TALA! Seminarium: Vad är konstens roll i samhället?Tisdag 23 april 2013, 18.30-21.30 Kulturens hus, Luleå Föredragshållare: Curt Persson Landsantikvarie och doktorand LTU Anna van der Vliet Grundare ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator och tf chef MAP, Mobile Art Production Ingrid Falk & Gustavo Aguerre konstnärer, FA+ Akay Konstnär Moderator Maria Ragnestam, projektledare Konstmuseet i NorrMore information will come soon.More information will come soon.More information will come soon.More information will come soon.

C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr flyttar under sommaren ut kontoret till Järnvägsparken i Kiruna. En gång i månaden under juni, juli och augusti inviger vi ett nyskapat verk i parken. Varannan vecka språkar vi med inbjudna gäster om konst och arkitektur på parkscenen. Kom och drick kaffe, ät en Kirunapralin, bläddra i en konstbok, prata konst eller bara njut av solen och ny spännande konst. Vernissage Testbedstudio Lördag 1 juni kl 14.00 - 16.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Vernissage Byggstudio Lördag 13 juli kl 14.00 - 16.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Vernissage Nadine Byrne Lördag 3 augusti kl 14.00 - 16.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Språka är en samtalsserie i sju delar där vi tillsammans med inbjudna gäster samtalar om konst, arkitektur och rumslighet med utgångspunkt i Kirunas förestående stadsomvandling. Samtalsserien är ett återkommande inslag i parken under sommaren, varje tisdag udda veckor kl 18.00 - 20.00 mellan 4 juni och 27 augusti. Konst utanför ramarna – Performance i det offentliga rummet Tisdag 4 juni 2013, kl 18.00 - 20.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Med kroppen som enda medium visar performancekonstnären Johannes Blomqvist att konsten inte behöver vara en inramad tavla på väggen. Med utgångspunkt i ett av Johannes senaste projekt som visas i anslutning till samtalet, undersöker vi vad performancekonst kan vara och hur den som konstform tar plats i det offentliga rummet. Gäst: Johannes Blomqvist, Grundare av PAiN, Performance Art in Norrbotten Performance: Conversations Johannes Blomqvist Del I Tisdag 4 juni kl 12.00 Stadshushallen, Kiruna Del II Tisdag 4 juni kl 16.00 Klockstapeln, Kupoltorget Del III Tisdag 4 juni 18.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna I anslutning till sommarens första samtal genomför Johannes samtliga delar av ett av hans senaste projekt Conversations, en mjölk-triptyk. Del två och tre hade premiär under PALS Internationella Performancekonstfestival i Stockholm i april 2012, del ett har tidigare visats på bland annat Luleå Pride. HBTQ- problematik är ett återkommande tema i Johannes konstnärskap och han intresserar sig för bland annat sexuell identitet, manliga ideal och maktrelationer. Garngraffiti och hantverksaktivism Tisdag 18 juni 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna I samtalet lyfter vi frågor kring dagens hantverksestetik. DIY, do-it-yourself har blivit en livsstil och för många ett politiskt ställningsstagande i det offentliga rummet. Vi presenterar olika strömningar inom slöjden och benar ut begreppen DIY och guerillaslöjd. Gäst: Frida Arnqvist Engström, kulturjournalist och grundare av Kurbits Media. Sätta staden på kartan – om staden som varumärke Tisdag 2 juli 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Vem är staden till för och hur genomför man en demokratisk stadsomvandling? Vi diskuterar varumärkesbyggandets för- och nackdelar och ser hur kultursatsningar kan skapa ringar på vattnet genom att verka som en motor för tillväxt och attraktiva livsmiljöer. Gäst: Per Möller, doktorand vid Tema Q (Kultur och Samhälle), Linköpings universitet Konstens roll i Stadsförnyelse Tisdag 16 juli 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken,Kiruna Vem bestämmer över den offentliga konsten och hur kan den förmedlas?Vi diskuterar stadsplanering, landskapsarkitektur, offentlig konst och hur man på ett fördelaktigt sätt kan jobba med stadens mellanrumsliga utrymmen. Gäst: Hans Utstrand, Stadsarkitekt Kiruna Kommun Att dansa arkitektur – om rumsliga begränsningar och förutsättningar Tisdag 30 juli 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Dansaren rör sig med en medvetenhet genom rummet och svarar genom sin rörelse på rummets begränsningar och möjligheter. Vi diskuterar hur rörelse, rum och kropp kan samverka utifrån dansarens perspektiv. Gäst: Teres Selberg, konstnär, dansare och arkitekt. Lärare vid Arkitekturskolan KTH, Stockholm. Konst som utvecklingsstrategi Tisdag 13 augusti 2013, 09.00-16.00 Folkets hus, Lars Janssonsalen, Kiruna Med anledning av den förestående stadsomvandlingen arbetar Kiruna Kommun med att ta fram en strategi för konstnärlig gestaltning i offentliga miljöer. Konstmuseet i Norr kommer i samband med detta att bjuda in politiker, tjänstemän och allmänhet till ett heldagsseminarium kring hur konstnärer kan verka som katalysatorer för arkitektur- och stadsplaneringsprojekt och vikten av att engagera dem i ett tidigt skede av processen. Det tydliga behovet av samverkan och delaktighet i stadsplaneringsprocesser diskuteras utifrån konstens förmåga att verka gränsöverskridande och generera synergieffekter. Syftet med heldagsseminariet är att upplysa och väcka ett intresse kring dessa frågor och samtidigt sudda ut den förlegade uppfattningen om att konsten är något som kommer in först i planeringens slutskede. Gäst: Mer information kommer snart. Konstens identitet och värde Tisdag 27 augusti 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken, Kiruna Med utgångspunkt i Kirunas konst- och kulturarv lyfter vi frågor kring konstens affektionsvärde i förhållande till dess ekonomiska värde. Påverkar platsen konstens värde? Om så, kan konsten behålla sitt värde även på annan plats? Gäst: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU, Luleå. Välkommen!C/O JÄRNVÄGSPARKEN Konstmuseet i Norr is moving its office to Kiruna railway park during Summer. Once a month during June, July and August we will inaugurate a new work of art in the park. Every fortnight we will have a chat with invited guests about art and architecture on the park stage. Come and have a coffee, eat a Kiruna praline, flick through an art book, discuss art or just enjoy the sun and the new exciting art. Opening Testbedstudio Saturday June 1st 14h00 – 16h00 The railway park stage, Kiruna Opening Byggstudio Saturday July 13th 14h00 – 16h00 The railway park stage, Kiruna Opening Nadine Byrne Saturday August 3rd 14h00 – 16h00 The railway park stage, Kiruna Språka is a series of seven conversations, during which we and our invited guests will discuss art, architecture and spatiality based on Kiruna’s impending city transformation. The conversation series is a reoccurring event in the park during the summer, every second Tuesday between 18h00 – 20h00 from June 4th until August 27th. Art outside the box – Performance in the public space Tuesday June 4th 18h00 – 20h00 The railway park stage, Kiruna With the body as his only medium, performance artist Johannes Blomqvist shows that art doesn’t need to be a framed painting on a wall. Setting off in one of Johannes’s latest projects, which will be shown in connection with the conversation, we explore what Performance Art can be and how, as an art form, it takes up room in the public space. Guest: Johannes Blomqvist, Founder of PAiN, Performance Art in Norrbotten Performance: Conversations Johannes Blomqvist Part I Tuesday June 4th 12h00 Town Hall, Kiruna Part II Tuesday June 4th 16h00 The Clock Tower, Kupol-square Part III Tuesday June 4th 18h00 The railway park stage, Kiruna In connection with summer’s first conversation Johannes will perform all three parts of one of his latest projects-”Conversations”, a milk triptych. Part two and three premiered during PALS International Performance Art Festival in Stockholm in April 2012, part one has previously been performed at, among others, Luleå Pride. HBTQ related problems are a reoccurring theme in Johannes’s artistry and he also takes an interest in sexual identity, male ideals and power structures. Yarn graffiti and handicraft activism Tuesday June 18th 2013, 18h00-20h00 The railway park stage, Kiruna During the conversation we will address the handicraft aesthetics of today. DIY, do-it-yourself, has become a lifestyle and for many a political statement in the public space. We present different handicraft movements and differentiate between the terms DIY and Guerilla handicrafts. Guest: Frida Arnqvist Engström, Culture journalist and founder of Kurbits Media. Placing the town on the map – the town as a trademark Tuesday July 2nd 2013, 18h00-20h00 The railway park stage, Kiruna Whom is the town for and how can it be transformed in a democratic way? We discuss the pros and cons of trademarking and see how investing in culture can create a ripple effect, acting as a motor for growth and attractive habitats. Guest: Per Möller, PhD Student of Tema Q (Culture and Society Studies), Linköping University Art’s role in the town renewal Tuesday July 16th, 18h00-20h00 The railway park stage, Kiruna Who is in charge of the public art and how can it be conveyed? We discuss urban planning, landscape architecture, public art and how, in a beneficial way, one can work with the town’s interspatial areas. Guest: Hans Utstrand, Town architect Kiruna Kommun To dance architecture – about spatial limitations and prerequisites Tuesday July 30th 2013, 18h00-20h00 The railway park stage, Kiruna The dancer uses a certain awareness to move across the room and responds, through his movement, to its limitations and possibilities. We discuss how movement, room and body can interact from a dancer’s perspective. Guest: Teres Selberg, artist, dancer and architect. Teacher at School of Architecture KTH, Stockholm. Art as a development strategy Tuesday August 13th 2013, 09h00-16h00 People’s House (Folkets hus), Lars Janssonsalen, Kiruna Due to the impending city transformation, the Municipality of Kiruna is working on finding a strategy for artistic creation in public environments. Konstmuseet i Norr will, in connection to this, invite politicians, officials and the general public to an all day seminar on how artists can act as catalysts for architectural and urban planning projects and on the importance of involving them at an early stage of the process. The clear need for interaction and participation in the urban planning processes will be discussed based on art’s ability to cross borders and generate synergies. The purpose of the all day seminar is to enlighten and to arouse an interest for these topics as well as erasing the outdated opinion that art is something which should only come at the end of planning phase. Guest: More information will follow shortly. Art’s identity and value Tuesday August 27th 2013, 18h00-20h00 The railway park stage, Kiruna Using Kiruna’s art and culture heritage as a basis, we address questions about art’s sentimental value in relation to its economical value. Does location have an impact on art’s value? If so, can art maintain its value in another location as well? Guest: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU, Luleå. Welcome!C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr muuttaa kesäksi toimistonsa Kiirunan Rautatiepuistoon. Julkistamme puistossa aina kerran kuussa kesä-, heinä- ja elokuun aikana uuden taideteoksen. Joka toinen viikko juttelemme puiston näyttämöllä kutsumiemme vieraiden kanssa taiteesta ja arkkitehtuurista. Tulkaa kahville, maistelemaan Kiirunapraliineja, selailemaan taidekirjoja, juttelemaan taiteesta tai vain nauttimaan auringosta ja uusista jännittävistä taideteoksista. Näyttelyn avajaiset Testbedstudio lauantaina 1. kesäkuuta klo 14.00 - 16.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Näyttelyn avajaiset Byggstudio lauantaina 13. heinäkuuta klo 14.00 - 16.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Näyttelyn avajaiset Nadine Byrne lauantaina 3. elokuuta klo 14.00 - 16.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Språka on 7-osainen keskustelusarja, jossa me yhdessä kutsumiemme vieraiden kanssa juttelemme taiteesta, arkkitehtuurista ja tilakäsityksestä, keskustelujen lähtökohtana on Kiirunan kaupungin lähestyvä siirtäminen. Keskustelu järjestetään joka pariton viikko tiistaisin klo 18.00 - 20.00 4.kesäkuuta ja 27.elokuuta välisenä aikana. Taide irti kehyksistä – Performanssi julkisessa tilassa Tiistaina 4.kesäkuuta 2013, klo 18.00 - 20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Performanssitaitelija Johannes Blomqvist osoittaa kehollaan, että taiteen ei tarvitse olla ainoastaan kehystetty taulu seinällä. Johanneksen viimeisin teos esitetään tilaisuuden yhteydessä, ja se on lähtökohtana keskustelulle,jossa tutkitaan, mitä performanssi voi olla ja miten se taidemuotona löytää paikkansa julkisessa tilassa. Vieras: Johannes Blomqvist, PAiN-ryhmän perustaja, Performance Art in Norrbotten Performanssi: Conversations Johannes Blomqvist Osa I Tiistaina 4. kesäkuuta klo 12.00 Kaupungintalon eteishalli, Kiiruna Osa II Tiistaina 4. kesäkuuta klo 16.00 Kellotapuli, Kupolitori Osa III Tiistaina 4. kesäkuuta klo 18.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Kesän ensimmäisen keskustelun yhteydessä Johannes esittää kaikki osat viimeisimmästä teoksestaan, Conversations, maito-triptyykki. Osat kaksi ja kolme saivat ensi-iltansa Tukholmassa Kansainvälisen Performanssifestivaalin PALSin aikana huhtikuussa 2012, osa yksi on esitetty aikaisemmin mm. Luulajan Pride-festivaaleilla. HBTQ- problematiikka on toistuva teema Johanneksen taiteessa ja häntä kiinnostaa mm. seksuaalinen identiteetti, miehiset ihanteet ja valtasuhteet. Lankagraffiti ja käsityöaktiivisuus Tiistaina 18. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Keskustelun aiheena on tämän hetken käsityöestetiikka. DIY, do-it-yourself, on elämäntapa ja monelle se tarkoittaa poliittista kannanottoa julkisessa tilassa. Esittelemme erilaisia käsityövirtauksia ja selvitämme DIY- ja sissikäsityökäsitteitä. Vieras: Frida Arnqvist Engström, kulttuuritoimittaja ja Kurbits Median perustaja. Kaupunki kartalle – kaupunki tavaramerkkinä Tiistaina 2. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Kenelle kaupunki on tarkoitettu ja miten kaupungin siirtäminen toteutetaan demokraattisesti? Keskustelemme tavaramerkin luomisen hyvistä ja huonoista puolista ja tutkimme, miten kulttuuripanostukset voivat saada aikaan uutta toimimalla taloudellisen kasvun ja puoleensavetävien elinolojen moottorina. Vieras: Per Möller, väitöskirjan tekijä, Tema Q, (Kulttuuri ja yhteiskunta), Linköpingin yliopisto Taiteen osa kaupungin uudistamisessa Tiistaina 16. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Kuka päättää julkisesta taiteesta ja miten sitä voi välittää katsojalle? Keskustelemme kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, julkisesta taiteesta ja siitä, miten kaupungin eri paikkojen välistä julkista tilaa voidaan työstää edullisimmin. Vieras: Hans Utstrand, Kiirunan kaupunginarkkitehti. Tanssia arkkitehtuuria – tilojen rajoituksista ja edellytyksistä Tiistaina 30. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Tanssija liikkuu tietoisesti tilassa ja vastaa liikkeellään tilan rajoituksiin ja edellytyksiin. Keskustelemme, miten liike, tila ja keho voivat toimia yhdessä tanssijan näkökannalta katsottuna. Vieras: Teres Selberg,taiteilija, tanssija ja arkkitehti. KTH-arkkitehtikoulun opettaja,Tukholma. Taide kehittämissstrategiana Tiistaina 13. elokuuta 2013, 09.00-16.00 Kansan Talo, Lars Jansson-sali, Kiiruna Lähestyväm kaupungin siirtämisen johdosta Kiirunan kunta työstää julkisten tilojen taiteellista toteutusstrategiaa. Tämän johdosta Konstmuseet i Norr kutsuu poliitikot, virkailijat ja yleisön osallistumaan kokopäiväseminaariin, jossa pohditaan sitä, miten taiteilijat voivat toimia katalysaattorina arkkitehtuuri- ja kaupunginsuunnitteluhankkeille, pohditaan myös, miten tärkeää on ottaa taiteilijat mukaan prosessiin jo sen alkuvaiheessa. Yhteistoiminnan ja osallisuuden selvästä tarpeesta kaupunginsuunnitteluprosessissa keskustellaan painottaen taiteen kykyä toimia rajoja ylittävänä tekijänä, joka saa aikaan synergiavaikutuksia. Kokopäiväseminaarin tarkoituksena on tiedottaa ja herättää kiinnostusta näihin kysymyksiin ja samalla poistaa vanhentunut käsitys siitä, että taide on jotain, joka otetaan mukaan vasta suunnittelun loppuvaiheessa. Vieras: lisätietoa piakkoin. Taiteen identiteetti ja arvo Tiistaina 27. elokuuta 2013, 18.00-20.00 Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Keskustelemme taiteen tunnearvosta suhteessa sen taloudelliseen arvoon. Lähtökohtana on Kiirunan taide- ja kultuuriperintö. Vaikuttaako paikka taiteen arvoon? Jos näin on, voiko taide säilyttää arvonsa myös muualla? Vieras: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU, Luulaja Tervetuloa!More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.

Tre korta till ByggstudioPå vilket sätt kan konsten ta plats i det offentliga rummet?Byggstudio arbetar som designer och inte konstnärer skulle jag säga, men vi kan på liknande sätt tala om utformningen av det offentliga rummet. Just Byggstudio arbetar ofta med perspektivet att tillgängliggöra och öppna upp rum. Att genom form försöka förstärka känslan av något gemensamt, att formen i det offentliga rummet kan vara generös och glädjefull och inte förbisedd eller anonym. Det är värden vi kan arbeta med att förstärka om vår uppdragsgivare strävar efter samma syfte. Konst i allmänhet kan ta vilken plats som helst. Bryta in i sociala strukturer eller fysiska rum. Utsmycka och/eller kommentera, få oss att se annorlunda på vår närmiljö eller hur vi beter oss. Måste konsten fylla ett syfte? Jag tycker inte att konst måste någonting. Men vi i Byggstudio har ofta ett bakomliggande mål med just det vi gör. Eftersom vi arbetar med både uppdrag och egna projekt är det ibland begränsat hur mycket plats det syftet kan ta. Hur kan konstnärliga processer och uttryck inbjuda till deltagande? När vi arbetar med gemensamma rum kan vi i designprocessen involvera direkt i vårt undersökande förarbete för att exempelvis samla in flera perspektiv på en fråga. I ett offentligt rum kan vi också direkt fysiskt möta människor och på så vis skapa en dialog. Antingen genom direkt deltagande i en upplevelse eller skapad mötesplats som vi formgivit, eller genom att lämna efter sig tankar och kommentarer. Vi arbetar ofta både med innehåll och form, och då blir formen ett viktigt verktyg för att få folk att våga och förstå hur de kan delta. Det är en styrka och fokus vi som designer har. /Hanna Nilsson och Sofia Østerhus - Byggstudio är en duo med bas i grafisk formgivning bestående av Hanna Nilsson och Sofia Østerhus. Sedan 2006 har Byggstudio arbetat med två- och tredimensionell grafisk form och konceptdesign utifrån tesen att formgivning inte bara handlar om form och funktion utan även griper in i sociala strukturer. Byggstudio arbetar ofta med att skapa eller omformulera mötesplatser och ifrågasätter och leker med såväl stadsplanering som konsumtionsvanor. Ofta finner Byggstudio okonventionella svar på frågor som upptäcks i ett undersökande arbetssätt. Byggstudio arbetar i gränsområdet mellan design och konst. En drivkraft är att med formen som verktyg tillgängliggöra platser och nya perspektiv för en bred publik på ett lekfullt sätt. Parallellt med uppdragen som formgivare initierar och driver Byggstudio egna projekt, där mötet med naturen ofta tillåts att växa sig större och friare. Byggstudio har bland annat ställt ut och drivit projekt på Botkyrka konsthall, Svenska institutet i Paris, Gustavsbergs konsthall och Nordiska paviljongen på Arkitekturbiennalen 2010.Läs mer om projektet GRÅBERG ÄR INTE GRÅTT här.Foto: Märta Thisner More information will come soon.English text will come soon.More information will come soon.Finnish text will come soon.More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.

ByggstudioGRÅBERG ÄR INTE GRÅTTEn stenstig i Järnvägsparken i Kiruna sammansatt och utformad av designgruppen Byggstudio sommaren 2013. Gråberg är en samlingsbeteckning för de bergarter och mineral som inte är ekonomiskt lönsamma och därför blir till restprodukter när man utvinner magnetitjärnmalm i Kiruna gruva. Gråberg är alltså en ekonomisk beteckning på sten men består egentligen av olika typer av bergarter och mineral med egna geologiska karaktärsdrag och en egen kulturell historia. Vanligast i Kiruna är att gråberget utgörs av porfyr, fältspat, kvarts, sandsten och grönsten. Längs stenstigen i parken blir besökaren presenterad för några fakta och berättelser kring bergarter och mineral som förhoppningsvis kan väcka nyfikenhet för vad berget och stenen, som är så viktig för Kiruna, också kan kan betyda och har betytt för människan och naturen i området. – Stenstigens uttryck är tänkt att vara som samtida hällristningar att upptäcka när man promenerar i parken. Syftet är att på ett lekfullt och lättsamt vis framhäva gråbergets förbisedda bergarter och fokusera på stenens betydelse som inte enbart ekonomisk. /Hanna Nilsson formgivare Byggstudio. Byggstudio är en svensknorsk designgrupp bestående av de grafiska formgivarna Hanna Nilsson och Sofia Østerhus som ofta arbetar med det offentliga rummet som utgångspunkt. - Idé och utformning: Byggstudio Illustration: Petter Odevall Identifikation: Agne Söderström, Kristallen i Lannavaara Gravyr: Kristallen i Lannavaara, Naturstensbolaget i Kiruna och Stonemason i GällivareLäs mer om Byggstudio här.More information will come soon.English text will come soon.More information will come soon.Finnish text will come soon.More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.

Nadine ByrneHYPAETHRAL Under 60- och 70-talet uppkom i USA många s.k intentional communes. Kollektiv av människor som ofta ville fly det konsumtions-orienterade samhället för att istället bosätta sig lång ute på landet och bygga upp ett eget samhälle utifrån sina egna värderingar. Flera av dessa kollektiv byggde sina hus utifrån en teknik utarbetad av arkitekten och visionären Buckminster Fuller, som bygger på geometriska former och kallas geodetiska kupoler. Husen blev förutom bostäder också otroligt vackra skulpturala objekt. Denna skulpturala aspekt av husen, samt vad de genom sin estetik står för: viljan att skapa ett eget samhälle utfrån sina egna värderingar och ideal, har fungerat som inspiration till den skulptur som visas i Järnvägsparken. Detta intresse och fascination för hur människor förmedlar tankar och känslor om tro och övertygelse genom estetiska objekt är genomgående i Byrnes konstnärskap.Den skulptur som visas i Järnvägsparken är, förutom ett estetiskt objekt, även ett rum. Betraktaren kan interagera med konstverket genom att träda in i det. Väl inne väntar ett rum vars intention är att vara en slags paus från verkligheten. En icke-plats där blicken istället vänds inåt. Inne i verket uppdagas också verkets tredje aspekt, en ljudinstallation.Under sin tid i Kiruna spelade Byrne in ljud från staden. Ljud som stod ut, ljud som för henne kom att representera Kiruna. Ett slags molande från gruvan, klockspelet från Stadshuset, EPA-traktorernas motorer i natten. Dessa ljud har Byrne använt i ett ljudstycke som går att höra inne i skulpturen. Ljud från verkligheten som arbetats om och fått ett nytt sammanhang. Ljud som om än från början var väldigt plats-specifika nu tar dig långt bort. Ljudverket går även att ladda ned via Konstmuseet i Norrs hemsida och fungerar som ett fristående verk att ta del av separat från skulpturen. Förhoppningsvis kan det skapa ett rum, en paus från verkligheten, var du än befinner dig.Titeln Hypaethral är ett grekiskt ord som betyder tempel med öppning i taket.Läs mer om Nadine Byrne här More information will come soon.English text will come soon.More information will come soon.Finnish text will come soon.More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.

Tre korta till Nadine ByrnePå vilket sätt kan konsten ta plats i det offentliga rummet?Först och främst - att den tillåts ta plats. Att ansvariga och ledande i en stad är öppensinniga nog att låta staden vara en del av en konstnärlig process, hur nu den kan yttra sig. Från graffiti till kreativ stadsplanering och allt där emellan. Det finns inga gränser! Så länge den är fri från kommersiella intressen tycker jag att det mesta kan vara intressant.Måste konsten fylla ett syfte?Jag tror att konst alltid fyller ett syfte på något sätt, bara inte alltid så konkret. Så nej den måste inte men den gör det ändå.Hur kan konstnärliga processer och uttryck inbjuda till deltagande?Svår fråga. De flestas erfarenhet av konst är att det är något ömtåligt och värdefullt som man inte får röra. Då är det svårt att närma sig, röra vid, kanske gå in i. Som konstnär lutar man sig i vanliga fall mycket mot att de som kommer förmedla konstverket, alltså konstpedagoger, projektledare etc ska just förmedla konstverket till besökare. För som konstnär är man själv oftast inte där. Att som nu faktiskt producera konstverket utomhus i offentlig miljö har varit jättekul och inbjudit till samtal som aldrig skulle ske när man sitter instängd i ateljén, helt inne i sin egen värld./Nadine Byrne-Nadine Byrne, född 1985 i Stockholm, arbetar inom flera medium, bland annat film, skulptur, textil, teckning och ljud. I sina verk kombinerar hon ofta flera medium. Hennes verk handlar återkommande om ämnen som berör tro, magi och ritual samt hur människan uttrycker dem.Byrne gick ut Kungliga Konsthögskolan 2011 och har ställt ut och uppträtt både i Sverige och internationellt.Läs mer om Nadine Byrnes projekt HYPAETHRAL härMore information will come soon.English text will come soon.More information will come soon.Finnish text will come soon.More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.

Konstens roll i StadsförnyelseTisdag 16 juli 2013 kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaVem bestämmer över den offentliga konsten och hur kan den förmedlas?Vi diskuterar stadsplanering, landskapsarkitektur, offentlig konst och hur man på ett fördelaktigt sätt kan jobba med stadens mellanrumsliga utrymmen.Gäst:Hans Utstrand Stadsarkitekt, Kiruna KommunArt’s role in the town renewalTuesday July 16th 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWho is in charge of the public art and how can it be conveyed?We discuss urban planning, landscape architecture, public art and how, in a beneficial way, one can work with the town’s interspatial areas.Guest:Hans UtstrandTown architect, Kiruna KommunTaiteen osa kaupungin uudistamisessaTiistaina 16. heinäkuuta 2013, 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKuka päättää julkisesta taiteesta ja miten sitä voi välittää katsojalle?Keskustelemme kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, julkisesta taiteesta ja siitä, miten kaupungin eri paikkojen välistä julkista tilaa voidaan työstää edullisimmin.Vieras:Hans UtstrandKiirunan kaupunginarkkitehtiMore information will come soon.Meänkieli text will come soonDáidda sadji GávpotođasmahttimisDisdat 16 b suoidnemánus, 2013, 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGii mearrida almmolaš dáidaga ja got dan sáhttá gaskkustit?Mii ságastallat gávpotplána, báikearkitektuvrra, almmolaš dáidaga birra ja got buoremusat sáhttá almmolašbáikkiiguin bargat.Guossi:Hans UtstrandStádaarkiteakta Girona Suohkan.

More information will come soon.Meänkieli text will come soon.Bidjat gávpoga kártái – gávpot gálvomearkanDisdat 2 b suoidnemánus 2013, 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGean várás lea gávpot ja got čađahuvvo demokráhtalaš gávpotrievdadeapmi?Mii digaštallat gálvomearkkahuksema buoret- ja heajut beliid ja geahčadit got kulturovddideapmi váikkuha ovdáneami ja dahká geasuheaddjin eallinbirrasii. Guossi:Per MöllerDoktorand Tema Q:as (Kultur och Samhälle), Linköpinga universiteahtasSätta staden på kartan - om staden som varumärkeTisdag 02 juli 2013 kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaVem är staden till för och hur genomför man en demokratisk stadsomvandling? Vi diskuterar varumärkesbyggandets för- och nackdelar och ser hur kultursatsningar kan skapa ringar på vattnet genom att verka som en motor för tillväxt och attraktiva livsmiljöer.Gäst:Per MöllerDoktorand vid Tema Q (Kultur och Samhälle), Linköpings universitetPlacing the town on the map – the town as a trademarkTuesday July 2nd 2013, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWhom is the town for and how can it be transformed in a democratic way?We discuss the pros and cons of trademarking and see how investing in culture can create a ripple effect, acting as a motor for growth and attractive habitats.Guest:Per MöllerPhD Student of Tema Q (Culture and Society Studies), Linköping UniversityKaupunki kartalle – kaupunki tavaramerkkinäTiistaina 2. heinäkuuta 2013, 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKenelle kaupunki on tarkoitettu ja miten kaupungin siirtäminen toteutetaan demokraattisesti?Keskustelemme tavaramerkin luomisen hyvistä ja huonoista puolista ja tutkimme,miten kulttuuripanostukset voivat saada aikaan uutta toimimalla taloudellisen kasvun ja puoleensavetävien elinolojen moottorina.Vieras:Per Möllerväitöskirjan tekijä, Tema Q, (Kulttuuri ja yhteiskunta), Linköpingin yliopisto.

Konst utanför ramarna – Performance i det offentliga rummetTisdag 4 juni 2013, kl 18 – 20Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed kroppen som enda medium visar performancekonstnären Johannes Blomqvist att konsten inte behöver vara en inramad tavla på väggen. Med utgångspunkt i ett av Johannes senaste projekt som visas i anslutning till samtalet, undersöker vi vad performancekonst kan vara och hur den som konstform tar plats i det offentliga rummet.Gäst:Johannes BlomqvistGrundare av PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance:ConversationsJohannes BlomqvistDel ITisdag 4 juni kl 12Stadshushallen, KirunaDel IITisdag 4 juni kl 16Klockstapeln, KupoltorgetDel IIITisdag 4 juni 18Scenen i Järnvägsparken, KirunaI anslutning till sommarens första samtal genomför Johannes samtliga delar av ett av hans senaste projekt Conversations, en mjölk-triptyk. Del två och tre hade premiär under PALS Internationella Performancekonstfestival i Stockholm i april 2012, del ett har tidigare visats på bland annat Luleå Pride. HBTQ- problematik är ett återkommande tema i Johannes konstnärskap och han intresserar sig för bland annat sexuell identitet, manliga ideal och maktrelationer.Art outside the box – Performance in the public spaceTuesday June 4th 18h00 – 20h00The railway park stage, KirunaWith the body as his only medium, performance artist Johannes Blomqvist shows that art doesn’t need to be a framed painting on a wall. Setting off in one of Johannes’s latest projects, which will be shown in connection with the conversation, we explore what Performance Art can be and how, as an art form, it takes up room in the public space.Guest: Johannes BlomqvistFounder of PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance:ConversationsJohannes BlomqvistPart ITuesday June 4th 12h00Town Hall, KirunaPart IITuesday June 4th 16h00The Clock Tower, Kupol-squarePart IIITuesday June 4th 18h00The railway park stage, KirunaIn connection with summer’s first conversation Johannes will perform all three parts of one of his latest projects-”Conversations”, a milk triptych. Part two and three premiered during PALS International Performance Art Festival in Stockholm in April 2012, part one has previously been performed at, among others, Luleå Pride. HBTQ related problems are a reoccurring theme in Johannes’s artistry and he also takes an interest in sexual identity, male ideals and power structures.Taide irti kehyksistä – Performanssi julkisessa tilassaTiistaina 4.kesäkuuta 2013, klo 18 – 20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaPerformanssitaitelija Johannes Blomqvist osoittaa kehollaan, että taiteen ei tarvitse olla ainoastaan kehystetty taulu seinällä. Johanneksen viimeisin teos esitetään tilaisuuden yhteydessä, ja se on lähtökohtana keskustelulle,jossa tutkitaan, mitä performanssi voi olla ja miten se taidemuotona löytää paikkansa julkisessa tilassa.Vieras:Johannes BlomqvistPAiN-ryhmän perustaja, Performance Art in Norrbotten.Performanssi:ConversationsJohannes BlomqvistOsa ITiistaina 4. kesäkuuta klo 12Kaupungintalon eteishalli, KiirunaOsa IITiistaina 4. kesäkuuta klo 16Kellotapuli, KupolitoriOsa III

More information will come soon.Meänkieli text will come soon.Dánsut arkitektuvrra – lanjaid gáržžidemiidja vejolašvuođaid birra.Disdat 30 b suoidnemánus, 18 - 20Lávdi Järnvägspárkkas, GironDánsejeaddji lihkada dihtomielalaččat lanjas ja čájeha lihkastagain lanja gáržžidemiid ja vejolašvuođaid. Mii ságastallat got lihkastagat, latnja ja rumaš sáhttet gulahallat dánsejeaddji perspektiivvas.Guossi:Teres SelbergDáiddár, dánsedeaddji ja arkiteakta. Oahpaheaddji Arkitekturskuvllas KTH, Stockholm.Att dansa arkitektur – om rumsligabegränsningar och förutsättningarTisdag 30 juli, kl 18 - 20 Scenen i Järnvägsparken, KirunaDansaren rör sig med en medvetenhet genom rummet och svarar genom sin rörelse på rummets begränsningar och möjligheter. Vi diskuterar hur rörelse, rum och kropp kan samverka utifrån dansarens perspektiv. Gäst:Teres SelbergKonstnär, dansare och arkitekt. Lärare vid Arkitekturskolan KTH, Stockholm.To dance architecture – about spatiallimitations and prerequisitesTuesday July 30th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaThe dancer uses a certain awareness to move across the room and responds, through his movement, to its limitations and possibilities. We discuss how movement, room and body can interact from a dancer’s perspective.Guest:Teres SelbergArtist, dancer and architect. Teacher at School of Architecture KTH, Stockholm.Tanssia arkkitehtuuria – tilojen rajoituksistaja edellytyksistäTiistaina 30. heinäkuuta, 18 - 20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaTanssija liikkuu tietoisesti tilassa ja vastaa liikkeellään tilan rajoituksiin ja edellytyksiin. Keskustelemme, miten liike, tila ja keho voivat toimia yhdessä tanssijan näkökannalta katsottuna.Vieras: Teres SelbergTaiteilija, tanssija ja arkkitehti. KTH-arkkitehtikoulun opettaja,Tukholma.

TALA! Seminarium: Vad är konstens roll i samhället?Tisdag 23 april 2013, 18.30-21.30 Kulturens hus, Luleå Föredragshållare: Curt Persson Landsantikvarie och doktorand LTU Anna van der Vliet Grundare ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator och tf chef MAP, Mobile Art Production Ingrid Falk & Gustavo Aguerre konstnärer, FA+ Akay Konstnär Moderator: Maria Ragnestam Projektledare Konstmuseet i NorrMore information will come soon.More information will come soon.More information will come soon.More information will come soon.-TALA! Seminarium:Vad är konstnärens roll idag?Tisdag 19 mars 18.30-21.30 Krokodil, Piteå. Vad är konstnärens roll idag? Deltagare: Johan Bergström Fotograf Klas Hällerstrand Konstkonsulent Norrbotten Johannes Blomqvist Grundare PAiN (Performance Art in Norrbotten) Moderator: Maria Ragnestam Projektledare Konstmuseet i Norr-More information will come soon.-More information will come soon.-More information will come soon.-More information will come soon.-TALA! Seminarium:Varför samla på konst?Tisdag 15 januari 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luleå.Varför samla konst och hur förhåller man sig till en konstsamling?Föredragshållare:Åke LindbergPrivat samlareLennart LanttoKultursekreterare KirunaHenrik YggeAntikvarie, Norrbottens läns landstings konstModerator: Klas HällerstrandNorrbottens länskonstkonsulent-TALA! Seminar:Why collect fine art?Tuesday January 15th, 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luleå. Why collect fine art and how to relate to an art collection? Speakers: Åke Lindberg Private collector Anna Nero Curator of the collections at Borås Konstmuseum Henrik Ygge Art Antiquarian at Norrbotten county council Moderator:Klas HällerstrandRegional Art Advisor of Norrbotten-TALA! Seminaari:Miksi taidetta keräillään? Tiistai 15. tammikuuta 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luulaja. Miksi taidetta keräillään ja miten taidekokoelmiin suhtaudutaan? Esitelmöijä: Åke Lindberg Taiteen keräilijä Anna Nero Intendentti, kokoelmat, Boråsin taidemuseo Henrik Ygge Muinaismuistohallinnon virkamies, Norrbottenin läänin maakäräjien taide Keskustelun vetäjä: Klas Hällerstrand Norrbottenin läänin taidekonsulentti-TALA! Seminaari: Miksi koota taitetta?Tiistai 15 janyaaria 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luulaja. Miksi koota taitetta ja mitenkä sitä suhtautuu taitekokoelhmaan? Luenon pitäjä: Åke Lindberg Privaatti kokoaja Anna Nero intententti, kokoelmat, Borås Taitemyseymmi Henrik Ygge Antikvaari, Norrbottenin läänin maakäräjitten taite Muteraattori: Klas Hällerstrand Norrbottenin läänitaitekonsylentti -TALA! Seminára: Manin čohkket dáidaga? Disdat 15 ođđajagimánus 18.30-21.30 Norrbottens museum, Julevu. Manin čohkket dáidaga ja makkár gaskavuohta dáiddačohkkemii? Logaldalli: Åke Lindberg Priváhtta čohkkejeaddji Anna Nero intendeanta, čoakkáldagat, Borås Konstmuseum Henrik Ygge Antikvarie, Norrbottena leana eanandiggi dáidda Moderator: Klas HällerstrandNorrbottena leanadáiddakonsuleanta-TALA! Seminarium:Vad kostar konst?Tisdag 11 december 18.30-21.30 Havremagasinet, Boden. Vilka riktlinjer finns det för ersättning av konstnärligt arbete och för vilka gäller de? Föredragshållare: Arne Leeb Konstnärernas riksorganisation Erik Forslund BUS Hans Sundvall Chef Luleå Konsthall Sara Edström Konstnär och delägare Galleri Syster Moderator: Peppe BergströmProjektledare Resurscentrum för konst.-TALA! Seminar:What does Art cost?Tuesday December 11th 18:30-21:30 Havremagasinet, Boden What guidelines exist for compensating Artistic Work and whom do they apply to? Speakers: Arne Leeb The Swedish Artists’ National Organization Erik Forslund Visual Arts Copyright Society in Sweden Hans Sundvall Head of Luleå Art Gallery Sara Edström Artist and Member of Galleri Syster Moderator: Peppe Bergström Project leader, Resource Centre for Art in Luleå. -TALA! Seminaari:Mitä taide maksaa?Tiistai 11. joulukuuta 18.30-21.30 Havremagasinet, Boden. Mitä suuntaviivoja on olemassa taiteellisen työn korvauksille ja keitä ne koskevat? Esitelmöijä: Arne Leeb Konstnärernas riksorganisation (Taiteilijoiden keskusliitto) Erik Forslund BUS Hans Sundvall Luulajan Taidehallin johtaja Sara Edström Taiteilija ja Galleri Syster-gallerian osakas Keskustelun ohjaaja: Peppe BergströmResurscentrum för konst, hankkeen vetäjä.-TALA! Seminaari:Mitä taite maksaa?Tiistai 11 tesämperiä 18.30-21.30 Havremagasinet, Puuti. Mitä ohjeita taitheelisen työn korvaamisesta oon olemassa ja kelle net jällaava? Luenon pitäjä: Arne Leeb Taiteilijoitten valtakunnalinen järjestö Erik Forslund BUS Hans Sundvall Johtaja Luleå Konsthall (Luulajan Taitehalli) Sara Edström Taiteilija ja Galleri Syster:in osaomistaja Muteraattori: Peppe Bergström Prujektijohtaja Resurscentrum för konst (Taitheen resyrsikeskus)-TALA! Seminára:Man olu máksá dáidda?Disdat 11 juovlamánus 18.30-21.30Havremagasinet, Suttes. Makkár njuolggadus vuogit gávdnojit buhtadussii dáiddalaš bargui ja geaidda dat lea? Logaldalli: Arne Leeb Dáiddáriid riikaorganisašuvdna Erik Forslund BUS Hans Sundvall Hoavda Luleå Konsthall Sara Edström Dáiddár ja oaseoamasteaddji Galleri Syster Moderator: Peppe Bergström Prošeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii.-TALA! Seminarium:Behöver konstnärer utbildning?-TALA! Seminar:Do Artists need an Education?Tisdag 20 november 18.30-21.30Sverigefinska folkhögskolan, Haparanda. Deltagare: Marielle Nylander Västerbottens länskonstkonsulent Tryggve Lundberg Umeå konsthögskola Anders Sunna Konstnär Bertil Sundstedt Sunderbyns folkhögskola Annika Kronqvist Sverigefinska folkhögskolan Moderator: Klas Hällerstrand Norrbottens länskonstkonsulentTuesday November 20th 18:30-21:30 Swedish-Finnish Residential College, Haparanda About higher Art Education and trained Artists. Participants: Marielle Nylander Regional Art Advisor of Västerbotten Tryggve Lundberg Umeå Art Academy Anders Sunna Artist Bertil Sundstedt Artist and Teacher Sunderbyn Residential College. Annika Kronqvist Teacher at Swedish-Finnish Residential College Moderator: Klas Hällerstrand Regional Art Advisor of Norrbotten.-TALA! Seminaari:Tarvitsevatko taiteilijat koulutusta?Tiistai 20. marraskuuta 18.30-21.30Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu, Haaparanta. Konstmuseet i Norr järjestää tiistaina 20. marraskuuta 2012 klo 18.30-21.30 Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoululla Haaparannalla kolmannen seminaarin TALA/PUHU-sarjassa. Seminaari on avoin kaikille ja aiheena on kysymys ”Tarvitsevatko taiteilijat koulutusta?” Osallistujat: Marielle Nylander Västerbottenin läänin taidekonsulentti Tryggve Lundberg Uumajan taidekorkeakoulu Anders Sunna Taiteilija Bertil Sundstedt Sunderbyn kansankorkeakoulu Annika KronqvistRuotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu Keskustelun ohjaaja: Klas Hällerstrand Norrbottenin läänin taidekonsulentti-TALA! Seminaari:Tarttevatkos taiteilijat koulutusta?Tiistai 20 nuvämperiä 18.30-21.30Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu, Haaparanta. Tiistaina 20 nuvämperiä 2012 Konstmuseet i Norr totheuttaa kolmanen seminaarin seminaarisarjassa TALA! Ruottinsuomalaisela kansankorkeakoulula Haaparannala klo 18.30-21.30. Seminaari oon avoin kaikile ja lähtee kysymyksestä ”Tarttevatkos taiteilijat koulutusta?” Osanottajat: Marielle Nylander Västerbottenin läänintaitekonsylentti Tryggve Lundberg Umeån taitekorkeakoulu Anders Sunna Taiteilija Bertil Sundstedt Sunderbyn kansankorkeakoulu Annika Kronqvist Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu Muteraattori: Klas Hällerstrand Norrbottenin läänintaitekonsylentti-TALA! Seminára:Dárbbahit go dáiddárat oahpu? Disdat 20 skábmamánus 18.30-21.30 Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla, Háhpárándi. Disdat 20 skábmamánus 2012 čađaha Konstmuseet i Norr goalmmát seminára semináraráiddus TALA!, Ruoŧasuoma álbmotallakuvllas Háhpáránddis dii 18.30-21.30. Seminára lea rabas juohkkioktii ja jođihuvvo gažaldagas ” Dárbbahit go dáiddárat oahpu?” Oasálastti: Marielle Nylander Västerbottena leanadáiddakonsuleanta Tryggve Lundberg Upmeje dáiddaallaskuvla Anders Sunna Dáiddár Bertil Sundstedt Sunderbyna álbmotallaskuvla Annika Kronqvist Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla Moderator: Klas Hällerstrand Norrbottena leanadáiddakonsuleanta-TALA! Seminarium:Vem finansierar konsten?Tisdag 23 oktober 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luleå. Om privata och offentliga finansiärers medverkan i skapandeprocessen. Föredragshållare: Sara Sandström Nilsson Gallerist och delägare Galleri Andersson Sandström Anders Lindberg Informationschef LKAB Patrik Förberg Statens konstråd Kim Einarsson Curator Moderator: Peppe BergströmProjektledare Resurscentrum för konst-TALA! Seminar:Who finances Art?Tuesday October 23rd 18:30-21:30 Norrbottens museum, Luleå About private and public Financiers’ participation in the Creative Progress. Speakers: Sara Sandström Nilsson Gallerist and Part-Owner of Galleri Andersson Sandström Anders Lindberg Manager Corporate Communications LKAB Patrik Förberg National Public Art Council Kim Einarsson Curator Moderator: Peppe Bergström Project leader Resource Centre for Art in Luleå.-TALA! Seminaari:Kuka rahoittaa taiteen?Tiistai 23. lokakuuta 18.30-21.30Norrbottens museum, Luulaja.Yksityisten ja julkisten rahoittajien osallistuminen luovaan prosessiin.Esitelmöijät:Sara Sandström Nilsson Taidegallerian pitäjä ja osakas, Galleri Andersson Sandström Anders Lindberg LKAB:n tiedotuspäällikkö Patrik Förberg Valtion taideneuvosta Kim Einarsson Kuraattori Keskustelun vetäjä: Peppe Bergström Hankkeen vetäjä, Taiteen resurssikeskus-TALA! Seminaari:Kuka taitheen rahottaa? Tiistai 23 oktuuperia 18.30-21.30 Norrbottens museum, Luulaja. Privaatitten ja julkisitten rahottajitten osalistuminen luomispruseshiin. Luenon pitäjä: Sara Sandström Nilsson Galleristi ja Galleri Andersson Sandströmin osaomistaja Anders Lindberg Informasuunijohtaja LKAB Patrik Förberg Valtion taiteraati Kim Einarsson Curator Muteraattori: Peppe Bergström Prujektijohtaja Taitheen resyrsikeskus -TALA! Seminára:Gii ruhtada dáidda? Disdat 23 golggotmánnu 18.30-21.30 Norrbottena musea, Julevu. Jos priváhta ja almmolaš ruhtadeaddjit oasálastet ceggenproseassas. Logaldalle: Sara Sandström Nilsson Gallerista ja ovttasbargoguoibmi Galleri Andersson Sandström Anders Lindberg Diehtojuohkinhoavda LKAB Patrik Förberg Stáda dáiddaráđđi Kim Einarsson Curator Moderator: Peppe BergströmProšeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii-Varför ska man ha konst i stan?Tisdag 11 september 18.30-21.30 Stadshushallen, Kiruna. Om konstens roll i samhällsbyggandet och staden. Föredragshållare: Curt Persson Landsantikvarie och doktorand LTU Gunhild Stensmyr Kulturentreprenör Eva Arnqvist Konstnär och projektledare Moderator: Maria RagnestamProjektledare Konstmuseet i Norr.-TALA! Seminar:Why should there be Art in the City?Tuesday September 11th 18:30-21:30Kiruna Town Hall, Kiruna About Art’s role during the Construction of Society and City. Speakers: Curt Persson Head of County Museum and PhD student at LTU Gunhild Stensmyr Cultural Entrepreneur Eva Arnqvist Artist and Project leaderModerator:Maria RagnestamProject leader Konstmuseet i Norr.-TALA! Seminaari:Miksi taidetta on esillä kaupungilla?Tiistai 11. Syyskuuta 18.30-21.30Kaupungintalo, Kiruna. Taiteen tehtävästä yhteiskunnan ja kaupungin rakentamisessa. Esitelmöijä: Curt Persson Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU Gunhild Stensmyr Kulttuuriyrittäjä Eva Arnqvist Taiteilija ja hankkeen vetäjä Keskustelun ohjaaja: Maria Ragnestam Hankkeen vetäjä, Konstmuseet i Norr. -TALA! Seminaari:Miksi taitetta kaupunkissa?Tiistai 11 septämperiä 18.30-21.30Stadshushallen (Kaupunkintalon halli) Kieruna. Taitheen rollista yhtheiskunnan rakentamisessa ja kaupunkissa. Luenon pitäjä: Curt Persson Maa-anttikvaari ja jatko-oppilas LTU Gunhild Stensmyr Kulttuurientreprenööri Eva Arnqvist Taiteilija ja prujektijohtaja Muteraattori: Maria Ragnestam Prujektijohtaja Konstmuseet i Norr.-TALA! Seminára:Manin galgat atnit dáidaga gávpogis?Disdat 11 čakčamánus 18.30-21.30Suohkanhállas, Giron. Dáidaga sadji servodathuksemis ja gávpogis. Logaldalli: Curt Persson Eananantikvárii ja doktoránda LTU Gunhild Stensmyr Kulturentreprenevra Eva Arnqvist Dáiddár ja prošeakta jođiheaddji Moderator: Maria Ragnestam Prošeakta jođiheaddji Konstmuseet i Norr.

More information will come soon.Meänkieli text will come soon.More information will come soon.Sami text will come soon.More information will come soon.English text will come soon.More information will come soon.Finnish text will come soon.Platsspecifik konst och arkitektur- om användningen av förgängliga uttryckTisdag 13 augusti kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaIshotellet, ett tidsbegränsat monumentalverk. Genom att använda sig av det platsspecifika och förgängliga materialet is, skapas ett för platsen unikt monumentalverk som är tillika ett arkitektoniskt verk, en skulptur och en tillfällig installation. Vi diskuterar platsspecifik konst och hur valet av medium bidrar till upplevelsen av verket.Gäst:Jens Thoms IvarssonChef för Design & Strategi och Art & Design Group på ICEHOTEL

Konstens identitet och värdeTisdag 27 augusti kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed utgångspunkt i Kirunas konst- och kulturarv lyfter vi frågor kring konstens affektionsvärde i förhållande till dess ekonomiska värde. Påverkar platsen konstens värde? Om så, kan konsten behålla sitt värde även på annan plats? Gäst:Curt PerssonLandsantikvarie och doktorand LTU, Luleå.Art’s identity and valueTuesday August 27th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaUsing Kiruna’s art and culture heritage as a basis, we address questions about art’s sentimental value in relation to its economical value. Does location have an impact on art’s value? If so, can art maintain its value in another location as well?Guest:Curt PerssonHead of County Museum and PhD student at LTU, Luleå.Taiteen identiteetti ja arvoTiistaina 27. elokuuta , 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKeskustelemme taiteen tunnearvosta suhteessa sen taloudelliseen arvoon. Lähtökohtana on Kiirunan taide- ja kultuuriperintö. Vaikuttaako paikka taiteen arvoon? Jos näin on, voiko taide säilyttää arvonsa myös muualla?Vieras:Curt PerssonLääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU, LuulajaDáidda identiteahtta ja árvuDisdat 27 b borgemánus 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironGirona dáidda- ja kulturárbi lea vuolggasadjin ságastallat dáidaga affekšuvdnaárvvu ekonomalašárvvu ektui. Váikkuha go báiki dáidaga árvvu? Jus nu, bisuha go dáidda árvvus eará báikkis? Guossi:Curt PerssonLandsantikvarie ja doktorand LTU, Julevus.Taitheen itenttiteetti ja arvoTiistaina 27 aykystiä kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläLähtökohtana on Kierunan taije- ja kulttuuriperine ja met nostama esile net kysymykset mikkä on taitheen tuntheelinen arvo verrattu sen ekonoomisheen arhvoon. Vaikuttaakos paikka taitheen arhvoon? Jos niin, saattaakos taije säilyttää sen arvon muussaki paikassa?Vieras:Curt Persson Maananttikvaarie ja tohturanti LTU, Luulajassa.

C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr siirtää kesän aikana kontturin Kierunan Rautatieparkhiin. Kerran kuukauessa jyyni, jyyli ja aykystin aikoina met vihimä yhen vasta luotun teoksen parkissa. Joka toinen viikko juttelema jonku sisäle kututun vierhaan kans taitheesta eli konstista ja arkkitehtyyristä parkin sjeenilä. Tule juomhaan kaffia, syöhmään Kirunapraliinia, plaavaamhaan taijekirjassa, praatimhaan taijetta eli konstia eli vain nauttimhaan aurinkosta ja uuesta jännittävästä taitheesta. Vernisjaasi Testbedstudio Lauantaina 1 jyyniä, kl 14-16 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Vernisjaasi Byggstudio Lauantaina 13 jyyniä, kl 14-16 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Vernisjaasi Nadine Byrne Lauantaina 3 aykystiä, kl 14-16 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Språka on keskusteluseerie seittemässä osassa missä met yhessä sisäle tarjotuitten vierhaitten kans keskustelema taitheesta, arkkitehtyyristä ja huonheelisuuesta missä Kierunan tuleva kaupunkin muutos on lähtökohtana. Keskusteluseerie on toistuva parkin tapahtuma kesän aikana, joka tiistai, joka toisela parittomala viikola kello 18-20, aikakautena 4 jyyniä ja 27 aykystiä. Taije raamitten ulkopuolela – Performansi julkisessa huonheessa Tiistaina 4 jyyni, kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Missä ruumis on aina meetiymmi performansitaiteilia Johannes Blomqvist näyttää ette taie ei tarvitte olla seinässä taulun raamissa. Lähtökohtana yhessä Johanneksen viimeisessä prujektissa, joka näytethään keskustelun aikana met tutkima mitä performansitaije saattaa olla ja kuinka se taitheenmuotona saattaa ottaa paikkaa julkisessa huonheessa. Vieras: Johannes Blomqvist, Perustaja: PAiN, Performance Art in Norrbotten Performansi: Conversations Johannes Blomqvist Osa I Tiistaina 4 jyyniä kl 12 Kierunan Kaupunkitalonhallissa Osa II Tiistaina 4 jyyniä kl 16 Kypoolitorin Kellotapuli Osa III Tiistaina 4 jyyniä kl 18 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Kesän ensimäisen keskustelun aikana Johannes totheuttaa kaikki osat hänen viimeisestä prujektista Conversations, yks maito-triptyykki. Toisela ja kolmanela osila oli premiääri PALS Internationella Performancekonstfestivaalin aikana Stokholmissa, aprillissa 2012. Osa yks on jo aiemin näytetty muun muassa Luulajan Prideissa. HBTQ-pruplematiikka on toistuva teema Johanneksen taitheessa ja häntä kiinostaa muun muassa seksuaalinen itenttiteetti, mieheliset iteaalit ja vallanrelasjuunit. Lankakrafitti ja käsityöaktivismi Tiistaina 18 jyyniä kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Keskustelussa met nostama framile kysymyksiä tämän päivän käsityöestetiikasta. DIY, do-it-yourself on tullu elämänmuooksi ja monele yks puliittinen asentheenotto julkisessa huonheessa. Met presenteeraama eri virtoja slöjtin alala ja oikasema käsitheet DIY ja gerillaslöjti. Vieras: Frida Arnqvist Engström, kulttuurijurnalisti ja Kurbits Median perustaja. Pane kaunpunki kartale – kaupunkista tavaramerkkinä Tiistaina 2 jyyniä, kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Kenele kaupunki on ja kuinka viepi läpi temukraattisen kaupunkinmuutoksen? Met keskustelema tavaramerkin rakentamisen etuja ja haittoja ja kattoma kuinka kulttuurisatsaukset saattavat luoa renkhaita veessä toimimalla muturina kasvole ja attraktiivisille elämänympäristöle. Vieras: Per Möller, tohturanti Tema Q (Kulttuuri ja Yhteiskunta), Linköpingin yniversiteetti. Taitheen rolli Kaupunkin uuistuksessa Tiistaina 16 jyyliä, kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Kukas päättää julkisesta taitheesta ja kuinka sitä välitethään? Met keskustelema kaupunkinplaneerinkiä maaseutu arkkitehtyyriä, julkista taijetta ja kuinka sopvialla tavala saattaa tehhä työtä kapupunkin välihuonheen tiloissa. Vieras: Hans Utstrand, Kaupunkinarkkitehti, Kierunan Kunta Tansata arkkitehtyyriä – huonheen rajotuksia ja eelytyksiä Tiistaina 30 jyyliä, kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Tansari liikkuu tietoisesti huonheen läpi ja vastaa hänen liikheilä huonheen rajotukshiin ja maholisuukshiin. Met keskustelema kuinka liikkuminen, huone ha ruumis saattavat vaikuttaa yhteisesti tansarin perspektiivistä. Vieras: Teres Selberg, taiteilia, tansari ja arkkitehti. Opettaja Arkkitehtyyrikoulussa, KTH, Stockholmissa. Taije kehitysstratekiina Tiistaina 13 aykystiä, kl 09-16 Kierunan Folkets hyysi, Lars Janssoninsali Tulevan kaupunkinmuutoksen takia Kierunan Kunta työskentellee ette ottaa framile stratekiin taitheeliselle hahmoitumiselle julkisissa miljöössä. Konstmuseet i Norr tullee sen yhteyvessä tarjoamhaan sisäle vierhaita: pulitiikkeriä, virkamiehiä ja yleisöä kokopäivän seminaariymhiin missä taiteiliat ja konstnäärit saattava toimia kun katalysaatturina sekä arkkitehtyyri- ette kaupunkiplaneerinki prujektissa, ja osalistumisen tärkeyestä ette net varhain saapi matkhaan prusessissa. Selvä merkki yhteiseen toiminan tarphelisesta osalistumisesta kaupunkiplaneerinki prusessissa keskustelthaan taitheen kyvystä ette vaikuttaa rajaylimenevästi ja luoa synerkiefektiä. Tarkotus kokopäivän seminaarissa on ette panna valoa ja herättää kiinostusta näihiin kysymykshiin ja samala ottaa poies sen vanhaanaikhaisen käsityksen ette taije on jotakin joka vasta tullee planeerinkin loppuvaiheessa. Vieras: Lissää tietoja tullee heti. Taitheen itenttiteetti ja arvo Tiistaina 27 aykystiä, kl 18-20 Kierunan Rautatieparkin sjeenilä Lähtökohtana on Kierunan taije- ja kulttuuriperine ja met nostama esile net kysymykset mikkä on taitheen tuntheelinen arvo verrattu sen ekonoomisheen arhvoon. Vaikuttaakos paikka taitheen arhvoon? Jos niin, saattaakos taije säilyttää sen arvon muussaki paikassa? Vieras: Curt Persson, Maananttikvaarie ja tohturanti LTU, Luulajassa.Tervetuloa!C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr sirdá kantuvrras olggos Järnvägspárkii Gironis. Oktii mánus geasse-, suoidne- ja borgemánus vihahit ođđa dáidaga párkkas. Juohke nuppi vahku ságastallat bovdejuvvon gussiiguin dáidaga ja arkitektuvrra birra párkalávddis. Boađe juhkat gáfe, bora Gironnjálgá, láđe dáiddagirjji, sártnu dáidaga birra dahje návddaš dušše beaivvi ja ođđa miellagiddevaš dáidaga.Rahpan Testbedstudio Lávvordat 1 b geassemánus dii 14.00 - 16.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironRahpan Byggstudio Lávvordat 13 b suoidnemánus dii 14.00 - 16.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironRahpan Nadine Byrne Lávvordat 3 b borgemánus dii 14.00 - 16.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironSpråka lea ságastallanráidu čieža oasis gos ságastallat bovdejuvvon gussiiguin dáidaga, arkitektuvra ja latnjaviidodaga birra, sáhka vuolgá Girona gávpotrievdadeamis. Ságastallanráidu bistá olles geasi, juohke disdaga bárahis vahkuid dii 18.00 - 20.00 gaskka 4 b geassemánus ja gitta 27 b borgemánnui.Dáidda olggobeale rámmaid– Performance almmolaš lanjasDisdat 4 b geassemánus dii 18.00 - 20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironPerformancedáiddár Johannes Blomqvist lea rumaš dat áidna gaskaoapmi mainna dáidagisttis ovdanbuktá, dát čájeha ahte dáidda ii dárbbaš leat távvalrámmas seainnis. Johannesa maŋimuš prošeakta lea ságastallan vuođđun performancedáidda suokkardallamii ja got dát dáiddasuorgi boahtá ovdán almmolašvuođas. Guossi: Johannes Blomqvist. Vuođđudeaddji PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance:Ságastalli Johannes BlomqvistOassi IDisdat 4 b geassemánus dii 12.00Suohkanviesuhállas, GironOassi IIDisdat 4 b geassemánus dii 16.00Diibmotoartnas, KupolaguovddážisOassi IIIDisdat 4 b geassemánus dii 18.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironGeasi oktavuođa vuosttaš ságastallamis čađaha Johannes buot osiid iežas maŋimus prošeavtta Conversations, mielke-triptyk. Nuppát oassi ja goalmmát mas lei álgočájálmas PALS Internašunála Performancedáiddafestiválas Stockholmas cuoŋománus 2012, vuosttaš oassi lea ovdal čájehuvvon earret eará Julevus Pride. HBTQ-váttisvuohta lea fátta maid Johannes geardduha dáidagisttis ja berošta earret eará seksuálalaš identitehta, dievdoolbmo ideála ja fápmogaskavuođa.Láigegrafihta ja giehtaduodjeaktivismaDisdat 18 b suoidnemánus 2013, 18.00-20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironSágastallamis mii suokkardallat dálá duodjeestetihka. DIY, do-it-yourself lea šaddan eallinvuohki ja máŋgasat čájehit dan bokte politihkalaš oainnuset almmolaš ságastallamis. Mii guorahallat iešguđetge rávnnjiid ja rátkit doahpaga DIY ja guerilladuoji.Guossi: Frida Arnqvist Engström, kulturjournalista ja vuođđudeaddji Kurbits Medias.Bidjat gávpoga kártái – gávpot gálvomearkan Disdat 2 b suoidnemánus 2013, 18.00-20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironGean várás lea gávpot ja got čađahuvvo demokráhtalaš gávpotrievdadeapmi?Mii digaštallat gálvomearkkahuksema buoret- ja heajut beliid ja geahčadit got kulturovddideapmi váikkuha ovdáneami ja dahká geasuheaddjin eallinbirrasii. Guossi: Per Möller, doktorand Tema Q:as (Kultur och Samhälle), Linköpinga universiteahtas.Dáidda sadji GávpotođasmahttimisDisdat 16 b suoidnemánus, 2013, 18.00-20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironGii mearrida almmolaš dáidaga ja got dan sáhttá gaskkustit? Mii ságastallat gávpotplána, báikearkitektuvrra, almmolaš dáidaga birra ja got buoremusat sáhttá almmolašbáikkiiguin bargat.Guossi: Hans Utstrand, Stádaarkiteakta Girona Suohkan. Dánsut arkitektuvrra – lanjaid gáržžidemiid ja vejolašvuođaid birra.Disdat 30 b suoidnemánus 2013, 18.00-20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironDánsejeaddji lihkada dihtomielalaččat lanjas ja čájeha lihkastagain lanja gáržžidemiid ja vejolašvuođaid. Mii ságastallat got lihkastagat, latnja ja rumaš sáhttet gulahallat dánsejeaddji perspektiivvas. Guossi: Teres Selberg, dáiddár, dánsedeaddji ja arkiteakta. Oahpaheaddji Arkitekturskuvllas KTH, Stockholm.Dáidda ovdánemiidstrategiijanDisdat 13 b borgemánus 2013, 09.00-16.00Álbmot viessu, Lars Janssonlatnja, GironBoahttevaš Gávpotsirdima oktavuođas lea Girona suohkan ásaheami strategiija dáiddalaš čiŋaheapmái almmolaš birrasiidda. Konstmuseet i Norr áigu dan oktavuođas bovdet politihkkariid, virgeolbmuid ja álbmoga vahkkoloahpa seminárii digaštallat ášši got dáiddár lea ovddideaddjin arkitektuvrra- ja gávpotplánaprošeavttas ja lea dehálaš ahte lea mielde proseassas álggu rájes juo. Dat lea duođai dárbu ráđđádallamiidda ja oasálastimii gávpotplánemaproseassas, ja digaštallojuvvo dan vuođul ahte dáidda lea rájárasttideaddji ja dagaha lasi bohtosiid. Vahkkoloahpaseminára ulbmil lea dieđihit ja boktit beroštumi dáid gažaldagaid birra ja seammás sihkkut eret boaresáigásaš oainnu ahte dáidda boahtá oidnosii easka plánema loahpas. Guossi: Eanet dieđut addojuvvo fargga.Dáidda identiteahtta ja árvuDisdat 27 b borgemánus 2013, 18.00-20.00Lávdi Järnvägspárkkas, GironGirona dáidda- ja kulturárbi lea vuolggasadjin ságastallat dáidaga affekšuvdnaárvvu ekonomalašárvvu ektui. Váikkuha go báiki dáidaga árvvu? Jus nu, bisuha go dáidda árvvus eará báikkis? Guossi: Curt Persson, Landsantikvarie ja doktorand LTU, Julevus.Bures boahtin!C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr flyttar under sommaren ut kontoret till Järnvägsparken i Kiruna. En gång i månaden under juni, juli och augusti inviger vi ett nyskapat verk i parken. Varannan vecka språkar vi med inbjudna gäster om konst och arkitektur på parkscenen. Kom och drick kaffe, ät en Kirunapralin, bläddra i en konstbok, prata konst eller bara njut av solen och ny spännande konst.Vernissage Testbedstudio Lördag 1 juni kl 14.00 - 16.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaVernissage Byggstudio Lördag 13 juli kl 14.00 - 16.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaVernissage Nadine Byrne Lördag 3 augusti kl 14.00 - 16.00 Scenen i Järnvägsparken, KirunaSpråka är en samtalsserie i sju delar där vi tillsammans med inbjudna gäster samtalar om konst, arkitektur och rumslighet med utgångspunkt i Kirunas förestående stadsomvandling. Samtalsserien är ett återkommande inslag i parken under sommaren, varje tisdag udda veckor kl 18.00 - 20.00 mellan 4 juni och 27 augusti.Konst utanför ramarna – Performance i det offentliga rummetTisdag 4 juni 2013, kl 18.00 - 20.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed kroppen som enda medium visar performancekonstnären Johannes Blomqvist att konsten inte behöver vara en inramad tavla på väggen. Med utgångspunkt i ett av Johannes senaste projekt som visas i anslutning till samtalet, undersöker vi vad performancekonst kan vara och hur den som konstform tar plats i det offentliga rummet. Gäst: Johannes Blomqvist, Grundare av PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance:Conversations Johannes BlomqvistDel I Tisdag 4 juni kl 12.00Stadshushallen, KirunaDel II Tisdag 4 juni kl 16.00 Klockstapeln, KupoltorgetDel IIITisdag 4 juni 18.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaI anslutning till sommarens första samtal genomför Johannes samtliga delar av ett av hans senaste projekt Conversations, en mjölk-triptyk. Del två och tre hade premiär under PALS Internationella Performancekonstfestival i Stockholm i april 2012, del ett har tidigare visats på bland annat Luleå Pride. HBTQ- problematik är ett återkommande tema i Johannes konstnärskap och han intresserar sig för bland annat sexuell identitet, manliga ideal och maktrelationer.Garngraffiti och hantverksaktivismTisdag 18 juni 2013, 18.00-20.00 Scenen i Järnvägsparken, KirunaI samtalet lyfter vi frågor kring dagens hantverksestetik. DIY, do-it-yourself har blivit en livsstil och för många ett politiskt ställningsstagande i det offentliga rummet. Vi presenterar olika strömningar inom slöjden och benar ut begreppen DIY och guerillaslöjd. Gäst: Frida Arnqvist Engström, kulturjournalist och grundare av Kurbits Media.Sätta staden på kartan – om staden som varumärkeTisdag 2 juli 2013, 18.00-20.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaVem är staden till för och hur genomför man en demokratisk stadsomvandling? Vi diskuterar varumärkesbyggandets för- och nackdelar och ser hur kultursatsningar kan skapa ringar på vattnet genom att verka som en motor för tillväxt och attraktiva livsmiljöer. Gäst: Per Möller, doktorand vid Tema Q (Kultur och Samhälle), Linköpings universitetKonstens roll i StadsförnyelseTisdag 16 juli 2013, 18.00-20.00Scenen i Järnvägsparken,KirunaVem bestämmer över den offentliga konsten och hur kan den förmedlas?Vi diskuterar stadsplanering, landskapsarkitektur, offentlig konst och hur man på ett fördelaktigt sätt kan jobba med stadens mellanrumsliga utrymmen. Gäst: Hans Utstrand, Stadsarkitekt Kiruna KommunAtt dansa arkitektur – om rumsliga begränsningar och förutsättningarTisdag 30 juli 2013, 18.00-20.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaDansaren rör sig med en medvetenhet genom rummet och svarar genom sin rörelse på rummets begränsningar och möjligheter. Vi diskuterar hur rörelse, rum och kropp kan samverka utifrån dansarens perspektiv. Gäst: Teres Selberg, konstnär, dansare och arkitekt. Lärare vid Arkitekturskolan KTH, Stockholm.Konst som utvecklingsstrategiTisdag 13 augusti 2013, 09.00-16.00Folkets hus, Lars Janssonsalen, KirunaMed anledning av den förestående stadsomvandlingen arbetar Kiruna Kommun med att ta fram en strategi för konstnärlig gestaltning i offentliga miljöer. Konstmuseet i Norr kommer i samband med detta att bjuda in politiker, tjänstemän och allmänhet till ett heldagsseminarium kring hur konstnärer kan verka som katalysatorer för arkitektur- och stadsplaneringsprojekt och vikten av att engagera dem i ett tidigt skede av processen. Det tydliga behovet av samverkan och delaktighet i stadsplaneringsprocesser diskuteras utifrån konstens förmåga att verka gränsöverskridande och generera synergieffekter. Syftet med heldagsseminariet är att upplysa och väcka ett intresse kring dessa frågor och samtidigt sudda ut den förlegade uppfattningen om att konsten är något som kommer in först i planeringens slutskede. Gäst: Mer information kommer snart.Konstens identitet och värdeTisdag 27 augusti 2013, 18.00-20.00Scenen i Järnvägsparken, KirunaMed utgångspunkt i Kirunas konst- och kulturarv lyfter vi frågor kring konstens affektionsvärde i förhållande till dess ekonomiska värde. Påverkar platsen konstens värde? Om så, kan konsten behålla sitt värde även på annan plats? Gäst: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU, Luleå.Välkommen!C/O JÄRNVÄGSPARKEN Konstmuseet i Norr is moving its office to Kiruna railway park during Summer. Once a month during June, July and August we will inaugurate a new work of art in the park.Every fortnight we will have a chat with invited guests about art and architecture on the park stage. Come and have a coffee, eat a Kiruna praline, flick through an art book, discuss art or just enjoy the sun and the new exciting art.Opening Testbedstudio Saturday June 1st 14h00 – 16h00The railway park stage, KirunaOpening Byggstudio Saturday July 13th 14h00 – 16h00The railway park stage, KirunaOpening Nadine Byrne Saturday August 3rd 14h00 – 16h00The railway park stage, KirunaSpråka is a series of seven conversations, during which we and our invited guests will discuss art, architecture and spatiality based on Kiruna’s impending city transformation. The conversation series is a reoccurring event in the park during the summer, every second Tuesday between 18h00 – 20h00 from June 4th until August 27th.Art outside the box – Performance in the public spaceTuesday June 4th 18h00 – 20h00The railway park stage, KirunaWith the body as his only medium, performance artist Johannes Blomqvist shows that art doesn’t need to be a framed painting on a wall. Setting off in one of Johannes’s latest projects, which will be shown in connection with the conversation, we explore what Performance Art can be and how, as an art form, it takes up room in the public space. Guest: Johannes Blomqvist, Founder of PAiN, Performance Art in NorrbottenPerformance:Conversations Johannes BlomqvistPart ITuesday June 4th 12h00Town Hall, KirunaPart IITuesday June 4th 16h00The Clock Tower, Kupol-squarePart IIITuesday June 4th 18h00The railway park stage, KirunaIn connection with summer’s first conversation Johannes will perform all three parts of one of his latest projects-”Conversations”, a milk triptych.Part two and three premiered during PALS International Performance Art Festival in Stockholm in April 2012, part one has previously been performed at, among others, Luleå Pride. HBTQ related problems are a reoccurring theme in Johannes’s artistry and he also takes an interest in sexual identity, male ideals and power structures.Yarn graffiti and handicraft activismTuesday June 18th 2013, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaDuring the conversation we will address the handicraft aesthetics of today.DIY, do-it-yourself, has become a lifestyle and for many a political statement in the public space. We present different handicraft movements and differentiate between the terms DIY and Guerilla handicrafts. Guest: Frida Arnqvist Engström, Culture journalist and founder of Kurbits Media.Placing the town on the map – the town as a trademarkTuesday July 2nd 2013, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWhom is the town for and how can it be transformed in a democratic way? We discuss the pros and cons of trademarking and see how investing in culture can create a ripple effect, acting as a motor for growth and attractive habitats.Guest: Per Möller, PhD Student of Tema Q (Culture and Society Studies), Linköping UniversityArt’s role in the town renewalTuesday July 16th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaWho is in charge of the public art and how can it be conveyed? We discuss urban planning, landscape architecture, public art and how, in a beneficial way, one can work with the town’s interspatial areas. Guest: Hans Utstrand, Town architect Kiruna KommunTo dance architecture – about spatiallimitations and prerequisitesTuesday July 30th 2013, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaThe dancer uses a certain awareness to move across the room and responds, through his movement, to its limitations and possibilities.We discuss how movement, room and body can interact from a dancer’s perspective. Guest: Teres Selberg, artist, dancer and architect. Teacher at School of Architecture KTH, Stockholm.Art as a development strategyTuesday August 13th 2013, 09h00-16h00People’s House (Folkets hus), Lars Janssonsalen, KirunaDue to the impending city transformation, the Municipality of Kiruna is working on finding a strategy for artistic creation in public environments.Konstmuseet i Norr will, in connection to this, invite politicians, officials and the general public to an all day seminar on how artists can act as catalysts for architectural and urban planning projects and on the importance of involving them at an early stage of the process. The clear need for interaction and participation in the urban planning processes will be discussed based on art’s ability to cross borders and generate synergies.The purpose of the all day seminar is to enlighten and to arouse an interest for these topics as well as erasing the outdated opinion that art is something which should only come at the end of planning phase.Guest: More information will follow shortly.Art’s identity and valueTuesday August 27th 2013, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaUsing Kiruna’s art and culture heritage as a basis, we address questions about art’s sentimental value in relation to its economical value. Does location have an impact on art’s value? If so, can art maintain its value in another location as well? Guest: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU, Luleå.Welcome!C/O JÄRNVÄGSPARKENKonstmuseet i Norr muuttaa kesäksi toimistonsa Kiirunan Rautatiepuistoon. Julkistamme puistossa aina kerran kuussa kesä-, heinä- ja elokuun aikana uuden taideteoksen. Joka toinen viikko juttelemme puiston näyttämöllä kutsumiemme vieraiden kanssa taiteesta ja arkkitehtuurista. Tulkaa kahville, maistelemaan Kiirunapraliineja, selailemaan taidekirjoja, juttelemaan taiteesta tai vain nauttimaan auringosta ja uusista jännittävistä taideteoksista.Näyttelyn avajaiset Testbedstudio lauantaina 1.kesäkuuta klo 14.00 - 16.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaNäyttelyn avajaiset Byggstudio lauantaina 13. heinäkuuta klo 14.00 - 16.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaNäyttelyn avajaiset Nadine Byrne lauantaina 3. elokuuta klo 14.00 - 16.00Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Språka on 7-osainen keskustelusarja, jossa me yhdessä kutsumiemme vieraiden kanssa juttelemme taiteesta, arkkitehtuurista ja tilakäsityksestä, keskustelujen lähtökohtana on Kiirunan kaupungin lähestyvä siirtäminen. Keskustelu järjestetään joka pariton viikko tiistaisin klo 18.00 - 20.00 4.kesäkuuta ja 27.elokuuta välisenä aikana.Taide irti kehyksistä– Performanssi julkisessa tilassaTiistaina 4.kesäkuuta 2013, klo 18.00 - 20.00Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Performanssitaitelija Johannes Blomqvist osoittaa kehollaan, että taiteen ei tarvitse olla ainoastaan kehystetty taulu seinällä. Johanneksen viimeisin teos esitetään tilaisuuden yhteydessä, ja se on lähtökohtana keskustelulle,jossa tutkitaan, mitä performanssi voi olla ja miten se taidemuotona löytää paikkansa julkisessa tilassa. Vieras: Johannes Blomqvist, PAiN-ryhmän perustaja, Performance Art in Norrbotten.Performanssi:Conversations Johannes BlomqvistOsa ITiistaina 4. kesäkuuta klo 12.00Kaupungintalon eteishalli, KiirunaOsa IITiistaina 4. kesäkuuta klo 16.00Kellotapuli, KupolitoriOsa IIITiistaina 4. kesäkuuta klo 18.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKesän ensimmäisen keskustelun yhteydessä Johannes esittää kaikki osat viimeisimmästä teoksestaan, Conversations, maito-triptyykki. Osat kaksi ja kolme saivat ensi-iltansa Tukholmassa Kansainvälisen Performanssifestivaalin PALSin aikana huhtikuussa 2012, osa yksi on esitetty aikaisemmin mm. Luulajan Pride-festivaaleilla. HBTQ- problematiikka on toistuva teema Johanneksen taiteessa ja häntä kiinnostaa mm. seksuaalinen identiteetti, miehiset ihanteet ja valtasuhteet.Lankagraffiti ja käsityöaktiivisuusTiistaina 18. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKeskustelun aiheena on tämän hetken käsityöestetiikka. DIY, do-it-yourself, on elämäntapa ja monelle se tarkoittaa poliittista kannanottoa julkisessa tilassa. Esittelemme erilaisia käsityövirtauksia ja selvitämme DIY- ja sissikäsityökäsitteitä. Vieras: Frida Arnqvist Engström, kulttuuritoimittaja ja Kurbits Median perustaja.Kaupunki kartalle – kaupunki tavaramerkkinäTiistaina 2. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKenelle kaupunki on tarkoitettu ja miten kaupungin siirtäminen toteutetaan demokraattisesti? Keskustelemme tavaramerkin luomisen hyvistä ja huonoista puolista ja tutkimme, miten kulttuuripanostukset voivat saada aikaan uutta toimimalla taloudellisen kasvun ja puoleensavetävien elinolojen moottorina. Vieras: Per Möller, väitöskirjan tekijä, Tema Q, (Kulttuuri ja yhteiskunta), Linköpingin yliopisto.Taiteen osa kaupungin uudistamisessaTiistaina 16. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKuka päättää julkisesta taiteesta ja miten sitä voi välittää katsojalle? Keskustelemme kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, julkisesta taiteesta ja siitä, miten kaupungin eri paikkojen välistä julkista tilaa voidaan työstää edullisimmin. Vieras: Hans Utstrand, Kiirunan kaupunginarkkitehti.Tanssia arkkitehtuuria – tilojen rajoituksista ja edellytyksistäTiistaina 30. heinäkuuta 2013, 18.00-20.00Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaTanssija liikkuu tietoisesti tilassa ja vastaa liikkeellään tilan rajoituksiin ja edellytyksiin. Keskustelemme, miten liike, tila ja keho voivat toimia yhdessä tanssijan näkökannalta katsottuna. Vieras: Teres Selberg,taiteilija, tanssija ja arkkitehti. KTH-arkkitehtikoulun opettaja,Tukholma.Taide kehittämissstrategianaTiistaina 13. elokuuta 2013, 09.00-16.00Kansan Talo, Lars Jansson-sali, KiirunaLähestyväm kaupungin siirtämisen johdosta Kiirunan kunta työstää julkisten tilojen taiteellista toteutusstrategiaa. Tämän johdosta Konstmuseet i Norr kutsuu poliitikot, virkailijat ja yleisön osallistumaan kokopäiväseminaariin, jossa pohditaan sitä, miten taiteilijat voivat toimia katalysaattorina arkkitehtuuri- ja kaupunginsuunnitteluhankkeille, pohditaan myös, miten tärkeää on ottaa taiteilijat mukaan prosessiin jo sen alkuvaiheessa. Yhteistoiminnan ja osallisuuden selvästä tarpeesta kaupunginsuunnitteluprosessissa keskustellaan painottaen taiteen kykyä toimia rajoja ylittävänä tekijänä, joka saa aikaan synergiavaikutuksia. Kokopäiväseminaarin tarkoituksena on tiedottaa ja herättää kiinnostusta näihin kysymyksiin ja samalla poistaa vanhentunut käsitys siitä, että taide on jotain, joka otetaan mukaan vasta suunnittelun loppuvaiheessa. Vieras: lisätietoa piakkoin.Taiteen identiteetti ja arvoTiistaina 27. elokuuta 2013, 18.00-20.00Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna Keskustelemme taiteen tunnearvosta suhteessa sen taloudelliseen arvoon. Lähtökohtana on Kiirunan taide- ja kultuuriperintö. Vaikuttaako paikka taiteen arvoon? Jos näin on, voiko taide säilyttää arvonsa myös muualla? Vieras: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU, LuulajaTervetuloa!

Garngraffiti och hantverksaktivismTisdag 18 juni kl 18-20Scenen i Järnvägsparken, KirunaI samtalet lyfter vi frågor kring dagens hantverksestetik. DIY, do-it-yourself har blivit en livsstil och för många ett politiskt ställningsstagande i det offentliga rummet. Vi presenterar olika strömningar inom slöjden och benar ut begreppen DIY och guerillaslöjd.Gäst:Frida Arnqvist Engströmkulturjournalist och grundare av Kurbits MediaYarn graffiti and handicraft activismTuesday June 18th, 18h00-20h00The railway park stage, KirunaDuring the conversation we will address the handicraft aesthetics of today. DIY, do-it-yourself, has become a lifestyle and for many a political statement in the public space. We present different handicraft movements and differentiate between the terms DIY and Guerilla handicrafts.Guest:Frida Arnqvist EngströmCulture journalist and founder of Kurbits MediaLankagraffiti ja käsityöaktiivisuusTiistaina 18. heinäkuuta, 18-20Rautatiepuiston näyttämö, KiirunaKeskustelun aiheena on tämän hetken käsityöestetiikka. DIY, do-it-yourself, on elämäntapa ja monelle se tarkoittaa poliittista kannanottoa julkisessa tilassa. Esittelemme erilaisia käsityövirtauksia ja selvitämme DIY- ja sissikäsityökäsitteitä.Vieras:Frida Arnqvist EngströmKulttuuritoimittaja ja Kurbits Median perustajaLankakrafitti ja käsityöaktivismiTiistaina 18 jyyniä kl 18-20Kierunan Rautatieparkin sjeeniläKeskustelussa met nostama framile kysymyksiä tämän päivän käsityöestetiikasta. DIY, do-it-yourself on tullu elämänmuooksi ja monele yks puliittinen asentheenotto julkisessa huonheessa. Met presenteeraama eri virtoja slöjtin alala ja oikasema käsitheet DIY ja gerillaslöjti.Vieras: Frida Arnqvist EngströmKulttuurijurnalisti ja Kurbits Median perustajaLáigegrafihta ja giehtaduodjeaktivismaDisdat 18 b suoidnemánus 2013, 18-20Lávdi Järnvägspárkkas, GironSágastallamis mii suokkardallat dálá duodjeestetihka. DIY, do-it-yourself lea šaddan eallinvuohki ja máŋgasat čájehit dan bokte politihkalaš oainnuset almmolaš ságastallamis. Mii guorahallat iešguđetge rávnnjiid ja rátkit doahpaga DIY ja guerilladuoji.Guossi:Frida Arnqvist EngströmKulturjournalista ja vuođđudeaddji Kurbits Medias.

Välkommen på Parkfest!Lördag 31 augusti kl 10-21Järnvägsparken i KirunaTa del av konstvandringar, lyssna till ljudet av Kiruna och delta i spännande och roliga workshops i parken. Under dagen målar vi stenar med utgångspunkt i Byggstudios mineralstig GRÅBERG ÄR INTE GRÅTT. Kom och måla och berätta om en sten som betyder något för just dig!Sätt färg på staden! Med anledning av ett nytt stadshus i Kiruna och ett blivande konstmuseum samlar vi under hösten på olika sätt in tankar och goda idéer kring hur vi kan göra det mesta och bästa av ett konstmuseum och det utrymmen i staden som vi alla har tillgång till. Tillsammans utbyter vi tankar kring hur vi vill att vår stad ska se ut och hur man skapar kreativa mötesplatser i staden. Rita, skriv, måla, dikta..använd våra väggar som idéplank och scen för att uttrycka dig. Använd dina fantasier, hemligheter och drömmar för att illustrera just din vision av framtidens Kiruna.Passa på att testa din träffsäkerhet tillsammans med Kiruna Bouleförening som under dagen spelar Boule i parken.-GRÅBERG ÄR INTE GRÅTTMineralstigsvandring för stora och småkl 10.00, 13.00, 15.00SAGOYOGAkl 11.00, 14.00KONSTENS VÄGKonstvandring kl 14.30KONSTMUSEEET I NORR Elisabeth Lax, Kulturchef Landstinget och Siv Gunillasson, Ordförande Fritids- och Kulturnämnden talar om Konstmuseet i Norrs fortsatta verksamhetkl 16.00ÖPPEN SCENSpela din favoritmusik, sjung en sång, gör en fashmob eller läs en dikt.Scenen är din!kl 16.30 WALTER BOB Liveband på scenen kl 19.00 UNTIL THE END CREW Vinnarna av Dans i Nords koreografitävling 2012 breakar på scen kl 20.15 TACOFEST OCH PIÑATAKROSS Ungdomens Hus serverar tacos i grillkåtan kl 16.00 - 21.00 Stor som liten, hjärtligt välkommen till en spännande heldag i Järnvägsparken!

Tre korta till ByggstudioPå vilket sätt kan konsten ta plats i det offentliga rummet? Byggstudio arbetar som designer och inte konstnärer skulle jag säga, men vi kan på liknande sätt tala om utformningen av det offentliga rummet. Just Byggstudio arbetar ofta med perspektivet att tillgängliggöra och öppna upp rum. Att genom form försöka förstärka känslan av något gemensamt, att formen i det offentliga rummet kan vara generös och glädjefull och inte förbisedd eller anonym. Det är värden vi kan arbeta med att förstärka om vår uppdragsgivare strävar efter samma syfte.Konst i allmänhet kan ta vilken plats som helst. Bryta in i sociala strukturer eller fysiska rum. Utsmycka och/eller kommentera, få oss att se annorlunda på vår närmiljö eller hur vi beter oss. Måste konsten fylla ett syfte? Jag tycker inte att konst måste någonting. Men vi i Byggstudio har ofta ett bakomliggande mål med just det vi gör. Eftersom vi arbetar med både uppdrag och egna projekt är det ibland begränsat hur mycket plats det syftet kan ta. Hur kan konstnärliga processer och uttryck inbjuda till deltagande? När vi arbetar med gemensamma rum kan vi i designprocessen involvera direkt i vårt undersökande förarbete för att exempelvis samla in flera perspektiv på en fråga. I ett offentligt rum kan vi också direkt fysiskt möta människor och på så vis skapa en dialog. Antingen genom direkt deltagande i en upplevelse eller skapad mötesplats som vi formgivit, eller genom att lämna efter sig tankar och kommentarer. Vi arbetar ofta både med innehåll och form, och då blir formen ett viktigt verktyg för att få folk att våga och förstå hur de kan delta. Det är en styrka och fokus vi som designer har. /Hanna Nilsson och Sofia Østerhus-Byggstudio är en duo med bas i grafisk formgivning bestående av Hanna Nilsson och Sofia Østerhus. Sedan 2006 har Byggstudio arbetat med två- och tredimensionell grafisk form och konceptdesign utifrån tesen att formgivning inte bara handlar om form och funktion utan även griper in i sociala strukturer.Byggstudio arbetar ofta med att skapa eller omformulera mötesplatser och ifrågasätter och leker med såväl stadsplanering som konsumtionsvanor. Ofta finner Byggstudio okonventionella svar på frågor som upptäcks i ett undersökande arbetssätt.Byggstudio arbetar i gränsområdet mellan design och konst. En drivkraft är att med formen som verktyg tillgängliggöra platser och nya perspektiv för en bred publik på ett lekfullt sätt.Parallellt med uppdragen som formgivare initierar och driver Byggstudio egna projekt, där mötet med naturen ofta tillåts att växa sig större och friare. Byggstudio har bland annat ställt ut och drivit projekt på Botkyrka konsthall, Svenska institutet i Paris, Gustavsbergs konsthall och Nordiska paviljongen på Arkitekturbiennalen 2010.Läs mer om projektet GRÅBERG ÄR INTE GRÅTT härFoto: Märta Thisner Three quick ones to ByggstudioIn what way can art take up room in the public space? Byggstudio work as designers and not artists I’d say, but we are, in a similar way, able to talk about the shaping of the public space. Byggstudio, in particular, often works with the perspective to increase availability and to open up rooms. To, via shape, try and enhance the feeling of something common to all, that the shape in the public space can be generous and joyful as opposed to overlooked or anonymous. Those are values we can work to enhance if our assigner strives for the same purpose. Art in general can take up any room it likes. Breaking into social structures or physical rooms. Act as an ornament or a comment, make us see differently on our local environment or how we act and behave.Does art have to fulfil a purpose?I don’t think art has to do anything. But we in Byggstudio often have an underlying aim with what we are doing. Since we work both with assignments and own projects the space allowance of that aim is sometimes limited.How can artistic processes and expressions welcome participation?When working with common spaces, during the design process, we can involve people directly into our prep work to, e.g. gather several perspectives of a question. In a public space we can also meet people directly and physically and consequently create a dialogue. Either through direct participation in an experience or a created meeting place which we have designed, or by leaving thoughts and comments. We often work with both content and shape, and then shape becomes an important tool in order to get people to open up and to understand how they can participate. That is a strength and a focus we designers have. /Hanna Nilsson and Sofia Østerhus -Byggstudio is a duo, with its base in graphical design, consisting of Hanna Nilsson and Sofia Østerhus, Since 2006 Byggstudio has worked with two and three dimensional graphic design and conceptual design based on the thesis that design is not just about shape and function but it also interferes with social structures. Byggstudio often works with creating or reformulating meeting places and questions and plays with both town planning as well as consumption habits. Often Byggstudio finds unconventional answers to questions stumbled upon during an investigating way of work. Byggstudio works on the borderline between design and art. Using design as a tool, one of the driving forces is to make spaces and new perspectives available to a large audience in a playful way. In parallel to the design assignments, Byggstudio initiate and run their own projects in which the encounter with nature often is permitted to prosper and run wild. Among others Byggstudio have held exhibitions and run projects at Botkyrka Konsthall, The Swedish Institute in Paris, Gustavsbergs Konsthall and the Nordic pavilion at the Venice Biennale of Architecture in 2010. Read more about the project GANGUE IS NOT GREY HERE Photo: Märta Thisner Kolme lyhyttä kysymystä ByggstudiolleMiten taide saa sijaa julkisessa tilassa? Byggstudio työskentelee mielestäni muotoilijana eikä taiteilijana, mutta me voimme puhua samalla tavalla julkisen tilan muotoilusta. Juuri Byggstudio työskentelee usein tilojen saavutettavuuden ja niiden avaamisen parissa. Haluamme muodon avulla pyrkiä vahvistamaan jotakin yhteistä tunnetta tai sitä, että julkisen tilan muoto voi olla antelias ja täynnä iloa, eikä väheksytty ja anonyymi. Pystymme työskentelemään näiden arvojen pohjalta, jos toimeksiantajamme pyrkii samaan päämäärään.Taide yleensä pystyy täyttämään minkä tahansa paikan. Se voi murtaa sosiaalisia rakenteita tai fyysisiä tiloja. Se voi koristella ja/tai kommentoida, saada meidät näkemään lähiympäristömme ja käyttäytymisemme toisin silmin. Pitääkö taiteella olla tarkoitus?Mielestäni taiteen ei pidä yhtään mitään. Byggstudiolla on usein jokin taustalla oleva tavoite. Koska työskentelemme sekä toimeksiantojen että omien projektien kanssa, tavoitteen tarvitsema tila saattaa joskus olla rajoitettu.Miten taiteelliset prosessit ja ilmenemismuodot voivat osallistaa?Työskennellessämme yhteisten tilojen parissa saatamme muotoiluprosessissa ottaa mukaan ihmisiä saadaksemme heti esitutkimukseen mukaan kysymyksen eri perspektiivejä. Julkisessa tilassa saatamme myös heti kohdata fyysisesti ihmisiä ja luoda siten vuorokeskustelua. Se tapahtuu joko suoraan osallistumalla muotoilemaamme elämykseen tai luomaamme kohtauspaikkaan, tai jättämällä jälkeensä ajatuksia ja kommentteja. Teemme usein työtä sekä sisällön että muodon parissa, jolloin muoto muodostaa tärkeän työkalun ihmisten saamiseksi uskaltamaan ja ymmärtämään, miten he voivat osallistua. Se on meille muotoilijoina sekä vahvuus että polttopiste./Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus -Byggstudio on graafiseen muotoiluun toimintansa perustava duo, johon kuuluu Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus Byggstudio on vuodesta 2006 työskennellyt kaksi- ja kolmiulotteisen graafisen muodon ja konseptimuotoilun parissa käyttäen teesinään sitä, ettei muotoilussa yksinomaan ole kysymys muodosta ja tehtävästä, vaan se koskee myös sosiaalisia rakenteita.Byggstudio luo tai muotoilee usein uusiksi kohtauspaikkoja ja kyseenalaistaa ja leikkii sekä kaupunkisuunnittelun että kulutustapojen kanssa. Byggstudio löytää usein epäsovinnaisia vastauksia kysymyksiin, jotka nousevat tutkivasta työtavasta.Byggstudio työskentelee muotoilun ja taiteen raja-alueella. Duon kannustimena on muoto työkaluna tehdä paikoista leikillisellä tavalla suuren yleisön saavutettavia.Rinnakkaisesti muotoilutöiden kanssa Byggstudio työskentelee omien projektiensa parissa, joissa luonnon kohtaamisen annetaan usein kasvaa suuremmaksi ja vapaammaksi. Byggstudio on muun muassa esitellyt teoksiaan ja tehnyt projekteja Botkyrkan taidehallissa, Ruotsin Pariisin instituutissa, Gustavsbergin taidehallissa sekä Arkkitehtuuribiennaalin pohjoismaisessa paviljongissa vuonna 2010Lue lisää HARMAAKIVI EI OLE HARMAATA -projektista tästä Valokuva: Märta ThisnerKolme lyhyitä ByggstudioleMilläs tavala taije saattaa ottaa sijaa julkisessa huonheessa? Byggstudio toimii tesainerina ja ei taitheeliana, mie sanoisin, mutta met saatama samanlaisela tavala puhua julkisen huonheen muotoilusta. Just Byggstudio on useasti töissä siittä perspektiivistä ette tehhä julkisen huonheen käytettäväks. Muoon kautta yritämä vahvistaa tuntheen jostakin yhteyestä, ette muoto julkisessa huonheessa saattaa olla antelias ja ilonen ja eikä anonyymi ja huomaamaton. Se on arvoja minkä kans met saatama olla töissä ja vahvistaa jos meän toimenantaja pyrkii samhaan tavotheesheen.Taije ylheisesti saattaa ottaa minkä paikan hyvänsä. Tukkia sisäle sosiaalishiin stryktyyrhiin eli fyysishiin huonheishiin. Koristella ja/eli komenteerata, saa meitten kattomhaan erilä tavala meän lähimiljöötä eli kuinka met käyttäytymä.Häätykö taitheela olla tarkotus?Mie en piä ette taije häätyy jotaki. Mutta meilä Byggstudiossa on useasti yks tavote takaraivossa siittä just mitä met tehmä. Koska met työskentelemä sekä muitten pyynöitten toimessa ja omila prujektila sillon se on välistä rajotettu kuinka paljon paikkaa se tavote saapi ottaa.Kuinkas taitheeliset prusessit ja ilmasut saattavat tarjota osalistumisheen?Kun met olema töissä yhteisen huonheen kans met saatama tesainiprusessissa liittää mukhaan suorhaan meän tutkivhaan esityöhön millä met esimerkiks kerräämä monta eri perspektiiviä yhteen kysymyksheen. Julkisessa huonheessa met saatama kans suorhaan fyysisesti kohata ihmisiä ja sillä tavala luoa tialookin. Se tapahtuu joko suorala osalistumisela tuntheelisela kokemuksela eli luotussa kohtauspaikassa minkä met olema muotoilheet, eli jättämällä ajatuksia eli komentaaria. Met työskentelemä useasti sekä sisälön ette muoon kans, ja sillon muoto on tärkeä työneuvo millä saathaan ihmisiä tohtimhaan ja ymmärtämhään millä net saattaavat osalistua. Se on voima ja fuukkys mikä meilä tesainerila on./Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus-Byggstudio on pari jolla on perusta kraaffisessa muotoilussa, jonka eustajat on Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus. Vuoesta 2006 Byggstudio on työskentely kahen- ja kolmentimensuunin kraaffisen muoon ja konseptitesainin kans minkä lähtökohta on teesi ette muotoilu ei aivan koske muotoa ja fynksjuunia mutta kans liittyy ja ottaa kiini sosiaalisista stryktyyristä.Byggstudio useasti toimii luomassa eli mookkaamassa kohtelupaikkoja ja kysheenalaistaa ja leikkii sekä kaupunkinplaneerinkin ja kuluttajatavoitten kans. Useasti Byggstudio löytää epätavalisia vastauksia kysymykshiin jokka havaithaan tutkivalla työtavala.Byggstudio toimii raja-alueessa tesainin ja taitheen välissä. Yks ajava voima on ette muoto työneuvona leikilisellä tavala käsitheelistää paikkoja ja uusia perspektiiviä laajemalle pypliikile.Paralellisti tehtävitten kans muotoiliana Byggstudio alottaa ja aijaa omia prujektia, missä luontoa jota kohathaan ja annethaan sen useasti kasuta suuremaks ja vaphaamaks. Byggstudio on muun muassa luonu näyttelyn ja ajanu prujektia Botkyrkan taijehallissa, Ruottin instityytti Parisissa, Gustavsbergin taijehalli ja Pohjoismaitten paviljonki Arkkitehtityyribienaalissa 2010.Lue lissää prujektista KROOPERI EI OLE HARMAJA TÄSTÄKuva: Märta ThisnerGolbma oanehis ByggstudioiMakkár málle mielde sáhttá dáidda váldit saji almmolaš lanjas? Byggstudio bargá dego hábmejeaddji iige dáiddárin háliidan dadjat, muhto sáhttit dan dihte hábmet almmolaš lanja. Byggstudio bargá dávjá perspektiivvain sisa beassat ja rahpat lanjaid. Hábmema boktu geahččalit nannet dovddu juoga mii lea oktasaš nu ahte hápmi almmolaš lanjaš sáhttá leahkit árvvas ja illodahtti iige badjelgehččon ja anonyma. Diet leat árvvot man mielde bargat nannet diŋgojeaddji rahčamuša mii lea seammás sin áigumuš.Dáidda sáhttá dávjá váldit vaikko makkár saji. Bahkket sosiála struktuvrraide dahje fysalaš lanjaide. Hervet ja/dahje kommenteret, geahččat eará ládje min lahka birrasii dahje got láhttet.Ferte go dáidagis leahkit áigumuš?Dáidda ii dárbbaš maidege mu mielas. Mis Byggstudios lea dávjá duogábeale ulbmil manin justte nu dahkat. Danin go bargat sihke diŋgon- ja iežamet prošeavttain lea muhtimin rádji man olu saji áigumuš sáhttá váldit.Got sáhttá dáiddalaš proseassat ja vuogit bovdet oasálastimii?Go bargat oktasaš lanjain sáhttá prošeaktaproseassa mielddisbuktit ovdabarggu iskamis ja čohkket ovdamearkka dihte máŋga perspektiivvaid ovtta gažaldagas. Almmolaš lanjas sáhttit maid njuolga fysalaččat deaivvadit olbmuiguin ja nu ládje ráhkadit ságastallama. Sihke njuolga oasálastimis, vásáhusas dahje láhčánsaji maid mii leat hábmen, dahje guođđit jurdagiid ja kommentáraid. Mii bargat dávjá sihke sisdoaluin ja hámiin, ja de šaddá hápmi dehálaš bargobierggas vai olbmot dustet ja ipmirdit got sáhttet oasálastit. Dát lea fápmu ja fokus mii mis hábmejeaddjin lea./Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus-Byggstudio lea guovtti olbmo vuođustus hábmen soai leaba Hanna Nilsson ja Sofia Østerhus. 2006 rájis lea Byggstudio bargan guovtti- ja golmma dimenšunealla gráfalaš hámiin ja konseaptahámiin tesas ahte hábmen ii lea beare hápmi ja funkšuvdna earet maid siskkilda sosiála struktuvrraid.Byggstudio bargá dávjá ráhkadit dahje rievdadit hámi gávnnadanbáikkiide ja ráhkadit gažaldagaid ja stoahkat sihke stádaplánemiin ja geavahan hárjehemiiguin. Dávjá gávdná Byggstudio konvenšuneallameahttin vástádusaid gažaldagain maid áicá iskan barggus.Byggstudio bargá ráji gaskka hábmen ja dáidaga. Doalvufápmu ja bargobierggas hábmemii lea go olle baikiid ja ođđa perspektiivvaid ja muitala gehččiide stoahkan vuogi mielde.Bálddalaga diŋgonbargguin hábmejeaddji initiere ja jođiha Byggstudio iežas prošeavttaid, mas deaivvadeapmi luondduin dávjá lobida šaddat stuorit ja friddjadeabbu. Byggstudio lea earet eará doallan čájáhusa ja jođihan prošeavtta Botkyrka dáiddahállas, Ruoŧa institušuvnnas Parisas, Gustavbergga dáiddahállas ja Nordiska paviljongas Arkitekturbiennalenas 2010.Loga eanet prošeavtta birra RÁNESVÁRRI II LEA RÁNIS dásGovva: Märta Thisner

♫ Nadine Byrne - Hypaethral - Kiruna.mp3  Play ♫ Nadine Byrne - Hypaethral - Kiruna.mp3  Play ♫ Nadine Byrne - Hypaethral - Kiruna.mp3  Play ♫ Nadine Byrne - Hypaethral - Kiruna.mp3  Play ♫ Nadine Byrne - Hypaethral - Kiruna.mp3  Play Nadine ByrneHYPAETHRALUnder 60- och 70-talet uppkom i USA många s.k intentional communes. Kollektiv av människor som ofta ville fly det konsumtions-orienterade samhället för att istället bosätta sig lång ute på landet och bygga upp ett eget samhälle utifrån sina egna värderingar. Flera av dessa kollektiv byggde sina hus utifrån en teknik utarbetad av arkitekten och visionären Buckminster Fuller, som bygger på geometriska former och kallas geodetiska kupoler. Husen blev förutom bostäder också otroligt vackra skulpturala objekt. Denna skulpturala aspekt av husen, samt vad de genom sin estetik står för: viljan att skapa ett eget samhälle utifrån sina egna värderingar och ideal, har fungerat som inspiration till den skulptur som visas i Järnvägsparken. Detta intresse och fascination för hur människor förmedlar tankar och känslor om tro och övertygelse genom estetiska objekt är genomgående i Byrnes konstnärskap.Den skulptur som visas i Järnvägsparken är, förutom ett estetiskt objekt, även ett rum. Betraktaren kan interagera med konstverket genom att träda in i det. Väl inne väntar ett rum vars intention är att vara en slags paus från verkligheten. En icke-plats där blicken istället vänds inåt. Inne i verket uppdagas också verkets tredje aspekt, en ljudinstallation.Under sin tid i Kiruna spelade Byrne in ljud från staden. Ljud som stod ut, ljud som för henne kom att representera Kiruna. Ett slags molande från gruvan, klockspelet från Stadshuset, EPA-traktorernas motorer i natten. Dessa ljud har Byrne använt i ett ljudstycke som går att höra inne i skulpturen. Ljud från verkligheten som arbetats om och fått ett nytt sammanhang. Ljud som om än från början var väldigt plats-specifika nu tar dig långt bort. Ljudverket går även att ladda ned via Konstmuseet i Norrs hemsida och fungerar som ett fristående verk att ta del av separat från skulpturen. Förhoppningsvis kan det skapa ett rum, en paus från verkligheten, var du än befinner dig.Titeln Hypaethral är ett grekiskt ord som betyder tempel med öppning i taket.Läs mer om Nadine Byrne här

Press:
Norrbottens KurirenSveriges Radio NorrbottenElektroniskt i SR P2Slingan Radio LuleåNadine ByrneHYPAETHRALDuring the 60's and 70's many, so called, intentional communities were founded in the USA. A community of people who wanted to escape the consumer society and instead live far out in the countryside and start a society of their own based on their own values. Many of these communities built their houses using a technique, invented by architect and visionary Buckminster Fuller, which is based on geometrical shapes called geodesic domes. Apart from actual housing the houses also became incredibly beautiful sculptural objects. This sculptural aspect of the houses, as well as what they through their esthetics stand for, i.e. the will to create an own society based on its own values and ideals, has acted as an inspiration for the sculpture being shown in the Kiruna railway park. The interest and the fascination for how people convey thoughts and feelings on belief and conviction through esthetic objects is consistent in Byrne's artistry. The sculpture shown in the railway park is, apart from an esthetical object, also a room. The beholder is able to interact with the art piece by entering it. Once inside a room awaits, whose intention it is to act as a sort of break from reality. A non-location making your gaze turn inwards instead. Inside the piece its third aspect is revealed as well - a sound installation.During her time in Kiruna, Byrne recorded sounds from the town. Sounds which stood out and, to her, came to represent Kiruna. A kind of grinding noise from the mine, the carillon from the Town Hall, the doodlebug engines in the night.These sounds Byrne has turned into a sound piece which can be heard inside the sculpture. Sounds from reality that have been reworked and placed into a new context. Sounds that, though initially very location specific, now carry you far away.The sound piece can also be downloaded on Konstmuseet i Norr's homepage and act as a separate work of art which can be listened to independently of the sculpture. Hopefully it can create a room, a break from reality, wherever you are. The title Hypaethral is Greek for Temple with a roof opening. Read more about Nadine Byrne here

Press:
Norrbottens KurirenSveriges Radio NorrbottenElektroniskt i SR P2Slingan Radio LuleåNadine ByrneHYPAETHRAL1960- ja 70-luvuilla USA:ssa syntyi nk. itentional communes -yhteisöjä. Ne olivat yhteisöjä, joiden jäsenet usein halusivat paeta kulutusyhteiskuntaa ja asettua asumaan maaseudulle, jonne he halusivat rakentaa omiin arvoihinsa perustuvan yhteiskunnan. Monet näistä yhteisöistä rakensivat talonsa arkkitehdin ja visionäärin Buckminster Fullerin työstämällä geometrisiin muotoihin perustuvalla tekniikalla, jota kutsutaan geodeettisiksi kupoleiksi. Sen lisäksi että taloista tuli uskomattoman kauniita, niistä tuli myös veistoksellisia kohteita. Talojen veistoksellinen aspekti ja niiden edustama estetiikka, joka kuvastaa omiin arvoihin ja ihanteisiin perustuvan oman yhteiskunnan luomistahtoa, on toiminut inspiraationa Järnvägsparkenissa olevalle veistokselle. Byrnen kiinnostus ja viehätys ihmisten välittämille uskoon ja vakaumukseen perustuville ajatuksilla ja tunteille leimaa hänen koko taitelijantyötänsä. Järnvägsparkenissa esillä oleva veistos ei ole pelkästään esteettinen teos vaan myös tila. Katsoja voi vuorovaikuttaa taideteoksen kanssa astumalla sen sisään. Teoksen sisällä odottaa tila, jonka tavoitteena on olla jonkinlainen tauko todellisuudesta. Se on epäpaikka, jossa katse kääntyy sisäänpäin. Teoksen sisällä paljastuu myös sen kolmas aspekti, ääni-installaatio. Kiirunassa oleskelunsa aikana Byrne äänitti kaupungin ääniä. Hän äänitti muista erottuvia ääniä, jotka hänen mielestään edustivat Kiirunaa kuten kaivoksen jonkinlaisen jomotuksen, kaupungintalon kellopelin, EPA-traktoreiden moottorit yössä. Byrne on käyttänyt näitä ääniä veistoksen sisällä kuultavassa äänitteessä. Todellisuutta kuvaavat äänet on muokattu, ja ne ovat saaneet uuden yhteyden. Vaikka äänet alussa olivatkin hyvin paikkaan sidottuja, ne kuljettavat nyt kauas pois. Ääniteos on myös noudettavissa Konstmuseet i Norrin sivustolta ja toimii irrallisena teoksena, johon voi tutustua veistoksesta erillään. Toivon mukaan se voi luoda tilan, tauon todellisuudesta, missä sitten oletkin. Teoksen nimi Hypaethral on kreikkaa, ja merkitsee temppeliä, jonka katossa on aukko. Lue lisää Nadine Byrnestä tästä

Press:
Norrbottens KurirenSveriges Radio NorrbottenElektroniskt i SR P2Slingan Radio Luleå Nadine ByrneHYPAETHRAL1960- ja 70-luvuila kehittyi Ameriikassa paljon sellaisia niin kutut intentional communes. Net olit kolektiivia ihmisistä jokka halusit päästä pakhoon kuluttajan suuntautuvasta yhteiskunnasta ja sen eestä siirtyä kauas maaseuvule ja rakentaa oman yhteiskunnan omitten arvoitten mukhaan. Moni näistä kolektiivista rakensit heän talot tekniikala jonka arkkitehti ja visiunääri Buckminster Fuller, oli kehittäny, joka perustuu jeumetrishiin muothoin ja kututhaan jeeuteettiseks kypooliks. Talot tulit sekä asunoiksi ja kauhean kauhniiks taitheeliseks opjektiks. Tämä taitheelinen aspekti taloista, ja se tekniikka mitä se estetiikka eustaa: halu luoa oman yhteiskunnan omitten arvosteluitten ja iteaalitten mukhaan, on toiminu inspirasjuunina siihen skylptyyrhiin joka näytethään Rautatieparkissa. Tämä kiinostus ja fasjinasjuuni siihen kuinka ihmiset välittävät ajatuksia ja tuntheita uskosta ja oman mielestä varmoista tioista, eli vakaumuksesta, esteettisen opjektin kautta on läpikulkeva Byrnesin taitheessa.Se skylptyyri mikä näytethään Rautatieparkissa on, paitti esteettinen opjekti, kans yks huone. Kattoja saattaa pittää kakspuolista komynikasjuunia taijeopjektin kans astumalla sisäle siihen. Kun on sisälä oottaa yks huone minkä tavote on ette olla jonkinlainen paysi toelisuuesta. Yks olematon paikka missä silmät sen takia kääntyvät sisäle päin. Sisälä teoksessa paljastuu kans teoksen kolmas aspekti, ääni-instalasjuuni.Byrnen aikana Kierunassa se pelasi sisäle kaupunkin ääniä. Ääniä jokka olit markeerattuja ja paremin "näkösellä", ääniä jokka hälle tulit kuvvaamhaan Kierunaa. Jonkinlainen raskas pohjaääni kruuvasta, Kaupunkitalon kellopelistä, EPA-traktoritten muturistä öilä.Nämät äänet Byrne on käyttäny ääniteoksessa, jota mennee kuunela skylptyyrin sisälä. Ääniä toelisuuesta jokka on mookattu ja on saahneet uuen yhteyen. Ääniä, jokka alussa kuitekki olit paikhaan liitettyjä, mutta jokka nyt vievät sinun kauas muuale.Ääniteos mennee kans latata alas Pohjoisen Taiemyseymmin (Konstmuseet i Norr) kotisivussa ja toimii kun omana vaphaana teoksena, jota saattaa nauttia eristettynä skylptyyristä. Toivottavasti se saattaa luoa yhen huonheen, yhen paysin toelisuuesta, riippumatta missä sie olet.Tiitteli Hypaethral on kreikkalainen sana joka merkittee temppeliä missä on aukko katossa.Lue lisää Nadine Byrnestä tästäPrässi:
Norrbottens KurirenSveriges Radio NorrbottenElektroniskt i SR P2Slingan Radio Luleå Nadine ByrneHYPAETHRAL 60- ja 70-logus čuožžiledje gohčoduvvon internašunálalaš cummunes. Olmmoš kollektiivat geat háliidedje báhtarit eret golahan-orienteren servodagas ja orrot guhkás olgolii gos besset hukset iežaset árvosaš jelgii servodaga. Máŋga kollektiivat huksejedje viesuid teknihkas ráhkaduvvon arkiteavttas ja oainnáhusas višunearas Buckminster Fuller, gii hukse geometralaš hámiin ja gohččoduvvo geotetiska Kupolan. Viesut leat earret eará orohagat main lea jáhkkemeahttun čáppa skulptuvrrat. Viesuid skulptuvrra aspeakta lea čuoččohit estehtalaš oainnu; miella dahkat iežaset árvosaš ideála servodaga ja lea doaibman dego inspirašuvdnan skulptuvrii mii čájehuvvo Järnvägspárkkas. Estehtalaš objeavttaid čađa lea Byrne dáidda čehpodat, beroštupmi ja fasinašuvdna got olbmot gaskkustit jurdagiid ja dovdduid, birra osku ja vissisvuođa.Skulptuvra mii čájehuvvo Järnvägspárkkas lea estehtalaš objeakta ja maid latnja. Geahčči sáhttá interageret dáiddabarggu go čákŋá dan sisa. Lanja siste lea intenšuvdna leahkit juoga lágán boddu duohtavuođas. Dego okta ii-báiki gos geahčasteapmi jorgaluvvo sisa guvlui. Dáiddabarggus fuobmájuvvo maid goalmmát aspeakta, jietnainstallašuvdna. Dan botta go Byrne lei Gironis čohkkii gávpot jienaid. Čuožžilus jienat mat su mielas lea Giron. Muhtinlágán hurran ruvkkes, diibmu-spealla suohkanviesus, EPA-traktuvrrat ijas.Daid jienaid lea Byrne geavahan maid sáhttá gullat skulptuvrras. Jienat duohtavuođas maid lea nuppástuhttán ja oažžun ođđa ovttastusa. Álggus ledje jienat hui báiki-spesifikat, dál váldet du guhkás.Jietnabargguid sáhttá viežžat ja guldalit Konstmuseet i Norr ruovttusiiddus ja lea friddja luvvohat dáiddabargu skulptuvrras. Vuorddaš lea, rahpá lanja mii lea boddu duohtavuođas gos de ain leat.Tihttel Hypaethral lea greikalaš sátni mii mearkkaša teampal mas lea reahpen.Loga eanet Nadine Byrne birra dás

Press:
Norrbottens KurirenSveriges Radio NorrbottenElektroniskt i SR P2Slingan Radio Luleå

Samtal mellan Malin Bergström och VäärtUnder ett par veckor hösten 2012 utväxlades en rad mail mellan illustratören Malin Bergström och Väärts låtskrivare Pär Isling Poromaa med anledning av Bergströms räknesaga Sylten som försvann och Väärts spelning i anslutning till vernissagen av Bergstöms verk i Kiruna Stadshus 19 januari 2013 kl 19.00. Mail som handlade om att växa upp i Norrbotten, konstnärlig inspiration och grisfester:Hej Malin och PärNi känner ju till varandra redan, men ändå en liten kort presentation:
 Malin Bergström är illustratör med rötter i Malmberget. Malin har under hösten 2012, på inbjudan av Konstmuseet i Norr, arbetat med ett nytt projekt som resulterat i räknesagan Sylten som försvann som under några dagar i början av 2013 kommer att distribueras direkt hem i brevlådor över hela Norrbotten med hjälp av länets morgontidningar. Pär Isling Poromaa är musiker och låtskrivare som tillsammans med sitt band Väärt kommer att spela på vernissagen av Malins verk i Kiruna 19 Januari 2013 kl 19.00.
Denna mailkonversation är ett sätt att presentera två människor, ett samtal som kan handla om Norrbotten, om konstnärliga uttryck och allt möjligt annat ni kan tänka er vilja prata om och som just nu är viktigt i era liv!Ha en fin dag och ett bra samtal. m-Hej Pär, längesen!! /M-Hej Malin,
Visst var det längesen!Platsen där vi båda kommer ifrån dök upp i huvudet då jag skulle skriva detta mail, det gick liksom inte att frigöra sig ifrån det faktum att vi båda har växt upp i Gällivare och Malmberget. Uppfattar du att din uppväxt i Malmberget på något sätt har kommit att påverka din konst, alltså ditt förhållningssätt till konst och ditt uttryck?Bästa, Pär-Det är nog ganska ofrånkomligt att ens uppväxtort påverkar en väldigt mycket, men samtidigt är det svårt att säga på vilket sätt. Omöjligt att säga hur mitt förhållningssätt till konst eller illustration skulle sett ut om jag vuxit upp i Säffle, eller Shanghai, Lojstahed eller Jönköping, haha. Jag kanske inte ens skulle hållit på med illustration.
Jag har alltid varit en ritnörd men det var inte förrän efter några år på produktionsbyrå som jag bestämde mig för att jag ville ha en riktig design- och illustrationsutbildning, så jag skickade en ansökan till Konstfack.
 Men rent generellt dras jag väl kanske till en sorts tystnad, både när det gäller (bilder på) människor, djur, odjur och icke-djur samt vilka omgivningar de befinner sig i. Så där kanske jag är lite norrlandsskadad.
/M-Det är ju ganska påtagligt att dina teckningar fylls av snö, mörker och is.
Det som slog mig var att du ofta sätter in några objekt - om det så är vargar eller iskristaller - in i ett sammanhang som omgärdas av en sorts ödslighet i form av berg eller himmel. Ser även dina illustrationer. Den svarta himlen är ju känd i de norra delarna i av landet, i januari går ju inte himlen att fly ifrån (förutom då via charterplan till någon grisfest). I staden är ju himlen mer gul än svart, öeverhuvudtaget känns inte dina motiv särskilt urbana trots att de är moderna i sitt uttryckssätt.
/Pär-Har inte tänkt på det direkt men visst finns det mycket tystnad och mörker i en del av teckningarna, det är nog lätt att det blir så när man är uppväxt norr om Polcirkeln och åkt skidor och traskat runt i skogen sen man lärde sig gå. Har nog kanske en sorts naturlig romantiserad bild av snö och kyla, speciellt när man bosatt sig på ett ställe där begreppet vinter till större delen har reducerats till vatten, vind och is. Man vill ju ha en riktig kindbitarvinter ibland, när det är så smällkallt att näshåren håller på att trilla av och alla partiklar i luften står stilla, och därefter tio minus med stora fluffiga snöflingor och vindstilla, aah. Det eviga mörkret däremot, det vet jag inte vad man ska ta sig till med. Hm./M-Angående den här utställningen som du ska ha, vad kan man förvänta sig? Vad är dina största inspirationskällor i din konst?/Pär-Väldigt klyschigt men vad som helst kan användas som inspiration. Du som sysslar med musik är väl med på det tänker jag? Ett tuggummipapper på gatan, en färg på en stol, en berättelse, en matta med fin struktur. Tidigare jobbade jag mycket med porträtt och att hitta en sinnesstämning, ett uttryck eller personlighet. Men jag inspireras av miljöombyten. Kontrasten mellan allt och inget, staden och landet, Sverige och världen. Vad kommer att hända på er spelning i Kiruna?/M-Ska bli fint att se.Vi kommer att vara ett helt band med trummor, orgel, fiol på scen i Kiruna. Tanken med vår nya skiva som släpptes i augusti var att den skulle fånga känslan av att sitta vid älven en sen sommarnatt. Den som gjort det vet hur det känns. Har skrivit utifrån förståelser av minnen men också om platser och människor. Skivan har beskrivits av andra som mörkare, möjligtvis är den ungdomliga naiviteten från förra skivans texter borta.Vi ser fram emot möjligheten att få spela i stadshuset. Det är ju historisk mark som kommer försvinna med stadsomvandlingen. Har du varit hem till Malmberget nyligen? Där blir bebyggelsens försvinnande så påtagligt. I helg var jag och hälsade på morsan, slog mig att platsen där vi växte upp inte kommer finnas kvar att visa för mitt barn. Man får hoppas att LKAB sköter Kirunas stadsomvandling på ett bättre sätt än de gjort i Malmberget, hörde på radion att de boende inte kan sälja sina bostäder då de inte har råd att köpa nytt. /Pär-Ja det är lite trist att Malmberget försvinner mer och mer, men man är ju ganska van att stängslet flyttas närmre och att vägen mellan malmsta och övriga mbgt blir längre./M-Vad tror du väntar dig i framtiden, vad vill du syssla med inom ditt yrke?/Pär-Det är svårt att veta vad jag kommer vilja göra i framtiden, men att skapa kommer jag förmodligen alltid göra i någon form. Jag gillar Sister Coritas syn på livet och arbetet; att bara köra och se vart man hamnar. ”Consider everything an experiment. Nothing is a mistake. There is no win and no fail. The only rule is work!”/MConversation between Malin Bergström and VäärtDuring a couple of weeks in the autumn of 2012, a number of emails were exchanged between illustrator Malin Bergström and Väärt’s songwriter Pär Isling Poromaa, owing to Bergström’s counting rhyme ‘The Jam that Disappeared’ and Väärt’s gig in conjunction with the opening of Bergström’s work at Kiruna Town hall on January 19th at 19h00. Emails on topics such as growing up in Norrbotten, artistic inspiration and going the whole hog on charter holidays. -Hi Pär, it’s been a while!!/M-Hi Malin, it sure has!The place we both come from sprang to mind when I was to write this email, it’s really impossible to ignore the fact that we both grew up in Gällivare and Malmberget. Do you feel that your childhood in Malmberget has affected your art in any way; I mean your approach to art and your expression? Brgds, 
Pär-It’s probably quite inevitable that the place you grow up in affects you a great deal yet, at the same time, it is hard to say in what way. Impossible to say what my art or illustration approach would have looked like had I grown up in Säffle or Shanghai, Lojstahed or Jönköping, haha. Maybe I wouldn’t even have been illustrating. I’ve always been a drawing geek but it wasn’t until after a few years at a production agency that I decided to study Design and Illustration and so I sent off an application to Konstfack. 
Generally speaking though I am drawn to a sort of silence, both when it comes to (images of) people, animals, creatures and imaginary features as well as the surroundings they’re in. So I might be a bit coloured by Norrland I guess./M-Well it is quite evident that your drawings are filled with snow, darkness and ice. What struck me is that you often place objects, be it wolves or ice crystals, into a context, into sort of desolated surroundings in shape of mountains or sky. The same applies to your illustrations. The black sky is well known in the northern parts of the country, in January it is impossible to escape it (unless, of course, one goes the whole hog on some charter holiday). In the city the sky is more yellow than black, in fact your motifs don’t feel very urban at all despite them being modern in their expression./ Pär-Haven’t thought about it really but, sure, there is a lot of silence and darkness in some of the drawings. A natural consequence, I guess, of growing up north of the Polar circle and of having been skiing and wandering around in the forest ever since one learnt how to walk. I probably have a sort of romanticized image of snow and cold, especially since I’ve settled down in a place where the concept of winter at large has been reduced to water, wind and ice. Sometimes I welcome a really biting cold winter, when it is so cold that the nose hairs nearly fall off and all particles in the air stand still and after that, minus ten, big fluffy snowflakes and no wind, aah. The constant darkness on the other hand, that I do not know what to do with. Hm. /M-Regarding this exhibition of yours, what can one expect? Which are your greatest inspirational sources in your art?/Pär-Very cliché but here goes; anything can be used as an inspiration. You, being a musician, agree right? A chewing gum wrapper in the street, a colour of a chair, a story, a carpet with a nice texture. I used to work a lot with portrays and finding a mood, an expression or a personality. But I am inspired by change of scenery. The contrast between all and nothing, the city and the countryside, Sweden and the world. What will happen at your gig in Kiruna?/M-Looking forward to it. 

We’re going to be a complete band with drums, organ and violin on stage in Kiruna. The idea behind our new record which was released in August was to capture the feeling of sitting by the river on a late summer’s night. Those who’ve ever done that know the feeling. Have been writing from memory perceptions but also about places and people. The record has been said to be darker, the youthful naivety from the last record’s lyrics might have been lost. We look forward to the possibility of playing at the Town hall. It’s historical ground which will disappear during the city transformation. Have you been home to Malmberget recently? There the disappearing of the housings becomes so tangible. Last weekend I went to see my mum and it struck me that the place where we grew up won’t remain to show to my children. Hopefully LKAB will handle Kiruna’s city transformation better than they’ve done in Malmberget - heard on the radio that the property owners can’t sell their housings since they cannot afford to by themselves a new place. / Pär-Yes, it’s a bit sad that Malmberget is disappearing little by little, but then again I’m quite used to the fence moving closer and the road, between Malmsta and Malmberget, getting longer. / M -What do you think your future holds, what do you want to work with within your profession?/Pär-It is hard to know what I’ll want to do in future, but I will probably always keep creating in one way or another. I like Sister Corita’s way of looking at life and work; to just keep going and see where it’ll take you. Consider everything an experiment. Nothing is a mistake. There is no win and no fail. The only rule is work!/MMalin Bergström ja Väärt-ryhmänParin viikon aikana syksyllä 2012 kävivät kuvittaja Malin Bergström ja Väärt-ryhmän lauluntekijä Pär Isling Poromaa kirjeenvaihtoa sähköpostitse ja aiheena oli Bergströmin numerosatu Hillo, joka katosi ja Väärtin esiintyminen Bergströmin teoksen avajaisissa Kiirunan kaupungintalolla 19. tammikuuta 2013 klo 19.00. He keskustelivat siitä, miltä tuntuu kasvaa Norrbottenissa, taiteellisesta inspiraatiosta ja sikajuhlista: -Hei Pär, pitkästä aikaa!!/M-Hei Malin, Siitä on todella pitkä aika!Minulle tuli mieleen seutu, josta molemmat olemme kotoisin, kun olin kirjoittamassa tätä sähköpostia, enkä voinut olla ajattelematta sitä, että olemme molemmat kasvaneet Jällivaarassa ja Malmivaarassa. Onko mielestäsi lapsuutesi ja nuoruutesi Malmivaarassa jollain tavoin vaikuttanut taiteeseesi, siis taiteeseen suhtautumiseesi ja omaan ilmaisuusi? Terveisin, Pär-Eihän sitä oikeastaan pääse eroon siitä, että kasvupaikka vaikuttaa itseen erittäin paljon mutta samalla on vaikea sanoa, millä lailla. On mahdotonta sanoa, miltä suhtautumiseni taiteeseen tai kuvitukseen näyttäisi, jos olisin varttunut Säfflessä, tai Shanghaissa, Lojstahedissä tai Jönköpingissä, haha. Kenties en olisi edes päätynyt kuvittajaksi. Olen aina ollut piirustusnörtti mutta vasta oltuani muutaman vuoden työssä tuotantotoimistossa päätin, että haluan hankkia itselleni kunnon muotoilija- ja kuvittajakoulutuksen ja hain taidekorkeaan. Mutta jonkinlainen hiljaisuus puhuttelee minua, sekä kun on kyse ihmisistä, eläimistä, olennoista ja epäeläimistä kuvissa että niistä ympäristöistä, joissa ne ovat. Joten siinä olen ehkä vähän ”norrlanninlyömä”./M-Piirustuksiasi leimaa ilman muuta lumi, pimeys ja jää. Huomasin, että sijoitat usein kohteesi – oli ne sitten susia tai jääkristalleja – ympäristöön, jolle on tyypillistä eräänlainen autius ja sitä ympäröi vuoret tai taivas. Niin myös näissä kuvituksissasi. Musta taivashan on tunnettu maan pohjoisosissa, taivasta ei voi paeta tammikuussa (jollei ole lentämässä seuramatkan sikajuhliin). Kaupungissahan taivas on enemmän keltainen kuin musta, motiivisi eivät yleensäkään tunnu erityisen urbaaneilta vaikkakin ne ovat ilmaisultaan moderneja. /Pär -Tuota en ole suoranaisesti ajatellut mutta osissa piirustuksistani on todella paljon hiljaisuutta ja pimeyttä, varmaankin käy helposti niin, kun on kasvanut napapiirin pohjoispuolella ja hiihtänyt ja kulkenut metsissä siitä lähtien kun oppi kävelemään. Kaipa sitä on jonkinlainen romantisoitu kuva lumesta ja kylmästä, erityisesti kun asuu paikassa, jossa käsite talvi on suureksi osaksi supistunut vedeksi, tuuleksi ja jääksi. Sitähän haluaa oikean poskia purevan talven välillä, että on kunnon tulipalopakkanen niin että nenäkarvat melkein putoaa ja kaikki ilmassa olevat hiukkaset ovat liikkumatta, ja sen jälkeen tulee kymmenen miinusastetta ja suuret höyhenlumihiutaleeet ja täysin tyyntä, aah. Tämä ikuinen pimeys, en oikein tiedä mitä sen kanssa tekee. Hm. /M-Entäs tämä näyttely, joka on tulossa, mitäs siltä voi odottaa? Mitkä ovat sinun suurimmat inspiraation lähteesi taiteessasi?/Pär-Melkoinen klisee mutta mitä tahansa voi käyttää inspiraationa. Sinähän muusikkona olet varmaankin samaa mieltä? Purkkapaperi kadulla, jokin tuolin väri, kertomus, maton hieno rakenne. Aiemmin tein paljon muotokuvia ja yritin aina löytää tietyn mielialan, ilmeen tai persoonallisuuden. Mutta ympäristön vaihto inspiroi minua. Vastakohdat kaiken ja ei minkään, kaupungin ja maaseudun, Ruotsin ja maailman välillä. Mitäs tapahtuu keikallanne Kiirunassa? /M-On mukava päästä katsomaan. Kiirunassa olemme kokonainen yhtye, jossa on rummut, harmooni ja viulu. Elokuussa julkaistun uuden levymme tarkoituksena oli, että se kuvaisi tunnelmaa, kun istuu joen varrella myöhään kesäyöllä. Joka on sen kokenut, tietää, miltä se tuntuu. Olen käyttänyt muistoja mutta myös paikkoja ja ihmisiä tämän musiikin luomiseen. Tätä levyä ovat jotkut kuvanneet vähän tummemman sävyiseksi, kenties siinä ei ole edellisen levyn tekstien nuoruuden naiiviutta. Odotamme innolla mahdollisuutta esiintyä kaupungintalolla. Sehän on historiallista maaperää, joka häviää kaupungin siirtämisen yhteydessä. Oletko ollut Malmivaarassa viime akoina? Siellähän asutuksen siirtäminen vaikuttaa kouriintuntuvasti. Olin käymässä äitini tykönä viime pyhänä ja huomasin yhtäkkiä, että paikka, jossa kasvoimme, ei ole enää silloin jäljellä kun minulla on lapsia, enkä voi näyttää sitä heille. Toivotaan, että LKAB hoitaa Kiirunan siirtämisen paremmin kuin Malmivaaran, kuulin radiosta, että ihmiset eivät voi myydä asuntojaan, koska heillä ei ole varaa ostaa uutta. /Pär-Niin, on vähän ikävää, että Malmivaara katoaa yhä enemmän ja enemmän, mutta sitähän on oikeastaan tottunut siihen, että aita siirtyy lähemmäs ja Malmstan ja muun Malmivaaran välinen tie pitenee. /M -Mitä luulet, että tulevaisuudella on sinun varallesi, mitä haluat tehdä omassa ammatissasi? /Pär-On vaikea tietää, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa mutta luultavasti jatkan tätä luovaa työtä jossain muodossa. Pidän Sister Coritan tavasta suhtautua elämään ja työhön: pitää antaa vain mennä ja katsoa, mihin joutuu. /MMalin Bergströmin ja VäärtinParin viikon aikana syksylä 2012 ilystratööri Malin Bergströmin ja Väärtin laulunkirjottajan Pär Isling Poromaan välilä tapahtu meilitten vaihto joka johtu Bergströmin räknäyssatusta Syltti joka katosi ja Väärtin essiintymisestä Bergstömin teoksen vernisaasissa Kierunan Kaupunkintalossa 19 janyaaria 2013 klo 19.00. Meilit käsittelit ylöskasuamista Norrbottenissa, taitheelista inspirasuunia ja sikafästiä:-Hei Pär, pitkästä aikaa!!/M-Hei Malin, Tosihaan pitkästä aikaa!Paikka josta met kumpiki tulema tuli miehleen ko aloin kirjottamhaan tätä meiliä, ei siittä tosiasiasta ette met kumpiki olema kasuhnee ylös Jellivaarassa ja Malmivaarassa niinku päässy irti. Piäks sie ette se, ette olet kasunu ylös Malmivaarassa jotenki oon vaikuttannu sinun taitheesheen, eli sinun asentheesheen taitheele ja sinun ilmasulle?Hyvä, Pär -Ei siittä tietenkhään pääse mihinkhään ette paikka jossa sitä oon kasunu ylös vaikuttaa rohki paljon, mutta samala oon vaikea sanoa millä mallin. Oon mahoton sanoa mikä asene mulla olis ollu taitheesheen eli ilystreerauksheen jos olisin kasunu ylös Säfflessä, eli Shanghaissa, Lojstahedissä eli Jönköpingissä, hahhaa. Mie piiain en oliskhaan ilystreeranu. Mie olen aina ollu riittausnöörti mutta se oli vasta ko olin ollu jonku vuen tuotantokontturissa ko mie päätin ete mie halvan saa kunnon tisaini-/design- ja ilystrasuunikoulutuksen, ja niin mie lähätin hakemuksen Konstfackhiin. Mutta ylheisesti mie olen jonkulaisen hiljasuuen puolela, niin (kuvhiin) ihmisistä, elläimistä, hirviöistä ja ei-elläimistä ja siihen missä lähheisyyessä net oon. Ette siinä mie piiain olen vähä norrlantivammanen. /M -Se oon aika selvää ette sinun riittauksissa oon paljon lunta, pimeää ja jäätä. Se jota mie tulin ajatelheeks oli ette sie ussein panet joitaki opjektia – oon se sitte susia eli jääkristallia - yhtenäisyytheen jota ympäröitteejonkulainen kolkkous joko vaaroitten eli taihvaan muo´ossa. Mie näen sinun riittaukset kans. Musta taivashaan oon tuttu maan pohjosissa osissa, eihän janyaarissa pääse taivasta pakhoon (muuten ko chartterikonheela johonki sikafästhiin). Kaupunkissahan taivas oon enämpi keltanen ko musta, sinun mutiivit ei ylipäänsä tunnu erityisen kaupunkilaisilta vaikka net ilmasunna oon uuenaikhaisia. /Pär-En ole suohraan sitä aatellu mutta oonhan joissaki kuvissa paljon hiljasuutta ja pimmeyttä, niin se varhmaan helposti tullee ko sitä oon kasunu ylös Napapiirin pohjospuolela ja hihtonu ja kävelly mettissä siittä saakka ko oppi kävelemhään. Mulla piiain oon jonkulainen luonolinen romanttiseerattu kuva lumesta ja jäästä, olletikki ko oon menny asuhmaan paikhaan jossa käsite talvi suuriksi osiksi oon rajotettu vetheen, tuuhleen ja jäähään. Sitähän halva kunnon poskiapurevan talven joskus, ko oon niin paukkupakkanen ette nokkakarvat oon irtoamassa ja ilman kaikki partikkelit oon aivan liikkumatta, ja sitte kymmenen pakkasta ja suuret pehmeät lumihiutalheet ja aivan tyven, aah. Mutta se ikunen pimmeys, sille en tiä mitä sitä tekkee. Hm./M-Niin, tästä näyttelystä jonka sie tulet pithään, mitäs siittä saattaa oottaa? Mistäs sie saat enniiten inspirasuunia sinun taitheesheen? /Pär -Aika paljon klisee, mutta vaikka mitä saattaa käyttää inspirasuunina. Kyllähän sieki joka hommaat mysiikin kans aattelet niinku mie? Tykkymmipaperi kaula, jonku toolin färi, tarina, matto jossa oon fiini stryktyyri. Ennen mie tehin paljon töitä porträtitten kans ja sen kans ette löytää jonku mielialan, ilmasun eli henkilölisyyen. Mutta minua inspireeraa miljöön vaihtaminen. Kontrasti kaiken ja ei minkhään välilä, kaupunkin ja maaseu´un, Ruottin ja mailman. Mitäs tapahtuu ko tet pellaatta Kierunassa? /M -Tullee olheen fiiniä nähä. Meitä tullee olheen koko panti jossa oon trymmat, orjeli, fiulu seenilä Kierunassa. Meän uusi levy päästethiin aykystissä ja sen ajatus oli ette saavuttaa tunne siittä ko istuu väylänrannassa kesäyönä. Se joka oon tehny sen, tietää miltä se tuntuu. Olen kirjottannu muistoitten ymmärtämisestä mutta kans paikoista ja ihmisistä. Toiset oon kuvahnee levyä synkemäksi, piiain nuoruuen naivisuus viimi levyn tekstistä oon poiessa. Met ilottemma maholisuutta saa pelata kaupunkintalossa. Sehän oon histuurialinen maa-alue joka tullee häviähmään ko kaupunki muutethaan. Oleks käyny kotona Malmivaarassa nykysin? Sielä asutuksen häviäminen oon niin selvää. Viikonloppuna kävin muoriskan tykönä, tuli miehleen ette paikkaa jossa kasusimma ylös ei tule olheen jäljelä minun lapsele näyttää. Häätyy toivoa ette LKAB hoitaa Kierunan kaupunkin muutoksen paremin ko net oon tehnee Malmivaarassa, kuulin raatiosta ette asukhaat ei saata myyä asuntoja ko niilä ei ole varraa ostaa uutta. /Pär -Joo se oon vähä ikävää ette Malmivaara häviää enämpi ja enämpi, mutta sitähän oon aika tottunu siihen ette aitaus siirethään lähemäs ja ette malmstan ja muun malmivaaran väli pitenee./M -Mikäs sie uskot sinua oottaa tulevaisuuessa, mitäs sie halvat tehä sinun ammatissa?/Pär-S´oon vaikea tietää mitä mie halvan tehä tulevaisuuessa, mutta jonkulaista luomista mie uskottavasti aina tulen tekheen. Mie tykkään Sister Coritan elämän ja työn näkemyksestä; ette painaa menheen ja nähä mitä tapahtuu. ”Consider everything an experiment. Nothing is a mistake. There is no win and no fail. The only rule is work!”/MMalin Bergström ja VäärtsMoatti vahkus čavčča 2012 čálašeigga hábmejeaddji Malin Bergström ja Väärts lávllačálli Piera Isling Poromaa goabbat guoibmáseatte šleađgapoastta, Bergströma rehkenastinmuitalusa Muorjemeasttu mii jávkkai ja Väärts čuojaheami birra oktavuođas vernissaga Bergströma girjji Girona Suohkanviesus 19 b. ođđajagimánus 2013 dii. 19.00. Šleađgapoastta sisdoallu lea got lea šaddat bajás Norrbottenis, dáiddalaš movttiidahttin ja spiidnefeasttaid birra:-Hej Piera, guhkes áigi go gulahalaime!! /M-Hej Malin, Leage guhkes áigi dan rájis!Báiki gos moai goppážat letne šaddan bajás bođii oaivái go galgen čállit dán šleađgapoastta, ii mana dego beassat eret dan duohtavuođas ahte moai letne bajás šaddan Málbmavaris ja Jiellevaris. Vásihat go ahte mánnávuohta Málbmaváris muhttinláhkái lea váikkuhan dáidagat, dego got vásihat ja ovdanbuvttát ja maid háliidat dadjat. Buoremus, Piera -Nu leage das ii beasa eret das ahte mánnávuohta váikkuha hui ollu, muhto seammás lea váttis dadjat man láhkái. Veadjemeahttun dadjat got mu heivehallan dáidagii dahje hábmemii livččii jos livččen šaddan bajás Säffles, dahje Shanghaias, Lojstahedas dahje Jönköpingas, haha. In soaitte ollinge hábmemiin bargat. Lean álo liikon sárgut muhto ii lean ovdal go ledjen moadde jagi bargan muhtin buvttadusfitnodahkii go mearridedjen ahte háliidan albma designa- ja hábmenoahpu, nu de sáddejedjen ohcamuša Konstfackii. Obbalaččat soaitá lea nu ahte muhtinlágán jávohisvuohta geasuha mu, juo sihke (govat) olbmuin, elliin, beahtu eallit, ja ii makkárge-ealli ja makkár birrasis sii leat. Soaitá Norrlánda veháš bilistan ja vahágahttán mu./M-Lea obba mearkkašahtti ahte du sárgumiin lea muohta, sevnnjodat ja jiekŋa. Dat mii fuopmášahtii mu lei dat ahte don dávjá bijat moadde objeakta – ležžet dal gumppet dahje jiekŋakristállat – ja dat biddjojit muhtinlágán oktonas guvlui gos leat várit dahje albmi. Oainnán maid du hábmemiid. Čáhppes albmi lea dovddus davvi riikkas ođđajagimánus iige sáhte báhtarit almmis eret (earet go chartergirdiin soames spiidnefestii). Gávpogis lea albmi eanet fiskat go čáhppat. Du motiivat eai oro vehášge erenoamážit urbána vaikko leat áigeguovdilat iehčanat dajahusvugiin./Piera -In leat smiehttan dan birra muhto vissásit dat gávdno ollu jávohisvuohta ja sevnnjodat muhtin govain, nu várra go lea šaddan bajáš davvelis Bojánástti ja čuoigan ja vájaldan meahcis dan rájis go vázzit máhtten. Mus soaitá lea muhtin lágán románttalaš govva muohtagis ja galbmasis, erenoamážit go lean orron báikái gos sátni dálvi lea eanas áiggis reduserejuvvon čáhcin, bieggan ja jiekŋan. Háliidan muhtumin albma buollaša mii čárvo muođuid, go lea nu buolaš ahte njunneguolggat meastta ravget eret ja buot partihkkalat áimmus leat jaska, ja dan maŋis logi galbma gráda ja stuora gehppes muohtačalmmit ja goalki, aah. Goitge dat agi sevnnjodat, dan in dieđe maid dainna galggašii. Hm./M -Mii guoská du čájáhussii, maid sáhttá vuordit das? Mat leat du stuorimus movttiidahttingáldut du dáiddačehppodahkii?/Piera-Oalle gollan dajahus muhto feara maid sáhttá geavahit inspirašuvdnan. Don gii barggat musihkain čuovvolat dan jurddašan vuogi? Suoskangummebábir geainnus, stuolu ivdni, muitalus, guolberátnu mas lea čáppa hearvvat. Ovdal bargen ollu portreahtaiguin ja gávdnat dovddu govvádusa, dahje olbmoluonddu. Munnje movttiidahttá go molssun birrasa. Earru gaskka visot dahje ii mihkkege, gávpot ja meahcceguovlu, Ruoŧŧa ja máilbmi. Mii boahtá dáhpahuvvat din konsearttas Gironis? /M -Šaddá vuogas geahččat.Mii leat olles joavku čuojaheaddjit rumbbuiguin, orgeliiguin, fijuvllaiguin lavdde nalde Gironis. Jurdda min ođđa skearruin mii álmmuhuvvui borgemánus lei ahte galggai addit dovddu go čohkkáha eatnogáddis čakčageasseija. Dat gii lea dan dahkan diehtá got dat dovdu. Lean čállán muittuid ipmárdusa vuođul muhto maid báikkiid ja olbmuid birra. Soapmásat leat dadjan skearru lea seavdnjadeabbo go ovddit skearru, soaitá lea ahte nuorravuođa oktageardánvuohta ii leat šat teavsttain.Mis leat stuora vuordámušat go leat oažžun vejolašvuođa čuojahit suohkanviesus. Dat hal lea historjjálaš báiki mii jávká gávpotsirdima oktavuođas. Leat go easká leamaš Málbmaváris? Doppe leame oba gilli jávkamin čalmmiid ovddas. Vahkkoloahpas ledjen eatnán luhtte, fuobmájin báiki gos šattaime bajás ii boađe áiggi nala gávdnot vuosehan dihte mánáidasan. Doaivumis lea ahte LKAB fuolaha Girona gávpotsirdima buorebut go Málbmavári, gullen rádios ássit eai sáhtte vuovdit orohagaideaset go ii lea ráđi oastit ođđa./Piera -Juo lea váivi go Málbmavárri jávká eanet ja eanet, muhto olmmoš hárjána ahte áidi lea sirdojuvvon lagabut ja geaidnu gaskka malmsta ja eará mvári guhkko. /M -Got jáhkát du boahtteáigi šaddá, maid háliidat dahkat iežat ámmát gelbbolašvuođain? /Piera-Lea váttis diehtit maid háliidan dahkat boahtteáiggis, muhto dáiddán álo hábmet soames ládje. Liikun Sister Coritas oidnui eallimii ja bargui: beare vuodjit ja oaidnit gosa olle. Consider everything an experiment. Nothing is a mistake. There is no win and no fail. The only rule is work!/M

Samtal mellan Fredrik Stenberg och Jonas NobelEn eftermiddag i början av oktober satte sig arkitekten Fredrik Stenberg och konstnären Jonas Nobel, båda delar av konst- och arkitektkollektivet Uglycute ned på sitt kontor och samtalade om ISO. Namnet på sin nyproducerade film och tillika innebörden av en flitigt använd certifiering i arkitektursammanhang. Ett samtal som kom att handla om timlön för svampplockning, normalitet som begrepp och funktionell arkitektur.-Jag tänkte på ISO certifiering i helgen när jag plockade svamp. Säg att man skulle mäta svampplockning bara efter hur mycket svamp man hittat och vad den kostar, då missar man hela poängen med upplevelsen att vara i skogen. Jag hittade knappt en enda svamp, så min timlön var säkert nere på under en krona. Människor gör så mycket saker som inte går att värdera i pengar./J-Såg du Kobra på TV igår om psykiska diagnoser, känns som om det hänger ihop. Antalet diagnoser ökar varenda år. Det blir smalare och smalare vad som anses normalt. Man får inte vara glad då är man manisk och om man är låg längre än en vecka är man deprimerad och måste äta Prosac. Allt ska mätas. Till slut är alla onormala./F-Handlar inte det om att läkemedelsindustrin vill ha nya diagnoser så att dom kan sälja mer mediciner? Det är samma tendens fast tvärtom inom politiken då alla partier dras mot mitten, eftersom det är där den normala väljaren anses finnas. Det är marknadsföringsstrategi. Det som sticker ut och är annorlunda säljer för dåligt därför gör man allt ”normalt”. ISO certifieringen gör samma sak med arkitekturen./J -Det är ett styrinstrument för beställaren för att slippa vara orolig. Man har helt slutat lita på sin egen förmåga då det gäller att bedöma kvalité. Som i tävlingen om nytt Nobelmuseum i Stockholm där man valt att ta bort anonymiteten på det tävlande. Man är så rädd för att välja fel. Om man har bjudit in alla världsstjärnorna vore det ju synd om man valde en okänd./F- Man väljer egentligen arkitekt och inte arkitektur. Sen har vi den andra sidan då man tror att arkitektur bara är funktion. Jag var på Friends arena och såg Sverige – Tyskland i tisdags. Det var första gången jag var där. Jag har ju sett den utifrån och tyckt att den är så jävla ful. Det finns liksom inget drama i hur den är placerad. Hela arena är inklämd mellan en massa konferenshotell. Ingången känns som om man går in i tunnelbanan man fattar aldrig att man är på väg in på en jättearena. Man har klämt in alla funktioner. Planen är där, alla ser ordentligt och det finns plats för 50 000 personer, men det är liksom inget mer. Känns lite som att käka hummer med plastbestick, det är gott men det saknas omsorg om detaljerna. /J-Jag tycker det är intressant när man kollar på Stadshuset i Kiruna, alltså det gamla. Alla detaljer är så fantastiska. Man kommer aldrig ha råd att bygga så igen. Om man inte börjar värdera kvalité inte bara utifrån ekonomi. Allt är så omsorgsfullt gjort. Kolla bara på räckena i den stora hallen./F - Det är så sorgligt. Vad ska vi göra om vi bara gör exakt vad som behövs? Det finns ingen som tycker det är kul. Såg du förresten den där inbjudan om att lämna in en intresse anmälan till en massa konstnärliga utsmyckningar på ett sjukhus i Skövde? Det var tre stycken olika uppdrag. Det första var om ett mönster på en glasfasad, det andra var en ventilationstrumma på gården som tydligen var ful och behövde sminkas över, det tredje var en lång tråkig korridor. Det är väl bra att man gör utsmyckning där men samtidigt är det så sorgligt att arkitekterna inte har tänkt på det. Jag menar varför har dom ritat en lång korridor som är för monoton och en ful ventilationstrumma. Konstnärerna kopplas in för att sminka över arkitekternas inkompetens. Det är svårt att få bra./J -Det handlar om att arkitektur helt håller på att förlora sitt värde som konstart./F-Jag tycker det är det som vår film handlar om. Dels ville vi göra film och jobba med din gamla kompis Fredrik Egerstrand. Men jag tror och hoppas att det också är ett bra sätt att prata om dom här problemen. Om varför arkitektur inte får kosta nåt i Sverige./JA conversation between Fredrik Stenberg and Jonas Nobel One afternoon in early October, the architect Fredrik Stenberg and the artist Jonas Nobel, both part of the art and architecture collective Uglycute, sat down in their office and talked about ISO – the name of their newly produced film and also of a much used certification within architecture. A conversation that would be about the hourly pay for mushroom picking, normality as a concept and functional architecture. -I thought about ISO certification during the weekend when I was picking mushrooms. Imagine that you were going to measure mushroom picking just on the grounds of how many mushrooms you found and what they would cost. You would be missing the whole point of the experience of being out in the forest. I hardly found a single mushroom, so my hourly rate was almost certainly somewhere under a krona. People do a lot of things that cannot be valued in money./J-Did you see the episode of Kobra on TV yesterday about psychiatric diagnoses? It feels like it all fits together. The number of diagnoses is increasing every year. What is considered normal is becoming narrower and narrower. You are not allowed to be happy because then you are manic and if you are feeling down for more than a week you are depressed and must take Prosac. Everything has to be measured. In the end, everyone is abnormal. /F -Isn’t it about the pharmaceutical industry wanting to have new diagnoses so that they can sell more medicines? There is the same trend, though in the opposite direction, in politics, where all the parties are moving to the centre, because that is where the normal voter is thought to be. It is a marketing strategy. Whatever stands out and is different sells poorly, so you make everything “normal”. ISO certification does the same thing in architecture./J -It is a means of control for the client in order to avoid having to be worried. People have quite simply stopped trusting their own ability when it comes to assessing quality. Like in the competition for a new Nobel Museum in Stockholm, where the decision was made to remove the anonymity of the competitors. People are so afraid of making the wrong choice. If you have invited in all of the great names, it would be a pity to choose someone unknown./F -What you really choose is the architect and not architecture. Then we have the other side, when you think architecture is just about function. I was at Friends arena last Tuesday and saw Sweden vs. Germany. It was the first time I was there. I have seen it from the outside and thought that it is really ugly. There is just no drama in how it is situated. The whole arena is sandwiched between a bunch of conference hotels. The entrance feels like you are going into the underground, you never feel like you are entering a giant arena. All of the functions have been squeezed in. The field is there, everyone has a proper view and there is space for 50 000 people, but it is like there is nothing more. It feels like eating lobster with a plastic knife and fork. It is good, but it is lacking a sense of caring about the details./J -I think it is interesting to look at the town hall in Kiruna, the old one that is. The details are all so fantastic. We will never be able to afford to build that way again. Not unless we start to value quality, and not just from the financial aspects. Everything has been done with such care. Just look at the railing in the main hall./F -It is really sad. What should we do if we only do exactly what is needed? No one thinks that it is fun. By the way, did you see that invitation to submit an expression of interest for a load of artistic embellishments at a hospital in Skövde? There were three different assignments. The first was about a pattern on a glass facade, the second was a ventilation shaft in the yard which apparently was ugly and needed covering up, and the third was a long, boring corridor. It is good that they are adding decorations there, but at the same time, it is really a pity that the architects did not think about this. I mean, why did they plan a long corridor that is too monotonous and an ugly ventilation shaft? Artists are brought in to cover up the incompetence of the architects. It is difficult to get a good result./J -It is about architecture completely losing its value as an art form./F -I think that this is what our film is about. In part, we wanted to make a film and to work with your old friend, Fredrik Egerstrand. But I think and hope that it is also a good way to talk about these problems. About why architecture is not allowed to cost anything in Sweden./J Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin välinen keskusteluEräänä lokakuun alun iltapäivänä Uglycate-taide- ja arkkitehtuuriyhteisöön kuuluvat arkkitehti Fredrik Stenberg ja taiteilija Jonas Nobel istuutuivat toimistoonsa keskustelemaan ISO:sta. Se on heidän juuri tuottamansa elokuvan nimi, mutta myös ahkerasti arkkitehtuuriyhteyksissä käytetyn sertifioinnin ulottuvuus. Keskustelu käsitteli sienenpoimijan tuntipalkkaa, normalismia käsitteenä ja funktionalistista arkkitehtuuria.-Ajattelin ISO-varmennusta viikonlopussa sieniä poimiessani. Mitä jos sienien poimintaa mitattaisiin vain sen mukaan, miten paljon sieniä löytyy, ja paljonko se maksaa. Silloin häviäisi koko metsäelämyksen pointti. Löysin tuskin sienen sientä, joten tuntipalkkani oli varmasti kruunun tasoa. Ihmiset tekevät niin paljon asioita, joita ei voida määritellä rahassa./J -Katsoitko psyykkisiä diagnooseja käsittelevää Kobraa eilen televisiosta. Tuntuu siltä, kuin jutut kuuluisivat yhteen. Diagnoosien määrä kohoaa vuosi vuodelta. Normaalina pidettävä tila vain kapenee ja kapenee. Jos on iloinen, on maaninen, ja jos on alakuloinen pitempään kuin viikon, silloin ollaan masentuneita ja pitää syödä Prozacia. Kaikkea pitää mitata. Lopulta kaikki ovat epänormaaleja./F -Eikö kysymys ole siitä, että lääketeollisuus haluaa saada uusia diagnooseja saadakseen myydä enemmän lääkkeitä? Kysymys on politiikassa samasta, vaikkakin vastakkaisesta tendenssistä, jossa kaikki puolueet hakeutuvat keskelle, koska normaalivalitsijan kuvitellaan olevan siellä. Se on markkinointistrategiaa. Se mikä erottuu ja on toisenlaista, myy liian huonosti, ja sen tähden kaikki tehdään ”normaalisti”. ISO-sertifiointi toimii samalla tavalla arkkitehtuurissa./J -Se on tilaajan ohjaustyökalu, jonka avulla ei tarvitse olla levoton. Omaan laadun arvioimiskykyyn on lopetettu kokonaan luottamasta. Katsokaa vaikka kilpailua Tukholman uudesta Nobel-museosta, jossa kilpailijoiden ei anneta olla nimettömiä. Pelätään niin paljon väärää valintaa. Jos on kutsuttu kaikki huipputähdet osallistumaan, olisi sääli, jos valinta osuisi tuntemattomaan./F -Oikeastaan valitaan arkkitehti, eikä arkkitehtuuria. Meillä on toisaalta myös tilanne, jossa luullaan arkkitehtuurin olevan vain funktionaalista. Olin Friends-areenalla tiistaina ja näin Ruotsi-Saksa maaottelun. Olin siellä ensimmäistä kertaa. Olen nähnyt areenan ulkoapäin ja pitänyt sitä helkkarin rumana. Sen sijoituksessa ei ole ikään kuin minkäänlaista dramatiikkaa. Koko areena on puristettu kaiken maailman konferenssihotellien väliin. Sisäänkäynti tuntuu maanalaisen sisäänkäynniltä. Ei tajua milloinkaan, että on menossa jättiareenalle. Kaikki funktiot on puristettu paikalle. Siellä on kenttä, kaikki näkevät kunnolla, ja tilaa on 50 000 katsojalle, mutta sitten ei niin kuin olekaan muuta. Tuntuu vähän siltä kuin söisi hummeria muoviaterimilla. Se maistuu hyvältä, mutta yksityiskohdista huolehtiminen on puutteellista./J - Minusta on mielenkiintoista tarkastella Kiirunan kaupungintaloa, vanhaa siis. Kaikki yksityiskohdat ovat niin fantastisia. Sillä lailla ei enää koskaan ole varaa rakentaa, jollei aleta arvostaa laatua, eikä vain taloutta. Katso vaikka suuren aulan kaiteita./F -Se on niin surullista. Mihin päädytään, jos tehdään vain juuri ja juuri tarvittava? Se ei ole kenenkään mielestä kivaa. Näitkö muuten kutsun, jossa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan, jos he haluavat tehdä taiteellisia koristeluja erääseen Skövden sairaalaan? Tehtäviä oli kolme. Ensimmäisessä piti kuvioida lasinen julkisivu, toisessa keksiä jotakin pihalla olevan ilmeisen ruman ilmanvaihtokanavan meikkaamiseksi, ja kolmas tehtävä oli pitkä ja tylsä käytävä. Koristelussa ei sinänsä ole mitään pahaa samalla, kun on surullista, etteivät arkkitehdit ole tulleet ajatelleeksi sitä. Miksi he ovat piirtäneet pitkän ja yksitoikkoisen käytävän ja ruman ilmanvaihtokanavan. Taiteilijat kytketään työhön arkkitehtien kykenemättömyyttä ehostamaan. Siitä on vaikea saada hyvää./J -Kysymys on siitä, että arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan kadottamassa arvonsa taiteen lajina./F -Mielestäni elokuvassamme on kysymys juuri siitä. Halusimme osittain tehdä elokuvan vanhan kaverisi Fredrik Egerstrandin kanssa. Mutta luulen ja toivon, että se on myös hyvä tapa keskustella näistä ongelmista. Miksei siis arkkitehtuuri saa maksaa mitään Ruotsissa./JKeskustelu Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin kans. Yhtenä iltapäivänä oktuuperin alussa arkkitehtit Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel istahtit kontturissaan ja keskustelit ISOsta, joka on heän vasta prutyseeratun filmin nimi ja samala sen lisäks merkittee vireästi käytetyn arkkitehti hommissa serttifieerinkin lyhenys. Molemin on osana taije ja arkkitehtikolektiivista Uglycute. Keskustelu tuli koskemhaan tiimapalkkaa svampin poimimisessa, normalisuus käsitheenä ja fynksjunelli arkkitehtityyri.-Mie ajattelin ette ISO serttifieerinkiä pyhän aikana kun poimin svamppia. Ajattele ette sitä mittaa svampin poimimista vain sen mukhaan kuinka paljon on löytäny ja mitä se maksaa, jos niin tekkee sillon sitä menettää koko pointin kokemuksesta ette olla mettässä. Mie en juuri löytäny yhtään svamppia, niin minun tiimapalkka oli varmasti kruunun tasola. Ihmiset tekevät paljon sellaista mikä ei mene räknätä rahassa./J -Näiks eilen psyykkisistä tiaknoosista teeveessä, Kobra. Tuntuu ette se kuuluu yhteen. Lukumäärä tiaknoosia kasvaa joka vuosi. Aina vähemin ihmisiä on mitä piethään normaalina. Ei saa olla ilonen sillon sitä on maaninen ja jos on matalalla enemän kun viikon sitä on teprimeerattu ja häätyy syöä Prosacia. Kaikki pittää mitata. Viimen ei kukhaan ole normaali. /F -Eikos se ole tulos siittä ette metesiinin intystrii haluaa saa uusia tiaknoosia niin ette se myypi enemän metesiiniä? Se on sama tentensi vaikka toisin päin pulitiikassa missä kaikki puolueet vetäytyvät keskele, koska sielä se normaali äänestäjä piethään olevan. Se on markkinastratekii. Se joka pistää ulos on erinlainen ja myypi liian vähän ja sen takia sitä tekkee kaiken "normaalisti". ISO serttifieeraa saman asian arkkitehtyyrissä./J-Se on tillaajan ohjausinstrymentti millä se saattaa välttää vaivoja. On lopetettu täysin luotto omhaan kykhyyn ette arvostella kvaliteeta. Niinku kilpailussa Stokholmin uuesta Nobelimyseymmistä missä oli valittu ottaa poies kilpailijoitten tuntemattomuus. Olthaan niin pölössä ette valita väärin. Sehän olis syntiä jos on kuttuttu kaikki mailman tähtiarkkitehtit ja sitten valittee jonku tuntemattoman. /F-Valithaan oikeasthaan arkkitehtin eikä arkkitehtyyriä. Sitten on se toinen puoli kun uskothaan ette arkkitehtyyri on vain fynksjuunia. Mie olin Friends arenala ja näin Ruotti – Saksa tiistaina. Se oli ensi kerran mie olin sielä. Mie olen kyllä nähny sen ulkoa päin ja pitäny ette se on pirun ruma. Siinä ei ole minkhäänlaista traamaa kuinka se on asetettu paikale. Koko areena on litistetty monen konferensihotellitten välhiin. Sisäänkäynti tuntuu ette se on kun mennä tynnelpaanhaan, eikä sitä ymmärä koskhaan ette sitä on menossa jättiareenhaan. Kaikki fynksjuunit on litistetty paikale. Kenttä on sielä, kaikin näkevät kunnola ja on sijaa 50 000 henkilöle, mutta se on kun ei muuta olis. Tuntuu ette se on kun syöä hymmeriä plastipestikilä, se on hyvä mutta tetaljitten huolenpito on puutheelinen ja olematon. /J- Mie piän se on kiinostava kun kattoo Kierunan Kaupunkintaloa, siis sitä vanhaata. Kaikki tetaljit on fantastisia. Ei tule koskhaan ennää olemhaan vara rakentaa samala tavala. Jos ei aleta arvostelemhaan kvaliteeta eri tavala, ei aivan kostanuksen perspektiivistä. Kaikki on niin huolelisesti tehty. Katto vaikkapa ison hallin räkkiä. /F-Se on niin ikävää. Mitäs met tehemä jos met aivan tehemä tarkoin niinku mitä tahothaan? Ei ole kukhaan joka pittää ette se on hauskaa. Satuiks näkheen sen kuttun ette jättää kiinostusilmotuksen suuremphaan läjhään taitheelishiin koristelhuin yhessä sairalassa Skövdessä? Se oli kolme eri tehtävää. Ensimäinen oli yhestä klasifasaatin myösteristä, toinen oli kartanolla oleva venttilasjuunitrummu, joka ilmheisesti oli ruma ja tarvittee sminkkausta, ja se kolmas oli pitkä ilkeä koritoori. Sehän on hyvä ette tehhään koristelua, mutta se on samala ikävä ettei arkkitehtit ole ajatelheet sitä. Mie meinaan ette miksis net on riitanheet pitkän tylsän koritoorin ja ruman venttilasjuunitrummun. Taiteiliat tahothaan töihin sminkkaamhaan arkkitehtitten heikoa pätevyyttä. Se on vaikea saa hyväksi./J-Se koskee sitä ette arkkitehtyyri on kokohnaans menettämässä oman arvon taiemallissa. /F-Mie piän ette se on sitä mitä meän filmi kuvvaa. Met halvama tehhä filmin ja olla töissä sinun vanhaan kaverin kans, Fredrik Egerstrand. Mutta mie uskon ja toivon ette se on hyvä malli ette puhua tällaisista asioista, miksi arkkitehtyyri ei saa maksaa mithään Ruottissa. /J Ságastallan Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel gaskkal Ovtta beaivvi golggotmánu gaskamuttus arkiteakta Fredrik Stenberg ja dáiddár Jonas Nobel, goappešagat oassi dáidda- ja arkiteaktakollektiivvas Uglycute čohkkádeigga iežas bargolatnjii ja ságastalaiga ISO birra. Mii lea namma sudno easká buvttaduvvon filmmas ja maid sisdoallu dávjá geavahuvvon sertifiseremis arkiteaktaoktavuođain. Ságastallan mii šattai diibmobálkká guopparčoaggima diibmobálkká birra, doaba normalitehta ja doaimmalaš arkitektuvrra birra. - Mon jurddašin ISO sertifierema birra dán basi go coggen guobbariid. Daja jus livčče mihtidan guopparčoaggima dušše dan mielde man ollu guobbariid gávdná ja man ollu máksá. In gávdnan bálljo ovttage guobbara, nu mu diibmobálká leai vissásit vuolil ruvnnu. Olbmot barget nu ollu maid ii sáhte árvvoštallat ruđaiguin. /J- Oidnet go Kobra TV:s ikte psykalaš diagnosaid birra, dovdu dego dat gullo oktii. Diagnosaid lohku lassána juohke jagi. Šaddá gáržžibut ja gáržžibut mii oaivvilduvvo normála. Ii oačču leat ilolaš de lea mielaheapme ja jus lea šlundon eanet go vahku de lea lossamielas ja ferte borrat Prosac. Visot galgá mihtiduvvot. Loahpas visot leat eahpenormála. /F- It go dat lea dálkkasindustriija mii háliida ođđa diagnosaid vai sáhtte vuovdit eanet dálkasiid? Lea seamme tendeansa muhto nuppos politihkas gos visot bellodagat gessot gaskii, danin go dat normála jienasteaddji oaivvilduvvo leat das. Lea márkanastinstrategiija. Dat oidno ila sakka mii lea iežálágán ii vuovdde doarvái bures danin dahká visot normálan. ISO sertifieren dahká seamme arkitektuvrrain. /J - Lea stivrenneavvu diŋgojeaddjái vai ii galgga dárbbahit surrat. Lea ollásit heaitán luohtihit iežaset návcca mii guoská kvalitehta árvvoštallama. Dego gilvu ođđa Nobelmuseas Stocholmmas gos leat válljen váldit eret gilvaleddjiid čiegusvuođa. Ballet ila sakka válljet boasttu. Jus lea bovden visot máilmmi násttiid de hán livčče ahkit jus válljedivčče apmasa. /F - Duođas vállje arkiteavtta ja ii arkitektuvrra. Ja de mis lea nubbi bealli go jáhkká arkitektuvra lea dušše lea doaimmalašvuohta. Ledjen Friends-arenas ja gehččen Ruoŧa – Duiskka disdaga. Leai vuosttaš gearddi mon ledjen doppe. Lean oaidnán dan olggul ja mu mielas dat lea nu issoras fasti. Ii gávdno makkárge drama got dat lea sajáiduvvon. Olles arena leat bahkken máŋga konfereansahoteallaid gaskkii. Dovdu dego manná tunnelbanái go manná sisa ja ii ipmir dat lea manname issoras arenai. Leat bahkken visot doaimmaid dohko. Plána das lea ahte visot oidne bures ja lea sadji 50 000 olbmuide, muhto ii dađi eanet. Dovdu veaháš dego borrat hummera plástaborranneavvu, lea njálgga muhto eai leat fuolahan detáljjaid. /J - Mu mielas lea miellagiddevaš go geahččá Gávpotviesu Gironis, dan boares. Visot detáljjat leat nu issoras čábbá. Ii boađe goassige leat ráđđi hukset dakkára fas Jus ii álgge veardidit kvalitehta ii dušše ekonomiija geahčastagas. Visot lea nu vuđolaččat dahkkon. Geahča dušše rekke dan stuorra hállas. /F - Lea ahkit. Maid mii galgat bargat go mii dušše bargat juste mii dárbbahuvvo? Ii leat somá ovttage mielas. Oidnet go vissa dien bovdehusa guođđit berošteaddjeilmmuhusa máŋga dáiddalaš hervemiidda buohccevissui Skövdes? Ledje golbma sierra barggu. Dat vuosttaš leai láseminsttar láseseaidnái, nubbi leai buhtisáibmorumbu šilljus mii vissa leai fasti ja dárbbahii čábbudahttot, goalmmát leai guhkes ahkidis váccáhat. Gal dat lea buorre ahte herve das muhto seammas lea ahkit go arkiteavttat eai leat muitán daid. Mon oaivvildan manin sii leat sárgun guhkes váccahaga mii lea ovttageardán ja romes buhtisáibmorumbbu. Válde dáiddára veahkkin čiehkan dihte arkiteavtta eahpegelbbolašvuohta. Lea váttis oažžut dan buorre. /J -Das lea sáhka ahte arkitektuvrra ollásit lea massime árvvu dáiddahápmin. /F -Mu mielas dat lea dat man birra munno filbma lea. Moai háliideimme ráhkadit filmma ja bargat du boares ustibiin Fredrik Egerstrandain. Muhto mon jáhkán ja sávan ahte dát lea buorre vuohki ságastallat váttisvuođa birra. Manin arkitektuvra ii oačču máksit maidege dáppe Ruoŧas./J