärlig gestaltning?Både det permanenta och det temporära har ett stort värde tycker jag. Det kan ju bli ett dilemma med 1 % - regeln eftersom man med den finansieringen ofta är ute efter ett bestående värde. Samtidigt kan en temporär installation eller liknande tillföra värde till en plats som sedan förhoppningsvis lever kvar. Man kan på så vis ändå sätta fokus på en plats utan att själva verket står kvar. Så bägge delarna tycker jag är viktiga i det offentliga rummet.Bör det finnas ett ansvar hos företag att skapa en god livsmiljö för lokalbefolkningen utöver att skapa en vinstdrivande verksamhet på en ort?På ICEHOTEL tänker vi på bägge delarna. Det ena behöver ju inte nödvändigtvis utesluta det andra. Vi vill skapa en så bra upplevelse som möjligt för de gäster och besökare som kommer hit. Vi jobbar ju med naturen och med originalkonst, och det gör vi av den anledningen att vi vill att det ska vara en så genuin upplevelse som möjligt. Vi är beroende av naturen och älven, och tänker därför på att välja bort vissa saker och istället välja andra som gör så lite åverkan på naturen som möjligt. Vad gäller lokalbefolkningen här i Jukkasjärvi så är de flesta väldigt positiva till att ICEHOTEL finns här. Det är klart att verksamheten kan påverka närmiljön, speciellt under byggperioden, men vi försöker hela tiden göra på bästa sätt så att det inte ska drabba någon på ett negativt sätt. Idag presenteras den andra delen i vår artikelserie med fokus på olika konstformer, denna gång arkitektur:-Arkitekturskolan på Chalmers har sedan ett antal år en poesikväll varje höst. Etablerade poeter blandas med lärare och studenter som läser egna och andras dikter. Det har väckt ett visst uppseende på den tekniska högskolan. Vad har poesi med arkitektur att göra? Och hör konst och teknik verkligen ihop?Ur OM ARKITEKTUR av Claes CaldenbyLäs hela artikeln på www.konstmuseetinorr.se -Nästa månad kan du läsa OM KONSTNÄRLIG GESTALTNING av Vanja Larberg, utbildad arkitekt och bildkonstnär samt planeringsledare på social resursförvaltning i Göteborg.JAG SKA BEGRAVA DIG; KAKAN HERMANSSONTURNÉPLATSER I SEPTEMBER4-11/9Jokkmokk, Jokkmokks församlingshem12-19/9Arvidsjaur, Arvidsjaurs församlingshem21-30/9Hortlax, Hortlax församlingshemHEJ PER!Konstmuseet i Norr har pratat med Per Hansson, arkitekt på Henning Larsen Architects och engagerad i Kristallen - Kirunas nya stadshus och tillika konstmuseum, om vardagsarkitektur, gestaltningsprocesser och omsorg för detaljer ur ett bevarandeperspektiv.Vilken sorts arkitektur inspirerar dig?Det är helt beroende på dagshumöret vilken arkitektur som inspirerar. Det finns en schweizisk arkitekt vid namn Peter Zumthor, vars verk jag inspireras mycket av. Han står i spetsen för den schweiziska traditionen, som är väldigt precis och kärv men tekniskt förträfflig. Det är en lågmäld arkitektur som hela Schweiz står för. Zumthor står bland annat bakom Kunsthalle Bregenz i Österrike. Danske Jørn Utzon, som numera gått bort, är en annan inspirerande arkitekt. Hans mest kända verk är operahuset i Sydney, men själv föredrar jag mer hans mindre verk så som hans eget lilla hus i Mallorca, det är vackert på ett lekfullt och poetiskt sätt. Jag inspireras vidare av engelska arkitekter, som är duktiga på vardagsarkitektur och saker som fungerar. Främst tänker jag på David Chipperfield som restaurerade Neues Museum i Berlin. Han har även vunnit uppdraget om det nya Nobelcentret i Stockholm. Om man tittar på det nuvarande stadshuset i Kiruna av Artur von Schmalensee så finns det en enorm omsorg kring detaljer och materialval. Finns det förutsättningar för att bygga liknande hus idag där det går att kombinera framstående arkitektur med funktionalitet och brukarvänlighet? Förutsättningarna ser givetvis annorlunda ut idag, inte minst kring vad som förväntas av en arkitekt. Idag finns övergripande kvalitetssäkringssystem som ständigt utvecklas och det blir viktigt att hitta former för hur man förhåller sig till dessa, så att inte estetiska värden går förlorade i den upplevda känslan av arkitekturen. Det finns ibland en ovilja, eller kanske snarare osäkerhet, hos vissa beställare kring att låta arkitekturen kosta - vilket till stor del beror på att man inte så ofta samtalar om just arkitekturen utan istället om de omgivande värdena. Men det handlar inte bara om beställaren utan också om hur man som arkitekt och byrå når ut med det man producerar. Det finns idag också ofta en annan tidsaspekt att förhålla sig till, då tiden som ges för produktion av ny arkitektur ofta är kort. En av skillnaderna mellan det stadshus som idag finns i Kiruna och det kommande, är att den detaljrikedom som idag finns till viss del bytts ut mot strävan efter en övergripande rumsupplevelse, som blir av överordnad karaktär. Det finns alltid en balans där man lägger ner mer möda och engagemang på vissa delar och låter andra delar vara mindre bearbetade. Omtanken för detaljer är dock inte en utdöende riktning inom arkitekturen och det finns många goda exempel på arkitekter som lägger stort fokus på just detaljer. Johan Celsing, vars kontor fick Kasper Salin-priset i höstas för det nya krematoriet på Skogskyrkogården i Stockholm, är ett av de namnen.Berätta lite om tankarna bakom utformningen av Kristallen och konstmuseets lokaler!Vår gestaltningsprocess utgår från människorna i huset och även om fasaderna är betydelsefull börjar utformningen inifrån och ut. Kristallen kommer att bestå av en öppen offentlig del som till stor del utgörs av konstmuseets lokaler och som i sin tur kommer att omges av en mer sluten ring-del. Formen följer funktionen och verksamhetens innehåll, vilket också återges i husets fasad genom en strävan att skapa en byggnad som genom sin utformning bjuder in till deltagande. Som arkitekt interagerar man med brukare som inte kommer att vara desamma eller ställa samma krav om femtio år och det blir viktigt att skapa en byggnad som kan hantera förändring, även om det funnits en tydlig tanke med utformningen av arkitekturen i ett initialt skede. I Kiruna berör bevarandeperspektiv både fysiska och emotionella aspekter och att ta tillvara på material och delar av den befintliga arkitekturen är en avvägning. Det blir viktigt att bevara de detaljer som kan inkorporeras på ett positivt sätt i den nya byggnaden. Bevarandeperspektivet ska varken förringas eller ta över och det måste innefatta funktionellt försvarbara val.Konst kan vara så mycket och det finns en mängd olika sätt att ta den till sig, inte minst med hjälp av dagens teknik som betytt mycket för oss som lever på landsbygden. Men även om vi inte har samma närhet till de stora institutionerna har vi en annan sorts rikedom. Norrskenet, för mig är det en sorts konstform.Idag tillämpar allt fler byggherrar 1%-regeln och den konstnärliga gestaltningen i samband med olika sorters byggnationer blir allt vanligare. Hur tillför detta ett mervärde för arkitekturen?Det är viktigt att i ett tidigt skede sammanföra konstnärerna som gör den konstnärliga gestaltningen med de ansvariga arkitekterna för att skapa en balans mellan de olika uttrycken. Olafur Eliassons verk i samband med Harpa, Reykjaviks nya konferens- och konsertlokal, byggde exempelvis på att den konstnärliga gestaltningen också blev byggnadens fasad. Ett utmärkt exempel på när arkitekturen och den konstnärliga gestaltningen förstärker varandra. Något som inte varit möjligt utan ett nära samarbete.BYTT ÄR BYTT INVIGNING I RIKSGRÄNSEN 16 AUGUSTIUtan pengar på fickan och högteknologiska lösningar vill akay och E.B Itso göra en resa med fokus på det personliga mötet individer emellan. Inbjudna av Konstmuseet i Norr kommer konstnärerna att åka på roadtrip i en rullande konsthall och sätta upp mötesplatser för samtal och byteshandel av historier och föremål. Färden startar i Riksgränsen på lördag 16/8 och två veckor senare når de fram till Karesuando som är slutpunkt för resan. Håll utkik på vägarna och tveka inte att dela med dej av din berättelse om du får syn på akay & E.B Itso!OM GATUKONSTTidigare idag publicerades den första delen av OM, en artikelserie med fokus på kulturpolitiska ställningstaganden och praktiska behov för att ta tillvara på och vidareutveckla Kirunas konsthistoriska prägel.-"Merparten av de grå betongväggarna är redan målade men det finns fortfarande några tomma ytor inom min räckvidd. Mamma står 20 meter bort på ena sidan och spanar, min storebror står bredvid mig men håller utkik åt andra hållet medan jag sätter på mig gasmasken. Det är isande kallt ute, pekfingret krampar och burkarna är svåra att kontrollera. Med stor möda lyckas jag få upp min tag på väggen. Därefter gör jag en glad gubbe och skriver god jul, sen är det dags att försvinna från brottsplatsen. Jag somnar lycklig den kvällen, som ett barn på julafton."ur OM GATUKONST av Ruben Wätte. Läs hela artikeln på www.konstmuseetinorr.se-Nästa månads artikel OM ARKITEKTUR är författad av Claes Caldenby, professor emeritus i arkitekturens teori och historia på Chalmers i Göteborg. Han är också sedan snart fyra decennier en i redaktionen för tidskriften Arkitektur.JAG SKA BEGRAVA DIG, KAKAN HERMANSSON TURNÉPLATSER I AUGUSTI21-27/8 Övertorneå, Övertorneå församlingsgård28/8-3/9Älvsbyn, Älvsby församlingsgårdHEJ JENNY!En eftermiddag i juli träffade Konstmuseet i Norr Jenny Söderström. Hon driver Kristallen i Lannavaara och beskriver sig själv som ung kvinna, VD och företagare i extrem glesbygd. Vi samtalade om norrskenet som konstform, kulturens inverkan på byns framtid och vikten av samverkan.BERÄTTA LITE OM PLATSEN DÄR DU LEVER OCH VERKAR Lannavaara är en liten by omgiven av mycket natur, ganska långt bort från stora vägen med väldigt många intressanta människor. Byns omkring 120 invånare, både en hel del inflyttade och den ursprungliga befolkningen är väldigt öppna och lättsamma. Det är en aktiv by med många eldsjälar både inom föreningslivet, kulturella näringar och företagandet. Sen några år tillbak finns även en hel del religiösa inslag. Det är en både salig och härlig röra och för att vara så liten är det en väldigt rik by.ÄR DET VIKTIGT MED ETT RIKT KULTUR- OCH KONSTLIV FÖR ATT FRÄMJA MINDRE SAMHÄLLENS IDENTITET OCH BIDRA TILL UTVECKLING OCH TILLVÄXT?I ett så glesbefolkat område som detta är vi väldigt beroende av omkringliggande små samhällen och det är otroligt viktigt att jobba tillsammans byarna emellan. Samverkan är ett måste för glesbygden överlag, för att olika byar överhuvudtaget ska kunna finnas kvar. Det är också väldigt viktigt att locka till sig nya människor som kan bli eldsjälar och driva på utvecklingen. Där tror jag kulturen och allt det medför har en stor inverkan och en positiv energi som gör att människor väljer att stanna kvar på en plats. Lannavaara hade inte varit det det är idag om vi inte haft kulturen som ett tydligt inslag, inte minst genom den närmast unika samverkan mellan näringsliv och kultur. Men det finns en mängd olika möjligheter att nyttja kulturen ytterligare för att utveckla glesbygden ännu mer, för att locka fler besökare och människor som vill stanna kvar i byn så vi kan växa ännu lite till.Som enskild entreprenör tycker jag att jag har ett ganska stort ansvar för att konstlivet ska utvecklas. Och jag tycker att det är viktigt. Det handlar inte om att andra kräver det av mig men jag tror att om man ska vara entreprenör i en glesbygd måste man verkligen veta vad man vill och det måste finnas ett eget driv för att genomföra det. Jag skulle vilja att vi blev ännu fler som engagerade sig i konstlivet - det behövs en variation både av människor och idéer.I MITTEN AV AUGUSTI BESÖKER KONSTNÄRERNA AKAY OCH E.B ITSO BLAND ANNAT LANNAVAARA MED SITT PROJEKT BYTT ÄR BYTT - TROR DU ATT DET FINNS EN SKILLNAD PÅ MOTTAGANDET AV KONST I MINDRE SAMHÄLLEN JÄMFÖRT MED STORSTÄDER? Just mötet mellan olika människor tycker jag är väldigt intressant, utbytet av tankar och ideér som akay och E.B Itso undersöker i sitt projekt. För en så liten by som vår är det alltid viktigt att bli synlig på många olika sätt, vilket jag tror att detta projekt kan bidra till. Goda ambassadörer är något vi lever på för att locka människor som ännu inte varit här till denna lite udda och speciella plats.Konst kan vara så mycket och det finns en mängd olika sätt att ta den till sig, inte minst med hjälp av dagens teknik som betytt mycket för oss som lever på landsbygden. Men även om vi inte har samma närhet till de stora institutionerna har vi en annan sorts rikedom. Norrskenet, för mig är det en sorts konstform.I traditionellt bemärkelse är tillgången och utbudet av konst och kultur mindre i ett litet samhälle än i en större stad, så är det bara. Däremot tror jag att kreativiteten får en större plats när man bor i en liten by i jämförelse med en större stad. På en mindre ort måste man ta tag i saker själv vilket skapar en större medvetenhet och motivation. Man når ut på ett annat sätt än i en storstad då målgruppen ofta är bredare i mindre samhällen och uppslutningen är god. Det är en del av det jag uppskattar, om man gör något i ett så litet samhälle som Lannavaara så märks det. Det i sig skapar motivation. På en större plats är det kanske inte lika tydligt.TAR KIRUNA KOMMUNS KULTURPOLITIK HÄNSYN TILL ATT FRÄMJA KOMMUNENS MINDRE SAMHÄLLEN? I Kiruna generellt upplever jag att konsten och kulturen den senaste tiden fått ta allt mer plats. Samtidigt händer det just nu så mycket i de centrala delarna av Kiruna att byarna överlag hamnat lite i skymundan, vilket är förståeligt. Jag tror att vi i byarna måste vara bättre på att göra oss påminda, tala om att vi finns, vad vi vill ha och vara drivande i frågor som berör oss. Det handlar mycket om att få ihop en bra samverkan mellan kommun, föreningar och näringsliv.JAG SKA BEGRAVA DIG PÅ TURNÉNu har Kakan Hermanssons utställning JAG SKA BEGRAVA DIG invigts i Kiruna och på tisdag 3/7 åker den vidare till Pajala där den kommer att visas på Tornedalsteaterntill och med den 9/7. Du som är i krokarna är varmt välkommen på kaffekväll medsamtal 3/7 kl. 17.Har du inte möjlighet att besöka utställningen i Pajala kommer det fler tillfällen på andra orter i länet - håll dig uppdaterad om var och när i Norrbotten du kan se utställningenpå projektets webbsida.NY ARTIKELSERIEFrån och med augusti och ett år framöver kommer vi en gång i månaden att publicera en ny artikel av olika skribenter inom konstområdet på vår webbplats. Artiklarna kommer att ha fokus på kulturpolitiska ställningstaganden och praktiska behov för att ta tillvara på och vidareutveckla Kirunas konsthistoriska prägel.Först ut är Ruben Wätte som 2013 tog mastersexamen i Art in the Public Relam vid Konstfack, Stockholm. Ruben har tidigare bland annat visat konstprojektet Samhällsproblem på Liljevalchs vårsalong 2012 och har förra året släppt boken Terra pericolosa - Farligt land som han själv beskriver som "en psykonautisk reseskildring. Den handlar om vad som gör oss människor så lydiga och så förutsägbara, om konflikten mellan frihet och kontroll samt om våra inre och yttre världars många begränsningar och möjligheter."HEJ RAGNHILD!Konstmuseet i Norr har pratat med Ragnhild Nilsson, Kiruna kommuns andre vice ordförande i kommunstyrelsen, nybliven doktorand i statsvetenskap vid Stockholms Universitet och nyligen aktuell som invigningstalare på Kakan Hermanssons utställning JAG SKA BEGRAVA DIG. Vi frågade om vilken konst hon väljer till sig själv, om konstens plats i samhället och om konst som politiska ställningstaganden.BERÄTTA OM DET SENASTE KONSTVERKET DU INFÖRSKAFFADESenaste tillskottet av konst till mitt hem införskaffade jag på Nya Zeeland för lite mer än tre år sedan. Maoriskt hantverk i form av en stark kvinnosymbol och fruktbarhetssymbol som jag drogs till och som nu har fått en plats på väggen i mitt vardagsrum. HUR STOR ROLL SPELAR KONSTEN I VÅRT SAMHÄLLE? Den har en jättestor betydelse. Det handlar dels om att få fler verktyg för att uttrycka sig, inte minst för barn och unga. Det är oerhört viktigt att under uppväxten få möjlighet att utveckla flera sidor av sig själv utan prestationskrav. En annan viktig del är den politiska konsten och dess förmåga att förmedla ett budskap. Den sortens konst har varit och kan även fortsättningsvis vara en bidragande orsak till förändringar i samhället. HUR BERÖR DEN OFFENTLIGA KONSTEN DIG? På vägen till kommunstyrelsesalen i Kirunas stadshus finns en liten staty föreställande en sittande same som jag reflekterat över. Den, liksom många andra gestaltningar av samer i det offentliga rummet i Kiruna återger en hopkurad kroppshållning som förmedlar en känsla av att vara kuvad. Det stolta, upprätta saknas i de här gestaltningarna. VILKEN ROLL SPELAR KONSTEN I DEN POLITISKA DISKUSSIONEN?När någon annan sätter agendan för vad det är som ska gestaltas eller visas upp finns det en risk att det blir en mer lättillgänglig återgivelse som lever upp till schablonbilderna av en kultur, medan den samiska konsten har en väldigt stor betydelse för att exempelvis skildra politiska skeenden. Britta Marakatt Labba åskådliggör exempelvis genom sin konst samepolitiska skeenden kring Altaupproret. Vilket är otroligt fascinerande. Även händelserna i Gállok nyligen har visualiserats genom konstnärliga uttryck. Något som visar på att konsten är en jätteviktig politisk uttrycksform. Konsten har en viktig roll i att spegla skeenden av olika slag men också företeelse. Jag tänker på Kakan Hermanssons utställning JAG SKA BEGRAVA DIG som handlar om att belysa våld i nära relationer. Det är ett sätt att väcka människor och spegla viktiga frågor, att få dem pågående genom konsten. Frågan om våld mot kvinnor och våld i nära relationer är en fråga som alltid behöver finnas med på dagordningen. Inte minst när det gäller samiska kvinnor och andra nationella minoriteter i Sverige som är en väldigt utsatt grupp. Kiruna kommun har ett handlingsprogram mot våld i nära relationer och politiskt uppmärksammar man att kunskapen måste öka i instanser som möter utsatta kvinnor. Som exempelvis kunskapen om de nationella minoriteternas behov. Frågan behöver även fortsatt uppmärksammas för att inte glömmas bort. Att få inviga en utställning med den sorts konst som Kakan har skapat och belysa mitt perspektiv men också det generella samhällsproblemet som det här är, är otroligt viktigt. EN KONSTUTSTÄLLNING SOM BELYSER DEN HÄR PROBLEMATIKEN, ÄR DET ETT MINDRE KOMPLEMENT ELLER ÄR DET EN STARK AKTÖR I DEN HÄR FRÅGAN?Konst kan både beröra och provocera oerhört mycket. Jag tycker att det är en del av konstens roll att vara just provokativ och skapa debatt. Uppmärksamheten är det som leder till förändringar på sikt och jag är övertygad om att konsten utgör en viktig del för att utveckla samhället.LILLA NORR PÅ KIRUNAFESTIVALENLilla Norr kommer under Kirunafestivalen att närvara med det pedagogiska projektet Respekt. Projektet skapar ett forum där ungdomar får göra sin röst hörd och ge uttryck åt sina åsikter. Under festivalen kommer workshops att äga rum för att inspirera ungdomarna till personliga uttryck.Du hittar oss på festivalområdet tillsammans med Ungdomens Hus. JAG SKA BEGRAVA DIGKakan Hermanssons utställning Jag ska begrava dig invigs den 26 juni kl. 16.00 på Giron Sami Teahter i Kiruna. Missa inte! Kakan Hermansson är utbildad vid Konstfack i Stockholm med inriktning mot glas och keramik. Jag ska begrava dig blir hennes första soloutställning och har temat mäns våld mot kvinnor.BYTT ÄR BYTT MED AKAY & E.B ITSOI slutet av maj var akay och E.B. Itso i Kiruna för att göra research inför sitt kommande projekt Bytt är bytt. Det blev en hel del resande i kommunen för konstnärerna, som också höll en föreläsning för gymnasieungdomarna på Hjalmar Lundbohmsskolan. I augusti kommer akay och E.B. Itso att åka runt i Kiruna med omnejd i en mopedbil och tillika ett galleri och bedriva byteshandel. I utbyte mot berättelser och annat som människor väljer att byta bort får de ett konstverk signerad konstnärerna.HEJ KENT! Konstmuseet i Norr har pratat med Norrbottens läns landstingsråd Kent Ögren (S) om hans första konstminne, vikten av offentlig konst och politikens ansvar för en levande kulturmiljö.FINNS DET NÅGOT KONSTVERK SOM DU ÖNSKADE HÄNGDE I DITT HEM?Skriet av Edward Munch skulle jag gärna ha hängandes på väggen hemma. Jag har en vägg i vardagsrummet där en sådan tavla skulle kunna få en framträdande plats. Värderingen av konst kan ju dock variera. Nyligen hittade jag ett konstverk som jag själv skapat när jag var liten och spenderade några veckor inlagd på sjukhus. Jag var omkring sju år gammal och hade målat en hund på en glasskiva. Jag blev så glad när jag hittade den, för att den var hel. Nu har jag den på en särskild plats i bokhyllan.BEHÖVS KONST SOM UTTRYCKSFORM OCH HUR INVERKAR DEN PÅ MÄNNISKOR OCH DERAS NÄRMILJÖ? Konsten behövs absolut som uttrycksform. Vi har märkt att den offentliga konsten på exempelvis vårdcentraler hjälper människor i tillfrisknandeprocessen. Den offentliga konsten har också stor betydelse för att samla människor kring en gemenskap och är jätteviktig för en stads eller regions identitet. I landstinget i Norrbotten har vi manifesterat detta genom att ta beslut om att tillämpa 1%-regeln. När vi investerar i byggnader och lokaler ska det finnas ett budgetutrymme på 1% av den totala investeringskostnaden för att göra offentlig gestaltning. Då handlar det inte bara om att hänga upp tavlor, utan om att få in det konstnärliga tankesättet i utformningen av lokaler. Min förhoppning är att vi ska få en mjukare framtoning på utformningen av våra byggnader, så att man när man befinner sig i en lokal känner trivsamhet och en tillfredsställelse av att den konstnärliga utformningen hänger ihop med arkitekturen.HUR STORT ANSVAR TYCKER DU ATT POLITIKER HAR ATT VÄRNA OM KONSTENS PLATS I SAMHÄLLET OCH HUR LÅNGT SKA DEN POLITISKA INVERKAN FÅ GÅ? Vi politiker har ett stort ansvar för att se till att det finns konst i den offentliga miljön. Att det finns konstnärlig gestaltning som kan skapa de lugna miljöer som behövs: en fontän, en vattenyta eller ett konstverk som både väcker känslor och som ifrågasätts och diskuteras. Det är dock viktigt att vi politiker inte går in och detaljutformar. Lika tokigt som det skulle vara om jag bestämmer hur en konstnär som målar en tavla ska dra strecken, är det att låsa beställningar av konstnärlig utformning utan att låta den konstnärliga friheten råda. Politiken ska se till att resurserna finns och sedan ska man, i den bästa av världar, låta flera konstnärer komma med idéer och tankar kring utformning och gå vidare utifrån det.VAD SER DU FÖR POTENTIAL MED KULTUR OCH KONST SOM TILLVÄXTFAKTORER FÖR NORRBOTTEN?Jag tycker mig se en trend där attraktionskraften hos ett samhälle inte bara handlar om huruvida man kan få jobb eller bostad, utan lika mycket handlar om hur det kulturella rummet ser ut. De mjuka värdena börjar få en allt större betydelse för människor när de väljer vart de ska flytta. Det är jätteviktigt att vi stimulerar utvecklingen inom den kulturella sektorn, med stor fokus på barn och ungdomar. När vi nått vuxen ålder har vi ofta hunnit få förutfattade meningar om det mesta och det kan vara en lång och besvärlig process att försöka ändra de uppfattningarna. Ska vi få en förändrad inställning till kultur och konst måste vi börja med barn och unga.HUR TÄNKER DU DIG ATT NORRBOTTENS KONSTKARTA SER UT OM TIO ÅR?Då har vi ett stabilt och utvecklat länskonstmuseum i Kiruna. För att skapa en offentlig debatt kring konst har det under den här perioden också växt fram andra fasta noder för konstnärliga uttryck. De kommer att fungera som länkar i utvecklandet av det konstnärliga rummet i Norrbotten. På utbildningssidan har vi förhoppningsvis skapat ett mellansteg mellan nationella konstutbildningen på högskolenivå och de förberedande konstlinjerna i länet. Jag hoppas också att man i gruvorterna funderar på cultural planning och i utvecklingen av samhällena har väldigt avancerade tankar på konsten i det systemet. AKAY & E.B ITSO KOMMER TILL KIRUNAakay och E.B Itso har fått tag på en mopedbil till sitt kommande projekt och är nu i färd med att rusta up den till ett rullande arkiv inför roadtripen till byarna i Kiruna med omnejd. Sista veckan i maj kommer de till Kiruna för att förbereda sitt projekt. Har du en plats du inte vill att de ska missa att besöka? Hör av dig till oss! KAKAN HERMANSSON OM HANTVERK, KONST OCH FEMINISMNu i maj släpper vi videon där Kakan delar med sig om sina tankar om hantverk, konst och feminism och berättar mer om sin kommande utställning Jag ska begrava dig, som invigs i Kiruna 26/6. Håll utkik efter videon på www.konstmuseetinorr.se.HEJ KRISTINA!Konstmuseet i Norr har pratat med Kiruna kommuns kommunalråd Kristina Zakrisson (S) och diskuterat naturen som konstform, 1%-regeln och värdet av ett länskonstmuseum i Norrbotten. VAD HÄNGER OVANFÖR DIN VARDAGSRUMSSOFFA? Ovanför ena soffan har jag ett fönster som vetter ut mot tallarna på gården och ovanför den andra finns det ett större fönster som vetter ut mot älven. Kanske tycker jag så mycket om naturen för att jag är född i en by, eller så är det för att jag tycker så mycket om naturen som jag bor i en by. För mig är naturen i sig ett konstverk, men ett verk som jag alltid tyckt varit fantastiskt är en träskulptur av Rolf Suup, som finns i hans galleri i Svanstein. Den ser ut som ett stort ägg, med flera små ägg i som man bara vill gå fram och känna på.BEHÖVS KONST SOM UTTRYCKSFORM? Jo, absolut. Konstens inverkan är ju individuell - beroende av vad det är man ser och hur man upplever det man ser. Även om man tittar på samma konstverk, om det är en målning, en skulptur eller något annat, så kan man uppleva det på olika sätt. Så är det i och för sig med all slags kultur, men konst påverkar oss mycket mer än vi tror. Konsten kan ha olika syften beroende på vad man vill uppnå. Om man tänker sig en sjukhusmiljö till exempel, så kan konst verka lugnande. På samma sätt kan konsten vara initierande och ge en energikick - oberoende av ålder. Genom god kommunikation och tillgänglighet når man nya målgrupper och det är viktigt att skapa möten med konst för barn och ungdomar. Dels för att stärka intresset och kunskapen om konsten och för att väcka lust och inspiration till ett eget skapande som på sikt skapar en god konstpublik även upp i åldrarna.HUR TÄNKER DU ATT KONST I DET OFFENTLIGA RUMMET KAN PÅVERKA EN STADS ELLER EN REGIONS IDENTITET?Konsten kan exempelvis visa på närheten till det samiska och spegla kirunabornas friluftsintresse och kärlek till naturen. Ett samhälle som har ett rikt kulturliv blir också tilldragande för människor att flytta till och bo i. För att förvalta och utveckla konsten som en tillväxtfaktor för Kiruna och för regionen är det viktigt att skapa utrymme för den och möjligheter för människor att ta del av olika kultur- och konstupplevelser.I KIRUNA TILLÄMPAR MAN IDAG 1%-REGELN VID OM-, TILL-, OCH NYBYGGNATION. EN SATSNING PÅ KONSTNÄRLIG GESTALTNING SOM ÄVEN NORRBOTTENS LÄNS LANDSTING ANTAGIT. Det finns ett politiskt ansvar att värna om konstens och kulturens plats och tillgänglighet i samhället. Med anledning av detta är tillämpningen av 1%-regeln väldigt bra. Det betyder givetvis mycket att även landstinget tagit beslut om att satsa på den offentliga konsten. När landstinget bygger ett nytt sjukhus i Kiruna kommer en ganska stor del av resurserna då att kunna användas för konstnärlig gestaltning på olika sätt. En nybyggnation som Raketskolan är ett bra exempel på lyckad arkitektonisk utformning och konstnärlig gestaltning som vuxit fram parallellt.NORRBOTTEN ÄR GEOGRAFISKT VÄLDIGT VIDSTRÄCKT OCH HAR OLIKA KOMMUNALA FÖRHÅLLANDEN. HUR SER DU ATT LÄNSKONSTMUSEET I KIRUNA KOMMER ATT ENGAGERA NORRBOTTENS LÄN?Eftersom vi är många små orter långt ifrån varandra kan ett länskonstmuseum sprida de olika orternas identitet, själ och kultur till varandra. Det kan skapa gemenskap i ett län där man ändå har långt till varandra. Tack vare länskonstmuseet kan länet få en tydligare plats på konstkartan. Vi har ett rikt kulturliv och stora och unika konstsamlingar. Det är det allt för få som känner till.I WILL BURY YOU, KAKAN HERMANSSONOCTOBER’S TOUR VISITS1st–10th of OctoberArjeplog, Arjeplog Church11th–18th of OctoberLuleå, Luleå Cathedral parish officeISO ON TOUR IN NORRBOTTENUglycute’s film ISO has been shown at a number of film festivals around the country and will soon be back in Norrbotten. In October, you can watch ISO in the following places:16th of OctoberPajala Folkets Hus (the People’s House community centre), Pajala, 7.00 PM22nd of OctoberNorrbotten’s museum, Luleå, 6.30 PM23rd of October Gällivare museum, Gällivare, 6.00 PMON ARTISTIC REPRESENTATIONAs of today, you can read the third part of article series OM (ON):-Perhaps it’s the colours. The farthest pillar in the corner, on a surface sitting in state above its surroundings, is tomato red, the pillar in the middle is light yellow ochre, and the last one is that dark shade of turquoise that is otherwise only seen on a plastic bag from Systembolaget.From ON ARTISTIC REPRESENTATION by Vanja LarbergRead the whole article at www.konstmuseetinorr.se-Next month, you’ll be able to read ON CULTURAL PLANNING by Kathrine Winkelhorn, producer in the cultural field and teacher of Culture and Media Production at Malmö University.HELLO JENS!Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum) has spoken to Jens Thoms Ivarsson, head designer at ICEHOTEL in Jukkasjärvi, about the object he likes best in his home, art’s function and the value of temporary art.Do you have a favourite object in your home?I tend to swap things around, so it varies. Right now, where we live in Jukkasjärvi, it’s a flea market find that I made in Nyksund, a little bar lamp that runs on lamp oil. That’s my favourite thing for now. There are of course always objects that you wish you could surround yourself with in the future. Poul Kjaerholm’s furniture is one such thing. I happen to be a designer, but I firmly believe that design is incredibly important to think about, for everyone. Good design is about personal taste. I belong to the category of people who would sometimes rather put up with a sore back than an eyesore. In other words, for me, the most important thing is not always practicality; in some cases, aesthetics can be more significant. But I wouldn’t have a sofa that I couldn’t lie down on comfortably.How do you view the function of artistic representation in public spaces?Art, in my opinion, doesn’t need to have a definite function. That’s the whole point of art. Allowing it to be free. That way, each individual viewer can determine its function. Sometimes there are of course pre-set requirements for functionality or a certain given framework. For example, art in a roundabout has to conform to certain traffic laws. In public spaces, many people partake of the art. Some will think it’s ugly, others that it looks good, a third person that it’s a waste of tax money, a fourth that it’s fantastic. Art in people’s own private homes has been chosen by them for whatever reason. In public spaces though, art holds great significance. Regardless of whether the viewers like it or not. Art makes us react in one way or another. Which is good. If you react, you’re reminded that you’re alive. At least on a subconscious level. When people speak about artistic representation and the 1% rule, it often involves a thought of permanent art. How do you view the temporary and the evanescent in the context of artistic representation?Both the permanent and the temporary are of great value in my opinion. The 1% rule can give rise to a dilemma, as that financing often looks to get lasting value in return. At the same time, a temporary installation or something in that vein can add value to a place that will then hopefully live on. That way, you can still focus attention to a place without the actual piece still being there. So I think that both are important to public spaces.Should businesses have a responsibility to create a good living environment for the local population beyond creating profit-driven operations?At ICEHOTEL, we think about both. One doesn’t necessarily have to exclude the other. We want to create as good an experience as possible for the guests and visitors who come here. We work with nature and original art because we want it to be as genuine an experience as possible. We depend on nature and the river, so we think about choosing certain things over others, in order to cause as little damage to nature as possible. As for the local population here in Jukkasjärvi, most of them have a very positive view of ICEHOTEL being here. Operations can of course affect the local environment, especially during the construction period, but we always try to do it in the best way possible, so that nobody is affected negatively. Today, we present the second part of our article series focussing on different art forms, this time architecture: - Since a few years back, Chalmers Architecture organises a poetry evening every autumn. Established poets take turns with teachers and students who read their own and others’ poetry. This has caused a bit of a stir at the technology university. What does poetry have to do with architecture? And does art and technology really belong together? From ON ARCHITECTURE by Claes CaldenbyRead the full article at www.konstmuseetinorr.se-Next month, you’ll be able to read ON ARTISTIC REPRESENTATION by Vanja Larberg, a trained architect and visual artist and a social resources planning manager in Gothenburg. I WILL BURY YOU, KAKAN HERMANSSONSEPTEMBER’S TOUR VISITS4th - 11th of SeptemberJokkmokk, Jokkmokk’s church hall12th – 19th of SeptemberArvidsjaur, Arvidsjaur’s church hall21st - 30th of SeptemberHortlax, Hortlax's church hallHELLO PER! Konstmuseet i Norr has spoken to Per Hansson, architect at Henning Larsen Architects, and involved in Kristallen (the Crystal) - Kiruna’s new city hall and art museum alike, about everyday architecture, representation processes and attention to detail from a conservation perspective. What type of architecture inspires you?What architecture inspires me depends entirely on my mood. There is a Swiss architect called Peter Zumthor, whose work inspires me a lot. He’s at the forefront of the Swiss tradition, which is very precise and harsh but technically excellent. It’s a low-key architecture that all of Switzerland stands up for. Zumthor is behind Kunsthalle Bregenz in Austria, for instance. The Danish architect Jørn Utzon, who has now passed away, was another inspiring architect. His best known work is the Sydney Opera House, but personally, I prefer his smaller works like his own little house on Mallorca; it’s beautiful in a playful and poetic way. I’m also inspired by English architects who are good at everyday architecture and things that work. I’m mainly thinking of David Chipperfield who restored Neues Museum in Berlin. He’s also won the commission to do the new Nobel Centre in Stockholm.If you look at the current town hall in Kiruna by Artur von Schmalensee, there is an enormous attention to detail and material choices. Are the conditions there now to build similar houses, where prominent architecture can be combined with functionality and user friendliness? Conditions are of course different now, not least when it comes to what is expected of an architect. There are now comprehensive quality assurance systems that are constantly evolving, and it has become important to find ways of relating to them, so that aesthetical values aren’t lost in the experienced sense of the architecture. There is sometimes an unwillingness, or perhaps an uncertainty, from some clients when it comes to letting architecture cost a bit - which is largely because you don’t often talk about architecture itself, just about the values around it. But it’s not just about the client; it’s also about the reach you as the architect and the firm have with what you produce. Nowadays, there is often a different time aspect to take into account, since the time given for the production of new architecture is often brief. One of the differences between Kiruna’s existing town hall and the future one is that the wealth of detail that now exists will in part have to make way for an attempt to achieve an overall spatial experience, which will be prioritised over character. There is always a balance when you put more effort and involvement into certain parts and let other parts go with less work. Attention to detail is not a part of architecture that is dying though, and there are plenty of good examples of architecture putting great focus on detail. Johan Celsing, whose firm received the Kasper Salin prize last autumn for the new crematorium at Skogskyrkogården (the Forest Cemetery) in Stockholm, is one such architect.Tell us about your thoughts behind the design of Kristallen and the art museum’s premises!Our representation process is based on the people in the house, and even though the façade is important, the design starts from the inside out. Kristallen will consist of an open, public part, largely made up of the art museum’s premises, and that will in turn be surrounded by a more closed-off circular part. The shape follows the function and content of the operations, which is also represented in the building’s façade through an attempt to create a building that, through its design, invites participation. As an architect, you interact with users who won’t be the same or have the same requirements in 50 years’ time, and it becomes important to create a building that can handle change, even if there has been a clear thought behind the design of the architecture initially.In Kiruna, the conservation perspective touches on both physical and emotional aspects, and making use of materials and parts of the existing architecture is a balance. It will be important to keep the details that can be incorporated into the new building in a positive way. The conservation perspective shall neither be depreciated nor allowed to take over, and it has to include functionally defensible choices.More and more construction companies are now applying the 1% rule, and artistic representation in connection with various types of construction is becoming increasingly important. How does this add value to architecture? It’s important to bring the artists creating the artistic representations together with the responsible architects at an early stage to create a balance between the different forms of expression. Olafur Eliasson’s work with Harpa, Reykjavik’s new conference and concert hall, for instance, was based on the artistic representation also becoming the building’s façade. An excellent example of when architecture and artistic representation strengthen each other. Something that wouldn’t have been possible without close collaboration.A DONE DEAL OPENING IN RIKSGRÄNSEN ON THE 16TH OF AUGUSTWithout any money or technological solutions, akay and E.B Itso want to make a journey with a focus on personal meetings between individuals. Invited by Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum), the artists will go on a road trip in a moving art gallery and set up meeting points for conversations and bartering of stories and objects. The journey will begin in Riksgränsen on Saturday the 16th of August and two weeks later, they will reach Karesuando, which is the end point of the journey. Keep an eye out on the roads and don’t hesitate to share your story if you see akay & E.B Itso!ON STREET ART Earlier today, the first part of OM (ON), an article series focussing on cultural policy standpoints and practical needs in order to make the most of and develop Kiruna’s art-historical character, was published.-Most of the grey concrete walls have already been painted, but there are still a few empty surfaces within my reach. Mum is standing guard 20 metres away on one side and my big brother is standing next to me, keeping a lookout while I put on the gas mask. It’s icy cold outside, I get a cramp in my index finger and the cans are difficult to control. With great effort, I manage to get my tag onto the wall. Then, I make a smiley face and write ’Merry Christmas’ and it’s time to disappear from the scene of the crime. I go to bed happy that night, like a child on Christmas Eve.From ON STREET ART by Ruben Wätte. Read the full article at www.konstmuseetinorr.se.-Next month’s article ON ARCHITECTURE is written by Claes Caldenby, professor emeritus of architectural theory and history at Chalmers in Gothenburg. For four decades, he has also been part of the editorial team for the Arkitektur (Architecture) magazine.I WILL BURY YOU, KAKAN HERMANSSONAUGUST’S TOUR VISITS21st – 27th of AugustÖvertorneå, Övertorneå church hall28th of August - 3rd of SeptemberÄlvsbyn, Älvsbyn church hallHELLO JENNY!On a July afternoon, Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum) met Jenny Söderström. She runs Kristallen (the Crystal) in Lannavaara, and describes herself as a young woman, CEO and entrepreneur in an area that is extremely sparsely populated. We talked about the Northern Lights as an art form, culture’s influence on the future of the village and the importance of collaboration. TELL US A BIT ABOUT THE PLACE WHERE YOU LIVE AND WORKLannavaara is a small village surrounded by a lot of nature, quite far from the main road and with plenty of interesting people. The around 120 inhabitants of the village, the many new arrivals and the original population alike, are very open and easy-going. It’s an active village with a lot of real enthusiasts both in associations, cultural industries and in business. Since a few years back there are also a lot of religious elements. It’s a holy and delightful mess, and for such a small village it’s very rich.IS A RICH CULTURAL AND ARTISTIC SCENE IMPORTANT TO PROMOTE SMALLER VILLAGES’ IDENTITY AND CONTRIBUTE TO DEVELOPMENT AND GROWTH? In an area as sparsely populated as this, we are very dependent on the surrounding smaller villages, and it is incredibly important to collaborate between the villages. Collaboration is a must for sparsely populated areas in general if the different villages are to remain at all. It’s also very important to attract new people who can get involved and drive the development. That’s where I think that culture and all that it brings has a strong influence and a positive energy that makes people choose to stay in a place. Lannavaara wouldn’t have been what it is today if we hadn’t had clear cultural elements, not least through the almost unique collaboration between business and culture. But there are a number of different opportunities for utilising culture further to develop sparsely populated areas even more and to attract more visitors and people who want to stay in the village, so that we can grow a little bit further. As an individual entrepreneur, I think that I have quite a big responsibility for the development of the art scene. And I think that it’s important. It’s not about other people making demands, but I think that if you are an entrepreneur in a sparsely populated area you really have to know what you want, and you have to have your own driving force to see it through. I’d like to see more people getting involved in the art scene - we need a variety of both people and ideas.IN MID-AUGUST, ARTISTS AKAY & E.B ITSO WILL VISIT LANNAVAARA AND OTHER PLACES WITH THEIR PROJECT BYTT ÄR BYTT - DO YOU THINK THAT THERE IS A DIFFERENCE BETWEEN HOW ART IS RECEIVED IN SMALLER VILLAGES AS COMPARED TO CITIES? I find meetings between people very interesting; the exchange of thoughts and ideas, which akay and E.B Itso are exploring in their project. For a village as small as ours it’s always important to be visible in many different ways, which I think this project could help with. We need good ambassadors to attract people who haven’t yet been to this slightly odd and special place. Art can be so many different things and there are a number of ways to receive it, not least with the help of modern technologies that have meant a lot for those of us living in rural areas. But even if we don’t have the proximity to the big institutions, we have a different type of riches; the Northern Lights, which, to me, are a kind of art form. In a traditional sense, the availability and supply of art and culture is not as great in a small village as in a bigger city, that’s just the way it is. But I do think that creativity is given more space when you live in a small village as compared to in a bigger city. In a smaller place you have to do things yourself, which creates greater awareness and motivation. You reach people in a different way to in a city, since the target group tends to be wider in smaller villages, and turnouts are normally good. That’s part of what I really like; if you do something in a village as small as Lannavaara, people notice. That creates motivation in itself. In a bigger place it might not be so clear.DOES KIRUNA MUNICIPALITY’S CULTURAL POLICY TAKE THE PROMOTION OF THE MUNICIPALITY’S SMALLER VILLAGES INTO ACCOUNT? I feel that in Kiruna in general, art and culture have been given more and more room lately. At the same time, there is so much going on in the central parts of Kiruna right now that the villages, in general, have taken a bit of a back seat, which is understandable. I think that we in the villages have to get better at making ourselves felt, telling people that we exist and what we want, and being driving in issues that concern us. It’s about getting a good collaboration going between the municipality, associations and businesses.I WILL BURY YOU ON TOUR Kakan Hermansson’s exhibition I WILL BURY YOU has now opened in Kiruna, and on Tuesday the 3rd of July it will move on to Pajala where it will be shown at Tornedalsteatern (the Tornedal Theatre) up to and including the 9th of July. If you’re in the area, you’re more than welcome to come to our coffee evening and talk on the 3rd of July at 5.00 PM. If you can’t come to the exhibition in Pajala, there will be more opportunities in other towns in the county county - keep up to date with when and where in Norrbotten you can see this exhibition on our web page. project website. NEW ARTICLE SERIES Starting in August and for a year onwards we will publish a new article by a different art writer once a month on our web page. The articles will focus on cultural policy standpoints and practical needs in order to make the most of and develop Kiruna’s art-historical character. The first writer is Ruben Wätte who graduated from Konstfack (University College of Arts, Crafts and Design) in Stockholm with a master’s of Art in the Public Realm in 2013. Ruben’s previously exhibited art projects include Samhällsproblem (Societal Problems) at Liljevalchs’ spring salon in 2012, and last year, he released the book Terra Pericolosa - Farligt Land (Dangerous Land), which he describes as a "psychonautical travel book. It’s about what makes us humans so obedient and predictable, about the conflict between freedom and control and about our internal and external worlds’ many limits and possibilities." HELLO RAGNHILD! Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum) has spoken to Ragnhild Nilsson, Kiruna Municipality’s second vice chair of the Municipal Executive Board, recent doctoral candidate of political science at Stockholm University and fresh from being the inaugural speaker at Kakan Hermansson’s exhibition I WILL BURY YOU. We asked her what art she would choose for herself, about art’s place in society and about art as political standpoints. TELL US ABOUT THE LATEST ARTWORK THAT YOU BOUGHT I bought the latest addition of art to my home in New Zeeland just over three years ago. Maori craft in the shape of a strong, female fertility symbol that I was drawn to and that now has a place on the wall in my living room. HOW BIG A PART DOES ART PLAY IN OUR SOCIETY? It is hugely significant. In part, it’s about getting more tools to express yourself, not least for children and young people. It’s incredibly important to have the opportunity to develop several sides of yourself during childhood without having to perform. Another important part is political art and its ability to convey a message. That type of art has been and can continue to be a contributing factor to societal change. HOW DOES ART IN THE PUBLIC REALM AFFECT YOU? On the way to the Municipal Executive Board room in Kiruna Town Hall, there is a small statue of a sitting Sami that I’ve thought about. It, just like many other representations of Samis in the public realm in Kiruna, shows a curled-up posture which conveys a sense of being repressed. The proud and upright is missing in these representations. WHAT ROLE DOES ART PLAY IN POLITICAL DISCUSSIONS? When somebody else is setting the agenda for what is to be represented or shown, there is a strong risk that it will become a more accessible portrayal that lives up to stereotypes of a culture, but Sami art is very significant in the depiction of political events. Britta Marakatt Labba, for instance, illustrates Sami-political events surrounding the Alta uprising, which is incredibly fascinating. The recent events in Gállok have also been visualised through artistic expressions. This shows that art is a very important political form of expression. Art has an important role to play in holding up a mirror to different events, but also to phenomena. I’m thinking of Kakan Hermansson’s exhibition JAG SKA BEGRAVA DIG, which is about shining a light on domestic violence. It’s a way of waking people up and holding up a mirror to important issues, making them current through art. The issue of violence against women and domestic violence is an issue that should always be on the agenda, not least when it comes to Sami women and other national minorities in Sweden, who are a very vulnerable group. Kiruna Municipality has an action plan against domestic violence, and politically, it has been highlighted that knowledge, e.g. knowledge regarding the needs of the national minorities, must increase in the organisations that meet the victims. The issue has to continue to be highlighted so that it’s not forgotten. Being given the opportunity to open an exhibition with the type of art that Kakan has created and shining a light on my perspective as well as the general societal problem that this is is incredibly important. IS AN ART EXHIBITION SHINING A LIGHT ON THIS ISSUE A SMALLER COMPLEMENT OR A STRONG CONTRIBUTION? Art can both move and provoke a lot. I think that it’s part of art’s role to be provocative and create debate. The attention is what leads to change in the long run, and I’m convinced that art plays an important part in the development of society. LILLA NORR AT KIRUNAFESTIVALEN Lilla Norr (Little North) will be at Kirunafestivalen (The Kiruna festival) with pedagogical project Respekt (Respect). The project creates a forum where young people can make themselves heard and voice their opinions. There will be workshops taking place during the festival to inspire young people to express themselves. You’ll find us in the festival area alongside Ungdomens Hus (Young People’s House).I WILL BURY YOU Kakan Hermansson’s exhibition I will bury you opens on the 26th of June at 4.00 PM at Giron Sami Teahter in Kiruna. Don’t miss it!Kakan Hermansson trained at Konstfack (University College of Arts, Crafts and Design) in Stockholm, focussing on glass and ceramics. Jag ska begrava dig will be her first solo exhibition and its theme is men’s violence against women.A DONE DEAL WITH AKAY & E.B ITSOAt the end of May, akay and E.B Itso were in Kiruna to do research for their upcoming project Bytt är bytt. The artists got to travel quite a bit in the municipality and also gave a lecture for students at upper secondary school Hjalmar Lundbohmsskolan (the Hjalmar Lundbohm School). In August, akay and E.B Itso will travel in and around Kiruna in a moped car that is also a gallery, and engage in bartering. In exchange for stories and other things that people choose to barter, they will receive an artwork signed by the artists.HELLO KENT!Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum) has spoken to Norrbotten County Council commissioner Kent Ögren (S, Social Democratic Party) about his first memory of art, the importance of art in the public realm and the responsibility politicians have for a vibrant cultural environment.IS THERE AN ARTWORK THAT YOU WISH YOU HAD IN YOUR HOME?I’d love to have Skriet (the Scream) by Edward Munch hanging on my wall at home. I have a wall in the living room where a painting like that could have pride of place. Although, how art is valued can of course differ. I recently found an artwork that I created myself when I was little and spent a few weeks in hospital. I was about seven and had painted a dog on a pane of glass. I was so pleased when I found it because it was still intact. Now I keep it in a special place in my bookcase.IS ART AS A FORM OF EXPRESSION NECESSARY, AND HOW DOES IT AFFECT PEOPLE AND THEIR ENVIRONMENT? Art is definitely necessary as a form of expression. We’ve noticed that art at care centres, for instance, helps people in their recovery process. Art in the public realm is also significant for making people come together and giving them a sense of community, and is really important for a town’s or region’s identity. In Norrbotten County Council we’ve shown our agreement with this idea by deciding to apply the 1% rule. When we invest in buildings and premises there shall be room in the budget for 1% of the total investment cost to go to the creation of public, artistic representations. So it’s not just about hanging a few paintings, but about involving artistic thought in the design of the premises. My hope is that we’ll make the design of our buildings appear softer, so that when you are in a building, you feel comfortable and contented by the artistic design being connected to the architecture.HOW BIG A RESPONSIBILITY DO YOU THINK THAT POLITICIANS HAVE WHEN IT COMES TO PROTECTING ART’S PLACE IN SOCIETY, AND HOW FAR SHOULD POLITICAL INFLUENCE BE ALLOWED TO GO?We politicians have a responsibility to ensure that there is art in the public realm, and that there are artistic representations that can create the calm environments that are needed; a fountain, a surface of water or an artwork that both evokes feelings and is questioned and discussed. It’s important though that we politicians don’t get involved in the details. It would be just as silly to restrict commissions of artistic design without letting artistic freedom rule as it would be for me to decide how an artist painting a painting should do the lines. Politicians should ensure that the resources are there, and then you should, in the best of worlds, let several artists come up with ideas and thoughts about the design and move on from there.WHAT POTENTIAL DO YOU SEE IN CULTURE AND ART AS GROWTH FACTORS FOR NORRBOTTEN? There seems to be a trend where the attraction of a town or village isn’t just about whether you can get a job and a place to live, but just as much about what the cultural environment looks like. Soft values are starting to become increasingly important for people when they choose where to move to. It is very important that we stimulate development in the cultural sector, putting great focus on children and adolescents. By the time we reach adulthood we’ve often had time to pick up preconceived ideas about most things, and it can be a long and arduous process trying to change those ideas. If we are to achieve a new attitude towards culture and art, we have to start with children and adolescents.WHAT DO YOU IMAGINE NORRBOTTEN’S ART MAP TO LOOK LIKE IN TEN YEARS’ TIME? We’ll have a stable and developed county art museum in Kiruna. To create public debate around art, this period will also have seen the development of other permanent intersection points for artistic expression. They will work as links in the development of Norrbotten’s artistic environment. Education-wise, we’ll hopefully have created a step in-between university level national art education and the county’s preparatory art programmes. I also hope that the mining towns will be thinking about cultural planning, and will have very advanced thoughts of art in that system when it comes to the development of the towns.AKAY & E.B ITSO COME TO KIRUNA akay and E.B Itso have gotten hold of a moped car for their upcoming project and are now in the process of turning it into an archive on wheels for their road trip to the villages around Kiruna. During the last week of May, they will be in Kiruna to prepare their project.Is there a place that you don’t want them to miss? Get in touch with us! KAKAN HERMANSSON ABOUT CRAFT, ART AND FEMINISM This May, we will release a video where Kakan shares her thoughts on craft, art and feminism and tells us more about her upcoming exhibition I will bury youwhich opens in Kiruna on the 26th of June. Keep an eye out for the video at www.konstmuseetinorr.se. HELLO KRISTINA!Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum) has spoken to Kiruna Municipality commissioner Kristina Zakrisson (S, Social Democratic Party) and discussed nature as an art form, the 1% rule and the value of a county art museum in Norrbotten. WHAT HANGS ABOVE YOUR LIVING ROOM SOFA?Above one of the sofas is a window facing the pine trees outside and above the other is a larger window facing the river. Perhaps I like nature so much because I was born in a village, or it’s because I like nature so much that I live in a village. For me, nature is a work of art in itself, but one piece that I have always thought was fantastic is a wood sculpture by Rolf Suup, which is in his gallery in Svanstein. It looks like a big egg with several smaller eggs inside that you just want to go up and touch.DO WE NEED ART AS A FORM OF EXPRESSION?Yes, absolutely. Art’s effect on us is individual - depending on what you see and how you experience what you see. Even if you are looking at the same artwork, whether it’s a painting, a sculpture or something else, you can experience it in different ways. That is indeed the case with all types of culture, but art affects us much more than we think. Art can have different purposes depending on what you want to achieve. If you imagine a hospital environment, for instance, art can be calming. In the same way, art can be initiating and give an energy boost - regardless of your age. Through good communication and accessibility you reach new target groups, and it is important to create encounters with art for children and adolescents; partly to strengthen interest in and knowledge about art, but also to awaken desire and inspiration for people’s own creativity, which in the long run creates an audience for art in higher age brackets as well.HOW DO YOU THINK ART IN THE PUBLIC REALM CAN INFLUENCE A TOWN’S OR REGION’S IDENTITY? Art can, for instance, show the proximity to Sami culture and reflect Kiruna’s inhabitants’ interest in the outdoors and love for nature. A town with a rich cultural scene will also become attractive for people to move to and live in. To look after and develop art as a growth factor for Kiruna and for the region, it is important to create spaces for it and opportunities for people to partake of various cultural and artistic experiences. THE 1% RULE IS CURRENTLY APPLIED TO REBUILDS, EXTENSIONS AND NEW BUILDS IN KIRUNA; AN INVESTMENT INTO ARTISTIC REPRESENTATION THAT HAS ALSO BEEN ADOPTED BY NORRBOTTEN COUNTY COUNCIL. There is a political responsibility to protect the place and accessibility of art and culture in society. For this reason, the 1% rule is very good. It obviously means a lot that the county council decided to invest in public art as well. When the county council builds a new hospital in Kiruna, a fairly large proportion of the resources will, in various ways, be made available for artistic representation. A new build like Raketskolan (the Rocket school) is a fine example of successful architectural design and artistic representation that have developed in tandem. NORRBOTTEN IS GEOGRAPHICALLY VERY LARGE AND MUNICIPAL CONDITIONS DIFFER. HOW DO YOU SEE THE COUNTY ART MUSEUM IN KIRUNA ENGAGING NORRBOTTEN COUNTY? Since we consist of many small towns and villages far from each other, a county art museum can spread the various towns’ and villages’ identity, soul and culture to each other. That can create a sense of community in a county where people are far apart. Thanks to the county art museum, the county can get its name onto the artistic map. We have a rich cultural scene and vast and unique art collections. Nowhere near enough people are aware of that.MON GALGGAN HÁVDÁDIT DU, KAKAN HERMANSSONMÁTKEČÁJÁLMASBÁIKKIT GOLGGOTMÁNUS1-10/10Árjepluovve, Árjepluove girku11-18/10Julevu, Julevu duopmogirkosearvvi searvegoddevuostáiváldinISO MÁTKKOŠTA NORRBOTTENISUglycute filbma ISO lea johtán ollu filbmafestiválaid mielde miehtá riikka ja lea hede fas Norrbottenis. Golggotmánus sáhtát oaidnit filmma ISO čuovvovaš báikkiin:16/10Bájil. Bájila Folkets Hus, Bájil dii. 19.0022/10 Norrbottens museum, Julevu dii. 18.3023/10 Jiellevári musea, Jiellevárri dii. 18.00DÁIDDALAŠ HÁBMEMA BIRRAOtná beaivve rájes sáhtát lohkat goalmmát oasi artihkkalráiddus :-Soitet leat fearggat. Bázzi lagamus nurkki, badjošis mii fávrroša buot bajábealde, lea tomáhttaruoksat, bázzi gasku lea čuovgat okrafearggat ja maŋemus mii lea seavdnjat dego beare plastihkkabusse viidnegávppis sáhttá leahkit.Váldon Vanja Larbergga KONSTNÄRLIG GESTALTNING Loga olles artihkkala www.konstmuseetinorr.se -Boahtte mánu sáhtát lohkat Kathrine Winkelhorne OM CULTURAL PLANNING, kulturprodušeanta ja oahpaheaddji Malmö allaskuvlla Kultur- och mediaprodukšuvnnasHEJ JENS!Konstmuseet i Norr lea ságastan Jens Thoms Ivarssonain, hábmejeaddji ja hoavdahábmejeaddji ICEHOTEALLAS Čohkkirasas, su ruovttu buoremus diŋgga birra, dáidda doaibma ja árvu gaskaboddasaš govvemis.Lea go dus diŋga masa liikot eanemusat du ruovttus?Mon láven bidjat ovdan sierra diŋggaid, nu dat rievdá veaháš. Juste dál gos mii orrut Čohkkirasas de lea loppisgávdnan maid gávdnen Nysunddas, unna báralámppu mainna dolasta lámpooljju. Dat lea buoremus diŋga dál. Ja de álot gávdnojit diŋggat maid sávvá ahte soamesiin boahtteáiggis sáhttá atnit, Poul Kjaerholms viessogálvvut leat dakkár ovdamearka. Dál lean ieš hábmejeaddji, muhto mon duođas jáhkán ahte hábmen lea oalle dehálaš muitit, buohkaide. Buorre hábmen hán lea oaivila ja mágu birra. Mon gullon dan jovkui geas lea sealgi bávččas mihá buoret go čalbmi. Munnje ii leat álo nu ahte praktihkka lea deháleamos, muhto estetihkka sáhttá muhtimin leat deháleappot. Muhto de mus ii leat tv-soffa gos ii mana vealládit vuohkkasit.Got don geahča dan dáiddalaš hábmema doaimma dan almmolaš lanjas?Dáidda, mu oaivilis, ii dárbbaš atnit makkárge celkojuvvon doaimma. Dat lea dat mii lea jurdda dáidagiin. Ahte galgá leat friddja. Nu láhkái juohke geahčči ieš beassá mearridit dan doaimma. Muhtimin lea dieđusge ovdagihtii celkojuvvon gáibádus doaimmas dehe muhtin addon rámmat. Sáhttá leat omd. rondealladáidda mii ferte čuovvut muhtin johtolatnjuolggadusaid. Almmolaš lanjas hán ollu olbmo váldet oasi dáidagis. Muhtimiid mielas lea ropmi, muhtumiid mielas čáppat, goalmmát mielas lea dušši golahit vearromáksiid ruđaid, njealját mielas lea issoras buorre. Dáidda priváhta ruovttus lea ieš válljen sierra ákkaid dihte. Dan almmolaš lanjas dáidagis lea goitge oalle stuorra mearkkašupmi. Beroškeahttá jus geahčči liiko dan dehe ii. Dáidda ožžon min reageret soames láhkái. Mii lea buorre. Jus reagere de hán muittohuvvo ahte eallá. Goitge vuolit diehtomielalaš dásis.Go ságasta dáiddalaš hábmema birra ja 1 %- njuolggadusa birra de dat dávjá siskkilda jurdaga ahte lea bistevaš dáidda. Makkár lea dan gaskaboddasaš ja oanehisáiggi oktavuođas dáiddalaš hábmemiin?Sihke bistevaččas ja gaskaboddasaččas lea stuorra árvu mu mielas. Sáhttá leahkit čuolbman 1%- njuolggadusain go dávjá ruhtademiin lea ohcame bistevaš árvvu. Seammás gaskaboddasaš dáida dehe sullásaš addit árvvu báikái ja mii dan maŋŋil sávahahtti eallá mannat. Nu láhkái sáhttá bidjat deattu báikái váikko ieš dan dáida ii bádje dasa. Nu goappešagat mu mielas leat dehálaččat dan almmolaš lanjas. Galggalii go gávdnot ovddasvástádus fitnodagain ráhkadit buori eallinbirrasa báikkálaš álbmogii earret go ráhkadit vuoitojođiheaddji doaimma báikkis?ICEHOTEALLAS mii jurddašit goappeš beliid. Dat nubbi ii dárbbaš hilgut dan nuppi. Mii háliidit ráhkadit nu buori vásáhusa go vejolaš gussiide geat bohte diehke. Mii bargat luondduin ja origináladáidagiin, ja dan mii bargat dan dihte go mii háliidit ahte dat galgá leahkit nu duohta vásáhus go vejolaš. Mii leat sorjavaččat luonddus ja eanus, ja jurddašit danin válljet eret muhtin diŋggaid ja válljet iežáid mat vahágahttá luonddu nu unnán go vejolaš. Mii guoská báikkálaš olbmuid dáppe Čohkkirasas de eanemusat liikojit oalle sakka ahte ICEHOTEL gávdno dáppe. Dieđusge doaibma sáhttá váikkuhit lagašbirrasa, erenoamážit dan botta go huksejit, muhto mii geahččalit olles áiggi buoremusat bargat vai ii galgga čuohcat soapmásii heajus láhkái. Odne ovdanbuktojuvvo nubbi oassi min artihkkalráiddus deaddu sierra dáiddaforpmaide, dán háve arkitektuvra:-Chalmersa Arkiteaktaskuvllas lea juo máŋggaid jagiid leamaš poesiijaeahket juohke čavčča. Sajáiduvvan poehtat leat oahpaheddjiid ja studeanttaid olis geat lohket iežase ja earáid divttaid. Dat lea boktán stuora fuomášumi teknihkkalaš allaskuvllas. Mii dahkamušaid poesiijas lea arkitektuvrrain ?Gullogo dáidda ja teknihka duođai ovttas.Váldon ARKITEKTUVRRA BIRRA, Claes CaldenbyLoga olles artihkkala www.konstmuseetinorr.se-Boahtte mánu sáhtát lohkat DÁIDDALAŠ HÁBMEMIS, Vanja Larberg, válmmas arkiteakta ja govvadáiddár sihke plánajođiheaddji Göteborgga resursahálddahusas. MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU, KAKAN HERMANSSONA ČAKČAMÁNU TURNÉABÁIKKIT4-11/9Johkamohkki, Johkamohki searvegoddedállu 12-19/9Arvidsjávri, Arvidsjávrri searvegoddedállu21-30/9Hortlax, Hortlaxi searvegoddedálluHEJ PER!Davvi dáiddamusea lea sárdnon Per Hanssoniin, arkiteakta Henning Larsen Architects ja bargá maid -Kristállas- Girona ođđa gávpotdáluin ja seamma dáiddamuseain, árgabeaivvearkitektuvrrain, hábmenproseassaiguin ja fuolaha detáljjain seailluhanperspektiivvas.Man soarttat arkitektuvra movttiidahttá du?Mii arkitektuvrraid movttiidahttá vuolgá das makkár beaivemiella lea. Gávdno sveitsalaš arkiteakta Peter Zumthor, gean barggut movttiidahttet mu sakka. Son lea sveitsalaš árbevieru njunnosis, mii lea hui dárkil ja doaŋggas muhto teknihkalaččat erenoamáš.Dat lea jaskes arkitektuvra mas oppa Sveitsa doarju. Zumthor lea earet eará Dáiddahálla Bregenza duogin Nuortariikkas. Dánskalaš Jørn Utzon, gii lea jápmán, lea nubbi movttiidahtti arkiteakta. Su eanemus dovddus barggut leat operadállu Sydneys, muhto ieš anán buorebun su unnit bargguid dego su unna visoža Mallorcas, dat lea čáppat skálkát ja poehtalaččat. Mu movttiidahttet maid eaŋgalaš arkiteavttat, geat leat čeahpit árgabeaiarkitektuvrras ja diŋggain mat doibmet. Ovddageahčen jurddašan David Chipperfield gii ođastuhtii Neues Museuma Berliinnas. Son lea maid vuoitán barggu ođđa Nobelguovddážis Stockholmmas. Jus geahččá dálá Artur von Schmalensee gávpotdálu Gironis dan hirbmat fuolalaš detáljjaid ja materiálaválggaid. Leago vejolaš bigget seammalágan dálu odne gos sáhttá ovttastahttit erenomaš arkitektuvrra mii lea vuogálaš ja praktihkalaš?Eavttut leat earát odne, ii unnimus mii vurdojuvvo arkiteavttas. Odne lea viiddis kvalitehtasihkkarastinsystema mii jámma ovdána ja lea dehálaš gávdnat forpmaid mot jurddašit dáid, nu ahte estehtalaš árvvut eai boađe láhppot dan vásihan arkitektuvra dovddus. Lea muhtumin vuosteháhku,dehe soaitá baica eahpesihkkarvuohta, muhtin diŋgojeddjiin geahččalit arkitektuvrra leahkit hálbi- mii stuora oassái vuolgá das ahte ii sárdnojuvvo arkitektuvrras muhto dan sajis birastahtti árvvuin. Muhto dat ii guoskkat beare diŋgojeaddji muhto maid mot arkiteaktan ja doaimmahahkan olaha dainna man doaimmaha. Odne lea maid dávjá eará áigeaspeakta jurddašit, go áigi mii addojuvvo ođđa arkitektuvrra buvttadeapmái dávjá lea oatni. Okta earru otná gávpotviesu ja boahttevaš gávpotviesu gaskkas, lea dat detáljariggodat mii odne lea vissis muddui molsojuvvon viggamuššan ollislaš birasmuosáhussii, mii šaddá hálddašeaddji dovdomearkan. Lea álo dásseárvu gosa bidjá váivvi ja doaimmaid dihto osiide ja sálle eará osiid leahkit unnit barggu vuolde. Fuolaheapmi detáljjain ii leat goitge láhppome arkitektuvrras ja gávdnojit máŋggat buorit ovdamearkkat arkiteavttain geat bidjet stuora deattu jur detáljjaide. Johan Celsius, gean kantuvra oaččui Kasper Salin-bálkašumi dán čavčča ođđa krematoriijas Skogskyrkogatanis Stockholmmas lea okta dain namain.Muital vehá jurdagiin Kristálla ja dáiddamusea lanjaid hábmemis!Min hábmenproseassa vuolgá dálu olbmuin ja maid jus ovdabealit leat dehálaččat hábmen álgá siste olggos guvlui. Kristálla boahtá siskkildit rabas almmolaš oasi mas stuorimus oassái bohtet leahkit dáiddamusea lanjat ja man lassin birastahttá giddejuvvon riekkis- oassi. Foarbma čuovvu dárkkuhusa ja doaimma sisdoalu, mii maid govviduvvo dálu ovdabealis viggamuššan luovvat biggega mii hámiinis bovde oassálastit. Arkiteaktan leahkit vuorrováikkuhusain geavaheddjiiguin geat eai boađe leahkit seamme dehe eaige boađe bidjat seamma gáibádusaid viđalot jagi geažis ja šaddá dehálažžan luovvat biggega mii sáhttá giehtaguššat nuppástusa, vaikko livččii leamaš čielga jurdda arkitektuvrra hábmemis álggadettiin. Gironis guoskkaha seailluhan perspektiiva sihke fysalaš ja dovddolaš aspeavttaid ja fuolaheapmi materiálas ja osiin dálá arkitektuvrras lea árvvoštallama vuoláš. Šaddá dehálaš seailluhit daid osiid maid sáhttá ovttastit positiivvalaš vugiin ođđa biggegii. Seailluhanperspektiivva ii sáhte hejošit iige váldit badjel ja dat ferte siskkildit doaibmi bealuštanvejolaš válgga.Odne heivehit eanet ja eanet hukseheaddjit 1%-njuolggadusa ja dáiddalaš hábmen sierra soarttat biggegiid oktavuođas šaddá ain dábáleappo. Got dát buktá eanet árvvu arkitektuvrii?Lea dehálaš juo árrat ovttastahttit dáiddáriid geat dahket dáiddalaš hábmema vásttolaš arkiteavttaiguin hábmen dihte dássedeattu sierra olggosbuktojumiiguin. Olafur Eliassona barggut Harppa, Reykjavika ođđa konfereansa – ja konseartalanja oktavuođas, vuođđuduvai ovdamearkka dihte ahte dáiddalaš hábmen maid šattai biggega ovdabeallin. Erenomáš ovdamearka das got arkitektuvra ja dáiddalaš hábmen nanostahttet nuppiideaset. Juoga mii ii livčče leamaš vejolaš lagas ovttasbargguhaga.LONUHUVVON LEA LONUHUVVON Ruđahaga ja allateknologalas čovdosiidhaga akay ja E.B Itso háliida dahkat reaissu deattuhemiin persovnnalaš čoahkkima olbmuiguin. Davvi Dáiddamusea bovdehusas dáiddárat reisejit luoddatuvrra jorri dáiddahállas ja ceggejit čoahkkananbáikkiid ságastallamiidda ja historjjá ja diŋggaid lonuhusgávppiide. Mátki vuolgá Riksgränsenis lávvordaga 16/8 ja guokte vahku maŋŋel olle Gárasavvonii mii lea reaissu loahppastašuvdna.Ane čalmmis luottaid alege eahpit muitaleamis iežat muitalusa jus áiccat akaŧ& E.B Itso!GÁHTTADÁIDAGA BIRRA Árabut odne almmostahtto vuosttaš oassi OM:as, artihkkalráidu mas deattuhuvvo kulturpolitihkalaš oaidnu ja praktihkalaš dárbu váldit vára ja ovddidit Girona dáiddahistorjjálaš sárgosa.-Eanas oassi dain ránes betoŋgaseinniin lea juo molejuvvon muhto lea ain moadde guoros labi mu olámuttus. Eadni čuožžu 20 mettara mus nuppi bealde ja várdeha, mu stuoraviellja čuožžu mu guoras muhto guovlá nuppi guvlui dan bottago bijan gásamáskka. Lea ruostačoaskkis olgun, Čuvddi geassá ja burkkiid lea váttis atnit čalmmis. Stuora váivviin lihkostuvan darvehit dáhkis gitta. Dan maŋŋel dagan ilolaš ádjá ja čálán buori juovlla, dasto lea áigi jávkkihit rihkošbáikkis. Nohkihan lihkolažžan dan eahkeda, dego mánná juovlaruohta.Ruben Wätte GÁHTTADÁIDAGA BIRRALoga olles artihkkala www.konstmuseetinorr.se-Boahtte mánu artihkal ARKITEKTUVRRAS lea Claes Caldenby čállán, arkitektuvrra teoriija ja historjjá boarrásit professor Chalmerssas Göteborggas. Son lea maid measta njeallje jahkelogi Arkitektur aviissa redakšuvnnas.MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU KAKAN HERMANSSONA TURNEABÁIKKIT BORGEMÁNU21-27/8Övertorneå, Övertorneå searvegoddedállu28/8-3/9Älvsbyn, Älvsby searvegoddedállu21-30/9Hortlax, Hortlax searvegoddedálluHEJ JENNY!Muhtin eahkesbeaivve suoidnemánus Davvi Dáiddamusea deaivvadii Jenny Söderströmiin. Son doallá Kristálla Látteváris ja govvida iežas nuorra nissonin, VD ja fitnodateaiggát ravddamus doaresbealde. Mii ságasteimmet guovssahasain dáiddafoarbman, kultuvrra váikkuhusas gili boahtte áigái ja ovttasbarggu dehálašvuođas.MUITAL VEHÁ BÁIKKIS GOS ORUT JA VÁIKKUHATLáttevárri lea una giláš man luondu birastahttá, oalle guhkkin eret stuora luottas gos leat máŋggat hirbmat miellagiddevaš olbmot. Gili sullii 120 olbmo, sihke oassi sisafárrejeaddjit ja vuođđoálgosaš olbmot leat rabasmielagat ja hávskit. Dat lea aktiivva gilli gos leat olu ealljáris olbmot sihke servodateallimis, kultuvrralaš ealáhusain ja fitnodateallimis. Moadde jagi dás maŋos leai maid oalle olu vuoiŋŋalaš sárggus. Dat lea sihke ávdugas ja somás seaguhus ja vaikko lea unni lea hirbmat rikkis gilli.LEAGO DEHÁLAŠ RIKKIS KULTUR- JA DÁIDDALAŠEALLIMIIN OVDDIDIT UNNIT SERVODAGA IDENTITEHTA JA VÁIKKUHIT OVDÁNEAPMÁI JA STUORRUMII?Nu hárveorru guovlu go dát lea mii leat sorjavaččat una servodagain lahka birrasis ja lea hirbmat dehálaš ahte gilit barget gaskaneaset. Ovttasbargu lea vealtameahttun doares bealde, vai sierra gilit obanassiige čevžet. Lea maid hirbmat dehálaš geasuhit ođđa olbmuid iežas lusa geat sáhttet šaddat dollasielut ja jođihit ovdáneami. Das jáhkán kultuvrras ja buot man dat mielddisbuktá ja lea stuora váikkuhus ja positiivvalaš energiija mii dagaha ahte olbmot válljejit orrot . Láttevárri ii livčče leamaš dat mii dat lea odne jus mis ii livčče leamaš kultuvra čielga ráhkadusoassin, áinnat measta erenomáš ovttasbargguin ealáhuseallimiin ja kultuvrrain. Muhto leat máŋggat sierra vejolašvuođat niktet kultuvrra eanet ovddidan dihte doares beale guovllu vel eanet, geasuhan dihte gallededdjiid ja olbmuid geat háliidit orrot gillái nu ahte sáhttit stuorrut veháš vel. Oktonas fitnodateaiggádin mu mielas mus lea oalle stuora vástu vai dáiddalašeallin galgá ovdánit. Ja mu mielas dat lea dehálaš. Ii leat jearaldat das ahte earát gáibidit dan mus muhto jáhkán jus galgá leahkit fitnodateaiggát ravda beale guovllus ferte duođai diehtit maid háliida ja ferte leahkit iežas dáhttu čađahit dan. Háliidivččen ahte livččiimet vel eanet geat áŋgiruššet dáiddalašeallimis- dárbbahuvvo variašuvnna sihke olbmuin ja ideain.BORGEMÁNU GASKKAMUTTUS GALLEDIT DÁIDDÁRAT AKAY OCH E.B ITSO EARET EARÁ LÁTTEVÁRIS PROSEAVTTAINIS LONUHUVVON LEA LONUHUVVON-JÁHKÁTGO AHTE LEA EARRU DÁIDAGA VUOSTÁVÁLDIMIS UNNIT SERVODAGAIN STUORIT GÁVPOGIID EKTUI?Juste deaivvadeapmi olbmuid gaskkan mu mielas lea hui miellagiddevaš, jurdagiid ja ideaid molsun dego akay och E.B Itso dutká prošeavttastis. Nu una gilážii go min lea álo dehálaš šaddat oainnusin máŋgga sierra ládje, man mun jáhkán dát prošeakta sáhttá veahkehit. Buorit sáttaolbmot leat juoga man duohken mii eallit geasuhan dihte olbmuid geat eai vel leat leamaš dáppe dán originála ja erenomáš báikkis. Dáidda sáhttá leahkit nu olu ja das leat eatnat sierra vuogit váldit dan alccesis, erenomážit otná teknihka mii lea mearkkašan olu midjiide geat orrut ravda bealde. Muhto maid vaikko mii eat leat liikka lahka stuora lágádusaid mis lea earálágan riggodat. Guovssahasat munnje leat muhtinlágan dáiddafoarbma.Árbevirolaš mearkkašumis dáidaga ja kultuvrra geavaheapmi ja fálaldat lea unnit una servodagas go stuorit gávpogis, nu lea beare. Dan sajis jáhkán hutkkálašvuohta oažžu stuorit saji go orru una gilážis go veardida stuorit gávpogii. Unnit báikkis ferte ieš fáhtet áššiide mii luovvá stuorit diđolašvuođa ja ealju. Olmmoš olaha eará ládje go stuora gávpogis go ulbmiljoavku lea viidát unnit servodagas ja oassálastin lea buorre. Dat lea oassi man mun anán árvvus jus dáhká juoidá nu una servodagas go Látteváris nu dat fuomášuvvo. Dat iešalddis luovvá ealju. Stuorit báikkis dat ii leat liikka čielggas.VÁLDÁGO GIRONA GIELDDAPOLITIHKKA VUHTII OVDDIDIT UNNITSERVODAGAID?Gironis oppalaččat mun dovddan ahte dáidda ja kultuvra maŋemus áigge lea ožžon ain eanet saji. Seamma áigge dáhpáhuvvá jur dál nu ollu guovddáš Gironis ahte gilit dávjjimustá vajálduvvet, mii lea ipmirdahtti. Jáhkán ahte gilit fertejit leahkit buorebut muittuheamis, muitalit ahte mii gávdnot, maid mii háliidit ja leahkit gergosat vuodjit jearaldagaid mat guoskkahit min. Dat mearkkaša olu ahte oažžut buori ovttasbarggu gieldda, servviid ja ealáhusa gaskkan. MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU TURNEAN Dál Kakan Hermannsonis lea čájáhus MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU vihahuvvo Gironis ja distaga 3/7 dat vuolgá Pájilii gos dat čájehuvvo Durtnosleagi tehteris 9/7:đa rádjái. Don gii leat nurkkiin leat bures boahtin ságastangáffeeahkedii 3/7 dii. 17. Jus dus ii leat vejolašvuohta galledit čájáhusa Pájilis bohtet dilálašvuođat eará báikkiin leanas- čuovo mielde min ruovttusiiddus gos ja goas Norrbottenis don sáhtát oaidnit čájáhusa.projektets webbsida.OĐĐA ARTIHKKALRÁIDU Borgemánu rájis jagi ovddos boahtit mii oktii mánus almmostahttit dáiddasuorggi sierra čálliid ođđa artihkkala min webbasiiddus. Artihkkaliin lea deaddu kulturpolitihkalaš oainnus ja praktihkalaš dárbbuin váldimiin vára ja ovddidemiin Girona dáiddahistorjjálaš sárgosa. Vuosttažin olggos lea Ruben Wätte gii válddii masterdutkosa Dáidda albmot reklámas Dáiddaskuvllas, Stockholmmas. Ruben lea ovdal earet eará čájehan dáiddaprošeavtta Servodatproblemat Liljevalchs giđđasaloŋggas 2012 ja lea diibmá almmostahttán girjji Terra pericolosa- Váralaš riika man son ieš govvida “psykonavdalaš reaisomuitalussan”. Dat muitala mii dahká min olbmuid nu jegolažžan ja éinnostahttin, giččus friddjavuođa ja bajilgeahču gaskkan sihke min siskkit ja olggut máilmmi máŋggaid ráddjehusaid ja vejolašvuođaid gaskkan.HEJ RAGNHILD! Davvi dáiddamusea lea sárdnon Ragnhild Nilssoniin, Girona gielddagielddastivrra nuppi sadjásaš sátnejođiheddjiin, ođđa stáhtadieđa doktoránta Stockholmma universitehtas ja dál áigeguovdilis vihahanságadoalli Kakan Hermanssona čájáhusas MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DU. Mii jearaimet man dáidaga son vállje alccesis, dáidaga báiki servodagas ja dáidda politihkalaš oaidnun. MUITAL DU MAŊŊEMUS SKÁHPPON DÁIDAGA BIRRA Maŋemus lasáhusa dáidagii skáhppon Ođđa Zeelandas badjelaš golbma jagi áigi. Maoralaš dáiddaduodji mii govvida nanu nissonsymbola ja šattolašsymbola masa ohcalin ja mii dál lea ožžon saji mu beaivelanja seainnis. MAN STUORA ROLLA LEA DÁIDAGIS MIN SERVODAGAS? Das lea stuora mearkkašupmi. Dat guoskkaha ahte oažžut eanet neavvuid albma buktit iežas, iige beare mánáide ja nuoraide. Lea hirbmat dehálaš rávástuvvama áigge oažžut vejolašvuođa ovddidit máŋggaid beliid alddis čađahangáibádusahaga. Nubbi dehálaš oassi politihkalaš dáidda ja dan nákca sirdit dieđu. Dan soarttat dáidda lea leamaš ja sáhttá ain ovddos leahkit lasse ágga servodaga rievdamii. MOT ALMMOLAŠ DÁIDDA GUOSKKAHA DU? Manadettiin Girona gávpotdálu gielddastivralatnjii gávdno una bázzi mii govve sámi čohkkut, man mun lean jurddašan. Dat, dego máŋga eará hábmemat sámiin Girona almmolaš lanjas govvidit rumašguottu guoggut mii buktá dovddu vulos deddojuvvon. Rámppas, njuolggo čielggat váilu dáin hámiin. MAKKÁR ROLLA LEA DÁIDAGIS POLITIHKALAŠ SÁGASTALLAMIS? Go soamis bidjá beaiveortnegii mii dat lea man galgá hábmet dehe čájehuvvot lea riska ahte dat šaddá rabas govvideapmi mii deavdá sablonagovaid kultuvrras, dan bottago sámi dáidagis lea hirbmat stuora mearkkašupmi ovdamearkka dihte govvidit politihkalaš dáhpáhusaid. Britta Marakatt Labba čielggada ovdamearkka dihte dáidagiiddis bakte sámepolitihkalaš dáhpáhusaid Álttastuimmis. Mii lea hirbmat miellagiddevaš. Galloga dáhpáhusat maid easkabáliid leat hábmejuvvon dáiddalaš olggosbuktimiin. Juoga mii čájeha ahte dáidda lea hui dehálaš politihkalaš olggosbuktinvuohki. Dáidagis lea dehálaš rolla speadjalastit sierralágan dáhpáhusaid muhto maid hámiid. Jurddahalan Kakan Hermanssona GALGGAN HÁVDÁDIT DU man dárkkuhussan lea govvidit veahkaváldima lagasgaskavuođain. Dat lea vuohki boktit olbmuid ja speadjalastit jearaldagaid ja oažžut daid áiggeguovdilin dáidaga bakte. Jearaldat veahkaváldin nissoniid vuostá ja veahkaváldin lagasgaskavuođain mii lea jearaldat mii dárbbaha álo leahkit áiggeguovdil. Erenomážit go lea jearaldat sámi nissoniin ja Ruoŧa eará našuvnnalaš minoritehtain mat leat hirbmat uhkiduvvon joavku. Girona gielddas lea doaibmaprográmma veahkaváldima vuostá lagasgaskavuođain ja politihkalaččat fuomášahtto ahte diehtu ferte lassánit lágádusain mat deivet uhkiduvvon nissoniid. Ovdamearkka dihte diehtu našuvnnalaš minoritehtaid dárbbuin. Jearaldat dárbbahuvvo jámma fuomášuvvot vai ii vajáldahtto. Beassat vihahit čájáhusa dan soarttat dáidagiin man Kakan lea luovvan ja čalmmustahttit mu oaidninčiega muhto maid almmolaš servodatproblema dego dát lea, lea hirbmat dehálaš. DÁIDDAČÁJÁHUS MII ČALMMUSTAHTTÁ DÁN PROBLEMATIHKA, LEAGO DAT UNNIT LASAHUS VAI LEAGO DAT GARRA ČÁJÁHALLI DÁN JEARALDAGAS? Dáidda sáhttá sihke guoskkahit ahte hárdit hui sakka. Mu mielas dat lea oassi dáidaga rollas leahkit hárdálas ja boktit ságastallama. Fuomášupmi lea dat mii láide rievdademiide áiggi mielde ja lean vissis ahte dáidagis lea dehálaš oassi servodaga ovddideamis.UNA DAVVI GIRONFESTIVÁLASUna Davvi boahtá Gironfestivála áigge oassálastit pedagogalaš prošeavttain Árvvusatnin. Prošeakta luovvá foruma gos nuorat besset buktit jienaset gullot ja cealkit iežaset oainnu. Festivála áigge lea bargobádji movttiidan dihte nuoraid persovnnalaš ovdanbuktimii.Don gávnnat min festiválabáikkis Ungdomens Hus olis.MUN GALGGAN HÁVDÁDIT DUKakan Hermanssona čájáhus Mun galggan hávdádit duhávdádit du 26.geassemánu dii 16.00 Girona Sámi Teahteris. Ale vajálduhte!Kakan Hermansson lea vázzán Stockholmma Dáiddaskuvlla láse ja keramihkka suorginMun galggan hávdádit dušaddá su vuosttaš soločájáhus ja teman lea dievdduid veahkaváldin nissoniid vuostá.MOLSOJUVVON LEA MOLSOJUVVON OVTTAS AKAY & E.B ITSO:INMiessemánu loahpas lei akay ja E.B.Itso Gironis dahkame dutkama ovdal su boahttevaš prošeavtta Molsojuvvon lea molsojuvvon. Dáiddáriidda šattai oalle olu reisen gielddas, geat maid dolle logaldallamiid gymnásaohppiide Hjalmar Lundbohmskuvllas.Borgemánu boahtá akay och E.B. Itso miehta Giron guovllu mopedabiillain oktan galleriijain ja dahká lonuhusgávppiid. Lonuhussan muitalusaide ja earái man olbmot válljejit lonuhit sii ožžot dáiddaduoji mas lea dáiddára vuolláičálus.HEJ KENT!Davvi Dáiddamusea lea sárdnon Norrbottena leana eanadiggehearráin Kent Ögreniin(S) su vuosttaš dáiddamuittu birra, almmolaš dáidaga árvvus ja politihkkariid vásttus ealli kulturbirrasii.LEAGO JUOGA DÁIDDADUODJI MAN DON HÁLIIDIVČČET HEAŊGÁT DU RUOVTTUS?Edward Munche Huikkiheami háliidivččen heaŋgát mu ruovttuseainnis. Mus lea seaidni beaivelanjas gos dakkár távval oažžulii oainnus saji. Dáidaga árvvoštallan sáhttá goit varieret. Easka báliid gávdnen dáiddaduoji man ieš lean dahkan unnin go ledjen buohcceviesus moadde vahku. Ledjen sullii čieža jahkásaš ja ledjen molen beatnaga láseplatta nala. Movttáskedjen sakka go gávdnen dan daningo dat lei čavddis. Dál mus lea dat sierra báikkis girjehildus.DÁRBBAHUVVOGO DÁIDDA OLGGOSBUKTINFOARBMAN JA MOT VÁIKKUHA DAT OLBMUIDE JA SIN LAGASBIRRASII? Dáidda dárbbahuvvo eandalii olggosbuktinfoarbman. Mii leat fuomášan ahte almmolaš dáidda ovdamearkka dihte dikšunguovddážiin veahkeha olbmuid buorránanproseassas. Almmolaš dáidagis lea maid stuora mearkkašupmi čohkkemis olbmuid oktiigullevašvuođas ja lea hirbmat dehálaš gávpoga dehe guovllu identitehtii. Norrbottena eanadikkis mii leat julggaštan dan váldimiin mearrádusa heivehit 1 %- njuolggadusas. Go mii investeret biggegiidda ja lanjaide galgá gávdnot bušeahttasadji 15 olles investerengolus almmolaš hábmema dahkamii. Dalle ii leat jearaldagas beare távvaliid heaŋgun, muhto oažžut dáiddalaš jurddašanvuogi lanjaid hábmemis. Mu doaivva lea ahte mii galgat oažžut dipmásit profiilla min biggegiid hábmemis, nu ahte go galleda lanjas dovdá liekkusvuođa ja duđavašvuođa dáiddalaš hábmema ja arkitektuvrra oktiigullevašvuođa dihte. MAN STUORA VÁSTU DU MIELAS POLITIHKARIIN LEA BEALUSTIT DÁIDAGA BÁIKKI SERVODAGAS JA MAN GUHKAS POLITIHKALAŠ VÁIKKUHEAPMI OAŽŽU OLLAT? Mis politihkkariin lea stuora vástu fuolahit ahte leat dáiddaduojit almmolaš birrasis. Ahte lea dáiddalaš hábmen mii luovvá ráfálaš birrasiid mat dárbbahuvvojit: čáhcedáidda, čáhcegiera dehe dáiddaduodji mii sihke boktá dovdduid ja imaštallo ja ságastallo. Lea goit dehálaš ahte mii politihkkarat eat detálja hábme. Seamma boagustahtti livččii jus mun mearridan got dáiddár gii mole távvala galgá geassit sázu, dat lea dáiddalaš hábmema diŋgomiid lássen sálletkeahttá dáiddalaš friddjavuođa ráđđet. Politihkka galgá fuolahit ahte resurssat gávdnojit ja dasto buoremus birrasiin, sállet máŋggaid dáiddáriid boahtit ideaiguin ja jurdagiiguin hábmema ektui ja ovddidit daid.MAKKÁR VEJOLAŠVUOĐAID OAINNÁT KULTUVRRAS JA DÁIDAGIS LASSÁNANFAKTORAN NORRBOTTENIS? Oainnán viggamuša gos servodaga geasuhus fápmu ii beare guoskkat mot galgá oažžut barggu dehe orohaga, muhto liikka ollu guoskkaha makkár kultuvrralaš sadji lea? Dipma árvvut oažžugohtet ain stuorit mearkkašumi olbmuide go sii válljejit gosa sii galget johttát. Lea hirbmat dehálaš ahte mii ealáskahttit kultuvrralaš suorggi ovdáneami, stuora deaddun mánát ja nuorat. Go mii leat ollen rávisin mii leat dávjá geargan oažžut ovdagáttuid measta buot áššiin ja sáhttá šaddat guhkes ja váttis proseassa geahččalit rievdadit ipmárdusaid. Jus mii galgat oažžut rievdan jurddašanvuogi kultuvrii ja dáidagii mii fertet álgit mánáiguin ja nuoraiguin.MAKKÁRA JURDDAŠAT NORRBOTTENA DÁIDDAKÁRTTA LEAHKIT LOGI JAGI GEAŽIS?Dalle mis lea stáđis ja ovddiduvvon leanadáiddamusea Gironis. Luovvan dihte almmolaš debáhta dáidaga birra leat dán áigodaga áigge maid riegádan eará fásta čuolmmat dáiddalaš olggosbuktimii. Bohtet leahkit liŋkkat Norrbottena dáiddalaš dili ovddideamis. Skuvlemabealis mii leat doaivvu mielde luovvan gaskalávkki allaskuvladását našuvnnalaš dáiddaskuvlema ja leana válmmastalli dáiddalinjjáid gaskkan. Doaivvun maid ruvkeguovlluin jurddašuvvo kultuvrralaš plánema ja servodaga ovddideamis lea hirbmat ovdánan jurdagat dáidagis dan systemas.AKAY & E.B ITSO BOAHTÁ GIRONII akay och E.B Itso lea gávdnan mopedabiilla iežas boahttevaš prošektii ja lea dál bidjame ortnegii jorri arkiivva luoddatuvrii Girona olggobeal giliide. Miessemánu maŋemuš vahku dat bohtet Gironii válbmen dihte iežaset prošeavtta. Jus dus lea báiki man it hálit báhcit galletkeahttá? Váldde oktavuođa minguin. KAKAN HERMANSSON GIEHTADUOJI, DÁIDAGA JA FEMINISMMA BIRRA Dál miessemánu mii luoitit video gos Kakan juohká jurdagiiddis giehtaduojis, dáidagis ja feminismmas ja muitala eanet su boahttevaš čájáhusas Mun galggan hávdádit du, mii vihahuvvo Gironis 26/6. ane čalmmis video www.konstmuseetinorr.se.HEJ KRISTINA!Davvi Dáiddamusea lea sárdnon Girona gieldda gielddanjunnosiin Kristina Zakrissoniin(S) ja ságastan luonddus dáiddafoarbman, 1 %-njuolggadusas ja leandáiddamusea árvvus Norrbottenis.MII HEAŊGÁ DU BEAIVELANJASOFFA BAJÁBEALDE?Nuppi soffa bajábealde mus lea láse mii hállana gárdána beziid guvlui ja nuppi bajábealde lea stuorit láse mii hállana joga guvlui. Soaitá danin liikon nu olu luonddus daningo lean riegádan gilis, dehe liikon nu olu luonddus go orun gilis. Munnje lea luondu iešalddis dáidda, muhto bargu man álo lean atnán válljugassan lea Rolf Suupe muorrabázzi mii lea su Svansteina galleriijas. Dat orro dego stuora monni, mas lea máŋga una moni siste man lusa háliida mannat ja guoskkahit dan.DÁRBBAHUVVOGO DÁIDDA OLGGOSBUKTINFOARBMAN? Juo, eandalii. Dáidaga váikkuhus lea persovnnalaš- vuolgá das man oaidná ja mot vásiha dan man oaidná. Vaikko geahččá seamma dáidaga, leago dat málagovva, muorračuolus dehe juoga eará, nu dan sáhttá vásihit sierra ládje. Nu lea iešalddis buotlágan kultuvrrain, muhto dáidda váikkuha midjiide mihá eanet go mii jáhkkit. Dáidagis sáhttet leahkit sierra dárkkuhusat vuolgá das man háliida olahit. Jus jurddaša omd. buohcceviessobirrasa, nu dáidagis sáhttá leahkit ráfáiduhtti váikkuhus. Seammaládje dáidda sáhttá leahkit álgui biddji ja addá energiijačievččastaga beroškeahttá agis. Buori diehtojuohkima ja geavatlašvuođa bakte olahuvvo ođđa mihttojoavkkut ja lea dehálaš luovvat dáiddadáhpáhusaid mánáide ja nuoraide. Oassái nanostahttin dihte beroštumi ja dieđu dáidagis ja boktin dihte hálu ja oaivadeami iežas luovvamii mii vuorustis luovvá buori dáidda álbmoga buot agágiid gaskkas. GOT JURDDAŠAT AHTE DÁIDDA ALMMOLAŠ DILIS SÁHTTÁ VÁIKKUHIT GÁVPOGA JA GUOVLLU IDENTITEHTTII?Dáidda sáhttá ovdamearkka dihte čájehit lagasvuođa sápmái ja speadjalastit gironorruid olgolihkadeami ja ráhkisvuođa lundui. Servodat mas lea rikkis kultureallin šaddá maid geasuheaddji olbmuide johttát dohko ja orrut doppe. Hálddašit ja ovddidit dáidaga lassánanfáktoriin Gironii ja guvlui lea dehálaš luovvat saji dasa ja vejolašvuođa olbmuide váldit oasi sierra kultur- ja dáiddavásáhusain.GIRONIS HEIVEHUVVO ODNE 1%-NJUOLGGADUSA OĐĐASIT-, LASSE- JA OĐĐABIGGEMIS. INVESTEREN DÁIDDALAŠ HÁBMEMII MAN MAID NORRBOTTENA LEANA EANADIGGI LEA DOHKKEHAN.Lea politihkalaš vástu bealuštit dáidaga ja kultuvrra saji ja geavatlašvuođa servodagas. Dán sivas lea 1% njuolggadusa heiveheapmi hirbmat buorre. Dat mearkkaša dieđusge olu ahte eanadiggi maid lea váldán mearrádusa investeret almmolaš dáidagii. Go eanadiggi bigge ođđa buohcceviesu Gironii boahtá oalle stuora oassi resurssain dalle gevtojuvvot dáiddalaš hábmemii máŋgga ládje. Rakeahttaskuvlla ođđasit biggen lea buorre ovdamearka lihkostuvvan arkitektuvrralaš stiillas ja dáiddalaš hábmemis mat leat šaddan giehtalaga.NORRBOTTEN LEA GEOGRÁFALAČČAT HUI VIIDDIS JA DAS LEAT SIERRALÁGAN GIELDDALAŠ EAVTTUT. MOT OAINNÁT AHTE GIRONA LEANADÁIDDAMUSEA BOAHTÁ OAŽŽUT MIELDE NORRBOTTENA LEANA? Daningo mii leat máŋga una báikki guhkkálaga sáhttá leanadáiddamusea lávdadit sierra báikkiid identitehta, sielu ja kultuvrra nuppiideaset. Dat sáhttá luovvat oktiigullevašvuođa leanas gos goittotge lea guhkki guhtet guoimmi lusa. Leanadáiddamusea ánssu dihte sáhttá leana oažžut čielgasit saji dáiddakárttas. Mis lea rikkis kultureallin ja stuora ja erenomáš dáiddačoakkáldagat. Dan binnánaš olbmot dovdet.MINÄ HAUTAAN SINUT, KAKAN HERMANSSONKIERTUEPAIKAT LOKAKUUSSA1-10/10Arjeplog, Arjeplogin kirkko11-18/10Luulaja, Luulajan tuomiokirkkoseurakunnan seurakunnankansliaISO KIERTÄÄ NORRBOTTENISSAUglycuten ISO-nimistä elokuvaa on näytetty ahkerasti elokuvafestivaaleilla ympäri maata ja se on pian takaisin Norrbottenissa. Lokakuussa voit nähdä ISOn seuraavilla paikkakunnilla:16/10Pajala Folkets Hus, Pajala klo. 19.00 22/10Norrbottenin museo, Luulaja klo. 18.3023/10 Jällivaaran museo, Jällivaara klo. 18.00TAITEELLISESTA HAHMOTUKSESTATästä päivästä lähtien voit lukea kolmannen osan kirjoitussarjasta OM:-Ehkä se johtuu väreistä. Kauimpana nurkassa oleva pylväs pinnalla, joka on kunniapaikalla ympäristön yläpuolella, on tomaatinpunainen, keskellä oleva pylväs on vaaleanokranvärinen ja viimeinen niin tummanturkoosi kuin vain viinakaupan kassi voi olla.Kirjoitussarjasta TAITEELLISESTA HAHMOTUKSESTA Vanja Larberg Lue koko kirjoitus verkkosivulta www.konstmuseetinorr.se -Ensi kuussa voit lukea OM CULTURAL PLANNING, jonka on kirjoittanut Kathrine Winkelhorn, kulttuurituottaja- ja opettaja Kulttuuri-ja Mediatuotannossa Malmön Korkeakoulussa HEI JENS!Pohjoisen Taidemuseo on puhunut Jens Thoms Ivarssonin kanssa, hän on muotoilija ja pääsuunnittelija ICEHOTELlissa Jukkasjärvellä, kodin suosikkiesineestä, taiteen roolista ja tilapäisen hahmotuksen arvosta.Onko kodissasi joku suosikkiesine?Minulla on tapana pitää esillä eri esineitä, eli se vaihtelee hiukan. Juuri nyt Jukkasjärvellä, missä asumme , se on kirpputorilöytö, jonka tein Nyksundissa, pieni baarilamppu, johon tehdään tuli lamppuöljyllä. Se on tämän hetken suosikkitavara. Sitten on aina olemassa esineitä, joita joskus tulevaisuudessa haluaa kerätä ympärilleen, Poul Kjaerholmin huonekalut ovat yksi esimerkki niistä. Nyt satun olemaan muotoilija, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että meille kaikille on suunnattoman tärkeää ajatella muotoa ja suunnittelua. Hyvään muotoiluunhan sisältyvät sekä mieltymys että maku. Kuulun niihin, joilla joskus mieluummin sattuu selkään kuin silmään. Toisin sanoen minulle ei ole aina tärkeää käytännöllisyys, vaan että joissakin tapauksissa estetiikalla on enemmän painoa. Mutta minulla ei sitten ole televisiosohvaa, jossa voi mukavasti maata.Mitä mieltä sinä olet taiteellisen hahmotuksen roolista julkisissa tiloissa?Taiteella ei mielestäni tarvitse olla mitään selvää roolia. Se juuri on taiteen koko ydin. Että se saa olla vapaa. Sillä tavoin jokainen katsoja voi itse päättää sen roolin. Joskus on luonnollisesti etukäteen ilmeinen vaatimus roolista tai tietyistä selvistä puitteista. Se voi esim. olla liikenneympyrätaidetta, joka täytyy sopeuttaa tiettyihin liikennesääntöihin. Juuri julkisissa tiloissahan monet ihmiset taiteeseen tutustuvat. Jotkut pitävät sitä rumana, toiset kauniina ja vielä jotkut verorahojen tuhlaamisena kun taas toiset suurenmoisena. Yksityiskodissa olevan taiteenhan on eri syistä itse valinnut. Julkisissa tiloissa taiteella on kuitenkin tavattoman suuri merkitys. Siitä huolimatta pitääkö katsoja siitä tai ei, taide saa meidät reagoimaan tavalla tai toisella. Ja se on hyvä. Reagoiminen on muistutus elossa olemisesta. Ainakin tiedostamattomalla tasolla.Kun puhutaan taiteellisesta hahmotuksesta ja 1%-säännöstä, niin siihen tänä päivänä usein sisältyy ajatus pysyvästä taiteesta. Mitä mieltä sinä olet tilapäisestä ja katoavasta taiteellisen hahmotuksen yhteydessä? Sekä pysyvällä että tilapäisellä on mielestäni suuri arvo. 1%-säännöstä voi tulla pulma, koska siinä rahoituksella usein pyritään pysyvään arvoon. Samalla voi tilapäinen pystytys tai vastaava tuoda paikalle arvoa, joka toivottavasti jää jäljelle. Sillä tavoin voi joku paikka kuitenkin olla polttopisteessä vaikkei itse teos siellä enää olisikaan. Niinpä mielestäni molemmat osat ovat julkisissa tiloissa tärkeitä.Pitääkö yrityksien olla vastuussa hyvän elinympäristön luomisesta paikallisväestölle sen lisäksi, että luodaan voittoa nostavaa toimintaa paikkakunnalla?ICEHOTELlissa ajattelemme molempia puolia. Toisen ei välttämättä tarvitse sulkea pois toista. Me haluamme luoda parhaan mahdollisen elämyksen tänne tuleville vieraille ja kävijöille. Mehän työskentelemme luonnon ja alkuperäistaiteen kanssa ja näin teemme siitä johtuen, että haluamme kyseessä olevan elämyksen olevan mahdollisimman aidon. Olemme riippuvaisia luonnosta ja joesta ja sen vuoksi ajattelemme valita pois joitakin asioita ja sen sijaan valita toisia, jotka tekevät mahdollisimman vähemmän vahinkoa luonnolle. Mitä paikallisväestöön täällä Julkasjärvellä tulee, useimmat suhtautuvat valtavan myönteisesti siihen, että ICEHOTEL on täällä. Selvää on, että toiminta voi vaikuttaa lähiympäristöön, erityisesti rakennusvaiheen aikana, mutta yritämme koko ajan tehdä parhaiten, jottei se keneenkään vaikuta kielteisellä tavalla.Tänään esitellään toinen osa kirjoitussarjastamme, jossa fokuksessa ovat taiteen eri muodot, tällä kertaa arkkitehtuuri:-Chalmersin arkkitehtuurikoululla on useiden vuosien ajan joka syksy pidetty runoilta. Arvostetut runoilijat sekoittuvat opettajien ja opiskelijoiden kanssa omia ja toistensa runoja lausuen. Se on herättänyt tiettyä huomiota teknillisessä korkeakoulussa. Mitä tekemistä runoudella on arkkitehtuurin kanssa? Ja kuuluvatko taide ja tekniikka todella yhteen?Claes Caldenbyn kirjoituksesta nimeltä ARKKITEHTUURISTALue koko kirjoitus verkko-osoitteesta: www.konstmuseetinorr.se -Ensi kuussa voit lukea Vanja Larbergin TAITEELLISESTA HAHMOTUKSESTA, hän on koulutettu arkkitehti ja kuvataiteilija sekä suunnittelun johtaja sosiaalivarojen hallinnossa Göteborgissa.MINÄ HAUTAAN SINUT, KAKAN HERMANSSONKIERTUEPAIKAT SYYSKUUSSA4-11/9Jokkmokk, Jokkmokkin seurakuntakoti12-9/9Arvidsjaur, Arvidsjaurin seurakuntakoti21-30/9Hortlax, Hortlaxin seurakuntakotiHEI PER!Pohjoisen Taidemuseo on puhunut Per Hanssonin kanssa, hän on arkkitehti Henning Larsen Architectissä ja kiinnitetty Kristalleniin - Kiirunan uuteen kaupungintaloon ja myös taidemuseoon, arkipäivän arkkitehtuurista, hahmotusprosesseista ja säilytysnäkökulmaisesta yksityiskohtien huolellisuudesta.Minkälainen arkkitehtuuri sinua inspiroi?Riippuu täysin päivän mielialasta mikä arkkitehtuuri inspiroi. Minua inspiroivat paljon sveitsiläisen Peter Zumthor-nimisen arkkitehdin työt. Hän on johdossa sveitsiläisessä perinteessä, joka on hyvin karua mutta teknillisesti erinomaista. Se on koko Sveitsille ominainen vaimea arkkitehtuuri. Zumthor tukee muun muassa Kunsthalle Bregenziä Itävallassa. Tanskalainen, nyttemmin kuollut, Jørn Utzon on myös eräs toinen inspiroiva arkkitehti. Hänen kuuluisin työnsä on Sydneyn oopperatalo, mutta minä pidän parempana hänen pienempiä töitään kuten hänen pieni talonsa Mallorcalla, se on kaunis leikillisellä ja runollisella tavalla. Lisäksi minua inspiroivat englantilaiset arkkitehdit, jotka ovat taitavia jokapäiväisessä arkkitehtuurissa ja toimivissa esineissä. Lähinnä ajattelen David Chipperfieldiä, joka entisöi Berliinin Neues Museumin. Hän on myös voittanut tehtävän Tukholman uudesta Nobelkeskuksesta. Jos katsotaan nykyistä Artur von Schmalenseen Kiirunan kaupungintaloa, niin siinä on suunnaton huolellisuus yksityiskohdista ja materiaalinvalinnasta. Onko olemassa edellytyksiä rakentaa samanlaisia taloja tänä päivänä, taloja joissa voidaan yhdistää huomattava arkkitehtuuri toimivuuden ja käyttöystävällisyyden kanssa?Edellytykset näyttävät tietysti tänä päivänä erilaisilta, varsinkin sen suhteen, mitä arkkitehdiltä odotetaan. Tänä päivänä on kokonaisvaltaisia laadunvarmistussysteemejä, joita jatkuvasti kehitetään ja tärkeäksi tulee etteivät esteettiset arvot mene hukkaan koetussa arkkitehtuurin tunteessa. Joskus on vastahakoisuutta, tai pikemminkin epävarmuutta, joillakin tilaajilla sen suhteen, että antaa arkkitehtuurin maksaa - mikä muilta osin johtuu siitä, ettei useinkaan keskustella juuri arkkitehtuurista vaan ympärillä olevista arvoista. Mutta kysymys ei ole vain tilaajasta, vaan myös kuinka arkkitehti ja toimisto ulottuvat siihen mitä he tuottavat. Tänä päivänä täytyy myös suhtautua toiseen aikanäkökohtaan, koska uuden arkkitehtuurin tuotannolle annettu aika usein on lyhyt. Yksi Kiirunan nykyisen ja tulevan kaupungintalon välisistä eroista on, että nykyinen yksityiskohtien rikkaus osittain vaihdetaan kokonaisvaltaisen huone-elämyksen tavoitteluun, josta tulee hallitseva piirre.Aina on tasapaino kun nähdään paljon vaivaa ja kiinnostusta tietyistä osista ja annetaan toisten osien olla vähemmän muokattuja. Huolellisuus yksityiskohdissa ei silti ole häviämässä oleva suunta ja on olemassa monia hyviä esimerkkejä arkkitehdeistä, jotka kiinnittävät suurta huomiota yksityiskohtiin. Yksi sellaisista nimistä on Johan Celsing, jonka toimisto viime syksynä sai Kasper Salinin palkinnon Tukholman uudesta Skogskyrkogårdenin krematoriosta.Kerro hiukan ajatuksista, jotka ovat Kristallenin ja Taidemuseon tilojen muotoilun takana!Hahmotusprosessimme lähtee talon ihmisistä ja vaikka julkisivut ovat merkittäviä muotoilu alkaa sisältä ulospäin. Kristallen tulee koostumaan avoimesta julkisesta osasta, joka suurelta osin käsittää taidemuseon tilat, joita puolestaan tulee ympäröimään suljetumpi ympyrä-osa. Muoto seuraa tehtävän ja toiminnan sisältöä, mikä myös toistetaan talon julkisivussa pyrkimyksellä luoda rakennus, joka muotoilunsa kautta kutsuu osallistumaan. Arkkitehtinä on vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa, joka ei tule olemaan sama tai esittämään samoja vaatimuksia viidenkymmenen vuoden kuluttua ja on tärkeää luoda rakennus, joka pystyy käsittelemään muutosta, vaikka onkin ollut selvä ajatus arkkitehtuurin muotoilusta lähtövaiheessa Kiirunassa koskettaa säilytysnäkökulma sekä fyysistä että tunneperäistä näkökohtaa ja olevan arkkitehtuurin raaka-aineiden ja osien hyväksikäyttö on harkinnassa. Tärkeätä on säilyttää ne yksityiskohdat, jotka myönteisellä tavalla voidaan liittää uuteen rakennukseen. Säilytysnäkökulma ei saa aliarvioida eikä ottaa hoitaakseen ja siihen tulee sisältyä tarkoituksenmukaisia valintoja.Tänä päivänä yhä useammat rakennuttajat soveltavat 1%-sääntöä ja taiteellinen hahmotus erilaisten rakennustöiden yhteydessä tulee yhä tavallisemmaksi. Kuinka tämä antaa lisäarvoa arkkitehtuurille?On tärkeätä varhaisessa vaiheessa saattaa taiteellisen hahmotuksen tekevät taiteilijat yhteen vastuussa olevien arkkitehtien kanssa, jotta voidaan luoda tasapaino näiden kahden ilmaisun välillä. Olaf Eliassonin työ Harpan, Reikjavikin uusien konferenssi- ja konserttitilojen yhteydessä rakennettiin esimerkiksi sille perustalle, että taiteellisesta hahmotuksesta tuli myös rakennuksen julkisivu. Erinomainen esimerkki siitä, kuinka arkkitehtuuri ja taiteellinen hahmotus vahvistivat toisiaan. Se ei olisi ollut mahdollista ilman läheistä yhteistyötä.VAIHDETTU ON VAIHDETTUAVAJAISET VALTAKUNNANRAJALLA 16. ELOKUUTAIlman rahaa ja korkeateknologisia ratkaisuja akay ja E.B. Itso aikovat tehdä matkan, jossa polttopisteessä on henkilökohtainen tapaaminen yksilöiden välillä. Pohjoisen Taidemuseon kutsumina taiteilijat lähtevät matkaan liikkuvassa taidenäyttelyssä ja pystyttävät tapaamispaikkoja keskustelemiseen ja tarinoiden sekä esineiden vaihtokauppaan. Matka alkaa Valtakunnanrajalta lauantaina 16/8 ja kaksi viikkoa myöhemmin saavutaan Kaaresuvantoon matkan päätepisteeseen. Tähystä teitä, äläkä epäröi kertoa kertomustasi, jos havaitset akay & E.B. Itson.KATUTAITEESTAAikaisemmin tänään julkaistiin ensimmäinen osa OMista, kirjoitussarjasta, jossa polttopisteessä ovat kulttuuripoliittiset kannanotot ja käytännön tarpeet Kiirunan taidehistoriallisesta leimasta huolehtimiseksi ja sen kehittämiseksi.-Suurin osa harmaista betoniseinistä on jo maalattu, mutta työskentelyetäisyydelläni on edelleenkin joitakin tyhjiä pintoja. Äiti on 20 metrin päässä toisella puolella ja tähyilee, isoveljeni seisoo vierelläni ja tähystää toista suuntaa, kun minä laitan kaasunaamarin kasvoilleni. Ulkona on hyytävän kylmä, etusormi kouristuu ja purkkeja on vaikea hallita. Suurella vaivalla onnistun saamaan otteen ylös seinälle. Sen jälkeen teen iloisen ukonkuvan ja kirjoitan hyvää joulua, sitten on aika hävitä rikospaikalta. Sinä iltana nukahdan onnellisena, kuin lapsi jouluaattona.Ruben Wätten kirjasta KATUTAITEESTA Lue koko kirjoitus osoitteesta: http://www.museetinorr.se/ -Ensi kuun kirjoitus ARKKITEHTUURISTA on Claes Caldenbyn kirjoittama, hän on täysinpalvellut arkkitehtuurin teorian ja historian professori Chalmersissa Göteborgissa. Hän on myös lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut yhtenä Arkitektur-lehden toimituksessa.MINÄ HAUTAAN SINUT, KAKAN HERMANSSONKIERTUEPAIKAT ELOKUU21-27/8Ylitornio, Ylitornion seurakuntatalo28/8-3/9 Älvsbyn, Älvsbyn seurakuntataloHEI JENNY!Eräänä heinäkuun iltapäivänä Pohjoisen Taidemuseo tapasi Jenny Söderströmin. Hän pitää Kristallenia Lannavaarassa ja kuvailee itseään nuoreksi naiseksi, toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi äärimmäisellä syrjäseudulla. Keskustelimme revontulista taidemuotona, taiteen vaikutuksesta kylän tulevaisuuteen ja yhteistyön tärkeydestä.KERRO HIUKAN PAIKASTA, JOLLA ELÄT JA TYÖSKENTELETLannavaara on pieni kylä, jonka ympärillä on paljon luontoa, kylä sijaitsee aika kaukana päätieltä ja siellä on valtavan paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Kylän noin 120 asukasta, sekä monet sinne muuttaneet että alkuperäisväestö, ovat hyvin avoimia ja vaivattomia. Se on aktiivinen kylä, jossa on monia tulisieluja sekä yhdistyselämässä, kulttuuriammateissa että yritystoiminnassa. Muutamien vuosien takaa siellä on myös monia uskonnollisia vivahteita. Se on sekä jumalainen että ihana sekamelska, ja niin pieneksi kyläksi se on valtavan rikas.OVATKO RIKAS KULTTUURI- JA TAIDE-ELÄMÄ TÄRKEÄÄ PIENTEN PAIKKAKUNTIEN IDENTITEETILLE JA NIIDEN KEHITYKSEEN JA KASVUUN VAIKUTTAMISELLE?Harvaanasutulla alueella, niinkuin täällä, olemme valtavan riippuvaisia ympärillä olevista pienistä paikkakunnista ja on suunnattoman tärkeää tehdä kylien välistä yhteistyötä. Yhteistyö on kaiken kaikkiaan välttämättömän tärkeää syrjäseudulle, jotta eri kylät ylipäänsä voisivat olla olemassa. On myös valtavan tärkeää houkutella luokseen uusia ihmisiä, joista voi tulla tulisieluja ajamaan kehitystä liikkeelle. Siinä luulen kulttuurilla ja kaikella mitä se mukanaan tuo, olevan suuren vaikutuksen ja positiivista energiaa, jonka ansiosta ihmiset valitsevat jäädä paikkakunnalle. Lannavaara ei olisi ollut sitä mitä se on tänä päivänä, jos meillä ei olisi ollut kulttuuria selvänä vivahteena, erityisesti sen lähinnä ainutlaatuisen elinkeinoelämän ja kulttuurin yhteistyön takia. Mutta on olemassa suuri määrä eri mahdollisuuksia vielä käyttää kulttuuria hyväkseen, jotta syrjäseutua voitaisiin yhä enemmän kehittää, sekä houkutella lisää vieraita ja ihmisiä, jotka haluavat jäädä kylään niin, että voimme vielä hiukan kasvaa. Yksityisenä yrittäjänä minulla on mielestäni aika suuri vastuu, jotta taide-elämää kehitettäisiin. Ja arvelen sen olevan tärkeää. Kysymys ei siinä ole toisten minulle asettamista vaatimuksista, mutta luulen, että jos aikoo olla haja-asutusalueella yrittäjänä, täytyy todella tietää mitä haluaa ja täytyy olla oma kannustin sen läpiviemiseksi. Toivoisin meidän olevan vielä useampia sellaisia, jotka paneutuvat taide-elämään - siinä tarvitaan sekä ihmisten että ideoiden vaihtelua.ELOKUUN PUOLIVÄLISSÄ KÄYVÄT TAITEILIJAT AKAY JA E.B. ITSO MUUN MUASSA LANNAVAARASSA VAIHDETTU ON VAIHDETTU -PROJEKTINSA KANSSA - LUULETKO, ETTÄ TAITEEN VASTAANOTTO PIKKUPAIKKAKUNNILLA ON ERILAINEN SUURKAUPUNKEIHIN VERRATTUNA?Juuri ihmisten välinen tapaaminen on mielestäni valtavan mielenkiintoista, ajatusten ja ideoiden vaihtoa, jota akay ja E.B. Itso projektissaan tutkivat. Meidän niin pienen kylämme kaltaiselle kylälle on aina tärkeää tulla monilla eri tavoilla näkyviin ja luulen tämän projektin siihen vaikuttavan. Elämme hyvien suurlähettiläiden varassa houkutellaksemme tälle hiukan erilaiselle ja erikoiselle paikalle ihmisiä, jotka eivät täällä ole vielä olleet. Taide voi olla moninaista ja on olemassa suuri määrä tapoja sen omaksumiseen, erityisesti nykytekniikan avulla, jolla on ollut suuri merkitys meille maalla asuville. Vaikkei meillä olekaan samaa läheisyyttä suuriin yhteisöihin, meillä on toisenlaista rikkautta. Revontulet, jotka minulle ovat eräänlainen taiteenmuoto. Perinteisessä merkityksessä näin vain on, että taiteen ja kulttuurin saanti ja tarjonta ovat vähäisempiä pienellä paikkakunnalla kuin suuremmassa kaupungissa. Sitä vastoin uskon, että luovuus saa suuremman sijan, kun asuu pikkukylässä isompaan kaupunkiin verrattuna. Pienemmällä paikkakunnalla täytyy asioihin käydä itse käsiksi, mikä luo suurempaa tietoisuutta ja motivaatiota. Se saavutetaan eri tavalla kuin suurkaupungissa, koska kohderyhmät usein ovat laajempia pienillä paikkakunnilla ja osanotto hyvä. Osa siitä mitä arvostan on, että jos tekee jotain niin pienellä paikkakunnalla kuin Lannavaara on, niin se huomataan. Se itsessään luo motivaatiota. Suuremmalla paikkakunnalla asia ei ehkä ole yhtä selvää.OTTAAKO KIIRUNAN KUNNAN KULTTUURIPOLITIIKKA HUOMIOON KUNNAN PIENTEN KYLIEN EDISTÄMISEN?Yleisesti Kiirunassa koen, että taide ja kulttuuri ovat viime aikoina saaneet yhä enemmän tilaa. Samaan aikaan tapahtuu juuri nyt niin paljon Kiirunan keskiosissa, että kylät kaiken kaikkiaan ovat jääneet hiukan varjoon, mikä on ymmärrettävää. Luulen, että kylissä meidän täytyy muistuttaa ja kertoa olemassa olostammme, ja siitä mitä haluamme ja ajaa meitä koskevia asioita. Kysymyksessä on paljolti, että saadaan hyvä yhteistyö kunnan, yhdistysten ja elinkeinoelämän välillä.MINÄ HAUTAAN SINUT KIERTUEELLAKakan Hermanssonin näyttely MINÄ HAUTAAN SINUT on nyt avattu Kiirunassa ja tiistaina 3/7 se jatkaa matkaa Pajalaan missä se tulee olemaan Tornedalsteaternissa 9/7 asti. Jos olet niillä nurkilla, niin olet lämpimästi tervetullut keskutelulliseen kahvi-iltaan 3/7 klo. 17. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käydä näyttelyssä Pajalassa, siihen tulee useita tilaisuuksia muilla seuduilla läänissä - voit pysyä ajan tasalla siitä missä ja milloin Norrbottenissa näyttelyn voi nähdä käymällä verkkosivustollamme.UUSI KIRJOITUSSARJA Elokuusta lähtien ja vuodeksi eteenpäin tulemme verkkosivustollammme julkaisemaan kerran kuussa eri kirjoittajien uuden kirjoituksen taiteen alalta. Kirjoituksissa on polttopisteenä kulttuuripoliittinen kannanotto ja käytännön tarpeet Kiirunan taidehistoriallisesta leimasta huolehtimiseksi ja sen kehittämiseksi.Ensiksi esillä on Ruben Wätte, joka vuonna 2013 suoritti Art in the Public Realm (Julkisten tilojen taide) -maisterin tutkinnon Tukholman Konstfackissa. Ruben on aikaisemmin muun muassa esitellyt taideprojektin Samhällsproblem (Yhteiskunnan ongelmia) Liljevalchsin kevättaidenäyttelyssä ja on julkaissut viime vuonna kirjan Terra pericolosa - Farligt land (Vaarallinen maa), jota hän itse kutsuu "psykonauttiseksi matkakertomukseksi. Se käsittelee sitä, mikä meidät ihmiset tekee niin tottelevaisiksi ja niin ennaltakerrrotuiksi vapauden ja valvonnan välisestä ristiriidasta sekä meidän sisäisten ja ulkoisten maailmojemme monista rajoituksista ja mahdollisuuksista."HEI RANGHILD!Pohjoisen Taidemuseo on puhunut Kiirunan kunnan kunnanhallituksen toisen varapuheenjohtajan, Ragnhild Nilssonin kanssa. Hän on tuore Tukholman Yliopistosta valtiotieteiden tohtoriksi väitellyt ja hiljattain ajankohtainen avajaispuheenpitäjänä Kakan Hermanssonin näyttelyssä MINÄ HAUTAAN SINUT. Me kysyimme, mitä taidetta hän valitsee itselleen, taiteen paikasta yhteiskunnassa ja taiteesta poliittisena kannanottona. KERRO VIIMEMMÄKSI TEKEMÄSTÄSI TAIDEHANKINNASTAViimeisimmän taidetäydennyksen kotiini hankin Uudessa Seelannissa runsaat kolme vuotta sitten. Maorilainen käsityö, voimakas nais- ja hedelmällisyyssymboli, joka veti minua puoleensa ja on nyt saanut paikan olohuoneeni seinällä.KUINKA PALJON TAITEELLA ON VÄLIÄ YHTEISKUNNASSAMMESillä on hyvin suuri merkitys. Siinä on osittain kysymyksessä, että saadaan itsensä ilmaisemiseen lisää välineitä ja varsinkin lapsille ja nuorille. Kasvamisen aikana on valtavan tärkeää kehittää itsessään useita puolia ilman suoritusvaatimusta. Toinen tärkeä osa on poliittinen taide ja sen kyky välittää sanomaa. Sen lajin taide on ollut, ja voi jatkossakin olla, lisäsyy yhteiskunnan muutoksiin. KUINKA JULKINEN TAIDE KOSKETTAA SINUA?Matkalla Kiirunan kaupungintalon kunnanhallituksensaliin on pieni istuvaa saamelaista esittävä patsas, jota olen miettinyt. Se, niinkuin monet muut Kiirunan julkisen tilan hahmotukset saamelaisista, kuvaa kumarassa olevaa ruumiinasentoa, joka välittää nujerrettuna olemisen tunteen. Näistä hahmotuksista puuttuu se ylpeä, pystyssä oleva asento.MITÄ VÄLIÄ TAITEELLA ON POLIIITTISESSA KESKUSTELUSSA?Kun joku muu tekee päiväjärjestyksen siitä, mitä hahmotetaan tai näytetään, on olemassa vaara, että siitä tulee sopivampi tulkinta, joka täyttää sovinnaisen kuvan kulttuurista, kun taas saamelaisella taiteella on valtavan suuri merkitys esimerkiksi poliittisen tapahtumienkulun kuvailemiseen.Britta Marakatt Labba esimerkiksi havainnollistaa taiteellaan saamepoliittista tapahtumienkulkua Altan kapinan tiimoilta. MIkä on uskomattoman kiehtovaa. Myös hiljattaisia Gállokin tapahtumia on visualisoitu taiteellisen ilmaisun kautta. Tämä osoittaa taiteen olevan hyvin tärkeää poliittisena ilmaisumuotona. Taiteella on tärkeä rooli erilaisten tapahtumienkulkujen heijastamisessa, mutta myös ilmiönä. Ajattelen Kakan Hermanssonin näyttelyä MINÄ HAUTAAN SINUT, joka käsittelee läheisissä suhteissa tapahtuvan väkivallan valaisemista. Se on yksi keino herättää ihmiset ja heijastaa tärkeitä kysymyksiä sekä saada ne taiteen avulla tämänhetkisiksi. Naisiin kohdistuva ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta ovat asiat, joiden aina täytyy olla päiväjärjestyksessä. Erityisesti, kun asia koskee saamelaisia naisia ja muita kansallisia vähemmistöjä, jotka Ruotsissa ovat valtavan uhanalainen ryhmä. Kiirunan kunnalla on toimintaohjelma lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa vastaan ja poliittisesti huomioidaan, että tietoa täytyy lisätä instansseissa, jotka tapaavat uhanalaisia naisia. Niinkuin esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen tarpeiden tiedosta. Asiaan täytyy jatkossa kiinnittää huomiota, jottei sitä unohdettaisi. Minulle on uskomattoman tärkeää, että sain avata sellaisen taiteen näyttelyn, jota Kakan on luonut ja valaista perspektiiviäni, mutta myös tätä yleistä yhteiskuntaongelmaa.ONKO TAIDENÄYTTELY, JOKA VALAISEE TÄTÄ ONGELMALLISUUTTA PIENEMPI TÄYDENNYS , VAI ONKO SE VAHVA OSALLINEN TÄSSÄ KYSYMYKSESSÄ? Taide voi sekä koskettaa että provosoida uskomattoman paljon. Mielestäni yksi taiteen tehtävistä on juuri provosoida ja luoda keskustelua. Huomion kiinnittäminen johtaa pitkällä tähtäimellä muutoksiin ja olen vakuuttunut, että taiteella on tärkeä osa yhteiskunnan kehittämisessäPIKKUPOHJOINEN KIIRUNAFESTIVAALILLAPikkupohjoinen tulee Kiirunafestivaalin aikaan olemaan mukana pedagogisessaRespekt-projektissa. Projekti luo tapahtumapaikan, jossa nuoret saavat äänensä kuulumaan ja pystyvät ilmaisemaan mielipiteitään. Festivaalin aikana tullaan pitämään työpajoja nuorten henkilökohtaisen ilmaisun inspiroimiseksi.Meidät voit löytää Ungdomens Husetista festivaalialueelta.MINÄ HAUTAAN SINUTKakan Hermanssonin näyttely Minä hautaan sinut avataan 26. kesäkuuta klo. 16.00 Giron Sami Teahterissa Kiirunassa. Älä jää siitä pois!Kakan Hermansson on opiskellut Konstfackissa Tukholmassa suuntana lasi ja keramiikka.Minä hautaan sinut tulee olemaan hänen ensimmäinen soolonäyttelynsä ja sillä on teemana miesten naisiin kohdistuva väkivalta.AKAY & E.B. ITSON VAIHDETTU ON VAIHDETTU Akay ja -E.B. Itso olivat toukokuun lopussa Kiirunassa tekemässä tutkimusta tulevaa (kursiv börjar) Vaihdettu on vaihdettu (kursiv slutar) -nimistä projektiaan varten. Siitä tuli taiteilijoille aika paljon matkustamista kunnassa, taiteilijoille, jotka myös pitivät luennon lukiolaisnuorille Hjalmar Lundbohmsskolanissa.Elokuussa akay ja E.B. Itso tulevat ajamaan ympäriinsä Kiirunassa mopoautollaan, joka on niin ikään galleria ja harjoittaa vaihtokauppaa. Kertomusten ja muun, mitä ihmiset haluavat vaihtaa, vastineeksi he saavat taiteilijoiden signeerattuja taideteoksia. HEJ KENT!Pohjoisen Taidemuseo on puhunut Norrbottenin läänin maakaäräjäneuvoksen Kent Ögrenin (S) kanssa hänen ensimmäisestä taidemuistostaan, julkisen taiteen tärkeydestä ja politiikan vastuusta elävälle kulttuurimiljöölle.ONKO OLEMASSA TAIDETEOSTA, JONKA HALUAISIT ROIKKUMAAN KOTISI SEINÄLLE?Edward Munchin Skrietin haluaisin mielelläni roikkuvan kotini seinällä. Olohuoneessani on seinä, jossa sellaisella taululla olisi huomattava paikka. Taiteen arviointihan voi silti vaihdella. Hiljattain löysin taideteoksen, jonka olin itse luonut ollessani pienenä sairaalassa joitakin viikkoja. Olin noin seitsemän vuotta vanha ja olin maalannut koiran lasilevylle. Ilostuin kovasti sen löytämisestä, koska se oli ehyt. Nyt se on minulla erityisellä paikalla kirjahyllyssä.TARVITAANKO TAIDETTA ILMAISUMUOTONA JA KUINKA SE VAIKUTTAA IHMISIIN JA HEIDÄN LÄHIYMPÄRISTÖÖNSÄ? Ilmaisumuotona taidetta tarvitaan ehdottomasti. Olemme havainneet, että julkinen taide, esimerkiksi terveyskeskuksissa, auttaa ihmisiä toipumisprosessissa. Julkisella taiteella on myös suuri merkitys ihmisten yhteen kokoamisessa ja se on erittäin tärkeää kaupungille ja sen identiteetille. Norrbottenin maakäräjillä olemme sitä ilmentäneet tekemällä päätöksen soveltaa 1%-sääntöä. Rakennuksiin ja tiloihin investoidessamme täytyy olla 1% budjettitilaa kokonaisesta investointikustannuksesta julkisen hahmotuksen tekemiseen. Silloin kysymyksessä ei ole vain taulujen ripustaminen seinille, vaan että taiteellinen ajattelutapa saadaan mukaan tilojen muotoiluun. Toiveeni on, että saisimme pehmeämmän ilmauksen rakennustemme muotoilussa, jotta tiloissa sisällä ollessa tuntee viihtyvyyttä ja mielihyvää siitä, että taiteellinen muotoilu liittyy arkkitehtuuriin. KUINKA SUURI VASTUU MIELESTÄSI POLIITIKOILLA ON TAITEEN YHTEISKUNNALLLISEN PAIKAN SUOJELEMISESSA JA KUINKA PITKÄLLE SE POLIITTINEN VAIKUTUS SAA MENNNÄ?Meillä poliitikoilla on suuri vastuu pitää huolta siitä, että taidetta on julkisessa miljöössä. Että on taiteellista hahmotusta, joka voi luoda tarvittavia rauhallisia ympäristöjä: suihkukaivo, vedenpinta tai taideteos, joka sekä herättää tunteita, että jonka myös voi asettaa kyseenalaiseksi ja josta voi keskustella. Kuitenkin on tärkeää, että me poliitikot emme rupea muotoilemaan yksityiskohtia. Yhtä hullua kuin voisi olla, jos minä päättäisin kuinka taulua maalaava taiteilija vetää viivansa, olisi lukita taiteellisen muotoilun tilauksia antamatta taiteellisen vapauden vallita. Politiikan tulee vastata resurssien olemassaolosta ja sitten parhaimmassa maailmassa antaa useiden taiteilijoiden tulla ideoineen ja ajatuksineen muotoilun tiimoilta ja jatkaa siitä lähtökohdasta.MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET KULTTUURILLA JA TAITEELLA KASVUTEKIJÖINÄ NORRBOTTENISSA?Olen näkevinäni kehityssuunnan, missä yhteiskunnan vetovoimaa ei koske vain saako työn tai asunnon, vaan yhtä paljon, miltä taiteellinen tila näyttää. Ne pehmeät arvot alkavat saada yhä suurempaa merkitystä ihmisille heidän valitessaan minne muuttavat. On hyvin tärkeää stimuloida kehitystä kulttuurisektorilla, jossa lapset ja nuoret ovat polttopisteessä. Kun olemme aikuistuneet, olemme usein ehtineet saada ennakkokäsityksiä useimmista asioista ja niiden muuttaminen voi olla pitkä ja vaivalloinen prosessi. Jos haluamme saada muuttuneen asenteen kulttuuriin ja taiteeseen, meidän täytyy aloittaa lapsista ja nuorista.MILTÄ ARVELET NORRBOTTENIN TAIDEKARTAN NÄYTTÄVÄN KYMMENEN VUODEN KULUTTUA?Silloin meillä on Kiirunassa vakaa ja kehittynyt läänintaidemuseo. Taiteen julkisen keskustelun luomiseksi on tänä aikana myös kasvanut esiin muita pysyviä taiteellisen ilmaisun niveliä. Ne tulevat toimimaan lenkkeinä taiteellisen tilan kehittämisessä Norrbottenissa. Koulutuksen puolella olemme toivottavasti luoneet läänissä välivaiheen kansallisen korkeakoulutasoisen taidekoulutuksen ja valmistelevien taidelinjojen välillä. Toivon myös, että kaivosseuduilla harkitaan kulttuurisuunnittelua ja että yhteiskuntien kehityksessä on valtavan edistyneitä ajatuksia taiteesta siinä järjestelmässä.AKAY & E.B. ITSO TULEVAT KIIRUNAANakay ja E.B. Itso ovat löytäneet mopoauton tulevaa projektiaan varten ja ovat nyt kunnostamassa sitä kiertäväksi arkistoksi matkalla kyliin Kiirunassa ja sen ympäristössä. Toukokuun viimeisellä viikolla he tulevat Kiirunaan valmistelemaan projektiaan. Onko sinulla tiedossa paikkaa, jota et halua heidän jättävän väliin? Ota yhteyttä meihin! KAKAN HERMANSSON KÄSITYÖSTÄ, TAITEESTA JA FEMINISMISTÄNyt toukokuussa julkaistaaan video, jossa Kakan kertoo ajatuksiaan käsityöstä, taiteesta ja feminismistä sekä kertoo enemmän tulevasta näyttelystään (kursiv börjar) Jag ska begrava dig (Minä hautaan sinut), joka avataan Kirunassa 26/6. Pitäkää silmällä videota verkkosivulla: www.konstmuseetinorr.seHEI KRISTINA!Pohjoisen Taidemuseo on puhunut Kiirunan kunnan kunnallisneuvoksen Kristina Zakrissonin (S) kanssa keskustellen luonnosta taiteenmuotona, 1%-säännöstä ja läänintaidemuseon arvosta Norrbottenissa.MITÄ SINULLA ROIKKUU OLOHUONEEN SEINÄLLÄ SOHVAN YLÄPUOLELLA?Toisen sohvan yläpuolella minulla on ikkuna, josta näkyvät pihan männyt ja toisen yläpuolella olevasta suuremmasta ikkunasta on näkymä joelle. Ehkä pidän niin paljon luonnosta, koska olen syntynyt kylässä, tai voi olla, että asun kylässä, sen vuoksi, että pidän niin paljon luonnosta. Minulle luonto sinänsä on taidetta, mutta eräs työ, jota olen aina pitänyt suurenmoisena, on Rolf Suupin puuveistos, joka on hänen galleriassaan Svansteinissa. Se näyttää suurelta munalta, jossa on monta pientä munaa, ja tulee tunne, että haluaa mennä niitä koskettamaan.TARVITAANKO TAIDETTA ILMAISUMUOTONA?Kyllä, ehdottomasti. Taiteen vaikutushan on yksilöllistä - riippuen siitä, mitä näkee ja kuinka näkemäänsä kokee. Vaikka katsoo samaa taideteosta, olipa se sitten maalaus, veistos tai jotain muuta, niin se voidaan kokea eri tavalla. Näin on sinänsä kaiken kulttuurin laita, mutta taide vaikuttaa meihin enemmän kuin luulemme. Taiteella voi olla eri tarkoituksia siitä riippuen, mihin halutaan päästä. Jos ajatellaan vaikka sairaalamiljöötä, niin taide voi vaikuttaa rauhoittavalta. Samalla tavoin taide voi, iästä riippumatta, olla alulle panevaa ja energiapuhtia antavaa. Hyvän kanssakäymisen ja sopivuuden avulla voidaan saavuttaa uusia kohderyhmiä ja on tärkeää luoda tapaamisia lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen kanssa. Osittain taiteen kiinnostuksen ja tiedon vahvistamiseksi ja herättääkseen halua ja inspiraatiota oman taiteen luomiseen, luodaan pitkällä tähtäimellä hyvä taideyleisö vielä vanhoillakin päivillä.KUINKA AJATTELET YLEISEN PAIKAN TAITEEN VAIKUTTAVAN KAUPUNGIN TAI ALUEEN IDENTITEETTIIN?Taide voi esimerkiksi näyttää läheisyyttä saamelaisuuteen ja heijastaa kiirunalaisten kiinnostusta ulkoiluun ja rakkautta luontoon. Rikkaan kulttuurielämän omaava yhteiskunta tulee myös ihmisille puoleensavetäväksi sinne muuttoon ja siellä asumiseen. Taiteen hoitamiseksi ja kehittämiseksi kasvutekijänä Kiirunalle ja alueelle on tärkeää luoda sille tilaa ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua eri kulttuuri- ja taide-elämyksiin.KIIRUNASSA SOVELLETAAN TÄNÄPÄIVÄNÄ 1%-SÄÄNTÖÄ KORJAUS-, LAAJENNUS- JA UUDISRAKENNUKSISSA. TAITEELLISEN HAHMOTUKSEN PANOSTUSTA, JONKA MYÖS NORRBOTTENIN LÄÄNIN MAAKAÄRÄJÄT OVAT OMAKSUNEET.On olemassa poliittinen vastuu vaalia taiteen ja kulttuurin paikkaa ja sopivuutta yhteiskunnassa. Tämän johdosta 1%-säännön soveltaminen on oikein hyvä. Sillä on luonnollisesti paljon merkitystä, että maakäräjät ovat päättäneet investoida julkiseen taiteeseen. Maakäräjien rakentaessa uutta sairaalaa Kiirunaan tullaan aika suuri osa rahoista käyttämään eri tavoilla taiteelliseen hahmotukseen. Uusi rakennus kuin Raketskolan, on hyvä esimerkki onnistuneesta rakennustaiteellisesta muotoilusta ja taiteellisesta hahmotuksesta, jotka rinnakkain ovat kasvaneet esille.NORRBOTTEN ON MAANTIETEELLISESTI VALTAVAN LAAJALLE ULOTTUVA JA SIELLÄ ON ERILAISET KUNNALISET OLOSUHTEET. MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET SIITÄ, ETTÄ KIIRUNAN LÄÄNINTAIDEMUSEO TULEE PANOSTAMAAN NORRBOTTENIN LÄÄNIIN?Koska olemme monia pieniä kaukana toisistaan olevia paikkakuntia, läänintaidemuseo voi jakaa eri seutujen identiteettiä, sielua ja kulttuuria toisilleen. Se voi luoda yhteenkuuluvaisuutta läänissä, jossa silti ollaan kaukana toisistaan. Läänintaidemuseon ansioista lääni saa selkeämmän paikan taidekartalla. Meillä on rikas kulttuurielämä ja suuria ainutlaatuisia taidekokoelmia. Siitä liian harvat ovat tietoisia.MIE AION HAUATA SINUN, KAKAN HERMANSSONOKTUUBERIN KIERTOPAIKAT1-10/10Arjeplog, Arjeplogin kirkko11-18/10Luulaja, Luulajan tuomiokirkonseurakunnan seurakuntakansliaISO TURNEERAA NORRBOTTENISSAUglycuten filmi ISO on näytetty vireästi filmifestivaalissa ympäri maata ja on heti takashiin Norrbottenissa. Oktuuberissa sie saatat nähhä ISOn seuraavissa paikoissa:16/10Pajala, Pajalan Folkets hus (Kansan talo), Pajala kl. 19.0022/10Norrbottenin myseymmi, Luulaja kl.18.3023/10 Jellivaaran myseymmi, Jellivaara kl.18.00TAITHEELISESTA HAHMOTTELUSTATästä päivästä lähtien sie saatat lukea kolmasen osan artikkelisarjasta OM: -Piian net on färit. Kaukiin pilari nurkassa, paikka joka kommeilee ympäristön ylhäälä, on tulipunanen, keskipilari on vaalean okrafärjätty ja se viiminen on pimeä turkoosi joka muuten vain systeempuulaakin plastipussi saattaa olla. Tekstistä TAITHEELISESTA HAHMOTTELUSTA, Vanja Larbergin kirjottama. Lue koko artikkeli www.konstmuseetinorr.se-Ensi kuussa sie saatat lukea Kathrine Winkelhornin artikkelin OM CULTURAL PLANNING. Hän on kulttuurituottaja ja opettaja Kulttuuri- ja meetiatuotanossa Malmön Korkeakoulussa.HEI JENS!Konstmuseet i Norr on puhunu Jens Thoms Ivarssonin kans, muotoilija ja pomotesaineri Jukkasjärven ICEHOTELissa, koin suosikki objektista, taitheen tehtävästä ja tilapäisen hahmottelun arvosta.Onkos sinun koissa suosikki objektia?Mulla pruukaa olla eri esinheitä näkösellä, ja se siis vaihtelee vähän. Just nyt missä met asuma Jukkasjärvessä on tällä kerrala yks loppislöytö mitä mie tehin Nyksundissä, pieni baarilamppu jossa eltathaan öljylä. Se on suosikki kapene tällä hetkelä. Sitten on aina esinheitä mitä sitä joskus tulevaisuuessa toivoo ette saattais saa ympärileni, Poul Kjaerholmin mööpelit on yks sellainen esimerkki. Satun olehmaan muotoilija, mutta olen selvästi sitä mieltä ette muoto ja tesaini on äärettömän tärkeitä ajattelun kohteita, kaikile. Hyvä muotoiluhan koskee makua ja mielipitheitä. Mie kuulun siihen luokhaan joka mielumin otan vähän selkäkipua kun silmänsärkyä. Mulle se toisin sanoen ei ole aina se käytänölinen joka on tärkein, vain estetiikka saattaa välistä painaa enemän. Mutta sitten mulla ei ole tv-soffaa missä ei mene maata sopevasti.Kuinkas sie ymmärät taitheelisen hahmottelun tehtävän julkisessa huonheessa?Taitheela, minun mielestä, ei tartte olla selvä tehtävä. Se on se joka on koko taitheen pointti. Ette se saapi olla vapa. Sillä tavala saapi jokhainen kattoja itte päättää sen tehtävän. Välistä on tietysti etukätheen päätetty vaatimus tehtävästä eli annettu tietyn kehän. Se saattaa esimerkiks olla rondelli taijetta, jonka häätyy sovittaa vissijen trafiikki säänöitten kans.Julkisessa huonheessahan on paljon ihmisiä jokka ottavat ossaa taitheesta. Jokkut pitävät ette se on rummaa, muut kaunhiina, kolmas ette se on verorahoitten tuhlaamista, neljäs ette se on fantastista. Taije privaatin koissahan on itte valittu eri syistä. Julkisessa huonheessa taitheela on kuitekki erittäin tärkeä merkitys. Riippumatta jos kattoja pittää siittä eli ei. Jos reakeeraa yhelä eli toisela tavala. Mikä on hyvä. Jos reakeeraa sillonhan sitä on huomautettu ette sitä ellää. Kuitekki alitajunan tasola. Kun puhhuu taitheelisesta hahmottelusta ja 1 %-säänöstä niin se tänä päivänä sisältää useasti ajatus vakituisesta taitheesta. Kuinkas sie kattot siihen tilapäisheen ja katoaavhaan taitheelisessa hahmottelussa?Sekä vakituisella ja tilapäisellä on suuri arvo, minun mielestä. Sehän saattaa tulla prupleemiks 1 %-säänön kans koska sillä rahotuksella useasti olthaan hakemassa vakituista arvoa. Samala se tilapäinen instalasjuuni eli sellainen saattaa lisätä arvoa paikhaan joka sitten toivottavasti ellää jäljelä. Sitä saattaa sillä tavala asettaa valoa paikhaan ilman ette itte teos on jäljelä. Siis molemat osat on mielestäni tärkeät julkisessa huohneessa.Pitäisko olla vastuu fööretaakila ette luoa hyvän olomiljöön paikkakuntalaisile joka ylittää yhen paikan voitonajaavaa toimintaa?ICEHOTELissä met ajattelema molempia osia. Yks aspektihan ei tartte välttämättä eristää toisen aspektin. Met haluama luoa niin hyvän elämyksen kun maholista niile vierhaile ja kävijöile jokka tulevat tänne. Met olema töissä luonon kans ja orkinaali taitheen kans. Ja sen met tehemä siittä syystä ette met haluama ette se pittää olla niin aito elämys ja kokemus kun maholista. Met olema riippuvaisia luonosta ja väylästä, ja ajattelema sen takia ette met valittema pois jokkut asiat ja sen eestä valittema muita jokka tekevät niin vähän vaikutusta luonthoon kun maholista. Mitä koskee paikkauntalaisia täälä Jukkasjärvessä niin suuriin osa on hyvinki positiivisia ette ICEHOTEL on täälä. Se on selvä ette toiminta saattaa vaikuttaa lähimilhjöön, olletikki rakenusaikana, mutta met haluama koko aijan tehhä parhaimala tavala ette se ei koske kethään nekatiivisella tavala. Tänä päivänä esitelthään toisen osan meän artikkelisarjassa missä on pääpistheenä eri taitheen muotoja. Tällä kertaa arkkitehtuuri: - Chalmersin Arkkitehtikoulu järjestää vuosia taakse runoillan joka syksy. Tunnustettuja runoilijoita sekotethaan opettajitten ja opiskelijoitten kans ja het lukevat omia ja muitten runoja. Se on herättäny vähän huomiota teknisessä korkeakoulussa. Mitä on runoila arkkitehtuurin kansa tekemistä? Ja kuuluuko taije ja tekniikka toela yhteen? Artikkeli: ARKKITEHTUURISTA, Claes CaldenbyLue koko artikkeli: www.konstmuseetinorr.se-Ensi kuussa saatat lukea Vanja Larbergin TAITHEELISESTA HAHMOTTELUSTA. Hän on koulutettu arkkitehti ja kuvataiteilija sekä suunittelun johtaja sosiaali resyrsihallinon alala Götebrgissa.JAG SKA BEGRAVA DIG; KAKAN HERMANSSONSEPTEMBERIN KIERTOPAIKAT4-11/9Jokkmokki, Jokkmokin seurakunnan talo 12-19/9Arvidsjaur, Arvidsjaurin seurakunnan talo21-30/9Hortlax, Hortlaxin seurakunnan taloHEI PER! Konstmuseet i Norr on puhunu Per Hanssonin kans, joka on arkkitehti Henning Larsen Architectissa ja innostunut Kristallenista – Kierunan uuesta kaupunkitalosta joka sen lisäks on taijemyseymmi. Puhuthiin arkipäivän arkkitehtuurista, hahmottamisprusessista ja detaljitten huolosta säilytysnäkökulmasta.Minkäslainen arkkitehtuuri innoittaa sinua?Se riippuu täysin päivän kiireistä mikä arkkitehtuuri inspireeraa minua. On olemassa schweiziläinen arkkitehti nimeltä Peter Zumthor, jonka tuotheet innoittavat minua paljon. Hän on schweiziläisen perintheen kärjessä, joka on hyvinki tarkka ja karhea, mutta teknisesti erinomainen. Koko Schweizilä on vähäpuhheinen arkkitehtuuri. Zumthor on luonu muun muassa Kunsthalle Bregenz Itävallassa. Tanskalainen Jørn Utzo, joka on jättäny meät, on toinen innottava arkkitehti. Hänen kuuluisiin tuote on Sydneyn oopperatalo, mutta itte mielumin valitten hänen pienempiä tuotheita kun hänen oma pikku talo Mallorcassa. Se on kaunis leikilisellä ja runolisella tavala. Minua kiinostaa kans englantilaiset arkkitehtit, jokka on hyvät arkipäivän arkkitehtuurissa ja asioissa jokka toimivat. Ensi käessä ajattelen David Chipperfieldiä joka restayreerasi Berlinin Neues Museumin. Hän on kans voittanu tehtävän Tukholman uuesta Nobelcenteristä.Jos kattoo nykystä Kierunan Artur von Schmalenseen kaupunkitaloa, huomaa hyvinkin tarkan huolon tetaljista ja materiaalin valinasta. Onko eelytyksiä rakentaa samantapaisen talon tänä päivänä missä mennee kombineerata merkittävää arkkitehtuuria fynksjunaliteetin ja käyttäjäystävälisyyen kans?Eelytykset on tietysti erinlaiset tänä päivänä, olletikki mitä ototethaan arkkitehtilta. Tänä päivänä on olemassa yleiskattava laatunvarmistussysteemi joka koko aijan kehitethään. Tullee olehmaan tärkeä ette löytää muotoja kuinka sitä asenoituu näihiin, ettei esteettiset arvot mene hukhaan koetussa tuntheessa arkkitehtuurista. Välistä on haluttomuus, eli piian epävarmuus, joilaki tillaajila, siittä kuinka arkkitehtuuri saapi maksaa – joka suureks osaks riippuu siittä ettei sitä useastikhaan keskustele juuri arkkitehtuurista, mutta sen eestä ympäristön asioista. Mutta se ei koske aivan tillaajaa mutta kans kuinka sitä arkkitehtina ja firmana saapi ulos sen mitä sitä tuottaa. Tänä päivänä on kans useasti muu aika-aspekti johon pittää suhtautua, koska aika mitä annethaan uuen arkkitehtuurin tuotanole on useasti lyhy. Yks eroista sen olevan Kierunan kaupunkitalon ja tulevan kans, on ette se tetalji rikhaus joka on tänä päivänä osittain muutethaan pyrkimyksheen ette saa yleiskattavan huonekokemuksen, joka on normittavana karaktäärissään. On aina olemassa balansi missä panthaan suuren työn ja innon johonki oshiin ja jättää muut osat vähemin käsiteltynä. Huolto tetaljista ei kuitenkhaan ole arkkitehtuurin kuoleva suuntaus ja on olemassa paljon hyviä esimerkkiä arkkitehtistä jokka panevat suuren panoksen just tetaljhiin. Johan Celsin, jonka kontturi sai Kasper Salin-palkinon syksylä uuesta Stockholmin Skogskyrkogårdenin krematuuriesta, on yks niistä nimistä.Selitä vähän taustaajatuksista kun muotoilthiin Kristallenin ja taijemyseymmin huonheet!Meän hahmottumisprusessin lähtökohta on ihmiset talossa ja vaikka fasaati on tärkeä hahmottuminen alkaa sisältä päin ulos. Kristallissa tullee olehmaan avonainen julkinen osa joka suureks osaks koostaa taijemyseymmin huonheista, joita sitten tullee ympyröimhään enemän suljettu rengas-osa. Muoto seuraa fynksjuunia ja toiminan sisältöä, mikä kans heijastuu talon fasaatissa missä pyrithään luoa rakenuksen joka muotolthaan tarjoaa osalistumisheen. Arkkitehtina olthaan vuorovaikutuksessa käyttäjitten kans, jokka ei ole samat eikä aseta samoja vaatimuksia viienkymmen vuoen päästä. Ja se tullee tärkeäks ette luoa rakenuksen joka saattaa käsitellä muutoksia, vaikka on ollu selvä ajatus arkkitehtuurin muotoilusta alkuvaiheen aikana.Kierunassa koskee säilyttämisnäkökulma sekä fyysisiä ja tuntheelisia aspektia ja se on harkinta ette ottaa taltheen materiaalia ja osia olevasta arkkitehtuurista. Tullee olehmaan tärkeä ette säilyttää net tetaljit jokka mennee sisältää pusitiivisella tavala uutheen rakenuksheen. Säilyttämisperspektiiviä ei piä alentaa eli antaa ottaa yli ja sen häätyy sisältää toimivia vaalia mitä menee puolustaa.Tänä päivänä yhä useampi rakenusmestari soveltaa 1%-säänön ja aina tavalisemaks tullee taitheelinen hahmoituminen talon rakentamisen yhteyvessä. Milläs tavala se antaa lisäarvoa arkkitehtuurile? Se on tärkeä ette varhaisessa vaiheessa panna yhteen taiteilijat jokka tekevät taitheelisen hahmottumisen vastuussa olevitten arkkitehtitten kans. Sillä tavala luothaan tasapainon eri ilmauksitten kans. Olaf Eliassonin tuote joka tehtiin Harpan yhteyvessä, siis Reykjavikin uusi konferensi- ja konserttihuone, perustui esimerkiks ajatuksheen ette taitheelinen hahmottuminen kans tulisi rakenuksen fasaatiks. Kunnon esimerkki siittä kuinka arkkitehtuuri ja taitheelinen hahmottuminen vahvistavat toisia. Se ei olis ollu maholista ilman läheistä yhteistyötä.MUUTETTU ON MUUTETTU AVAJAISET RIKSGRÄNSENILLÄ 16 AYKYSTIÄIlman rahhaa plakkarissa ja korkeateknolookisia ratkaisuja haluaa akay ja E.B Itso tehhä reisun missä pääpiste on persoonalisia kohtauksia yksityisitten kesken. Konstmuseet i Norrin kuttumana tulevat taiteilijat matkustamhaan roadtripilä rullaavassa taijehallissa ja panna ylös kohtauspaikkoja keskustelule ja juttujen ja esinheitten vaihtokaupoile. Reisu alkaa Riksgränsenillä lauantaina 16/8 ja kaks viikkoa myöhemin net tulevat Karesuanthoon, joka on reisun loppupaikka.Ole herheilä jos näet akay & E.B:n teitten päälä ja älä epäröi olla jakaamatta sinun kertomusta .KATUTAITHEESTA Aiemin tänä päivänä julkasthiin ensi osa JOS (OM), artikkelisarjasta missä on pääpistheenä kulttuuripoliittisia kannanottoja ja käytänön tarpheita ottaa taltheen ja jatkuvasti kehittää Kierunan taijehistuurialista leimaa.-Suuriin osa harmajaisista betonkiseinistä on jo maalatut, mutta on vieläkin olemassa tyhjiä paikkoja minun ulottuvuuela. Mamma seisoo 20 metriä kaukana toisela puolela ja spaanaa, minun pikkuveli seisoo laijala ja spaanaa toishaale päin kun mie panen kaasumaskin pääle. On jäätyvän kylmä ulkona, viittomasormi kramppaa ja purkit on vaikeaa kontroleerata. Suurela vaivala onnistun saahmaan minun tagin seinhään. Sen jälkhiin olen ilonen äijä ja kirjotan hyvvää joulua. Sitten se on aika kaota rikospaikasta. Mie nukun ilosena sinä iltana, kuin lapsi jouluaattona.KATUTAITHEESTA, Ruben Wätte. Lue koko artikkeli: www.konstmuseetinorr.se- Ensi kuun artikkeli Arkkitehtuurista, on Claes Caldenby, Göteborgin Chalmersin, professoori emeritus arkkitehtuurin teuriassa ja histuuriassa kirjottanu. MIE AION HAUATA SINUN, KAKAN HERMANSSON KIERTOPAIKAT AYKYSTISSÄ21-27/8Matarenki, Matarenkin seurankunnan talo 28/8-3/9Älvsbyn, Älvsbyn seurakunnan talo HEI JENNY!Kerran jyylin iltapäivänä kohtasi Konstmuseet i Norr Jenny Söderströmin. Hän johtaa Kristallenia Lannavaarassa ja kuvvaa itteä nuorena vaimona, pomona (VD) ja yrittäjä hyvinki harhvaan asutussa maaseuvussa . Met keskustelima revontulesta taijemuotona, kulttuurin vaikutus kylän tulevaisuutheen ja yhteistyön tärkeyvestä. SELITÄ VÄHÄN PAIKASTA MISSÄ SIE ELÄT JA TOIMIT Lannavaara on pieni kylä jota luonto ympäröi, aika kaukana suuresta tiestä ja hyvin paljon kiinostavia ihmisiä. Kylän suunile 120 asukasta, sekä tänne siirtynheitä ja alkuperänen väki on hyvin avonaisia ja on helppo tutustua heihin. Se on aktiivinen kylä missä on monta tulisielua sekä yhistyselämässä, kulttuurisessa elinkeinossa ja yrittäjäisyyessä. Joku vuosi taakse on kans vähän uskonolisia piirtheitä. Se on hauska ja autuas sekotus ja ollaksheen näin pieni se on hyvin rikas kylä.ONKOS TÄRKEÄ ETTE ON RIKAS KULTTUURI- JA TAIJEELÄMÄ JOKA SILLÄ TAVALA EISTÄÄ KYLITTEN IDENTTITEETTIÄ JA JA VAIKUTTAA KEHITYKSHEEN JA KASVHUUN?Näin harhvaan asutussa alueessa kun tämä met olema erittäin riippuvaisia pienistä kylistä meän ympärillä ja se on uskomattoman tärkeä ette olla yhteistyössä kylitten kesken. Yhteistyö on välttämätön maaseuvule ylheisesti. Se on eelytys ette kylät ollenkhaan pysyvät elossa. Se on kans erittäin tärkeä ette houkutella uusia ihmisiä jokka saattavat tulla tulisieluksi ja vettää kehitystä. Siinä mie uskon ette kulttuuri ja se kaikki mitä se tuopi matkassa on suuri vaikututtaja ja on positiivinen tarmo joka tekkee ette ihmiset valittevat ette pysyä yhessä paikassa. Lannavaara ei olis ollu mitä se on nyt jos meilä ei olis ollu kulttuuri selvänä piirtheenä, olletikki sen ainutlaatuisen kautta mikä on elinkeinoelämän ja kulttuurin kans. Mutta on suuri läjä maholisuuksia käyttää kulttuuria lissää ja sen avula kehittää maaseutua yhä enemän, ja houkutella enemän kävijöitä ja ihmisiä jokka haluavat jää kylhään niin ette saatama kasvaa vähän lissää. Yksityisenä entreprenöörinä piän ette mulla on aika suuri vastuu ette taijetoiminta kehittyy. Ja mie piän ette se on tärkeätä. Se ei koske sitä ette muut vaativat sitä multa, mutta mie uskon ette jos pittää olla entreprenööri maaseuvula sitä toela häätyy tietää mitä sitä haluaa ja häätyy olla oma ittensä päälepainaja ette totheuttaa ajatuksia. Haluaisin ette meitä tulis vielä enemän jota taijeelämä innottais – tarvithaan vaihtelua sekä ihmisissä ette iteoissa.AYKYSTIN PUOLIVÄLISSÄ TAITEILIJAT AKAY JA E.B ITSO VIERAILEVAT MUUN MUASSA LANNAVAARAA HEÄN PRUJEKTILA MUUTETTU ON MUUTETTU – USKOTKO ETTE ON OLEMASSA ERO KUINKA VASTHAANOTETHAAN TAIJETTA PIENEMISSÄ YHTEISKUNNISSA VERRATTU SUURKAUPUNKHIIN?Juuri ihmisten kohtaamisessa on mielestäni paljon kiinostavaa, ajatuksitten vaihtelua ja iteoita mitä akay ja E.B Itso tutkivat prujektissaan. Kun on niin pieni kylä kun meän sillon se on tärkeä ette tulla näkyvyytheen monela eri tavala, mitä mie uskon ette tämä prujekti saattaa tuottaa. Hyvät ambasatöörit on jotakin mistä met elämä ja sillä tavala houkutella ihmisiä jokka vielä ei ole olheet täälä tähhään vähän erinlaisheen paikhaan.Taije saattaa olla hyvin paljon eri asioita ja on suuri läjä keinoja lähestyä sitä, olletikki nykyaijan tekniikala joka on merkiny paljon niile jokka asuvat maaseuvula. Mutta kans vaikka meilä ei ole sama läheisyys suuhriin laitokshiin meilä on erinlainen rikhaus. Revontulet on mulle yhenlainen taijemuoto.Perintheelisessä merkityksessä on taitheen ja kulttuurin käyttömaholisuuet ja tarjonta pienempi pienemässä yhteiskunnassa kun suuremassa kaupunkissa, niin se vain on. Sen eestä uskon ette luovuus saapi suureman paikan kun assuu pienessä kylässä verrattu suuremphaan kaupunkhiin. Pienemässä paikassa häätyy ottaa kiini asioista itte mikä luopi suurempaa tietoisuutta ja motivasjuunia. Sitä ulottuu toishiin eri tavala kun suurkaupunkissa koska tavoteryhmä on useasti laajempi pienemissä paikoissa ja liittyminen on hyvä. Se on osa siittä mitä mie arvostan, jos tekkee jotakin pienessä paikassa kun Lannavaara niin sillon sitä huomathaan. Se sinänsä luopi motivasjuunia. Suuremassa paikassa se ei piian ole yhtä selvää.OTTAAKO KIERUNAN KUNNAN KULTTUURIPOLITIIKKA HUOMION ETTE EISTÄÄ KUNNAN KYLIÄ?Kierunassa ylheisesti koen ette taije ja kulttuuri on viimi aikoina saanu yhä enemän tillaa. Samala tapahtuu niin paljon Kierunan keskiosissa ette kylät on ylheisesti joutunheet vähän syrhjään ja kalhveesheen, mikä on ymmärettävää. Mie uskon ette met kylissä häymä olla paremat tekemhään itteme enemän kuuluisaks, puhua ette olema olemassa, mitä met haluama ja olla etukeulassa ajamassa kysymyksiä jokka koskevat meitä. Se riippuu siittä paljon ette pittää saa hyvän yhteistyön kunnan, yhistyksitten ja elinkeinoelämän kans.MIE AION HAUATA SINUN KIERTOMATKALLANyt on Kakan Hermanssonin näyttely MIE AION HAUATA SINUN vihitty Kierunassa ja tiistaina 3/7 se jatkaa matkaa Pajalhaan missä sen tulthaan näyttämhään Tornionlaakson teatterissa aina 9/7 asti. Sie joka olet niilä perukoila olet tervetullut kahvi-illan keskustelun kans 3/7 kl. 17.Jos sulla ei ole maholisuuksia kävvä näyttelyssä Pajalassa tullee uusia maholisuuksia muissa läänin paikoissa – pysy ilmoitettuna meän kotisivun kautta missä ja koska sie Norrbottenissa saatat nähhä näyttelyn.projektets webbsida.UUSI ARTIKKELISARJA Aykystistä lähtien ja vuosi etheen päin tulema kerran kuukauessa julkasemhaan uuen artikkelin meän veppipaikala eri kirjottajilta taitheen alalta. Artikkelit tulevat pitämhään pääpistheen kulttuuripoliittisissa kannanotoissa ja käytänön tarpheissa ja sillä tavala ottaa taltheen ja kehittää jatkuvasti Kierunan taijehistuurialista leimaa.Ensimäisenä on Ruben Wätte joka 2013 otti majisteritutkinon Tukholman Taijeakademissa (Konstfack Stockholm) työllä Art in the Public Realm. Ruben on aiemin näyttäny muun muassa taijeprujektin Samhällsproblem (Yhteiskuntaongelmia) Liljevalchsin vårsalongissa 2012. Se on menny vuona julkassu kirjan Terra pericolosa - Farligt land, jonka hän itte kuvvaa kun ”psyykkonauttisena matkakertomuksena”. Se käsittellee sitä mikä tekkee ihmisen niin kuulijaks ja ennustettavaks, konflikti vaphauven ja kontrollin välissä sekä meän sisäisten ja ulkopuolisitten mailmoitten monta rajotuksia ja maholisuuksia.HEI RAGNHILD!Konstmuseet i Norr on jutellu Kierunan kunnanhallituksen toisen varapuhheenjohtajan kans, Ragnhild Nilsson, joka on veres doktorandi valtiontietheessä Tukholman yliopistossa ja äskettäin avajaispuhuja Kakan Hermassonin näyttelyssä MIE AION HAUATA SINUN. Met kysyimä mitä taijetta se valittee ittele, taitheen paikasta yhteiskunnassa ja taitheesta poliittisena kannanottona. KERRO SINUN VIIMISESTÄ TAIJETEOKSESTA MITÄ HANKIT Viiminen taitheen lishäys minun kothiin ostin Uudessa Zeelantissa rapea kolme vuotta sitten. Maorien käsityötä vahvan vaimosymboolin muotossa ja hetelmäsyys symbooli viehätti minua ja on nyt saanu seinäpaikan minun tv- huohneessa. KUINKA SUURI VAIKUTUSVALTA ON TAITHEELA MEÄN YHTEISKUNNASSA? Sillä on hirmuisen suuri merkitys. Se koskee sekä sitä ette saa lissää neuvoja ilmaisemhaan itteä, varsinkin lapset ja nuoret. Se on äärettömän tärkeä ette kasvunaikana saapi maholisuuen ilman prestasjuuni vaatimuksia kehittää monta puolta omasta ittestä. Toinen tärkeä osa on se poliittinen taije ja sen kyky ette välittää ajatuksia. Se mallin taije on ollu ja saattaa jatkossaki olla vaikuttava syy yhteiskunnan muutoksille.KUINKAS SE JULKINEN TAIJE VAIKUTTAA SINHUUN? Matkalla Kierunan kaupunkitalon kunnanhallituksen salhiin on olemassa pieni patsas joka kuvvaa istuvaa saamelaista mitä olen miettiny. Se, kun moni muu hahmottelu saamelaisista julkisessa Kierunan huohneessa heijastaa kyykistynettä ruuhmiinasenetta, joka välittää tuntheen ette olla alistettuna. Ylpeäta, seisovaa puuttuu näissä hahmotteluissa.MINKÄLAINEN ROLLI ON TAITHEELA POLIITTISESSA KESKUSTELUSSA?Kun joku muu pannee akentan siihen mitä pittää hahmottaa eli näyttää ylös on vaara ette se tullee enemän sovitettu ja liian helposti ymmärettävä kuvaus, joka hahmottaa sjabluunikuvia kulttuurista. Saamelaisela taitheela on hyvin suuri merkitys esimerkiks ette kertoa poliittisista tapahtumisista. Britta Marakatt Labba kuvalistaa esimerkiks hänen taitheessa saamepoliittisia tapahtumia Altakapinan taustala. Mikä on uskomattoman kiinostavaa. Kans nykyaijan Gállokin tapahtumat on kuvalistettu taitheelisena ilmaisuna. Se on jotaki joka näyttäää ette taitheela on erittäin tärkeä poliittinen ilmaisumuoto. Taitheela on tärkeä tehtävä heijastaa monenlaisia kehityksiä ja tapahtumia, mutta kans ilmiöitä. Mie ajattelen Kakan Hermanssonin näyttelyä MIE AION HAUATA SINUN, joka käsittelee väkivaltaa läheisissä suhteissa. Se on yks tapa herättää ihmisiä ja peilata tärkeitä kysymyksiä, ette saa net prusessoitumhaan taitheen läpi. Kysymys väkivallasta vaimoja kohti ja väkivallasta läheisissä suhteissa on kysymys joka aina pittää olla matkassa päiväjärjestyksessä. Varsinki se mikä koskee saamelaisia vaimoja ja Ruottin muita kansalisia vähemistöjä, joka on hyvinki uhanalattu ryhmä. Kierunan kunnala on toimitusprukrammi väkivaltaa vasthaan läheisissä suhteissa ja huomiothaan poliittisesti ette tietoisuutta häätyy lisätä instansissa jokka on kontaktissa uhanalattujen vaimoitten kans. Esimerkiks tietoja kansalisten vähemistöitten tarpheista. Kysymys pittää kans saa jatkuvaa huomiota ettei sitä unhoiteta. Ette saa vihkiä sellaisen taitheen näyttelyn kun mitä Kakan on luonu ja valaista minun perspektiivin, mutta kans sitä ylheistä yhteiskunta pruplematiikkaa kun tämä on, on äärettömän tärkeätä.TAIJENÄYTTELY JOKA VALAISTAA TÄTÄ PRUPLEMATIIKKAA, ONKOS SE PIENEMPÄNÄ LISÄAPUNA ELI ONKOS SE VAHVA AKTÖÖRI TÄSSÄ KYSYMYKSESSÄ? Taije saattaa sekä vaikuttaa ja provoseerata uskomattoman paljon. Mie piän ette tämä on osana taitheen rollista ette just olla provokatiivinen ja luoa depattia. Huomio on se joka johtaa pitemän näkökulman muutokshiin ja mie olen vakkuuntunu ette taije on tärkeä osa yhteiskunnan kehitykselle.PIKKU POHJONEN KIERUNAFESTIVAALISSALilla Norr tullee Kierunafestivaalissa osalistumhaan pedakookisella prujektila Respekt. Prujekti luopi paikan missä nuoret saavat tehhä äänensä kuuluvaksi ja ilmhaista mielipitheittensä. Festivaalin aikana tulthaan järjestämhään työpajoja jokka innottavat nuoria henkilökohtaisille ilmaisuile. Sie löyät meät festivaalialueela yhessä Ungdomens husin (Nuorten talon) kans.MIE AION HAUATA SINUN Kakan Hermanssonin näyttely Jag ska begrava dig vihithään 26 jyyniä, kl. 16.00 Kierunan Giron Sami Teahterissa. Älä missaa sitä!Kakan Hermansson on koulutettu Tukholman Taijekoulussa (Konstfack i Stockholm), suunassa klasi ja keramiikki. Jag skall begrava dig on hänen ensimäinen yksin näyttely ja siinä on teema miesten väkivaltaa vaimoja kohti.MUUTETTU ON MUUTETTU AKAY & E.B ITSO:N KANS Main loppupuolela akay ja E.B. Itso olitvat Kierunassa tekemässä researchiä tulevalle projektile Muutettu Muutettu. Taiteilijoile tuli aika laila reisaamista kunnassa, ja piit luenon jymnaasie oppilhaile Hjalmar Lundbohmin koulussa. Aykystissä tullee akay ja E.B. Itso matkustamhaan Kierunassa ja sen ympäristössä mupeetibiililä, joka on samala galleri ja aikoo tehhä vaihtokauppoja. Jutuila ja muula maksola ihmiset saavat vaihtoksi taiteilijoilta sikneeratun taijeteoksen.HEI KENT! Konstmuseet i Norr on puhunu Norrbottenin läänin maakäräjäneuvoksen kans Kent Ögren (S) hänen ensimäisestä taijemuistista, julkisen taitheen tärkeyvestä ja politiikan vastuu elävästä kulttuurimiljööstä.ONKOS JOTAKI TAIJETTA MITÄ SIE TOIVOSIT RIEPPAISI SINUN KOISSA?Edward Munchin Huuto haluaisin mielelhään ripustaa kotiseinäle. Mulla on seinä tv-huohneessa missä sellainen taulu sais vaikuttavan paikan. Taitheen arvostelu saattaa tietysti vaihtella. Vasta löysin taijeteoksen jonka olen itte pienenä luonu, kun makkoilin muutaman viikon sairalassa. Mie olin suunile seittemän vuotta vanhaa ja olin maalanu koiran klasisjiivale. Tulin hyvin iloseks kun löysin sen, koska se oli eheä. Nyt mulla on se erikoisessa paikassa kirjahyllyssä.TARTTEEKO TAIJETTA ILMAISUMUOTONA JA KUINKAS SE VAIKUTTAA IHMISHIIN JA HEÄN LÄHIYMPÄRISTHÖÖN?Taije selvästi tarttethaan ilmaisumuotona. Met olema huomanheet ette se julkinen taije esimerkiks hoitokeskuksissa auttaa ihmisiä tullaa terhveeksi. Julkisella taitheela on kans suuri merkitys ette kerätä ihmisiä ja luoa yhteenkuuluvuutta, ja se on syypper tärkeä kaupunkin eli rekiuunin identtiteetile. Norrbottenin maakäräjissä met olema manifesteeranheet sen ottamalla päätöksen ette soveltaa 1 % säänön. Kun met investeeraama rakenukshiin ja huohneishiin se pittää olla 1 %:in bytjettivaraus koko investeerinki kostanuksesta julkiselle hahmoitumiselle. Sillon se ei aivan koske sitä ette pittää ripustaa ylös tauluja, mutta ette saa sisäle sen taitheelisen ajattelumallin huonheitten mookkailussa. Minun toivomus on ette met saama pehmeämän essiintymisen meän rakenuksitten mookkaamisessa, sillä tavala ette kun olthaan yhessä huohneessa tuntee viihtyisyyttä ja tyytyväisyyttä ette se taitheelinen mookkailu kuuluu yhteen arkkitehtuurin kans. KUINKAS SUURI VASTUU SIE PIÄT ETTE POLITIIKERILLA ON ETTE SUOJATA TAITHEEN PAIKKAA YHTEISKUNNASSA JA KUINKAS KAUAS PITTÄÄ SE POLIITTINEN VAIKUTUS SAA MENNÄ? Meilä politiikkerilä on suuri vastuu ette on taijetta julkisessa miljöössä. Ette on taitheelinen hahmoiltuminen joka saattaa luoa rauhalisia miljöitä mitä tarvithaan: fontääni, vesipinta eli yks taijeteos joka herättää tuntheita ja jota kysheenalaistethaan ja keskustelthaan. Se on kuitekki tärkeä ette met politiikkerit emmä mene siihen mookkaamhaan tetaljissa. Yhtä pörröä se olis jos mie päätän kuinka taiteilija joka maalaa taulua pittää piirtää linjat, sama on ette lukittaa tillauksen taitheelisesta muotoilusta antamatta se taitheelinen vaphaus olla vallassa. Politiikka pittää kattoa perhään ette resyrsit on olemassa ja sitten se pittää, parhaimassa mailmassa, antaa monta taiteilijaa tulla ideoila ja ajatuksila muotoilussa ja jatkaa siittä etheen päin.MITÄS POTENSJIAALIA NÄET KULTTUURISSA JA TAITHEESSA NORRBOTTENIN KASVONVARIAABELINAMie luulen näkevän trendin missä viehätysvoima yhessä yhteiskunnassa ei aivan koske kuinka saattaa saa töitä eli asuntoa, mutta kans koskee paljon sitä minkä näkönen on kulttuurinen huone. Net pehmeät arvot alkavat saahmaan aina suureman merkityksen ihmisile kun net valittevat mihinkä ne aikovat siirtyä. Se on erittäin tärkeä ette met stimyleeraama kehitystä kulttuurin alala, ja piämä suuren pääpistheen lapsissa ja nuorissa. Kun olema pääsheet raahvaaksi olema useasti saahneet ennakkoluuloja hyvin paljon asioista ja se saattaa olla pitkä ja vaivanen matka ette yrittää muuttaa niitä käsityksiä. Jos met haluama saa muutetun asentheen kulttuurista ja taitheesta met häymä alkaa nuoritten ja lapsitten kans.KUINKAS AJATTELET MILLAINEN NORRBOTTENIN TAIJEKARTTA ON KYMMENEN VUOEN KULUTTUA? Sillon olema kehittänheet stabiilin läänintaijemyseymmin Kierunhaan. Kun pittää luoa julkisen depatin taitheesta on kans tällä kautena kehittyny vakituiset noodit taitheelisele ilmaisule. Net tulevat toimimhaan länkkinä Norrbottenin taitheelisen huohneen kehityksessä. Opetuspuolela met olema toivottavasti luonheet väliaskelheen kansalisen taitheenopetuksessa korkeakoulun tasola ja läänin valmistelevat taijelinjoitten välilä. Mie toivon kans ette kruuvapaikat ajattelevat kulttuurisesta suunittelusta ja yhteiskunnan kehityksestä ja ette taitheela on hyvinki kehittynheet ajatukset taitheesta tässä systeemissä.AKAY & E.B ITSO TULEVAT KIERUNHAANakay ja E.B Itso on saahneet mupeetibiilin tulevalle projektile ja on nyt valhmiina kunnostamhaan sen rullaavaks arkkiiviks tulevalle roadtripile Kierunan kylissä ja ympäristössä. Viimi viikko maissa het tulevat Kierunhaan valmistelemhaan projektinsa. Jos sulla on paikka mitä sie et halua ette net missaavat? Ilmota meile! KAKAN HERMANSSONI KÄSITYÖSTÄ, TAITHEESTA JA FEMINISMISTÄNyt maissa met laskema viiteon missä Kakan jakkaa hänen ajatuksia käsityöstä, taitheesta ja feminismistä ja selittää hänen tulevasta näyttelystä Jag skall begrava dig, joka vihithään Kierunassa 26/6. Piä vaarin viiteosta www.konstmuseetinorr.se.HEI KRISTINA!Konstmuseet i Norr on puhunu Kierunan kunnanneuvoksen kans Kristina Zakrisson (S) ja keskustellu luontoa taijemuotona, 1%-säänöstä ja mikä arvo on yhessä läänintaijemyseymmissä Norrbottenissa.MITÄS RIEPPUU SINUN TV-SOFFAN YLÄPUOLELA?Yhen soffan yläpuolela mulla on klasi joka on kartanhoon päin missä kasvaa mäntyjä ja ylhäälä toista on suurempi klasi joka on väylhään päin. Piian miksi mie tykkään luonosta niin paljon on siksi ette olen syntyny kylässä, eli se on sen takia ette mie tykkään luonosta niin paljon ja sen takia mie asun kylässä. Mulle luonto on kun taijeteos, mutta yks teos mistä olen aina pitäny fantastisena on Rolf Suupin puuveistos, jokaon hänen gallerissa Svansteinissä. Se on niinku yks suuri muna, missä on useampia pieniä munia joita sitä haluaa lähestyä ja koskettaa.TARTTEEKO TAIJETTA ILMAISUMUOTONA? Joo, aivan selvästi. Taitheen vaikutus on henkilökohtainen – riippuen mitä sitä näkkee ja kuinka sitä kokkee sen mitä näkkee. Vaikka kattoo sammaa taijeteosta, jos se on maalaus, veistos, eli jotaki muuta, niin sen mennee kokea eri tavoila. Niin se tietysti on kaikenlaisen kulttuurin kans, mutta taije vaikuttaa meihin enemän kun met uskoma. Taitheela saattaa olla eri tavotheita riippuen mitä haluthaan saavuttaa. Jos ajattellee sairalan miljöötä, esimerkiks, niin taije saattaa rauhottaa. Samala tavala taije saattaa alottaa antamalla tarmopotkun – riippumatta iästa. Hyvän komynikasjuunin ja käyttävyyen kautta ulottuu uushiin tavote porukhoin ja se on tärkeä ette luoa kohtauspaikkoja taitheele lapsile ja nuorile. Sillä tavala vahvistaa kiinostusta ja tietoa taitheesta ja kans ette herättää intoa ja halua omhaan luomisheen joka aijan olhoon luopi hyvän taijepybliikin kaikhiin iläluokhiin.KUINKAS SIE AJATTELET ETTE TAIJE JULKISESSA HUONHEESSA SAATTAA VAIKUTTAA KAUPUNKIN ELI REKIUUNIN IDENTTITEETHIIN?Taije saattaa esimerkiks näyttää läheisyyttä saamelaisuutheen ja peilata kierunalaisitten ulkoiluharrastuksia ja rakhautta luonthoon. Yhteiskunta jolla on rikas kulttuurielämä viehättää ihmisiä siirtymhään ja asumhaan sielä. Taitheen hallitteminen ja kehittäminen kasvunvariaabelina Kierunalle ja rekiuunile on tärkeä ette luothaan tillaa sille ja maholisuuksia ihmisille ette ottaa ossaa eri kulttuuri- ja taijekokemuksia. KIERUNASSA SOVELETHAAN TÄNÄ PÄIVÄNÄ 1%-SÄÄNÖN RAKENUS MUUTOKSISSA, LISÄRAKENUKSESSA JA UUSRAKENUKSESSA. SATSAUS TAITHEELISHEEN HAHMOTTELHUUN JONKA KANS NORRBOTTENIN LÄÄNIN MAAKÄRÄJÄT ON OTTANHEET. Politiikalla on suuri vastuu ette suojata taijetta ja taitheen paikkaa ja käyttävyyttä yheiskunnassa. Siittä syystä 1%-säänön sovelus on erittäin hyvä. Se merkittee tietysti paljon ette kans maakäräjät on ottanheet päätöksen ette satsata julkisheen taitheesheen. Kun maakäräjät rakentavat uutta sairalaa Kierunassa tulthaan aika suuri osa resyrsistä mennä käyttää taitheelisheen hahmottelhuun monela eri tavala. Uusrakenus kun Rakeettikoulu (Raketskolan) on hyvä esimerkki onnistunheesta arkkitehtuurin muotoilusta ja taitheelisesta hahmottelusta joka on kasunu esile paralellina.NORRBOTTENIN LÄÄNI ON ALUEELISESTI HYVINKI LAAJA JA ON ERI KUNNALISIA SUHTEITA. KUINKAS SIE NÄET ETTE KIERUNAN TAIJEMYSEYMMI TULLEE KIINOSTAMHAAN NORRBOTTENIN LÄÄNIÄ?Koska meilä on paljon pieniä kyliä ja paikkoja kaukaa toisista läänintaijemyseymmi saattaa levittää toisile niitten eri paikoitten identtiteettiä, sielua ja kulttuuria . Se saattaa luoa yhtäläisyyttä läänissä missä kuitekki on pitkä matka toishiin. Läänintaijemyseymmin takia lääni saapi yhen lissää selvän paikan taijekartassa. Meilä on rikas kulttuurielämä ja suuria ja ainutlaatuisia taijekokoelmia. Se on liian harva joka tietää sen.

Vill du veta mer? Klicka här! Want to find out more? Visit this link! Lisä tiietoa? Paina tähän! Halvaks tietää lissää? Paina tähän! Háliidat go diehtit eanet? Coahkkal dán leaŋkka!

Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Med filmen som sitt främsta medium låter Dahlberg sina verk återkommande ta plats i iscensatta miljöer genom noggrant byggda modeller. För samarbete med Konstmuseet i Norr och produktionen av hans senaste film Music Box har Dahlberg valt en ny metod. Denna gång är rummet ett litet och mer begränsat utrymme och utgörs inte av en byggd modell utan insidan av ett existerande objekt – en speldosa.

Den största delen av installationen utgörs av en film som äger rum inne i en speldosa som en gång var en gåva från Dahlbergs morfar till hans mor. Verket har satts samman på ett sätt som låter all yta vara i fokus samtidigt vilket skapar en hyperrealistisk bild – en sorts bild som det mänskliga ögat utifrån överflödet av information varken kan producera eller hantera. Verket förflyttar betraktaren inuti speldosans mekanismer utan att det är möjligt att uppfatta dess proportioner eller riktningar.

Speldosan, dess metall och mekanik blir i filmen ett slags maskineri som påminner om bilden av det industriella och om gamla arkivfilmer från fabriker. Utseendet är delvis nostalgiskt men anspråket är inte det. Uttrycket är i det närmaste sterilt, skarpt och kallt och för tankarna till undersökandet vid en obduktion.

-
Min första idé för det nya verket till Konstmuseet i Norr var att göra en film där jag följde tåget som dygnet runt kör fram och tillbaka till hamnen i Narvik. Dessa tungt lastade tåg intresserar mig fortfarande, så tunga att de upplevs röra sig i slow-motion genom det bildsköna landskapet. Det ligger också något poetiskt i att staden fraktar bort sig själv tills dess att den inte finns längre. På engelska: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Den svarta humorn i detta fascinerar mig.

De första skisserna med tågen visade sig inte kunna uppfylla mina föreställningar. Men när jag fick syn på min mammas gamla speldosa från 1941, som av olika anledningar hamnat i min studio, upptäckte jag ett annat sätt att gestalta det jag ville åstadkomma.

I monumentalt format blir speldosan till en stor maskin som påminner om industrialismens visioner, på vilka gruvsamhällena vilar. Samtidigt är speldosan ett privat objekt. En nostalgisk leksak som åkallar minnen, berättelser och objekt som försvinner. Som en stad när den flyttas. Eller som minnen man desperat försöker hålla kvar genom att flytta med sig vissa objekt, i fallet med Kiruna faktiskt hela hus.

Jag bestämde mig för att använda speldosan som ett slags mikrokosmos och att på ett nästan kirurgiskt vis låta betraktaren åka på en resa genom speldosan, eller kanske snarare in i sitt eget psyke.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg är arkitekt och konstnär som i sitt uttryck återkommande behandlar rumslighet. Dahlberg har utfört en mängd olika offentliga konstinstallationer och är just nu kanske mest omtalad för sitt kommande minnesplats Memory Wound, som invigs den 22 juli 2016 för att hedra offren för terrorattentatet vid Utøya 2011.

Du kan också se utställningen i Gällivare och Luleå under maj månad.


Bakom verket: Jonas Dahlberg


Tack till:
Norrbottens Media AB


Hitta till Gamla fiskodlingen:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Using film as his main medium, Dahlberg continues to let his works take place in staged environments through carefully constructed models. For his collaboration with Konstmuseet i Norr and the production of his latest film, Music Box, Dahlberg has chosen a new method: this time the room is a small and more limited space and not made up by a constructed model but the inside of an existing object – a music box.

The installation is mostly made up by a film that takes place inside a music box, which was a gift from Dahlberg’s grandfather to his mother. The work has been put together in a way that allows the entire space to be in focus, which creates a hyper-realistic image – a kind of image that the human eye, based on the abundance of information, neither can produce nor handle. The work transports the beholders inside the mechanisms of the music box without them being able to understanding its proportions or directions.

In the film, the music box with its metal and mechanics becomes a type of machinery which resembles the industrial image and old archive films set in factories. The appearance is partly nostalgic but the claim is not. The expression is close to sterile, sharp and cold and reminds you of the procedures of an autopsy.

-
My first idea for the new artwork for Konstmuseet i Norr was to create a film in which I track the train that runs back and forth to the harbor in Narvik 24 hours a day. These heavy loaded trains are still of great intererst to me, so heavy that one experiences them travelling in slow motion through the picturesque landscape.

There is, too, something poetic in how the city hauls itself away until it ultimately no longer exists, ”a mine that undermine the city built around and for the mine”. The black humor in this fascinates me.

The first sketches of the trains didn't show to fullfill my expectations. But upon seeing my mother's old music box from 1941, that of various reasons ended up in my studio, I discovered another way of framing what I wanted to achieve.

In a monumental format the music box becomes a large machine that reminds of the visions of industrialism, on which the mining societies rests. Simultaneousley is the music box a private object. A nostalgic toy that invokes memories, stories and objects that fade. Like a city when it is relocated. Or like memories one desperate tries to hold on to by taking them along in the relocation, in the case of Kiruna virtually complete buildings.

I decided to use the music box as a sort of micro cosmos and in an almost sugical way let the viewer take on an own journey through the music box, or rather into his or her own psyche.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg is an architect and artist whose artistic expression keeps returning to spatiality. Dahlberg has done a number of public art installations and at the moment he is perhaps best known for his upcoming memorial site, Memory Wound, which will be inaugurated July 22 2016 to honour the victims of the terrorist attack on Utøya 2011.

The exhibition will also show in Gällivare and Luleå in May.


Behind the artwork: Jonas Dahlberg


Thanks:
Norrbottens Media AB


Find the way to the Gamla fiskodlingen:






Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Dahlberg käyttää ensisijaisena esittämismuotonaan elokuvaa ja asettaa huolellisesti rakennettujen mallien avulla teoksensa toistuvasti esille lavastettuihin ympäristöihin. Konstmuseet i Norr -museon kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja viimeisintä, Music Box –elokuvaansa varten Dahlberg on valinnut uuden esittämistavan. Tällä kertaa huone on pieni ja rajallisempi tila, joka ei ole rakennettu malli vaan jo olemassa olevan esineen – soittorasian – sisäpuoli.

Installaatiosta suurin osa koostuu Dahlbergin äidin isän tälle aikanaan antaman soittorasian sisällä tapahtuvasta elokuvasta. Teos on koottu niin, ett kaikki pinnat ovat samanaikaisesti polttopisteessä. Näin luodaan hyperrealistinen kuva – kuva, jota ihmisen silmä ei kykene tietopaljouden vuoksi tuottamaan eikä käsittelemään. Teos siirtää katsojaa soittorasian mekanismien sisällä, kuitenkin niin, että itse rasian mittasuhteita tai suuntia ei voi havaita.

Elokuvassa soittorasia, sen metalli ja mekaniikka muodostavat eräänlaisen koneiston, joka nostaa mieleen teollisuutta käsittelevää kuvaa ja tehtaita käsitteleviä vanhoja arkistofilmejä. Ulkonäkö on vaateista poiketen osittain nostalginen. Ilmaisu on lähinnä steriiliä, terävää ja kylmää ja vie ajatukset ruumiinavaustutkimukseen.

-
Ensimmäinen ideani Konstmuseet i Norrin uutta teosta varten oli elokuva, jossa seuraisin Narvikin satamaan edestakaisin ja vuorokauden ympäri matkaavia junia. Nämä raskasta kuormaa kantavat junat kiinnostavat minua edelleen, sen verran raskaita ne ovat että ikään kuin liikkuvat hidastettuina kuvankauniin maiseman halki. Kaupunki kuljettaa itseään muualle kunnes sitä ei enää ole olemassa, siinähän on tiettyä runollisuutta. Englanniksi: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Tähän liittyvä musta huumori kiehtoo minua.

Ensimmäiset junia koskevat luonnokset eivät vastanneet kuvittelemaani. Mutta kun näin äitini vanhan, eri syistä studiooni päätyneen ja vuodelta 1941 peräisin olevan soittorasian, löysin haluamalleni toisen esitystavan.

Monumentaalisessa koossa soittorasiasta tulee suuri, kaivosyhdyskunnan perusteena olevista industrialismin visioista muistuttava kone. Samalla soittorasia on yksityinen esine, nostalginen lelu, joka nostattaa pintaan häviäviä muistoja, kertomuksia ja esineitä. Ikään kuin kaupunki, jonka paikkaa muutetaan. Tai ikään kuin muistot, joita pyritään epätoivoisesti säilyttämään siirtämällä muuttokuormassa tiettyjä esineitä. Tai Kiirunan tapauksessa kokonaisia taloja.

Päätin käyttää soittorasiaa tietynlaisena mikrokosmoksena ja melkein kirurgisella tavalla antaa katsojan matkata soittorasian halki, tai pikemminkin siirtyä omaan sieluunsa.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg on työssään toistuvasti tilallisuutta käsittelevä arkkitehti ja taiteilija. Dahlberg on luonut useita julkisia taideinstallaatioita ja hänet mainitaan ehkä tällä hetkellä eniten tulevan, Utøyan vuoden 2011 terrori-iskun uhreja kunnioittavan muistopaikka, Memory Woundin, yhteydessä. Teos on tarkoitus vihkiä käyttöön 22 heinäkuuta 2016.


Teos on toukokuun aikana nähtävillä myös Jällivaarassa ja Luulajassa.


Työn takana: Jonas Dahlberg


Kiitokset:
Norbottens Media AB


Vanha kalanviljelylaitos:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Filmi on Dahlbergin etumainen meetiymmi. Filmilä se antaa hänen teokset toistuvasti ottaa tillaa miljöössä mitä hän on luonu tarkasti rakentamalla mallila. Yhteistyö Konstmuseet i Norrin kans ja hänen viimeisen filmin tuotanto Music Box Dahlberg on valinu uuen metuutin. Tällä kerrala huone on pieni ja rajotettu tila ja ei koostu rakenetusta mallista mutta sisäpuoli on olevasta objektista – pelituusa.

Suuriin osa instalasjuunista koostuu yhestä filmistä joka tapahtuu sisälä pelituusassa, joka kerran oli lahja Dahlbergin isoisältä hänen äidile. Teos on panttu kokhoon tavala joka antaa kaiken pinnan olla samala aikana keskeisenä. Se luopi hyypperrealistisen kuvan – jonkinlainen suuri kuva mitä ihmisen silmä liian suuren informasjuunin vuoks ei saata tuottaa eli käsitellä. Teos siirtää kattojaa pelituusan sisäpuolen mekanismhiin ilman ette se on maholista ette huomata sen proportsjuunia eli suuntia.

Pelituusa, sen metalli ja mekaniikki tulevat filmissä jonkinlaiseks konemaiseks, joka muistuttaa kuvvaa indystriistä ja vanhoita arkkiivifilmiä fabriikista. Muoto on osittain nostalkinen mutta pyrkimykset ei ole sitä. Ilmasu on lähes steriili, tarkka ja kylmä ja viepi ajatukset obdyksjuunin tutkimuksheen.

-
Minun ensi idea tälle Konstmuseet i Norrhiin uuele teoksele oli ette tehhä filmin missä mie seurasin junnaa joka vuorokauen ympäri aijaa eestakashiin Narvikin haminhaan. Nämät raskhaasti lastatut junat kiinostavat minua vieläkin, net on niin raskhaat ette niitä kokkee liikkuvan slow-motion vauhtila kuvakaunista luontoa läpi. Siinä on kans jotakin runolista ette kaupunki kuljettaa pois itteä niin pitkhään ettei se ennää ole olemassa. Engelskaks: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Tämä musta humoori viehättää minua.

Ensi skissit junista ei pystynheet täyttämhään minun kuvituksia. Mutta kun sain nähhä minun mamman vanhaan 1941 vuen pelituusan, joka eristä syistä oli joutunu minun styytihuun, mie huomasin yhen muun tavan hahmottaa sen mitä halusin saa aikhaan.

Suuresssa metafoorissa pelituusa tullee suureks konheeks joka muistuttaa intystrialismin visjuunia, jonka päälä kruuvakaupunki makkaa. Samala pelituusa on privaatti kapene. Nostalkinen leikkikampe joka herättää muistoja, juttuja ja objektia jokka katoaavat. Kuin kaupunki kun se siirethään. Eli kun muistot mitä sitä desperaattisesti yrittää pittää jäljelä ottamalla matkhaan vissit kampheet siirossa, Kierunan taphauksessa toela kokonhaisia taloja.

Mie päätin ette käyttää pelituusaa jonkinlaisena mikrokosmoksena ja ette kohtapa kirurgisela tavala antaa kattojan ookata reishuun pelituusan läpi, eli piian paremin omhaan mielheen.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg on arkkitehti ja taitelija joka hänen ilmaisussa jatkuvasti käsittellee huonestoa. Dahlberg on tehny suuren läjän erinlaisia julkisia taijeinstalasjuunia ja on justhiins nyt piian enniiten tunnettu hänen tulevasta muistopaikka Memory Wound, joka vihithään 22 jyyli 2016.


Sie saatat kans nähhä teosta Jellivaarassa ja Luulajassa mai kuun aikana.


Teoksen takana: Jonas Dahlberg


Kiitos teile:
Norrbottens Media AB


Vanhaa kalaviljelys:





Jonas Dahlberg
MUSIC BOX

Ovddimus neavvuin iežas filmmain Dahlberg diktá iežas ráhkadusaid jeavddálaččat váldit saji Heivehuvvon birrasiin dárkilis huksehuvvon modeallain. Ovttasbargui Konstmuseet i Norrain ja buvttadeamis su maŋemus filmmas Music Box Dahlberg lea válljen ođđa vuogi. Dán gearddi lanjas lea unnit ja eanet ráddjeduvvon sadji ja ii dahkko huksehuvvon modeallas muhto lea siskkoš dálá objeavttas – čuojahan doasus.

Stuorimus oassi installašuvnnas dahkko filmmas mii dáhpáhuvvá čuojahandoasus mii oktii leai skeaŋka Dahlberga ádjás su eadnái. Ráhkadusas lea dahkkon ovtta vuogi mielde gos visot olggožat ožžot leat guovddážis seammás go ráhkada hyperrealisttalaš gova – okta lágan govva man olbmo čalbmi badjelmeari dieđuin ii sáhte buvttadit iige gieđahallat. Ráhkadus sirdá geahčči čuojahandoasu mekanismmaid siste váikko ii sáhte ipmirdit daid proporšuvnnaid dehe guovlluid.

Filmmas čuojahandoassu, dan metállain ja mekanihkain šaddá okta lágán mašineriija mii muittuha dan industriála gova ja boares árkiivafilmmaid fabrihkain. Oaidnu lea oassái nostálgalaš muhto dat áigumuš ii leat. Cealkámuš lea meastui steriila, garas ja galmmas ja duolvu jurdagiid iskamii obdukšuvnnas.

-
Mu vuosttaš jurdda dan ođđa ráhkadussii Konstmuseet i Norrii leai ráhkadit filmma gos mon čuvvon toga jándora birra ovddus ruoktut hámmanii Áhkánjárgii/Narviihkii. Dát togat loses gurpmiiguin geasuhit ain mu, nu lossat ahte orrut lihkkame slow-motionis dan čáppa eanadaga čađa. Dat lea maid juoga poehtalaš dáinna go gávpot dolvo eret iežaset gitta dat ii šat gávdno. Eaŋgalasgillii: ”a mine that undermine the city build around and for the mine”. Dat čáhppes humor dás geasuha mu.

Vuosttaš sárgumat togain vuosehii ahte ii máhttán ceavzit mu jurdagiid. Muhto go oidnen mu eatni boares čuojahandoasa 1941:s, mii sierra sivaid dihte lea šaddan mu studioi, de fuobmájin iežá vuogi govddidit dan maid háliidin hutkkat.

Monumentála hámis čuojahandoassu šaddá stuorra mášiidna mii muittuha mu industrialismma višuvnnaid, man nalde ruvkeservodat vuoiŋŋasta. Seammás čuojahandoassu lea priváhta objeakta. Nostálgalaš stoahkangávdni mii boktá muittuid, muitalusaid ja objeavttaid mat jávket. Dego gávpot go sirdojuvvo. Dehe muittut maid viggá doalahit go geahččala váldit mielde muhtin objeavttaid, ja mii guoská Girona lea duođas olles viesut.

Mon mearridin geavahit čuojahandoasu dego okta lágan mikrokosmosin ja meastui kirurgalaš vuogi mielde diktit geahčči manna mátkkis čuojahandoasu čađa, dehe soaitá eanet iežas oaivvi čađa.
/Jonas Dahlberg
-

Jonas Dahlberg lea arkiteakta ja dáiddár guhte iežas cealkámušas dávjá gieđahallá lanja iešvuođa. Dahlberg lea ađahan máŋga almmolaš dáiddainstallašuvnnaid ja dál soaitá lea eanemus almmustahtton iežas boahttevaš muitobáikkis Memory Wound, mii rahppo suoidnemánnu 22 beaivvi 2016 mielde gudnejahttit oaffariid terrorattentáhtas Utøyas 2011.


Don máhtát maid oaidnit ráhkadusa Jielleváris ja Julevus miessemánus.


Dáiddabarggu duohkin: Jonas Dahlberg


Giitu:
Norrbottens Media AB


Boares guollešaddadeami:

Bakom verket: Jonas Dahlberg

Ingen kommentar.
/Jonas Dahlberg


Läs mer om MUSIC BOX här


Behind the artwork: Jonas Dahlberg

No comment.
/Jonas Dahlberg


Read more about MUSIC BOX here


Työn takana: Jonas Dahlberg

Ei kommentteja.
/Jonas Dahlberg


Lue lisää MUSIC BOX tästä


Teoksen takana: Jonas Dahlberg

Ei komenttia.
/Jonas Dahlberg


Lue lissää MUSIC BOX tästä


Dáiddabarggu duohkin: Jonas Dahlberg

Ii leat kommentára.
/Jonas Dahlberg


Loga eanet MUSIC BOX birra dás

VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG Om konsten att förändra med bild
i samarbete med Grafikens Hus

Invigning lördag 27 juni 11.00 – 15.00
Öppettider vardagar 29 juni – 28 augusti 8.00 – 17.00



Utställningen belyser seriekonstens kraft och bilden som politisk berättare, två mycket aktuella och sammansvetsade ämnen. Serierna är en röst i samhällsdebatten som berättar historier och belyser situationer i ett för många tillgängligt format. Ibland kan budskapen vara tydligt politiska, och ibland helt enkelt visuellt uttrycksfulla och viktiga då de förskjuter normen och breddar bilden om vad som är normalt.

Serier som redskap är enkla, lättillgängliga och humoristiska och gör relativt tunga ämnen som genus eller integration lättare att ta till sig. Serieformen är viktig då den på ett unikt sätt tillgängliggör samhällsfrågor och demokratiska diskussioner för flertalet människor.

Konstgrafik har genom historien varit en konstform ”för folket” och kommit att bli en av de mest demokratiska konstformerna. Det grafiska bladet gjorde det möjligt för konsten att flytta från museer och slott in till människors hem. Vilken roll grafiken och konsten kan ha i vårt samhälle och vad grafik är idag är frågeställningar som utställningen berör.

I utställningen finns verk av Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson. WE HAVE SOME IMPORTANT GOING ON About the art of change with images
in collaboration with Grafikens Hus

Vernissage Saturday 27 June 11:00 – 15:00
Opening hours weekdays 29 June – 28 August 8:00 – 17:00



The exhibition highlights the power of comic art and the image as a political commentator, two very topical and interconnected themes. Comic art is a voice in the public debate capable of telling stories and highlighting situations in a widely accessible format. Sometimes the messages can be clearly political, and sometimes simply visually expressive and important because they challenge the norm and broaden conceptions of what is normal.

As a tool, comic art is simple, accessible and humorous, and makes relatively heavy topics such as gender or integration more easily taken on board. The comic form is important because it uniquely makes societal issues and democratic discussions accessible for the masses.

Throughout history, graphic art has been considered an art form "for the people" and has become one of the most democratic forms of art. Graphic prints made it possible for art to move out of museums and castles and into people's homes. The role that graphics and art can play in society and what graphics consist of today are issues that the exhibition deals with.

The exhibition includes works by Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell and Magnus Fredriksson. Meillä on tekeillä jotain tärkeää ja se Käsittelee muutosten aikaansaamista kuvan avulla.
Yhteistyössä Grafikens Husin kanssa.

Avajaiset lauantaina 27. kesäkuuta 11.00 – 15.00
Avoinna arkisin 29. kesäkuuta – 28. elokuuta 8.00 – 17.00



Näyttelyssä valotetaan sarjakuvataiteen voimaa ja kuvan asemaa poliittisena kertojana, kaksi erittäin ajankohtaista ja yhteen liittyvää aihetta. Sarjat ovat eräs yhteiskunnallisen keskustelun äänistä ja kertovat tarinoita ja valottavat tilanteita monelle henkilölle avautuvassa formaatissa. Joskus viesti voi olla selvästi poliittinen ja joskus yksinkertaisesti visuaalisesti vivahteikas ja tärkeitä, sillä ne siirtävät normeja ja laajentavat käsitystämme normaalista.

Välineenä sarjakuvat ovat yksinkertaisia, helppotajuisia ja humoristisia ja niiden avulla suhteellisen vaikeatkin, genderin tai integraation kaltaisia aiheita on helppo ymmärtää. Sarjakuvamuoto on tärkeä, sillä se saattaa yhteiskunnalliset keskustelut ja demokraattiset keskustelut useimpien ihmisten saataville aivan uniikilla tavalla.

Taidegrafiikka on läpi historian ollut ”kansan” taidemuoto ja siitä on kehittynyt taidemuotojen parissa eräs kaikkein demokraattisimmista. Taide siirtyi graafisen lehden avulla museoista ja linnoista ihmisten koteihin. Näyttely käsitteleekin grafiikan ja taiteen mahdollista roolia yhteiskunnassa ja grafiikan nykytilaa.

Näyttelyssä esitellään Joanna Hellgrenin, Sara Granérin, Liv Strömquistin, Mats Jonssonin, Joanna Rubin Drangerin, Hanna Gustavssonin, Julia Thorellin ja Magnus Fredrikssonin teoksia.
Meilä on tärkeä asia käynissä Siittä taitheesta kuinka muuttaa kuvan kautta
Yhteistyössä Grafikens husin kans.

Vihithään lauantaina 27 jyyni 11.00 – 15.00
Aukioloaijat arkipäivinä 29 jyyni – 28 aykysti 8.00 – 17.00



Näyttely kuvvaa seerietaitheen voimaa ja on kuva puliittisena kertojana, kaks hyvinki tärkeitä nykyaijan yhteenliitettyjä ainheita. Seeriet on ääni yhteiskuntakeskustelussa joka kertoo histuurioita ja valaistaa tilantheita monele helposti ymmärettävässä formaatissa. Välistä ilmotukset saattavat olla selvästi puliittisia ja välistä yksinkertasesti visuualisia ja paljon kantavia ajatuksia ja tärkeät koska net siirtävät normia ja laajentavat kuvan siittä mikä on normaalia.

Seeriet neuvona on yksinkertasia, helposti käytettävissä ja humoristisia ja tekevät aika raskhaat ainheet kun jeenus eli inttekrasjuuni helpomaks ottaa itheen. Seeriemuoto on tärkeä koska se erikoisela tavala tekkee ymmärettävks yhteiskuntakysymyksiä ja demokraattisia keskusteluita majuriteetile ihmisistä.

Taijegrafiikki on kautta histoorian ollu taijemuoto ”kansale” ja on tullu yks demokraattisimpia taijemuotoja.Graaffinen sivu maholisti taitheen siirtyä myseymmistä ja linnoista sisäle ihmisten kothiin. Mikä rolli grafiikki ja taije saattaa kantaa meän yhteiskunnassa ja mitä grafiikki on tänä päivänä on kysymyksiä mitä näyttely koskettaa.

Näyttelyssä on näiden teoksia: Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.
Mis lea dehálaš ášši jođus Dáidda got rievdadit govain
ovttasbargguin Grafikens Husain

Rahpan lávvordaga geassemánu 27 b. 11.00 – 15.00
Rabasáiggit árgabeivviid geassemánu 29 beaivvis gitta borgemánu 28 beaivái 8.00 – 17.00



Čájehus čalmmustahttá govvaráidodáidaga fámu ja gova politihkalaš muitaleaddjin, guokte oalle áigeguovdilis ja oktiičadnon fátta. Govvaráidu lea jietna servodatdigaštallamis mii muitala historjjáid ja čalmmustahttá diliid dakkár hámiin mii olle máŋgasiidda. Muhtimiin sáttasánit sáhttet leat čielga politihkalaččat, ja muhtimiin celket ollu visuálalaččat ja dehálaččat go sirdet norpma ja viiddidit gova das mii lea dábálaš.

Lea álkit go lea govvaráiddut reaidun, álkit gávdnat ja humoristtalaččat ja dahket obba loses fáttaid dego genus dehe integrašuvnna álkibut ipmirdit. Govvaráidohápmi lea dehálaš go sierranas vuogi mielde dahká servodatáššiid ja demokráhtalaš ságastallamiid vejolažžan máŋggaid olbmuide.

Dáiddagrafihka lea historjjá čađa leamaš dáiddahápmi ”álbmogii” ja šaddan okta dain eanemus demokráhtalaš dáiddahámiin. Gráfalaš láđđi dagai vejolažžan dáidagii sirdit museain ja šloahtain min olbmuid ruovttuide. Makkár rolla grafihkas ja dáidagis sáhttá leat min servodagas ja mii grafihka lea otne leat jearaldagat maid čájálmas guoská.

Čájálmasas gávdnojit dáidagat Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell ja Magnus Fredriksson.

Mån 24 - fre 28 augusti

En temavecka med workshops och föreläsningar under utställningen
Vi har en viktig grej på gång


- KOSTNADSFRIA OCH ÖPPNA PROGRAM -

Mån 24 augusti kl 18.00, Stadshushallen
Lars Holmberg - Föreläsning
Stadshuset blir barnbok


Lars berättar om boken sin bok för barn och unga som är en del av Länsstyrelsens uppdrag till LKAB att dokumentera Kiruna stadshus.

Lars Isestig är utbildad vid HDK, Högskolan för design och konsthantverk vid Göteborgs Universitet. Han har tidigare jobbat med att genom illustration och text tolka det karaktäristiska och historiskt anknutna med en plats i relation till en produkt då han genomförde ett samarbete med ölproducenten Jämtlands Bryggeri.

-

Tis 25 augusti kl 18.00 - 21.00, Garnängeln
Lotta Sjöberg - Textil workshop
Seriesyjunta

14 år och äldre. Deltagarna kommer att få möjlighet att känna på och prova olika material, för att slutligen skapa ett budskap eller annat textilt uttryck på en tygkasse, som de sedan kan promenera ut i världen med.

Lotta Sjöberg är utbildad på Konstfack och arbetar som serietecknare och illustratör. Hon har anlitats av bland annat Svenska Dagbladet, Vi föräldrar och flera av Sveriges fackföreningar. Sedan 2009 driver hon den populära facebooksidan ”Family Living the true story”. Hon debuterade 2005 med boken Bebisbekännelser : Guide för nybörjarföräldrar. 2011 utkom hennes andra bok Family living :den ostädade sanningen.

-

Ons 26 augusti kl 18.00, stadshushallen
Bitte Andersson - Föreläsning
Genusstereotyper och dess motsatser i den tecknade bilden

Måste en tecknad figur ha rosett och långa ögonfransar för att vara en tjej? Måste en seriefigur vara tjej eller kille? Hur kan man som tecknare tilltala en så bred grupp som möjligt? Hur påverkar tecknade bilder vår självbild och vår världsbild? Bitte Andersson pratar om normer i tecknade bilder och visar exempel på tecknare som har brutit mot dem.

Bitte Andersson är serieskapare, illustratör och filmskapare. Bitte är utbildad på Konstfack där hon har en master i storytelling samt en kandidatexamen inriktning konst. Hon har även läst genusvetenskap och gör ofta serier från en queerfeministisk utgångspunkt.

-

Tor 27 augusti kl 18.00 - 20.30, Scandic Ferrum
Victoria Kawesa - Föreläsning
Rasistiska föreställningar och stereotyper i populärkulturen

Föreläsningen handlar om att synliggöra maktstrukturer i samhället som utestänger och marginaliserar människor. Kawesa utgår från regeringsrapporten om afrofobi, som lyfter upp hur afrosvenskar diskrimineras och utsätts för rasism och hatbrott i Sverige. Föreläsningen handlar om en granskning av mänskliga rättigheter i Sverige. Hon lyfter även upp mekanismerna bakom rasistiska föreställningar och hur de reproduceras i vårt samhälle genom rasstereotyper i populärkulturen.

Victoria Kawesa är doktorand i genusvetenskap, har arbetat på EU-nivå med mänskliga rättigheter samt forskat och arbetat som expertkonsult i frågor som rör jämställdhet, migration, rasism, barns rättigheter, skydd och rättssäkerhet. Kawesa har även lång erfarenhet som aktivist, skribent och debattör inom den feministiska antirasistiska rörelsen i Sverige. Victoria kom till Sverige som flykting från Uganda och hon menar att denna bakgrund gett henne erfarenheter som haft stor betydelse för hennes nuvarande arbete.


Ladda ner det öppna programmet i PDF-format här



- SKOLANS PROGRAM -

Ladda ner programmet med föreläsningar och workshops för skolorna härPEN ON PAPER!
Mon 24 - Fri 28 August

A week with workshops and talks (in Swedish)
about change with images during the exhibition
We have some important going on

See the Swedish page for more information.
PEN ON PAPER!
Mon 24 - Fri 28 August

A week with workshops and talks (in Swedish)
about change with images during the exhibition
We have some important going on

See the Swedish page for more information.PEN ON PAPER!
Mon 24 - Fri 28 August

A week with workshops and talks (in Swedish)
about change with images during the exhibition
We have some important going on

See the Swedish page for more information.PEN ON PAPER!
Mon 24 - Fri 28 August

A week with workshops and talks (in Swedish)
about change with images during the exhibition
We have some important going on

See the Swedish page for more information.

MIN RESA
Eva-Johanna Isestig

MIN RESA är ett konstpedagogiskt projekt från LILLA NORR skapat av Eva-Johanna Isestig. Här får barn och unga skapa berättelser om sina resor – drömresor i fantasin, inre resor eller verkliga upplevelser som ger minnen för livet.

Genom inspirerande film och material, lärarhandledning och arbetsmallar guidas pedagoger och elever genom framställandet av en berättelse. Allt material finns att ladda ned kostnadsfritt från vår hemsida. Välj själv vilket språk ni vill arbeta på: svenska, engelska, finska, meänkieli eller nordsamiska!

Projektets syfte är att ge barn och unga möjlighet att utveckla en relation till konst och kultur genom eget text- och bildskapande.

MIN RESA uppmuntrar till eget experimenterande kring olika bildmanér, kompositioner och tekniker. Två medier, text och bild, som tillsammans blir ett kraftfullt kommunikationsverktyg.


Klicka här för att ladda hem materialet:

Lärarhandledning
Intro
Manusmallen.pdf
Seriemallen.pdf
Pratbubblor.pdf

film Karesuando
film Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
film Vittangi och Svappavaara

-

Under vecka 35 anordnar Konstmuseet i Norr Pennan på pappret – en hel vecka fylld med föreläsningar och workshops.

Klicka här för att se programmet!


I samarbete med Norrbottens Media presenterar Konstmuseet i Norr även en serietävling som är öppen för alla med sista inlämningsdag den 11 september. Vinnaren publiceras i Nya Kirunabladetsamt vinner en goodiebag.

Klicka här för att se annonsen!


Passa på att se utställningen VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG som vi i samarbete med Grafikens Hus visar i Kiruna stadshushall till och med fredag den 28 augusti klockan 13.00. Även på Grafikens Hus hemsida finns underlag för att skapa dina egna serier.

http://www.grafikenshus.se/vara-utstallningar/en-viktig-grej-serieturnen/

-

Läs mer om Konstmuseet i Norrs pedagogiska verksamhet Lilla Norr här!

MY TRIP
Eva-Johanna Isestig

MY TRIP is an art educational project by LILLA NORR, created by Eva-Johanna Isestig. . It allows for young people to create stories about their travels – imaginary trips, inner journeys or real experiences that they will never forget.

Through inspiring films and material, teacher tutorials and work templates, teachers and pupils will be guided through the creation of a story where text and image are combined in a comic strip format. The pedagogical material can be downloaded here and is available in Swedish and English as well as in the national minority languages Finnish, Meänkieli and Sami.

The aim of the project is to provide young people with the opportunity to develop a relationship with art and culture through their own creation of text and images.

MY TRIP encourages young people to experiment on their own with different image styles, compositions and the techniques for image creation that you wish to introduce. In project, the pupils get to try how these mediums along with a well thought-out storytelling technique become a powerful communication tool.


Click here to download the material!

Teacher's Guide
Intro
Script template.pdf
Comic strip template.pdf
Speech Bubbles.pdf

film Karesuando
film Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
film Vittangi and Svappavaara

-

Here you can read more about Konstmuseet i Norr's pedagogical branch Lilla Norr.

OMA MATKANI
Eva-Johanna Isestig

Tervetuloa oppilaidesi kanssa tutustumaan Eva-Johanna Isestigin kehittämään LILLA NORRIN taidepedagogiseen OMA MATKANI –projektiin. Täällä lapset ja nuoret saavat luoda matkoistaan unia – mielikuvituksen unelmamatkoja, sisäisiä matkoja tai todellisia kokemuksia, joista jää elinikäisiä muistoja.

Pedagogia ja oppilaita ohjataan inspiroivien elokuvien ja materiaalien, opettajan oppaan ja työmallien kautta kertomuksen esittämiseen niin, että teksti ja kuva yhdistyvät vuorovaikutteiseen sarjakuvamuotoon. Pedagogisen aineiston voi ladata täältä ja on saatavissa ruotsiksi ja englanniksi sekä kolmella kansallisella vähemmistökielellä suomi, meänkieli ja saamen kieli.

Projektin tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus kehittää omia tekstejä ja kuvia luomalla suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin.

OMA MATKANI kehottaa kuvatyylin, kompositioiden ja sisällyttämiesi kuvien luontiin käytettävien tekniikoiden suhteen omiin kokeiluihin. Projektin myötä oppilaat voivat kokeilla, miten näiden kahden median yhdistelmästä harkittuun kerrontatekniikkaan saadaan tehokas kommunikaatiotyökalu.


Klikkaa tähhään niin saatat latata alas materiaalin!

Hei Pedagogi!
Oma Matkani Intro
Käsikirjoitusmalli.pdf
Sarjamalli.pdf
Puhekuplat.pdf

elokuva Karesuando
elokuva Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
elokuva Vittangi ja Svappavaara

-

Lilla Norr on Konstmuseet i Norr-hankkeen pedagogista toimintaa. Lue lisää tästä!

MINUN REISUSTA
Eva-Johanna Isestig

Tervetuloa yhessä sinun opiskelijoitten kans ottamhaan ossaa MINUN REISUSTA, taijepetakookinen prujekti LILLA NORRista. Täälä saavat lapset ja nuoret luoa kertomuksia omista reisuista – fanttasiin unelmareisuja, sisäisiä reisuja eli toelisia tuntheelisia kokemuksia jokka antavat muistoja loppuelämäksi.

Inspireeraavila filmilä ja materiaalila, opetusohjauksela ja työmallila petakookit luusaavat opiskelijat läpi ottamhaan esile kertomuksen missä teksti ja kuva kombineerathaan sillä tavala ette net pellaavat yhessä kokonaiskuvassa seerieformaatissa. Petakookinen prujekti mennee latata alas tässä, saatavilla oman toiminan ruottiksi ja engelskaksi mutta kans kansalisilla minuriteettikielilä suomi, meänkieli ja saamen kieli.

Projektin tavote on ette antaa lapsile ja nuorile maholisuus kehittää suhteen taitheesheen ja kulttuurhiin tekstin ja kuvaluomisen kautta.

MINUN REISUSTA kehottaa omhaan kokheilhuin, freistaamishiin, testaukshiin erissä kuvan mookkaamisessa, komposisjuunissa ja niissä tekniikissä mitä sie valittet alottaa kuvaluomisessa. Projektissa opiskelijat saavat testata kuinka nämät kaksi meetiat toimivat yhessä hyvin perustetussa kertomustekniikassa ja tulevat vahvaks komynikasjuunivälinheeksi.


Klikkaa tästä ja lataa aineisto!

Hei Petakooki!
Minun Reisusta Intro
Maanysmalli.pdf
Seeriemalli.pdf
Puhekuploja.pdf

filmi Karesuando
filmi Kiruna (Friluftsskolan Vargen)
filmi Vittangi ja Svappavaara

-

Lilla Norr oon Konstmuseet i Norr:in petakookinen toiminta. Lue lisää tästä!

MU MÁTKKIS
Eva-Johanna Isestig

Buresboahtin ovttas du ohppiiguin váldit oasi MU MÁTKKIS, dáiddapedagogalaš prošeakta LILLA NORR:s ráhkaduvvon Eva-Johanna Isestigas. Dás mánát ja nuorat besset ráhkadit muitalusaid iežas mátkkiid birra, niehkomátkkit fantasiijas, siskkit mátkkit dehe duohta vásihusat mat addet muittuid eallenahkái.

Movttiidahtti filmmain ja materiálain, oahpaheaddjegieđahallamiin ja bargomálliiguin pedagogat ja oahppit ofelastot muitalusa ovdanbuktimis gos teaksta ja govva ovttastahtton nu doaibmaba ovttas ráidohámis. Dat pedagogalaš materiála sáhttá viežžat dás, aktiivvalaččat gávdnot ja galgá maid rahčat ovdanbuktit iežas doaimma ruoŧagillii ja eŋgelašgillii ja maid nášuvnnalaš unnitlogugielaide suomagillii, meänkielii ja sámegillii.

Prošeavtta áigumuš lea mánáide ja nuoraide addit vejolašvuođaid ovddidit iežas oktavuođa dáidagii ja kultuvrii iežas teaksta- ja govvaráhkadeami bokte.

MU MÁTKKI movttiidahttá iežas geahččalemiide sierra govvavugiiguin, komposišuvnnaid ja daid teknihkaide govvahutkamiid maid don válljet ovdanbuktit. Prošeavttas oahppit besset geahččalit got dát guokte mediat ovttas bures jurddašuvvon muitalanteknihkain šaddá fámolaš gulahallanreaidu.


Deaddil dása materiála viežžat!

Bures Pedagoga!
Mu Mátkki Intro
Giehtacaloshapmi.pdf
Raidohapmi.pdf
Sagastanbuljjarasat.pdf

filbma Gárasavvon
filbma Giron (Friluftsskolan Vargen)
filbma Vazáš ja Veaikkevárri

-

Lilla Norr lea Konstmuseet i Norrs pedagogalaš doaibma. Loga eanet dás!

En dag med akay & E.B. Itso



































Läs mer om BYTT ÄR BYTT här
A day with akay & E.B. Itso































Read more about A DEAL IS A DEAL here
Päivä akay & E.B. Itso





























Lue lisää VAIHDETTU ON VAIHDETTU tästä
Päivä akay & E.B. Itso kans



































Lue lissää MUUTETTU ON MUUTETTU tässä
A day with akay & E.B. Itso



































Loga eanet GO LEA LONUHAN DE LEA birra dás