Kakan Hermansson
JAG SKA BEGRAVA DIG
En utställning om mäns våld mot kvinnor av Kakan Hermansson.

I samarbete med Konstmuseet i Norr skapar Kakan Hermansson ett nytt projekt som också blir hennes första soloutställning.

Projektet syftar till att berätta om verkligheten för många kvinnor, en verklighet som ofta reduceras till lögn, överdrift och hysteriska kvinnor. I arbetet har Kakan lyssnat på kvinnor som utsatts för våld av män - och förmedlar deras berättelser genom det traditionella materialet keramik och filmen som medium.

Via kvinnojourer i Norrbotten samt via sociala medier har Kakan kommit i kontakt med kvinnor som i relationer varit utsatta av mäns våld. Utifrån dessa möten och samtal har kvinnornas erfarenheter blivit videoverk i monologform. Monologerna har gestaltats i hemmiljö som en referens till att det är just där misshandeln ofta sker. Skådespelerskorna Bahareh Razekh Ahmadi och Aleksa Lundberg är utvalda för att bidra till att visa en diversifierad bild av vem som utstätts för mäns våld mot kvinnor. En bild av utsatta kvinnor som sträcker sig över geografiskt ursprung och social bakgrund.

-
Mäns våld mot kvinnor är ett av de största problemen i vårt samhälle,
men tystas dagligen ner genom ett sexistisk samhällsklimat, lagar som gynnar
män och lagar som aldrig verkar vara till för denna sortens kvinnor.
Och en ständig misstro på kvinnors verklighet.
/ Kakan Hermansson
-

De två videoverken kompletteras av keramiska objekt som i samklang med de iscensatta erfarenheterna bygger upp en mycket påtaglig rumslighet.

Kakan Hermansson är utbildad vid Konstfack i Stockholm med inriktning mot glas och keramik. Som konstnär arbetar hon med frågor kring kön, klass och sexualitet. Kakan arbetar främst med keramik och har ställts ut på bland annat NAU gallery och Gustavsbergs konsthall. Hon har även medverkat med egna program i SVT, som sidekick i radioprogrammet PP3 som sänds på Sveriges Radio P3 och synts i program som Idol och Veckans svensk.


Du kan också se utställningen här:
Pajala, Tornedalsteatern, 3 - 9 juli.
Övertorneå, Övertorneå församlingsgård, 21 - 27 augusti
Älvsbyn, Älvsby församlingsgård, 28 augusti - 3 september
Jokkmokk, Jokkmokks församlingshem, 4 - 11 september
Arvidsjaur, Arvidsjaurs församlingshem, 12 - 19 september
Hortlax, Hortlax församlingshem 21 - 30 september
Arjeplog, Arjeplogs kyrka, 1 - 10 oktober
Luleå, Domkyrkoförsamlingens församlingsexpedition, 11 - 18 oktober

Den första dagen på varje ort bjuder vi in till en kaffekväll i samarbete med länets kvinnojourer för att samtala om konst, utsatthet och möjlighet att förändra.


Tack till:
Norrbottens Kvinnojourer
Giron Sámi Teáhter
Tornedalsteatern
Svenska Kyrkan
Scandic

Läs mer om Kakan Hermansson härKakan Hermansson
I WILL BURY YOU

An exhibition about men’s violence against women by Kakan Hermansson.

Kakan Hermansson is creating a new project, which will also be her first solo exhibition, in collaboration with Konstmuseet i Norr (the Northern Art Museum).

The project aims to relate what is a reality for many women, a reality that is often reduced and described as untrue, exaggerated and hysterical. In her work, Kakan has listened to women who have been victims of violence from men, and recounts their stories through the traditional material of ceramics, and through the medium of film.

Through Norrbotten’s women’s shelters and through social media, Kakan has gotten in touch with women who have been victims of men’s violence in close relationships. These meetings and conversations have turned the women’s experiences into monologue video pieces. The monologues have been filmed in domestic settings as a reference to the fact that that is the very place where the abuse often takes place. The actresses Bahareh Razekh Ahmadi and Aleksa Lundberg have been chosen to contribute to a diversified view of who can be a victim of men’s violence against women. A view of the victims that stretches beyond geographic heritage and social background.

-
Men’s violence against women is one of our society’s biggest problems, yet it is silenced daily by a sexist climate, laws that benefit men, and laws that never seem to be there for these types of women. And a constant disbelief in women’s reality.
/ Kakan Hermansson
-

The two video pieces are accompanied by ceramic objects that, in harmony with the staged experiences, build a very tangible spatiality.

Kakan Hermansson trained at Konstfack (University College of Arts, Crafts and Design) in Stockholm, focussing on glass and ceramics. As an artist, she works with issues of gender, class and sexuality. Kakan works mainly with ceramics, and has exhibited work at NAU Gallery and Gustavsbergs Konsthall (Gustavsberg’s Art Gallery) for example. She has also had her own TV shows on SVT, has been a sidekick on radio show PP3, which is broadcast by Sveriges Radio (Radio Sweden) P3, and been seen on TV shows such as Idol and Veckans svensk (Swede of the Week).


You can also see the exhibition here:
Pajala, Tornedalsteatern (the Tornedal Theatre), 3rd - 9th of July.
Övertorneå, Övertorneå church hall, 21st - 27th of August
Älvsbyn, Älvsby church hall, 28th of August - 3rd of September
Jokkmokk, Jokkmokk’s church hall, 4th - 11th of September
Arvidsjaur, Arvidsjaur’s church hall, 12th - 19th of September
Hortlax, Hortlax's church hall, 21st - 30th of September
Arjeplog, Arjeplog's church, 1st - 10th of October

DU ÄR EN PÄRLA
Emma Österman
Ett pedagogiskt projekt om medbestämmande av illustratören och barnkulturdesignern Emma Österman som inleds i samband med premiären av Uglycutes film ISO.

Du är en pärla syftar till att på ett direkt och visuellt konkret sätt låta barn i lågstadieåldern tänka och diskutera kring hur deras åsikter och tankar tas tillvara på och hur man kan göra sin röst hörd. Det pedagogiska materialet går att ladda ner här och använda som inspiration både för barn och vuxna.

Klicka här för att ladda hem materialet!

I samarbete med Lilla Norr, Konstmuseet i Norrs pedagogiska verksamhet har Emma Österman jobbat fram projektet som kommer att distribueras till Kiruna kommuns alla
lågstadielever.

Grundskolepedagogerna i Kiruna mottar ett kit innehållande inspirations- och tillhörande fysiskt material i form av bland annat pärlor och pärlplattor för att kunna genomföra projektet. Till detta bifogas en rad frågeställningar utformade med barnen som mottagare kring hur deras medbestämmande under en dag kan se ut. Frågorna kretsar kring allt från vardagliga tankar om exempelvis vem som bestämmer vilken middag som ska serveras hemma till frågor som berör vem som inverkar på barnens närmiljö vid utformandet av till exempel en ny lekpark. Till de grundläggande frågorna medföljer även ett fördjupningsmaterial för pedagogerna att jobba vidare med tillsammans med sina barngrupper.

Utifrån barnens svar på frågorna läggs pärlorna på pärlplattorna och bildar ett abstrakt färgmönster som visuellt återger respektive barns aktiva deltagande i vardagens utformande och beslutstagande. De pärlade pärlplattorna dokumentras och omformas till affischer i storformat som distribueras till de deltagande skolorna men också placeras ut i stadsrummet för barnen som deltagit och andra förbipasserande att ta del av. Affischerna kan betraktas som ett rent grafiskt färginslag i den omkringliggande miljön men blir också en visuellt redovisad dialog med de yngre medborgarna. Inte minst för att skapa stolthet hos de deltagande barnen och en känsla av att alla röster bör tas på allvar.

Samtal mellan Fredrik Stenberg och Jonas Nobel
En eftermiddag i början av oktober satte sig arkitekten Fredrik Stenberg och konstnären Jonas Nobel, båda delar av konst- och arkitektkollektivet Uglycute ned på sitt kontor och samtalade om ISO. Namnet på sin nyproducerade film och tillika innebörden av en flitigt använd certifiering i arkitektursammanhang. Ett samtal som kom att handla om timlön för svampplockning, normalitet som begrepp och funktionell arkitektur.

-

Jag tänkte på ISO certifiering i helgen när jag plockade svamp. Säg att man skulle mäta svampplockning bara efter hur mycket svamp man hittat och vad den kostar, då missar man hela poängen med upplevelsen att vara i skogen. Jag hittade knappt en enda svamp, så min timlön var säkert nere på under en krona. Människor gör så mycket saker som inte går att värdera i pengar.
/J

-

Såg du Kobra på TV igår om psykiska diagnoser, känns som om det hänger ihop. Antalet diagnoser ökar varenda år. Det blir smalare och smalare vad som anses normalt. Man får inte vara glad då är man manisk och om man är låg längre än en vecka är man
deprimerad och måste äta Prosac. Allt ska mätas. Till slut är alla onormala.
/F

-

Handlar inte det om att läkemedelsindustrin vill ha nya diagnoser så att dom kan sälja mer mediciner? Det är samma tendens fast tvärtom inom politiken då alla partier dras mot mitten, eftersom det är där den normala väljaren anses finnas. Det är marknadsföringsstrategi. Det som sticker ut och är annorlunda säljer för dåligt därför gör man allt ”normalt”. ISO certifieringen gör samma sak med arkitekturen.
/J

-

Det är ett styrinstrument för beställaren för att slippa vara orolig. Man har helt slutat lita på sin egen förmåga då det gäller att bedöma kvalité. Som i tävlingen om nytt
Nobelmuseum i Stockholm där man valt att ta bort anonymiteten på det tävlande. Man är så rädd för att välja fel. Om man har bjudit in alla världsstjärnorna vore det ju synd om man valde en okänd.
/F

-

Man väljer egentligen arkitekt och inte arkitektur. Sen har vi den andra sidan då man tror att arkitektur bara är funktion. Jag var på Friends arena och såg Sverige – Tyskland i tisdags. Det var första gången jag var där. Jag har ju sett den utifrån och tyckt att den är så jävla ful. Det finns liksom inget drama i hur den är placerad. Hela arena är inklämd mellan en massa konferenshotell. Ingången känns som om man går in i tunnelbanan man fattar aldrig att man är på väg in på en jättearena. Man har klämt in alla funktioner. Planen är där, alla ser ordentligt och det finns plats för 50 000 personer, men det är liksom inget mer. Känns lite som att käka hummer med plastbestick, det är gott men det saknas omsorg om detaljerna.
/J

-

Jag tycker det är intressant när man kollar på Stadshuset i Kiruna, alltså det gamla. Alla detaljer är så fantastiska. Man kommer aldrig ha råd att bygga så igen. Om man inte börjar värdera kvalité inte bara utifrån ekonomi. Allt är så omsorgsfullt gjort. Kolla bara på räckena i den stora hallen.
/F

-

Det är så sorgligt. Vad ska vi göra om vi bara gör exakt vad som behövs? Det finns ingen som tycker det är kul. Såg du förresten den där inbjudan om att lämna in en intresse anmälan till en massa konstnärliga utsmyckningar på ett sjukhus i Skövde? Det var tre stycken olika uppdrag. Det första var om ett mönster på en glasfasad, det andra var en ventilationstrumma på gården som tydligen var ful och behövde sminkas över, det tredje var en lång tråkig korridor. Det är väl bra att man gör utsmyckning där men samtidigt är det så sorgligt att arkitekterna inte har tänkt på det. Jag menar varför har dom ritat en lång korridor som är för monoton och en ful ventilationstrumma. Konstnärerna kopplas in för att sminka över arkitekternas inkompetens. Det är svårt att få bra.
/J

-

Det handlar om att arkitektur helt håller på att förlora sitt värde som konstart.
/F

-

Jag tycker det är det som vår film handlar om. Dels ville vi göra film och jobba med din gamla kompis Fredrik Egerstrand. Men jag tror och hoppas att det också är ett bra sätt att prata om dom här problemen. Om varför arkitektur inte får kosta nåt i Sverige.
/J

-

Läs mer om ISO härA conversation between Fredrik Stenberg and Jonas Nobel
One afternoon in early October, the architect Fredrik Stenberg and the artist Jonas Nobel, both part of the art and architecture collective Uglycute, sat down in their office and talked about ISO. The name of their newly produced film and also of a much used certification within architecture. A conversation that would be about the hourly pay for mushroom picking, normality as a concept and functional architecture.

-

I thought about ISO certification during the weekend when I was picking mushrooms. Imagine that you were going to measure mushroom picking just on the grounds of how many mushrooms you found and what they would cost. You would be missing the whole point of the experience of being out in the forest. I hardly found a single mushroom, so my hourly rate was almost certainly somewhere under a krona. People do a lot of things that cannot be valued in money.
/J

-

Did you see the episode of Kobra on TV yesterday about psychiatric diagnoses? It feels like it all fits together. The number of diagnoses is increasing every year. What is considered normal is becoming narrower and narrower. You are not allowed to be happy because then you are manic and if you are feeling down for more than a week you are depressed and must take Prosac. Everything has to be measured. In the end, everyone is abnormal.
/F

-

Isn’t it about the pharmaceutical industry wanting to have new diagnoses so that they can sell more medicines? There is the same trend, though in the opposite direction, in politics, where all the parties are moving to the centre, because that is where the normal voter is thought to be. It is a marketing strategy. Whatever stands out and is different sells poorly, so you make everything “normal”. ISO certification does the same thing in architecture.
/J

-

It is a means of control for the client in order to avoid having to be worried. People have quite simply stopped trusting their own ability when it comes to assessing quality. Like in the competition for a new Nobel Museum in Stockholm, where the decision was made to remove the anonymity of the competitors. People are so afraid of making the wrong choice. If you have invited in all of the great names, it would be a pity to choose someone unknown.
/F

-

What you really choose is the architect and not architecture. Then we have the other side, when you think architecture is just about function. I was at Friends arena last Tuesday and saw Sweden vs. Germany. It was the first time I was there. I have seen it from the outside and thought that it is really ugly. There is just no drama in how it is situated. The whole arena is sandwiched between a bunch of conference hotels. The entrance feels like you are going into the underground, you never feel like you are entering a giant arena. All of the functions have been squeezed in. The field is there, everyone has a proper view and there is space for 50 000 people, but it is like there is nothing more. It feels like eating lobster with a plastic knife and fork. It is good, but it is lacking a sense of caring about the details.
/J

-

I think it is interesting to look at the town hall in Kiruna, the old one that is. The details are all so fantastic. We will never be able to afford to build that way again. Not unless we start to value quality, and not just from the financial aspects. Everything has been done with such care. Just look at the railing in the main hall.
/F

-

It is really sad. What should we do if we only do exactly what is needed? No one thinks that it is fun. By the way, did you see that invitation to submit an expression of interest for a load of artistic embellishments at a hospital in Skövde? There were three different assignments. The first was about a pattern on a glass facade, the second was a ventilation shaft in the yard which apparently was ugly and needed covering up, and the third was a long, boring corridor. It is good that they are adding decorations there, but at the same time, it is really a pity that the architects did not think about this. I mean, why did they plan a long corridor that is too monotonous and an ugly ventilation shaft? Artists are brought in to cover up the incompetence of the architects. It is difficult to get a good result.
/J

-

It is about architecture completely losing its value as an art form.
/F

-

I think that this is what our film is about. In part, we wanted to make a film and to work with your old friend, Fredrik Egerstrand. But I think and hope that it is also a good way to talk about these problems. About why architecture is not allowed to cost anything in Sweden.
/J

-

Read more about ISO hereFredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin välinen keskustelu
Eräänä lokakuun alun iltapäivänä Uglycate-taide- ja arkkitehtuuriyhteisöön kuuluvat arkkitehti Fredrik Stenberg ja taiteilija Jonas Nobel istuutuivat toimistoonsa keskustelemaan ISO. Se on heidän juuri tuottamansa elokuvan nimi, mutta myös ahkerasti arkkitehtuuriyhteyksissä käytetyn sertifioinnin ulottuvuus. Keskustelu käsitteli sienenpoimijan tuntipalkkaa, normalismia käsitteenä ja funktionalistista arkkitehtuuria.

-

Ajattelin ISO-varmennusta viikonlopussa sieniä poimiessani. Mitä jos sienien poimintaa mitattaisiin vain sen mukaan, miten paljon sieniä löytyy, ja paljonko se maksaa. Silloin häviäisi koko metsäelämyksen pointti. Löysin tuskin sienen sientä, joten tuntipalkkani oli varmasti kruunun tasoa. Ihmiset tekevät niin paljon asioita, joita ei voida määritellä rahassa.
/J

-

Katsoitko psyykkisiä diagnooseja käsittelevää Kobraa eilen televisiosta. Tuntuu siltä, kuin jutut kuuluisivat yhteen. Diagnoosien määrä kohoaa vuosi vuodelta. Normaalina pidettävä tila vain kapenee ja kapenee. Jos on iloinen, on maaninen, ja jos on alakuloinen pitempään kuin viikon, silloin ollaan masentuneita ja pitää syödä Prozacia. Kaikkea pitää mitata. Lopulta kaikki ovat epänormaaleja.
/F

-

Eikö kysymys ole siitä, että lääketeollisuus haluaa saada uusia diagnooseja saadakseen myydä enemmän lääkkeitä? Kysymys on politiikassa samasta, vaikkakin vastakkaisesta tendenssistä, jossa kaikki puolueet hakeutuvat keskelle, koska normaalivalitsijan kuvitellaan olevan siellä. Se on markkinointistrategiaa. Se mikä erottuu ja on toisenlaista, myy liian huonosti, ja sen tähden kaikki tehdään ”normaalisti”. ISO-sertifiointi toimii samalla tavalla arkkitehtuurissa.
/J

-

Se on tilaajan ohjaustyökalu, jonka avulla ei tarvitse olla levoton. Omaan laadun arvioimiskykyyn on lopetettu kokonaan luottamasta. Katsokaa vaikka kilpailua Tukholman uudesta Nobel-museosta, jossa kilpailijoiden ei anneta olla nimettömiä. Pelätään niin paljon väärää valintaa. Jos on kutsuttu kaikki huipputähdet osallistumaan, olisi sääli, jos valinta osuisi tuntemattomaan.
/F

-

Oikeastaan valitaan arkkitehti, eikä arkkitehtuuria. Meillä on toisaalta myös tilanne, jossa luullaan arkkitehtuurin olevan vain funktionaalista. Olin Friends-areenalla tiistaina ja näin Ruotsi-Saksa maaottelun. Olin siellä ensimmäistä kertaa. Olen nähnyt areenan ulkoapäin ja pitänyt sitä helkkarin rumana. Sen sijoituksessa ei ole ikään kuin minkäänlaista dramatiikkaa. Koko areena on puristettu kaiken maailman konferenssihotellien väliin. Sisäänkäynti tuntuu maanalaisen sisäänkäynniltä. Ei tajua milloinkaan, että on menossa jättiareenalle. Kaikki funktiot on puristettu paikalle. Siellä on kenttä, kaikki näkevät kunnolla, ja tilaa on 50 000 katsojalle, mutta sitten ei niin kuin olekaan muuta. Tuntuu vähän siltä kuin söisi hummeria muoviaterimilla. Se maistuu hyvältä, mutta yksityiskohdista huolehtiminen on puutteellista.
/J

-

Minusta on mielenkiintoista tarkastella Kiirunan kaupungintaloa, vanhaa siis. Kaikki yksityiskohdat ovat niin fantastisia. Sillä lailla ei enää koskaan ole varaa rakentaa, jollei aleta arvostaa laatua, eikä vain taloutta. Katso vaikka suuren aulan kaiteita.
/F

-

Se on niin surullista. Mihin päädytään, jos tehdään vain juuri ja juuri tarvittava? Se ei ole kenenkään mielestä kivaa. Näitkö muuten kutsun, jossa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan, jos he haluavat tehdä taiteellisia koristeluja erääseen Skövden sairaalaan? Tehtäviä oli kolme. Ensimmäisessä piti kuvioida lasinen julkisivu, toisessa keksiä jotakin pihalla olevan ilmeisen ruman ilmanvaihtokanavan meikkaamiseksi, ja kolmas tehtävä oli pitkä ja tylsä käytävä. Koristelussa ei sinänsä ole mitään pahaa samalla, kun on surullista, etteivät arkkitehdit ole tulleet ajatelleeksi sitä. Miksi he ovat piirtäneet pitkän ja yksitoikkoisen käytävän ja ruman ilmanvaihtokanavan. Taiteilijat kytketään työhön arkkitehtien kykenemättömyyttä ehostamaan. Siitä on vaikea saada hyvää.
/J

-

Kysymys on siitä, että arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan kadottamassa arvonsa taiteen lajina.
/F

-

Mielestäni elokuvassamme on kysymys juuri siitä. Halusimme osittain tehdä elokuvan vanhan kaverisi Fredrik Egerstrandin kanssa. Mutta luulen ja toivon, että se on myös hyvä tapa keskustella näistä ongelmista. Miksei siis arkkitehtuuri saa maksaa mitään Ruotsissa.
/J

-

Lue lisää ISO tästäKeskustelu Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin kans
Yhtenä iltapäivänä oktuuperin alussa arkkitehtit Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel istahtit kontturissaan ja keskustelit ISOsta, joka on heän vasta prutyseeratun filmin nimi ja samala sen lisäks merkittee vireästi käytetyn arkkitehti hommissa serttifieerinkin lyhenys. Molemin on osana taije ja arkkitehtikolektiivista Uglycute. Keskustelu tuli koskemhaan tiimapalkkaa svampin poimimisessa, normalisuus käsitheenä ja fynksjunelli arkkitehtityyri.

-

Mie ajattelin ette ISO serttifieerinkiä pyhän aikana kun poimin svamppia. Ajattele ette sitä mittaa svampin poimimista vain sen mukhaan kuinka paljon on löytäny ja mitä se maksaa, jos niin tekkee sillon sitä menettää koko pointin kokemuksesta ette olla mettässä. Mie en juuri löytäny yhtään svamppia, niin minun tiimapalkka oli varmasti kruunun tasola. Ihmiset tekevät paljon sellaista mikä ei mene räknätä rahassa.
/J

-

Näiks eilen psyykkisistä tiaknoosista teeveessä, Kobra. Tuntuu ette se kuuluu yhteen. Lukumäärä tiaknoosia kasvaa joka vuosi. Aina vähemin ihmisiä on mitä piethään normaalina. Ei saa olla ilonen sillon sitä on maaninen ja jos on matalalla enemän kun viikon sitä on teprimeerattu ja häätyy syöä Prosacia. Kaikki pittää mitata. Viimen ei kukhaan ole normaali.
/F

-

Eikos se ole tulos siittä ette metesiinin intystrii haluaa saa uusia tiaknoosia niin ette se myypi enemän metesiiniä? Se on sama tentensi vaikka toisin päin pulitiikassa missä kaikki puolueet vetäytyvät keskele, koska sielä se normaali äänestäjä piethään olevan. Se on markkinastratekii. Se joka pistää ulos on erinlainen ja myypi liian vähän ja sen takia sitä tekkee kaiken "normaalisti". ISO serttifieeraa saman asian arkkitehtyyrissä.
/J

-

Se on tillaajan ohjausinstrymentti millä se saattaa välttää vaivoja. On lopetettu täysin luotto omhaan kykhyyn ette arvostella kvaliteeta. Niinku kilpailussa Stokholmin uuesta Nobelimyseymmistä missä oli valittu ottaa poies kilpailijoitten tuntemattomuus. Olthaan niin pölössä ette valita väärin. Sehän olis syntiä jos on kuttuttu kaikki mailman tähtiarkkitehtit ja sitten valittee jonku tuntemattoman.
/F

-

Valithaan oikeasthaan arkkitehtin eikä arkkitehtyyriä. Sitten on se toinen puoli kun uskothaan ette arkkitehtyyri on vain fynksjuunia. Mie olin Friends arenala ja näin Ruotti – Saksa tiistaina. Se oli ensi kerran mie olin sielä. Mie olen kyllä nähny sen ulkoa päin ja pitäny ette se on pirun ruma. Siinä ei ole minkhäänlaista traamaa kuinka se on asetettu paikale. Koko areena on litistetty monen konferensihotellitten välhiin. Sisäänkäynti tuntuu ette se on kun mennä tynnelpaanhaan, eikä sitä ymmärä koskhaan ette sitä on menossa jättiareenhaan. Kaikki fynksjuunit on litistetty paikale. Kenttä on sielä, kaikin näkevät kunnola ja on sijaa 50 000 henkilöle, mutta se on kun ei muuta olis. Tuntuu ette se on kun syöä hymmeriä plastipestikilä, se on hyvä mutta tetaljitten huolenpito on puutheelinen ja olematon.
/J

-

Mie piän se on kiinostava kun kattoo Kierunan Kaupunkintaloa, siis sitä vanhaata. Kaikki tetaljit on fantastisia. Ei tule koskhaan ennää olemhaan vara rakentaa samala tavala. Jos ei aleta arvostelemhaan kvaliteeta eri tavala, ei aivan kostanuksen perspektiivistä. Kaikki on niin huolelisesti tehty. Katto vaikkapa ison hallin räkkiä.
/F

-

Se on niin ikävää. Mitäs met tehemä jos met aivan tehemä tarkoin niinku mitä tahothaan? Ei ole kukhaan joka pittää ette se on hauskaa. Satuiks näkheen sen kuttun ette jättää kiinostusilmotuksen suuremphaan läjhään taitheelishiin koristelhuin yhessä sairalassa Skövdessä? Se oli kolme eri tehtävää. Ensimäinen oli yhestä klasifasaatin myösteristä, toinen oli kartanolla oleva venttilasjuunitrummu, joka ilmheisesti oli ruma ja tarvittee sminkkausta, ja se kolmas oli pitkä ilkeä koritoori. Sehän on hyvä ette tehhään koristelua, mutta se on samala ikävä ettei arkkitehtit ole ajatelheet sitä. Mie meinaan ette miksis net on riitanheet pitkän tylsän koritoorin ja ruman venttilasjuunitrummun. Taiteiliat tahothaan töihin sminkkaamhaan arkkitehtitten heikoa pätevyyttä. Se on vaikea saa hyväksi.
/J

-

Se koskee sitä ette arkkitehtyyri on kokohnaans menettämässä oman arvon taiemallissa.
/F

-

Mie piän ette se on sitä mitä meän filmi kuvvaa. Met halvama tehhä filmin ja olla töissä sinun vanhaan kaverin kans, Fredrik Egerstrand. Mutta mie uskon ja toivon ette se on hyvä malli ette puhua tällaisista asioista, miksi arkkitehtyyri ei saa maksaa mithään Ruottissa.
/J

-

Lue lissää ISO tästä Ságastallan Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel gaskkal
Ovtta beaivvi golggotmánu gaskamuttus arkiteakta Fredrik Stenberg ja dáiddár Jonas Nobel, goappešagat oassi dáidda- ja arkiteaktakollektiivvas Uglycute čohkkádeigga iežas bargolatnjii ja ságastalaiga ISO birra. Mii lea namma sudno easká buvttaduvvon filmmas ja maid sisdoallu dávjá geavahuvvon sertifiseremis arkiteaktaoktavuođain. Ságastallan mii šattai diibmobálkká guopparčoaggima diibmobálkká birra, doaba normalitehta ja doaimmalaš arkitektuvrra birra.

-

Mon jurddašin ISO sertifierema birra dán basi go coggen guobbariid. Daja jus livčče mihtidan guopparčoaggima dušše dan mielde man ollu guobbariid gávdná ja man ollu máksá. In gávdnan bálljo ovttage guobbara, nu mu diibmobálká leai vissásit vuolil ruvnnu. Olbmot barget nu ollu maid ii sáhte árvvoštallat ruđaiguin.
/J

-

Oidnet go Kobra TV:s ikte psykalaš diagnosaid birra, dovdu dego dat gullo oktii. Diagnosaid lohku lassána juohke jagi. Šaddá gáržžibut ja gáržžibut mii oaivvilduvvo normála. Ii oačču leat ilolaš de lea mielaheapme ja jus lea šlundon eanet go vahku de lea lossamielas ja ferte borrat Prosac. Visot galgá mihtiduvvot. Loahpas visot leat eahpenormála.
/F

-

It go dat lea dálkkasindustriija mii háliida ođđa diagnosaid vai sáhtte vuovdit eanet dálkasiid? Lea seamme tendeansa muhto nuppos politihkas gos visot bellodagat gessot gaskii, danin go dat normála jienasteaddji oaivvilduvvo leat das. Lea márkanastinstrategiija. Dat oidno ila sakka mii lea iežálágán ii vuovdde doarvái bures danin dahká visot normálan. ISO sertifieren dahká seamme arkitektuvrrain.
/J

-

Lea stivrenneavvu diŋgojeaddjái vai ii galgga dárbbahit surrat. Lea ollásit heaitán luohtihit iežaset návcca mii guoská kvalitehta árvvoštallama. Dego gilvu ođđa Nobelmuseas Stocholmmas gos leat válljen váldit eret gilvaleddjiid čiegusvuođa. Ballet ila sakka válljet boasttu. Jus lea bovden visot máilmmi násttiid de hán livčče ahkit jus válljedivčče apmasa.
/F

-

Duođas vállje arkiteavtta ja ii arkitektuvrra. Ja de mis lea nubbi bealli go jáhkká arkitektuvra lea dušše lea doaimmalašvuohta. Ledjen Friends-arenas ja gehččen Ruoŧa – Duiskka disdaga. Leai vuosttaš gearddi mon ledjen doppe. Lean oaidnán dan olggul ja mu mielas dat lea nu issoras fasti. Ii gávdno makkárge drama got dat lea sajáiduvvon. Olles arena leat bahkken máŋga konfereansahoteallaid gaskkii. Dovdu dego manná tunnelbanái go manná sisa ja ii ipmir dat lea manname issoras arenai. Leat bahkken visot doaimmaid dohko. Plána das lea ahte visot oidne bures ja lea sadji 50 000 olbmuide, muhto ii dađi eanet. Dovdu veaháš dego borrat hummera plástaborranneavvu, lea njálgga muhto eai leat fuolahan detáljjaid.
/J

-

Mu mielas lea miellagiddevaš go geahččá Gávpotviesu Gironis, dan boares. Visot detáljjat leat nu issoras čábbá. Ii boađe goassige leat ráđđi hukset dakkára fas Jus ii álgge veardidit kvalitehta ii dušše ekonomiija geahčastagas. Visot lea nu vuđolaččat dahkkon. Geahča dušše rekke dan stuorra hállas.
/F

-

Lea ahkit. Maid mii galgat bargat go mii dušše bargat juste mii dárbbahuvvo? Ii leat somá ovttage mielas. Oidnet go vissa dien bovdehusa guođđit berošteaddjeilmmuhusa máŋga dáiddalaš hervemiidda buohccevissui Skövdes? Ledje golbma sierra barggu. Dat vuosttaš leai láseminsttar láseseaidnái, nubbi leai buhtisáibmorumbu šilljus mii vissa leai fasti ja dárbbahii čábbudahttot, goalmmát leai guhkes ahkidis váccáhat. Gal dat lea buorre ahte herve das muhto seammas lea ahkit go arkiteavttat eai leat muitán daid. Mon oaivvildan manin sii leat sárgun guhkes váccahaga mii lea ovttageardán ja romes buhtisáibmorumbbu. Válde dáiddára veahkkin čiehkan dihte arkiteavtta eahpegelbbolašvuohta. Lea váttis oažžut dan buorre.
/J

-

Das lea sáhka ahte arkitektuvrra ollásit lea massime árvvu dáiddahápmin.
/F

-

Mu mielas dat lea dat man birra munno filbma lea. Moai háliideimme ráhkadit filmma ja bargat du boares ustibiin Fredrik Egerstrandain. Muhto mon jáhkán ja sávan ahte dát lea buorre vuohki ságastallat váttisvuođa birra. Manin arkitektuvra ii oačču máksit maidege dáppe Ruoŧas.
/J

-

Loga eanet ISO birra dás

TALA! Seminarium:
Vad är konstens roll i samhället?
Tisdag 23 april 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Luleå

Föredragshållare: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU; Anna van der Vliet, Grundare ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator och tf chef MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, konstnärer, FA+; Akay, Konstnär.
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminarium:
Vad är konstnärens roll idag?
Tisdag 19 mars 18.30-21.30
Krokodil, Piteå.

Föredragshållare: Johan Bergström, Fotograf; Klas Hällerstrand, Konstkonsulent Norrbotten; Johannes Blomqvist, Grundare PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminarium:
Varför samla på konst?
Tisdag 15 januari 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Varför samla konst och hur förhåller man sig till en konstsamling?

Föredragshållare: Åke Lindberg, Privat samlare; Lennart Lantto, Kultursekreterare Kiruna; Henrik Ygge, Antikvarie, Norrbottens läns landstings konst.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottens länskonstkonsulent

-

TALA! Seminarium:
Vad kostar konst?
Tisdag 11 december 18.30-21.30
Havremagasinet, Boden.

Vilka riktlinjer finns det för ersättning av konstnärligt arbete och för vilka gäller de?

Föredragshållare: Arne Leeb, Konstnärernas riksorganisation; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Chef Luleå Konsthall; Sara Edström, Konstnär och delägare Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Projektledare Resurscentrum för konst.

-

TALA! Seminarium:
Behöver konstnärer utbildning?
Tisdag 20 november 18.30-21.30
Sverigefinska folkhögskolan, Haparanda.

Föredragshållare: Marielle Nylander, Västerbottens länskonstkonsulent; Tryggve Lundberg, Umeå konsthögskola; Anders Sunna, Konstnär; Bertil Sundstedt, Sunderbyns folkhögskola; Annika Kronqvist, Sverigefinska folkhögskolan.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottens länskonstkonsulent.

-

TALA! Seminarium:
Vem finansierar konsten?
Tisdag 23 oktober 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Om privata och offentliga finansiärers medverkan i skapandeprocessen.

Föredragshållare: Sara Sandström Nilsson, Gallerist och delägare Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Informationschef LKAB; Patrik Förberg, Statens konstråd; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Projektledare Resurscentrum för konst

-

Varför ska man ha konst i stan?
Tisdag 11 september 18.30-21.30
Stadshushallen, Kiruna.

Om konstens roll i samhällsbyggandet och staden.

Föredragshållare: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU; Gunhild Stensmyr,Kulturentreprenör; Eva Arnqvist, Konstnär och projektledare.
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr. TALA! Seminar:
What is art’s role in society?
Tuesday 23 April 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Luleå

Lecturers: Curt Persson, Custodian of antiquities and doctoral student LTU; Anna van der Vliet, Founder ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator and acting head MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, artists, FA+; Akay, Artist.
Moderator: Maria Ragnestam, Project manager Konstmuseet i Norr.

-

TALA! Seminar:
What is the artist’s role today?
Tuesday 19 March 18.30-21.30
Krokodil, Piteå.

Lecturers: Johan Bergström, Photographer; Klas Hällerstrand, Art advisory officer Norrbotten; Johannes Blomqvist, Founder PAiN (Performance Art in
Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Project manager Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminar:
Why collect fine art?
Tuesday January 15th, 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Why collect fine art and how to relate to an art collection?

Speakers: Åke Lindberg, Private collector; Anna Nero, Curator of the collections at Borås Konstmuseum; Henrik Ygge, Art Antiquarian at Norrbotten county council.
Moderator: Klas Hällerstrand, Regional Art Advisor of Norrbotten

-

TALA! Seminar:
What does Art cost?
Tuesday December 11th 18:30-21:30
Havremagasinet, Boden

What guidelines exist for compensating Artistic Work and whom do they apply to?

Speakers: Arne Leeb, The Swedish Artists’ National Organization; Erik Forslund, Visual Arts Copyright Society in Sweden; Hans Sundvall, Head of Luleå Art Gallery; Sara Edström, Artist and Member of Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Project leader, Resource Centre for Art in Luleå

-

TALA! Seminar:
Do Artists need an Education?
Tuesday November 20th 18:30-21:30
Swedish-Finnish Residential College, Haparanda

About higher Art Education and trained Artists.

Participants: Marielle Nylander, Regional Art Advisor of Västerbotten; Tryggve Lundberg, Umeå Art Academy; Anders Sunna, Artist; Bertil Sundstedt, Artist and Teacher Sunderbyn Residential College; Annika Kronqvist, Teacher at Swedish-Finnish Residential College.
Moderator: Klas Hällerstrand, Regional Art Advisor of Norrbotten.

-

TALA! Seminar:
Who finances Art?
Tuesday October 23rd 18:30-21:30
Norrbottens museum, Luleå

About private and public Financiers’ participation in the Creative Progress.

Speakers: Sara Sandström Nilsson, Gallerist and Part-Owner of Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Manager Corporate Communications LKAB; Patrik Förberg, National Public Art Council; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Project leader Resource Centre for Art in Luleå.

-

TALA! Seminar:
Why should there be Art in the City?
Tuesday September 11th 18:30-21:30
Kiruna Town Hall, Kiruna

About Art’s role during the Construction of Society and City.

Speakers: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU; Gunhild Stensmyr, Cultural Entrepreneur; Eva Arnqvist, Artist and Project leader.
Moderator: Maria Ragnestam, Project leader Konstmuseet i Norr. TALA! Seminaari:
Mikä on taiteen rooli yhteiskunnassa?
Tiistaina 23. huhtikuuta 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus (Kulttuurin talo), Luulaja

Esitelmöitsijät: Curt Persson, Lääninantikvaari ja väitöskirjaa valmisteleva LTU: Anna van der Vliet, Perustaja ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, intendentti ja vt johtaja MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, taiteilijoita, FA+; Akay, Taiteilija.
Puheenjohtaja: Maria Ragnestam, Projektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Mikä on taiteilijan rooli tätä nykyä?
Tiistaina 19. maaliskuuta 18.30-21.30
Krokodil, Piitime

Esitelmöitsijät: Johan Bergström, Valokuvaaja; Klas Hällerstrand, Taidekonsulentti, Norrbotten; Johannes Blomqvist, Perustaja PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Puheenjohtaja: Maria Ragnestam, Projektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Miksi taidetta keräillään?
Tiistai 15. tammikuuta 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Miksi taidetta keräillään ja miten taidekokoelmiin suhtaudutaan?

Esitelmöijä:Åke Lindberg, Taiteen keräilijä; Anna Nero, Intendentti, kokoelmat, Boråsin taidemuseo; Henrik Ygge, Muinaismuistohallinnon virkamies, Norrbottenin läänin maakäräjien taide.
Keskustelun vetäjä: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänin taidekonsulentti

-

TALA! Seminaari:
Mitä taide maksaa?
Tiistai 11. joulukuuta 18.30-21.30
Havremagasinet, Boden.

Mitä suuntaviivoja on olemassa taiteellisen työn korvauksille ja keitä ne koskevat?

Esitelmöijä: Arne Leeb, Taiteilijoiden keskusliitto; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Luulajan Taidehallin johtaja; Sara Edström, Taiteilija ja Galleri Syster-gallerian osakas.
Keskustelun ohjaaja: Peppe Bergström, Resurscentrum för konst, hankkeen vetäjä.

-

TALA! Seminaari:
Tarvitsevatko taiteilijat koulutusta?
Tiistai 20. marraskuuta 18.30-21.30
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu, Haaparanta.

Osallistujat: Marielle Nylander, Västerbottenin läänin taidekonsulentti; Tryggve Lundberg, Uumajan taidekorkeakoulu; Anders Sunna, Taiteilija; Bertil Sundstedt, Sunderbyn kansankorkeakoulu; Annika Kronqvist, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu.
Keskustelun ohjaaja: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänin taidekonsulentti

-

TALA! Seminaari:
Kuka rahoittaa taiteen?
Tiistai 23. lokakuuta 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Yksityisten ja julkisten rahoittajien osallistuminen luovaan prosessiin.

Esitelmöijät:Sara Sandström Nilsson, Taidegallerian pitäjä ja osakas, Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, LKAB:n tiedotuspäällikkö; Patrik Förberg, Valtion taideneuvosta; Kim Einarsson, Kuraattori.
Keskustelun vetäjä: Peppe Bergström, Hankkeen vetäjä, Taiteen resurssikeskus

-

TALA! Seminaari:
Miksi taidetta on esillä kaupungilla?
Tiistai 11. Syyskuuta 18.30-21.30
Kaupungintalo, Kiruna.

Taiteen tehtävästä yhteiskunnan ja kaupungin rakentamisessa.

Esitelmöijä: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU; Gunhild Stensmyr, Kulttuuriyrittäjä; Eva Arnqvist, Taiteilija ja hankkeen vetäjä.
Keskustelun ohjaaja: Maria Ragnestam, Hankkeen vetäjä, Konstmuseet i Norr. TALA! Seminaarie:
Mikä on taitheen rolli yhteiskunnassa?
Tiistaina 23 aprilliä 2013, 18.30-21.30
Kulttuurin talo, Luulaja

Esitelmitten pitäjät: Curt Persson, Maananttikvaarie ja tokturanti LTU; Annavan der Vliet, Perustaja ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, kyratuuri ja virkaa toimittava pomo MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, taiteiliat, FA+; Akay, Taiteilia.
Muteraatturi: Maria Ragnestam, Prujektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaarie:
Mikä on taiteilian rolli tänä päivänä?
Tiistaina 19 marsia 18.30-21.30
Krokodil, Piitimä.

Esitelmitten pitäjät: Johan Bergström, Kuvvaaja; Klas Hällerstrand, Norrbottenin taijekonsylentti; Johannes Blomqvist, Perustaja PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Muteraatturi: Maria Ragnestam, Prujektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Miksi koota taitetta?
Tiistai 15 janyaaria 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Miksi koota taitetta ja mitenkä sitä suhtautuu taitekokoelhmaan?

Luenon pitäjä: Åke Lindberg, Privaatti kokoaja; Anna Nero, intententti, kokoelmat, Borås Taitemyseymmi; Henrik Ygge, Antikvaari, Norrbottenin läänin maakäräjitten taite.
Muteraattori: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänitaitekonsylentti

-

TALA! Seminaari:
Mitä taite maksaa?
Tiistai 11 tesämperiä 18.30-21.30
Havremagasinet, Puuti.

Mitä ohjeita taitheelisen työn korvaamisesta oon olemassa ja kelle net jällaava?

Luenon pitäjä: Arne Leeb, Taiteilijoitten valtakunnalinen järjestö; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Johtaja Luulajan Taitehalli; Sara Edström, Taiteilija ja Galleri Syster:in osaomistaja.
Muteraattori: Peppe Bergström, Prujektijohtaja Taitheen resyrsikeskus

-

TALA! Seminaari:
Tarttevatkos taiteilijat koulutusta?
Tiistai 20 nuvämperiä 18.30-21.30
Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu, Haaparanta.

Osanottajat: Marielle Nylander, Västerbottenin läänintaitekonsylentti; Tryggve Lundberg, Umeån taitekorkeakoulu; Anders Sunna, Taiteilija; Bertil Sundstedt, Sunderbyn kansankorkeakoulu; Annika Kronqvist, Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu.
Muteraattori: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänintaitekonsylentti

-

TALA! Seminaari:
Kuka taitheen rahottaa?
Tiistai 23 oktuuperia 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Privaatitten ja julkisitten rahottajitten osalistuminen luomispruseshii
Luenon pitäjä:Sara Sandström Nilsson, Galleristi ja Galleri Andersson Sandströmin osaomistaja; Anders Lindberg, Informasuunijohtaja LKAB; Patrik Förberg, Valtion taiteraati; Kim Einarsson, Curator.
Muteraattori: Peppe Bergström, Prujektijohtaja Taitheen resyrsikeskus

-

TALA! Seminaari:
Miksi taitetta kaupunkissa?
Tiistai 11 septämperiä 18.30-21.30
Stadshushallen (Kaupunkintalon halli) Kieruna.

Taitheen rollista yhtheiskunnan rakentamisessa ja kaupunkissa.

Luenon pitäjä: Curt Persson, Maa-anttikvaari ja jatko-oppilas LTU; Gunhild Stensmyr, Kulttuurientreprenööri; Eva Arnqvist, Taiteilija ja prujektijohtaja.
Muteraattori: Maria Ragnestam, Prujektijohtaja Konstmuseet i Norr. TALA! Seminára:
Mii lea dáidaga sadji servodagas?
Disdat cuoŋománu 23 b. 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Julevu

Logaldalli: Curt Persson, Riikaantikvarie ja doktoránda LTU; Anna van der Vliet,Vuođđudeaddji ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator ja sadjásaš hoavda MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, dáiddárat, FA+; Akay,Dáiddár,
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeaktajođiheaddji Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminára:
Mii dáidaga rolla lea otne?
Disdat njukčamánu 19 b. 18.30-21.30
Krokodil, Bihtám.

Logaldalli: Johan Bergström, Govven; Klas Hällerstrand, DáiddakonsuleantaNorrbottenis; Johannes Blomqvist, Vuođđudeaddji PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeaktajođiheaddji Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminára:
Manin čohkket dáidaga?
Disdat 15 ođđajagimánus 18.30-21.30
Norrbottens museum, Julevu.

Manin čohkket dáidaga ja makkár gaskavuohta dáiddačohkkemii?

Logaldalli: Åke Lindberg, Priváhtta čohkkejeaddji; Anna Nero, intendeanta, čoakkáldagat, Borås Konstmuseum; Henrik Ygge, Antikvarie, Norrbottena leana eanandiggi dáidda.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottena leanadáiddakonsuleanta

-

TALA! Seminára:
Man olu máksá dáidda?
Disdat 11 juovlamánus 18.30-21.30
Havremagasinet, Suttes.

Makkár njuolggadus vuogit gávdnojit buhtadussii dáiddalaš bargui ja geaidda dat lea?

Logaldalli: Arne Leeb, Dáiddáriid riikaorganisašuvdna; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Hoavda Luleå Konsthall; Sara Edström, Dáiddár ja oaseoamasteaddji Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Prošeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii.

-

TALA! Seminára:
Dárbbahit go dáiddárat oahpu?
Disdat 20 skábmamánus 18.30-21.30
Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla, Háhpárándi.

Oasálastti: Marielle Nylander, Västerbottena leanadáiddakonsuleanta; Tryggve Lundberg, Upmeje dáiddaallaskuvla; Anders Sunna, Dáiddár; Bertil Sundstedt, Sunderbyna álbmotallaskuvla; Annika Kronqvist, Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottena leanadáiddakonsuleanta

-

TALA! Seminára:
Gii ruhtada dáidda?
Disdat 23 golggotmánnu 18.30-21.30
Norrbottena musea, Julevu.

Jos priváhta ja almmolaš ruhtadeaddjit oasálastet ceggenproseassas.

Logaldalle:Sara Sandström Nilsson, Gallerista ja ovttasbargoguoibmi Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Diehtojuohkinhoavda LKAB; Patrik Förberg, Stáda dáiddaráđđi; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Prošeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii

-

TALA! Seminára:
Manin galgat atnit dáidaga gávpogis?
Disdat 11 čakčamánus 18.30-21.30
Suohkanhállas, Giron.

Dáidaga sadji servodathuksemis ja gávpogis.

Logaldalli: Curt Persson, Eananantikvárii ja doktoránda LTU; Gunhild Stensmyr, Kulturentreprenevra; Eva Arnqvist, Dáiddár ja prošeakta jođiheaddji.
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeakta jođiheaddji Konstmuseet i Norr.

Samtal mellan konstnärerna Åsa Ståhl
och Kristina Lindström och Geektowns Kristin LindqvistA conversation between the artists Åsa Ståhl
and Kristina Lindström and Geektowns Kristin LindqvistA conversation between the artists Åsa Ståhl
and Kristina Lindström and Geektowns Kristin LindqvistA conversation between the artists Åsa Ståhl
and Kristina Lindström and Geektowns Kristin LindqvistA conversation between the artists Åsa Ståhl
and Kristina Lindström and Geektowns Kristin Lindqvist
Under ett dygn i oktober utväxlades en rad sms mellan konstnärerna Åsa Ståhl och Kristina Lindström och Geektowns Kristin Lindqvist med anledning av Ståhls och Lindströms sms-roman P.S. Förlåt ifall jag väckte er. Sms som handlade om Norrbotten, spunk och teorier i verkligheten:

Hej! Kristin på Geektown här. Vad gör ni nu?
/G

-

Har just lämnat ett samtal om detaljerna kring hur vår mobiltelefonslump ska användas.
/å

-

Har fixat med nya batterier till telefonerna. Det visade sig att ett batteri var för gammalt trots att det var nyinköpt.
/k

-

Åsa - det låter spännande. Är en fråga som måste lyftas med tanke på den mobilkonsumtion som finns. Reflekterar över hur många gamla mobiltelefoner som ligger hemma och samlar damm.
/G

-

Kristina - Hur kan ett batteri vara gammalt om man köper nytt?
/G

-

Jag gör just kvällsmat på sådant som fanns i
kylskåpet. Det blir inte samma mat som i helgen. Det blir en förskjutning. Det påminner mig om att det finns olika sätt att förstå vad som är gammalt, vad som är nytt, vad som är bäst före….Vad finns det mer man kan
ha lump-approach till?
/å

-

Åsa - Lump-approach ett riktigt fint ord. :-) Geektown är ju ett arbetskooperativ och vi jobbar för ett hållbart samhälle. Vi tänker på det och nu senast köpte vi in en dator från ett företag som har som affärsidé att köpa in begagnade datorer, reparera dem och sälja för ett bättre pris. Bra både för oss som kund och för miljön.
/G

-

Batterier bryts ner hela tiden. Även när de ligger i affären. Så dom hade väl legat där och väntat för länge helt enkelt.
/k

-

Kollar på Pippi som letar spunk. De letar o kommer på på vägen vad de letar efter. Vi vill gärna räkna ut hur länge de nya batterierna ska hålla, men det går inte. Det beror på - och det gör lite ont, för vi vill så gärna kunna kontrollera tiden. Fast kanske är tiden mer som spunk.
/å

-

Nu fick Pippi spunk o blir tagen till doktorn. Det kliar.
/å

-

Kristina - Tänk om det fanns batterier med livslång hållbarhet? Undrar hur det skulle påverka vårt slit- och slängsamhälle? Vi borde alla jobba mot gemensamma mål för att hitta möjliga vägar till återbruk.
/G

-

Åsa - Vi letar efter möjliga ord för sms konversationen i
projektet och du söker svaret om batteriets hållbarhet. Kanske är det spunk som vi båda söker efter? Frågan är bara vad ordet betyder?
/G

-

Var borta ett tag. Har kollat på en av mina favoritserier som kräver min fulla koncentration:) den är alldeles för
spännande för att blandas upp med sms.
/k

-

Berätta inget om serien förrän vi ses imorgon!
/å

-

Vad är det för serie? Blir nyfiken. Får väl vänta på svar om serien till imorgon då. :) Själv på hockey i Coop Arena, sjukt spännande. Funderar över identitet när man är här då hejarklacken lever sitt lag.
/G

-

Jag blir nog lite sen idag. Jag får se om jag kommer till
seminariet eller inte. Det beror på hur morgonen utvecklar sig.
/k

-

Ok! Jag tar med mig det som sägs om konstnärlig
forskning som jag tycker är relevant för vårt doktorandarbete till lunchen.
/å

-

Kristina - God morgon. Ja det är inte enkelt att
komma igång på morgonen. Varje höst kommer mörkret här i norr men man blir aldrig kompis med det här mörkret.
/G

-

Jag var tvungen att lägga mig ned o lyssna på first aid kit en liten stund, men nu ska jag cykla iväg. Godmorgon på er!
/å

-

Åsa - Låter som en riktigt spännande föreläsning. Själv sitter jag på kontoret och simultanjobbar med flera spännande invånare. Vi har inga kunder, vi har bara invånare och alla är en del av staden. Det är byggställningar i staden, marken skakar och vi jobbar för fullt med att utvidga staden, behöver fler hus för att alla invånare ska få plats.
/G

-

Försvinner iväg en liten stund nu. Här är det fortfarande ljust när jag åker till jobbet.
/k

-

Ja det är ännu lite ljus men det börjar mörkna allt mer. En charm med Norrbotten men samtidigt lite tungt. Längtar till vintern då två av oss Geekar gillar att åka Slalom. :-)
/G

-

Vi har varit i Luleå flera gånger i samband med
vår doktorandutbildning, men inte stött på Geektown. Är det ett nybygge? Ett annat nybygge jag är nyfiken på i Luleå är serverparken. Den verkar öppna upp för många kontroverser o få åsikter att formuleras.
/å

-

Geektown fyller snart två år. Vi påbörjade byggnationerna av staden i februari 2011 då vi alla tre geekar Frida, Veronica och jag Kristin pluggade sista året på Mediedesignprogrammet på Luleå tekniska universitet.
/G

-

Ja det händer verkligen mycket i Luleå nu och det är skoj att befinna sig här just nu. Serverparken som är under uppbyggnad är fortfarande en lika stor nyhet, då många söderöver inte har hört talas om etableringen. Det som är spännande är ju att se vad det blir för effekt av etableringen? Serverhallarnas byggnation har satt Luleå och Norrbotten på en helt ny karta. Frågan är om man kan greppa hur stort det är?
/G

-

Tillbaka. Grattis till två års samarbete. Jag och Åsa har arbetat tillsammans i snart 10 år. Det började med att vi båda pendlade mellan Malmö och Växjö. Vi fick mycket tid tillsammans i bilen (utan mobiltäckning) att prata om jobb och annat. efter ett halvt års pendlande
satte vi igång en visklek på telefonsvarare. Har du lekt viskleken?
/k

-

Klart att jag lekt viskleken, men inte med telefonsvarare. Var en ny dimension på leken. Var är du och Åsa uppvuxna? Tänkte när du nämnde Malmö och Växjö.
/G

-

Vi har vuxit upp tillsammans just där: mellan, på vägen,
tillsammans, genom, samarbeten, möten. Växer förhoppningsvis fortfarande.
/å

-

Nu är jag framme på k3. Åsa är du fortfarande på
seminariet? Jag tror att jag går upp och sätter mig i
båten.
/k

-

Det låter som oss Geekar. Vi träffades under studietiden och vi ser vår relation som en organism, som behöver vård och näring för att växa och utvecklas. I Geektown är kramar ett måste och vardags omtanke en självklarhet.
/G

-

Ja, jag lyssnar på samtal om ihopsömmande av
olikheter som metaforer o bröt in att vi kanske inte behöver förstå sömmandet som metaforiskt. För mig är det en praktik som är meningsproducerande o materiell. En annan inbröt med frågan: vad är det som tänker , vilka ting, och hur tänker de?
/å

-

Förresten, Kristina, kom om du kan! Det är sjukt
spännande o upprörande.
/å

-

Ok. Jag kommer.
/k

-

I aktersalongen .
/å

-

Ah. Gick fel. Trodde vi var på medea.
/k

-

Åsa - Synd att jag inte är där. Det du skriver gör mig sjukt intresserad.
/G

-

Framme. Alla verkar vilja skippa diskussionen kring teori och praktik. Ett vanligt ämne här på k3. Lite det vi försökte med i vår lumpsamling. Det var som ett slags görande som också blev kunskapande.
/k

-

Hur ska man skapa diskussion om ingen vill delta?
/G

-

Nej. Jag menar att de verkar vilja sluta göra en separation mellan teori och praktik. Som om det var helt olika saker.
/k

-

Hur kan man separera teori och praktik? I så fall
kommer man ingenstans om man enbart fokuserar på teori. Det finns en verklighet som man måste leva i. Teorierna behöver ett sammanhang, testas i
verkligheten.
/G

-

Nu måste jag säga hejdå. Det har varit skoj att
höra vad ni haft för er under de här timmarna. Have a geek day!
/Kristin Bookgeek Lindqvist


P.S. FÖRLÅT IFALL JAG VÄCKTE ER

-
Foto: Linus HedrenOn the occasion of Ståhl’s and Lindström’s SMS Novel P.S. I am sorry if I woke you, a number of text messages were exchanged between the artists Åsa Ståhl and Kristina Lindström, and Geektown’s Kristin Lindqvist, during a 24-hour period in October.
Text messages about Norrbotten, Pippi Longstocking’s spink and theories in reality.

Hi! Kristin from Geektown here. What are you guys doing at the moment?
/G

-

Just left a conversation about the details of how our mobile phone rags should be used.
/å


-

Have fixed new batteries for the phones. It turns out that one of the batteries is too old despite it being bought recently.
/k

-

Åsa – that sounds interesting. A valid question considering the existing mobile phone consumption. Thinking about how many mobiles I have at home, collecting dust.
/G

-

Kristina – How can a battery be old if you buy a new one?
/G

-


I am cooking supper with what was left in the fridge. It won’t be the same food as this weekend. There will be a shift. Which reminds me that there are different ways of evaluating what is old, what is new, what is best before…What else is there that one can have a rag approach to?
/å

-

Åsa – Rag approach a really nice word Geektown is a worker cooperative and we are working for a sustainable society. Just recently we bought a computer from a company whose business idea is to acquire used computers, repair them and sell them for a better price. Great both for us as customers and for the environment.
/G

-

Batteries are wearing out all the time. Even when they are just lying in the store. So I guess they’d simply been lying around for too long.
/k

-

Watching Pippi searching for spink. They are searching, finding out what they are searching for as they go along. We would like to calculate how long the new batteries will last, but it isn’t possible. It depends – and that hurts a little, as we really would love to be able to control time. Maybe time is more like spink.
/å

-

Now Pippi caught spink and is being taken to the doctor. It’s itching.
/å

-


Kristina – What if there were batteries with lifelong durability? Wonder how that would affect our throwaway society? We should all be working towards common goals to find possible ways of reuse.
/G

-

Åsa – We’re looking for possible words for the text conversation in the project and you are looking for an answer about the durability of the battery. Maybe we are both looking for spink? The question is though, what does that word mean?
/G

-

Was gone for a while. Watched one of my favourite TV series which demands my undivided attention:) it is far too thrilling to be interrupted by texts.
/k

-

No spoilers until we meet tomorrow!
/å



-

What series is that? Am curious now. Guess I’ll have to wait for an answer about it until tomorrow then :) As for me I am at the Coop Arena watching hockey – the suspense! Watching the claque, living for their team, makes me reflect about identity.
/G

-


I’ll probably run a bit late today. Don’t know whether I’ll come to the seminar or not. Depends on what the morning holds.
/k

-

Ok! I’ll bring what is said about artistic research, that I find relevant for our PhD, to lunch.

/å

-



Kristina – Good morning. It sure isn’t easy to get started in the morning. Every autumn darkness arrives here in the north and yet you never make friends with it. /G

-

Had to lie down for a bit and listen to First Aid Kit, but now I’ll head off on my bike.
Good morning guys! /å

-



Åsa – Sounds like a really interesting lecture. As for me I’m at the office multitasking with several exciting citizens. We don’t have any customers, only citizens, and they’re all part of the town. There are scaffoldings in town, the ground is shaking and we’re working hard at expanding the town, need more houses to lodge all citizens.
/G

-

Will disappear for a while now. Here it is still light when I leave for work.
/k

-


Yes, there is still some light but it starts getting darker and darker. One of the charms about Norrbotten yet at the same time a bit depressing. Can’t wait for winter when two of us geeks like to go downhill skiing.
/G



-

We’ve been to Luleå several times in conjunction with our PhD but never come across Geektown. Is it a new building? Another new construction in Luleå I am curious about is the server farm. It seems to open up for a lot of controversies and opinions.
/å


-

Geektown will turn two years soon. We started the construction of the town in February 2011 when all three of us geeks (Frida, Veronica and I Kristin) studied our last year at the Media Design Program at Luleå University of Technology.
/G

-

Yes a lot is happening in Luleå at the moment and it is a fun place to be in. The server farm which is under construction is still as great news as ever, as many from southern Sweden haven’t heard about the establishment. The exciting part is to see what its output will be? The construction of the server farm has placed Luleå and Norrbotten on a completely new map. Question is if one can grasp just how big that is?
/G


-

I’m back. Congrats on two years of partnership. Åsa and I have been working together for almost 10 years now. It started with us both commuting between Malmö and Växjö. We had lots of time together in the car (without any mobile network coverage) to spend talking about work and stuff. After six months of commuting we started Chinese Whispers on our voice machines. Have you ever played Chinese Whispers?
/k


-


Of course I’ve played Chinese Whispers, but never on voice machine. That’s a new dimension of the game. Where did you and Åsa grow up? I mean since you mentioned Malmö and Växjö.
/
G

-

We grew up together right there: between, on the road, together, through, partnerships, encounters. Hopefully still growing.
/å


-

I’ve arrived at K3 now. Åsa are you still in the seminar?Think I’m going to sit upstairs in the boat.
/k

-



That sounds like us geeks. We met at university and think of our relationship as an organism which needs tender love and care to grow and flourish. In Geektown hugs are a must and everyday care is a matter of course.
/G

-

Yes, I am listening to a conversation about patchworking differences as metaphors and intervened saying that maybe we don’t need to consider the patchworking as metaphorical. For me it is a practice that produces meaning and is material. Someone else intervened asking: what does the thinking? What objects and how do they think?
/å

-


By the way, Kristina, do come if you can! It is well interesting and upsetting.
/å



-

Ok. Coming.
/k

-



In the rear auditorium.
/å

-



Ah. Thought we were in Medea.
/k

-



Åsa – Too bad I’m not there. What you’re writing sounds well interesting.
/G

-



Am here now. Everybody seems to want to skip the discussion about theory and practise. A common topic here at k3. Sort of what we tried to do in our rag collection.
A doing of sorts which also became a knowledging.
/k

-



How do you start a discussion if nobody wants to participate?
/G

-

No I mean they seem to want to stop separating theory from practise. As if they were two completely different things.
/k

-



How can you separate theory from practice? You will never get anywhere if you only focus on theory. There is a reality one needs to live in. Theories need a context; they need to be tested in reality.
/G

-


Now I have to say bye bye. It’s been fun hearing what you’ve been up to during these past hours. Have a geek day!
/Kristin Bookgeek Lindqvist


P.S. I AM SORRY IF I WOKE YOU

-
Photo: Linus HedrenYhden vuorokauden aikana lokakuussa taiteilijat Åsa Ståhl ja Kristina Lindström sekä Geektownin Kristin Lindqvist vaihtoivat useita tekstareita keskenään ja jotka perustuivat Ståhlin ja Lindströmin tekstariromaniin P.S. Anteeksi jos herätin teidät. Tekstarit käsittelivät Norrbottenia, pönkkiä ja teoreita todellisuudessa.

Moi! Kristin Geektownilla täällä. Mitä nyt puuhailette?
/G

-

Olen juuri valmistanut puhelun siitä miten meidän kännykkälumppuja tulisi
käyttää.
/å

-

Olen laittanut uusia paristoja puhelimiin. Ilmeni että yksi paristo oli liian vanha huolimatta siitä että se oli juuri ostettu.
/k

-

Åsa – Kuulostaa jännältä. Tärkeä kysymys tuoda
esille kännykkäkulutuksen kannalta. Mietin juuri miten
monta vanhaa kännykkää kotonakin lojuu pölyä keräten.
/G

-

Kristina – Miten paristo voi olla vanha kun sen uutena ostaa?
/G

-

Valmistelen juuri iltaruokaa jääkaapissa olevista jäännöksistä. Ei tule samaa ruokaa kuin viikonloppuna. Tulee siirtymä. Siitä tulenkin ajatelleeksi että on eri tapoja ymmärtää mikä on vanhaa, mikä uutta, mikä parasta ennen….Mihin muuhun lumppu-approachia voi käyttää?
/å

-

Åsa – Lumppu-approach on tosi hieno sana. :-) Geektownhan on työosuuskunta ja teemme työtä kestävän yhteiskunnan puolesta. Ajattelemme sitä ja hiljattain ostimme tietokoneen yritykseltä jonka liikeidea on hankkia käytetyitä tietokoneita, laittaa ne kuntoon ja myydä ne parempaan hintaan. Hyvä niin meille asiakkaille kuin ympäristölle.
/G

-

Paristot menettävät koko ajan voimaa. Silloinkin kun ne ovat liikkeessä. Ehkä ne olivat odottaneet siellä liian kauan yksinkertaisesti.
/k

-

Katson Peppiä joka etsii pönkkiä. He etsivät ja matkan varrella heille selviää mitä he etsivät. Haluamme mielellään laskea miten kauan uudet paristot tulevat kestämään, mutta se ei ole mahdollista. Sen saa nähdä – ja koskee vähän, koska niin mielellämme haluamme kontrolloida ajan. Vaikka aika ehkä on
melkein kuin pönkki.
/å

-

Nyt Peppi joutui pönkin kohteeksi ja hänet vietiin lääkäriin. Se kutittaa.
/å

-

Kristina – Ajattele jos olisi paristoja jotka kestävät koko elämän? Mietin miten se vaikuttaisi kertakäyttöyhteiskuntaamme? Meidän tulisi kaikkien pyrkiä yhteisiin tavoitteisiin löytääksemme mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön.
/G

-

Åsa – Etsimme mahdollisia sanoja projektin tekstarikeskustelulle ja sinä haet vastausta paristojen
kestävyydelle. Ehkä me kumpikin etsimme pönkkiä? Kysymys on vain mitä sana merkitsee?
/G

-

Olin poissa tuokion. Seurasin erästä suosikkisarjoistani ja joka vaatii täydellisen keskittymiseni:) se on aivan liian jännä sekoittaakseen tekstareihin.
/k

-

Älä kerro mitään sarjasta ennen huomista kohtaamistamme!
/å

-

Mikä sarja se on? Olen utelias. Täytyy kai odottaa
vastausta sarjasta huomiseen. :) Itse seuraan kiekkoa Coop Arenalla, sika jännää. Täällä ollessani mietin identiteettiä koska huutosakki elää omaa joukkuetta.
/G

-

Myöhästyn varmaan jonkun verran tänään. Saan nähdä mikäli tulen seminaariin tai en. Riippuu miten aamu sujuu.
/k

-

Okei! Otan mukaani lounaalle mitä sanotaan taiteellisesta tutkimuksesta ja jota pidän olennaisena väitöstyöllemme.
/å

-

Kristina – Hyvää huomenta Ei tosiaankaan ole helppoa päästä alkuun aamulla. Joka syksy pimeys saapuu tänne pohjoiseen mutta tämän pimeyden kanssa ei ikinä pääse kaveriksi.
/G

-

Jouduin menemään makuulle kuuntelemaan first aid kitiä hetkeksi, mutta nyt otan polkupyörän ja lähden. Huomenta teille!
/å

-

Åsa – Kuulostaa oikein jännältä luennolta. Itse istun toimistolla ja simultaanityöskentelen usean jännän asukkaan kanssa. Meillä ei ole asiakkaita, meillä on ainoastaan asukkaita ja kaikki ovat osaa kaupungista. Kaupungissa on rakennustelineitä, maa tärisee ja olemme täydellä työllä laajentamassa kaupunkia, tarvitaan lisää taloja jotta kaikki asukkaat mahtuvat.
/G

-

Häivyn nyt hetkeksi. Täällä on vieläkin valoisaa kun lähden töihin.
/k

-

Vielä on toki vähän valoa mutta alkaa pimetä yhä enemmän. Se on Norrbottenin viehkeys mutta samalla hieman raskasta. Odotan talvea koska kaksi meistä Geekeistä pitää pujottelusta. :-)
/G

-

Olemme käyneet Luulajassa useamman kerran väitöstyökoulutuksen yhteydessä, mutta emme ole törmänneet Geektowniin. Onko se uudisrakennus?Toinen uudisrakennus johon tahtoisin tutustua Luulajassa on palvelinhalli. Se vaikuttaa luovan monia kiistakysymyksiä ja useita mielipidemuotoiluja.
/å

-

Geektown täyttää pian kaksi vuotta. Aloitimme kaupungin rakentamisen helmikuussa 2011 jolloin me kaikki kolme geekiä Frida, Veronica ja minä Kristin opiskelimme viimeistä vuotta Mediamuotoiluohjelmaa Luulajan teknisellä yliopistolla.
/G

-

Luulajassa tapahtuu tosi paljon tällä hetkellä ja on
kivaa olla täällä juuri nyt. Palvelinhalli, jota juuri rakennetaan on yhä yhtä suuri uutinen, koska monet etelämpänä eivät ole kuulleet sen perustamisesta. On jännää nähdä mitä seurauksia sen perustamisesta saadaan? Palvelinhallin rakentaminen on asettanut Luulajan ja Norrbottenin ihan uudelle kartalle. Kysymys on voimmeko ymmärtää sen suuruutta?
/G

-

Takaisin. Onneksi olkoon kahden vuoden yhteistyön johdosta. Minä ja Åsa olemme tehneet töitä yhdessä melkein 10 vuotta. Se sai alkunsa kun me kumpikin pendlattiin Malmöön ja Växjöön välillä. Saimme paljon yhteistä aikaa autossa (ilman kännykkäkattavuutta) jutella töistä ja muusta. Puolen vuoden pendlauksen jälkeen aloitimme kuiskausleikin puhelinvastaajalla. Oletko leikkinyt kuiskausleikkiä?
/k

-

Tietysti olen leikkinyt kuiskausleikkiä, mutta en
puhelinvastaajalla. Siinä oli uusi ulottuvuus leikille. Missä sinä ja Åsa olette kasvaneet? Ajattelin koska mainitsit Malmöön ja Växjöön.
/G

-

Olemme kasvaneet yhdessä juuri siellä: välillä, tiellä, yhdessä, yhteistyön, kohtaamisien kautta. Toivottavasti kasvamme edelleen.
/å

-

Nyt olen perillä k3:lla. Åsa oletko vielä seminaarissa?
Taidan lähteä veneeseen istumaan.
/k

-

Kuulostaa meiltä Geekeiltä. Kohtasimme opiskeluaikana ja näemme suhteemme organismina, joka tarvitsee hoitoa ja ravintoa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Geektownissa halaukset ovat pakollisia ja jokapäiväinen huolenpito itsestäänselvyys. Kyllä, kuuntelen keskustelua erilaisuuksien yhteen ompelemisesta kuten metaforat ja sanoin että emme ehkä tarvitse ymmärtää ompelua metaforisena. Minulle se on käytäntö joka on tarkoitusta tuottava ja materiaalinen. Joku toinen asetti kysymyksen: mikä ajattelee, mitkä esineet, ja miten ne ajattelevat?
/å

-

Muuten, Kristina, tule jos voit! Se on sika jännittävää ja järkyttävää.
/å

-

Okei. Minä tulen.
/k

-

Peräsalongissa.
/å

-

Ah. Menin väärään paikkaan. Uskoin meidän olevan medeassa.
/k

-

Åsa – Sääli että en ole siellä. Kirjoittamasi tekee
minut sika kiinnostuneeksi.
/G

-

Perillä. Kaikin näyttävät haluavan lopettaa keskustelun teoriasta ja käytännöstä. Tavallinen aihe täällä k3:lla. Vähän sitä johon pyrimme lumpun keräämisessämme. Se oli jonkunlaista tekemistä josta myös muodostui oppimista.
/k

-

Miten tulisi luoda keskustelua jos kukaan ei halua osallistua?
/G

-

Ei. Tarkoitan että he näyttävät haluavan lopettaa teorian ja käytännön erottamisen. Ikään kuin ne olisivat ihan eri asioita.
/k

-

Miten voi erottaa teorian ja käytännön? Siinä tapauksessa ei pääse minnekään jos ainoastaan fokusoi teoriaan. On todellisuus jossa on elättävä. Teoriat vaativat yhtenäisyyden, niitä on pakko testata todellisuudessa.
/G

-

Nyt täytyy sanoa heippa. Oli kivaa kuulla mitä olette
puuhailleet näiden tuntien aikana. Have a geek day!
/Kristin Bookgeek Lindqvist


P.S. ANTEEKSI JOS HERÄTIN TEIDÄT


-
Kova: Linus HedrenYhen vuorokauen aikana oktuuperissa taiteiliat Åsa Ståhl ja Kristina Lindström ja Geektownin Kristin Lindqvist lähätit usseita sms:iä keskenhään ja syy oli Ståhlin ja Lindströmin sms-romani P.S. Antheeksi jos mie herätin teät. Sms:it käsittelit Norrbottenia, spynkkiä ja teoriitä toelisuuessa.

Hei! Kristin Geektownilta täälä. Mitäs tet nyt tehettä?
/G

-

Olen juuri valmis yhen puhelun kans yksityiskohista siittä mitenkä meän käsifoonilumppuja käytethään .
/å

-

Olen fiksanu uusitten patteritten kans telefoohniin. Tuli näkösille ette yks patteri oli liian vanha vaikka se oli vasta ostettu.
/k

-

Åsa -se kuulostaa jännältä. Tärkeä kysymys josta häätyy
keskustella ko aattelee sitä käsifoonikonsymsuunia joka oon olemassa. Hunteeraan juuri kunka monta vanhaa käsifoonia mullaki makkaa kotona ja kokoaa tomua.
/G

-

Kristina – Mitenkäs patteri saattaa olla vanha ko sen uutena
ostaa?
/G

-

Mie laitan juuri iltaruokaa semmosesta mikä oli jääkaaphiin jääny. Ei tule sammaa ruokaa ko viikonloppuna. Tullee siirto. Siittä tulleeki miehleen ette oon olemassa eri tapoja ymmärtää mikä oon vanhaa, mikä oon uutta, mikä oon parasta ennen….Mihinkäs muuhun lumppu-approachia saattaa käyttää
/å

-

Åsa - Lumppu-approach oon rohki fiini sana. :-) Geektownhaan oon työkoperatiivi ja met tehemä työtä kestävän yhtheiskunnan puolesta. Met aattelemma sitä ja nyt viimeksi met ostima taattorin yheltä firmalta jonka kauppaitea oon ette ostaa sisäle käytettyjä taattoria ja korjata net ja myyä net paremphaan hinthaan. Hyvä meile kyntile ja kans miljööle.
/G

-

Patterit menettävä koko aijan voimaa. Vaikka net vain olisit kaupassa. Niin ette net olit varhmaan olhee sielä aivan liian kauon.
/k

-

Mie kollaan Pippiä joka hakkee spynkkiä. Net hakeva ja hoksaava matkan varrela mitä net hakeva. Met halvama mielelhään räknätä ulos kunka kauon net uuet patterit kestävä, mutta ei se mene. Saapi nähä – ja se tekkee vähä kipeää, ko met niin mielelhään halvama pystyä kontroleeraahmaan ajan. Vaikka aika piiain oon enämpi niinku spynkki.
/å

-

Nyt Pippi sai spynkin ja se viehään tohturhiin. Se kutistaa.
/å

-

Kristina – Aattele jos olis patteria jokka kestävä koko elämän? Kunkhaan se vaikuttas meän käytä-ja-heitä-yhtheiskunthaan? Meilä pitäs kaikila olla samat tavotheet ette löytäsimmä uuestikäyttämisen.
/G

-

Åsa – Met haema maholisia sanoja sms-keskustelule prujektissa ja sie haet vastausta patteritten kestävyyele. S´oon piiain spynkkiä met molemat haema? Kysymys oon vain ette mitäs sana merkittee?
/G

-

Olin poijessa vähä aikaa. Olen kollanu yhtä minun favuriittisarjaa joka vaatii minun koko konsentrasuunin:) se oon aivan liian jännä siihen ette sekottaa sen sms:hiin.
/k

-

Älä kerro mithään sarjasta ennenkö met kohtaama huomena!
/å

-

Mikäs sarja se oon? Tulen utelihaaksi. Häätyy varhmaan sitte oottaa vastausta sarjasta huomisheen. :) Itte olen hokissa Coop Arenassa, hullun jännittävä. Hunteeraan itenttiteettiä ko olen täälä ko heijaklakki ellää ommaa laakia.
/G

-

Myöhästyn varhmaan tänä päivänä. Mie näen jos tulen seminaahriin eli en. Se riippuu siittä minkälainen aamusta tullee.
/k

-

Okei! Mie otan matkhaan lynsile sen mitä sanothaan taitheelisesta tutkimuksesta ja jonka mie piän oon relevanttia meän toktorantityöle.
/å

-

Kristina - Moron Joo, ei se ole helppoa päästä alkhuun aamula. Joka syksy pimeä tullee täälä pohjosessa mutta ei sen pimeän kans koskhaan pääse kaveriksi.
/G

-

Mulla oli pakko panna maata ja kuunela first aid kitiä vähä aikaa, mutta nyt otan pyörän ja lähen. Moronta teile
/å

-

Åsa – Kuulostaa rohki jännittävältä esitykseltä. Itte mie istun kontturissa ja tehen simyltaanityötä monen jännän asukhaan kans. Meilä ei ole kyntiä, meilä oon vain asukhaita ja kaikki oon ossaa kaupunkista. Kaupunkissa oon rakenustelihneitä,
maa tärisee ja met olema täyessä työssä kaupunkin laajentamisen kans, tarvithaan enämpi taloja ette kaikki asukhaat mahtuva.
/G

-

Häivyn nyt vähäksi aikaa. Täälä oon vieläki valosaa ko mie lähen töihin.
/k

-

Joo oon vähä valosaa mutta alkaa pimenemhään aina enämpi. Se oon Norrbottenin hurma mutta samala vähä raskasta. Kaipaan talvea ko kaks meistä Geekistä tykkäämä ookata slaalomia. :-)
/G

-

Met olema käyhnee Luulajassa monta kertaa toktorantikoulutuksen yhtheyessä, mutta emmä ole törmänhee Geektownhiin. Oonkos se uusi rakenus? Yks muu uusi rakenus josta olen utelias Luulajassa oon sörveriparkki. Se vaikuttaa herättävän monta ristiriitaa ja se saapi mielipitheitä formyleeratuks.
/å

-

Geektown täyttää heti kaks vuotta. Met aloima rakentamhaan kaupunkia fepryaarissa 2011 ko met kaikin kolme geekiä Frida, Veronica ja mie Kristin kävimä viimistä vuotta Metiatisaini-prukrammia Luulajan teknisellä ynivärsiteetilä.
/G

-

Luulajassa tapahtuu rohki paljon nyt ja oon hauska olla täälä justhiinsa nyt. Sörverparkki jota rakenethaan oon vieläki yhtä iso uutinen, ko monet etelässä ei ole kuuhlee siittä. Se joka oon jännittävvää oon ette nähä mitä efektiä se saapi? Sörverihallitten rakentaminen oon pannu Luulajan ja Norrbottenin kokohnaan uuele kartale. Kysymys oon saattaakos sitä käsittää kunka suurta se oon?
/G

-

Takasi. Onneksi olkhoon kahen vuen yhtheistyöle. Mie ja Åsa olema tehnee töitä yhessä kohta 10 vuotta. Se alko siittä ette met kumpiki pentlasimma Malmön ja Växjön välilä. Met saima paljon yhtheistä aikaa piilissä (jossa käsifoonit ei kuulunhee) puhua töistä ja muusta. Puolen vuen pentlauksen jälkhiin met alotimma viskutteluleikin telefoonivastaajalla. Oleks leekanu viskutteluleikkiä?
/k

-

No olen tietenki leekanu viskutteluleikkiä, mutta en telefoonivastaajalla. Se oli uusi timensuuni leikile. Missäs sie ja Åsa oletta kasuhnee ylös? Aattelin ko sie mainittit Malmön ja Växjön.
/G

-

Met olema kasuhnee ylös yhessä justhiinsa sielä: välilä, tien päälä, yhessä, yhtheistyön, kohtaamisitten kautta. Toivottavasti kasvama vieläki.
/å

-

Nyt olen framila k3:la. Åsa oleks vielä seminaarissa? Mie uskon mie menen ylös ja venheesheen istumhaan.
/k

-

Se kuulostaa meiltä Geekiltä. Met kohtasimma opiskeluaikana ja met näemä meän suhtheen orkanisminä, joka tarttee hoitoa ja ravintoa ette saattaa kasuta ja kehittyä. Geektownissa kraamit oon pakoliset ja jokapäivänen perustaminen oon ittesthään selvää.
/G

-

Joo, mie kuuntelen keskustelua erilaisuuksitten yhtheen neulomisesta metafoorina ja sanoin ette met emmä piiain tartte käsittää neulomista metafoorisenna. Mulle se oon praktiikka joka tuottaa tarkotusta ja oon maalinen. Yks toinen keskheytti kysymykselä: mikäs se oon joka aattelee, mikkä kampheet, ja mitenkäs net aatteleva?
/å

-

Muuten, Kristina, tule jos sie saatat! Se oon hullun jännittävvää ja kauheaa.
/å

-

Okei. Mie tulen.
/k

-

Peräsalongissa.
/å

-

Huh. Menin väährään paikhaan. Uskoin ette olima medeassa.
/k

-

Åsa – Synti ette mie en ole sielä. Se mitä sie kirjotat tekkee minut hullun kiinostunheeksi.
/G

-

Framila. Kaikki vaikuttava päästä teorii- ja praktiikkakeskustelusta. Tavalinen aihe täälä k3:la. Vähä sitä mitä met freistasimma meän lumppukokoamisella. Se oli niinku jonkulaista tekemistä josta kans tuli oppimista.
/k

-

Mitenkäs sitä saapi keskustelua jos kukhaan ei halva olla matkassa?
/G

-

Ei. Meinaan ette net vaikuttava haluta lopettaa teoriin ja praktiika erottamisen. Aivan ko net olisit kokohnaan eri asioita.
/k

-

Mitenkäs sitä saattaa erottaa teoriin ja praktiikan? Eihään silloin pääse mihinkhään jos vain fokyseeraa teoriita. Oon olemassa toelisuus jossa häätyy ellää. Teoriit tartteva jonku yhtheyen, niitä tarttee testata toelisuuessa.
/G

-

Nyt minun häätyy sanoa hei too. Oon ollu hauska kuula mitä
tet näitten tiimoitten aikana oletta tehnee. Have a geek day!
/Kristin Bookgeek Lindqvist


P.S. ANTHEEKSI JOS MIE HERÄTIN TEÄT


-
Kova: Linus HedrenJándora siste golggotmánus molsojuvvui sms gaskka Åsa Ståhl ja Kristina Lindström ja Geektowna Kristin Lindqvist vuođđun lei Ståhla ja Lindströma sms-romana P.S. Ándagassii jus bokten din. Sms sisdoallu lea Norrbotten birra, spunk ja teoriijat duohtavuođas.

Hej! Kristin Geektownas dále. Maid dii dahkabehtet dál?
/G

-

Lean jur guođán ságastallama detáljjaid birra got min mátketelefovdnalumpá galgá geavahuvvot.
/å

-

Lean ordnen ođđa batteriijaid telefovdnii. Čájehuvvui ahte batteriija lei ilá boaris vaikko lei jur ostojuvvon.
/k

-

Åsa - orru leat gelddolaš. Lea ášši maid ferte váldit ovdan go jurddaša makkár Mátketelefovdna konsumšuvdna lea. Jurddeš man ollu boares mátketelefovnnat mat leat ruovttus ja čogget mođi.
/G

-

Kristina - Got sáhttá batteriija leat boaris go oastá ođđa?
/G

-

Dagan dál eahkesborramuša daiguin mii gávdnui galbmaskábes. Ii šatta seammalágán biebmu dego vahkoloahpas. Šaddá hoigat dobbelii. Muittuha mu ahte gávdno juohkelágán vuogit ipmárdussii mii lea boaris, mii lea ođas, mii buoremus ovdal.... Mii gávdno eanet vel lump-approacha geavaheapmái?
/å

-

Åsa - Lump-approach albma buorre sátni. :-) Geektown lea hal bargu kooperatiiva ja mii bargat bissovaš servodahkii. Mii jurddašit dan nala ja dál maŋimus ostiimet dihtora fitnodagas mas lea vuovdin fuomášupmi oastit adnon dihtoriid divvut daid ja galgat vuovdit buori haddái. Buorre midjiide geat leat oastit ja luonddugáhttemii.
/G

-

Batteriijat fámuhuvvut olles áiggi. Dalle maid go leat gávppis. Dat hal ledje veallan doppe ja vuordán ilá guhká dađi bahábu.
/k

-

Geahčan Pippi dego ohcan spunk. Sii ohcet ja fuobmájit mátki nalde maid ohcet. Mii háliidit mielalaččat rehkenastit man guhká ođđa batteriijat galget bistit, muhto dat ii mana. Danin go - ja dat bávččaga veháš, mii háliidit nu mielalaččat máhttit dárkkistit áiggi. Vaikko soaitá áigi leat eanet dego spunk.
/å

-

Dál oaččui Pippi spunk ja bidjui doaktára lusa. Dat sakŋida.
/å

-

Kristina - Jurddeš jus gávdnojit batteriijat mat leat bissovaččat agibeaivái? Smiehtan got livččii váikkuhit min gaikkot ja bálkes servodahkii? Mii gálgalivččiimet buot bargat oktasaš ulbmilii gávdnat vejolaš geainnu vai oktii vel sáhttá geavahit.
/G

-

Åsa - Mii ohcat vejolaš sániid sms ságastallama prošektii ja don ozat vástádusa batteriija bistevašvuhtii. Soaitá leat spunk maid moai goappašat ohce. Gažaldat
lea beara maid sátni mearkkaša?
/G

-

Ledjen eret oanehis gaskka. Lean geahččan favorihtta ráiddu mii gáibida olles mu konsentrašuvnna :) lea ilá gelddolaš seaguhit sms:ain.
/k

-

Ale muital maidege ráiddu birra ovdal oaidnaletne ihttin!
/å

-

Mii dat lea ráidduid. Šattan diehtoáŋgir. Oaččun han vuordit vástádusa ráiddu birra ihttážii de. :) Ieš lean hockey Coop Arenas, hirbmat gelddolaš. Jurddašan identitehta go lean dás danin go hejar klahka eallá joavkkuinis.
/G

-

Šattan dađi bahábu veháš maŋŋit odne. Oainnán jus boađán seminárii vái in. Vuolgá das got árra beaivi ovdána.
/k

-

Nu juo! Válddán mielde dan mii daddjo dáiddaguorahallama birra maid anán lea relevánta munno doavttir bargui gaskkabeaivái.
/å

-

Kristina - Buorre iđit. Ii leat álki boahtit mátkái iđes árrat. Juohke čavčča boahtá skábma dáppe davvin muhto eat šatta goassege guimmežat seavdnjodagain.
/G

-

Fertejin velledit ja guldalit first aid kit oanehačča, muhto dál vuolggán sihkkelastit. Buorre iđit didjiide!
/å

-

Åsa - Orru leat dego hui gelddolaš logaldallan. Ieš čohkkahan kantuvrras ja simultána barggan máŋga gelddolaš ássiiguin. Mis eai leat oastit, mis leat beare ássit ja buot leat oasseváldit gávpogis. Dat leat huksenstellegat gávpogis, dievvá diraha ja mii bargat dievvasit viiddideame gávpoga, dárbbahit eanet viesuid vai buot ássit oažžut saji.
/G

-

Jávkkan oanehačča dál. Dáppe lea ain čuovgat go vuolggán bargui.
/k

-

Juo lea ain veháš čuovga muhto álgá sevnnjodit eanet. Čábbodat Norrbotteniin muhto seamma áiggi veháš lossat. Vuorddán dálvvi go guovttis munnos Geekarain liikojetne čierastit Slaloma. :-)
/G

-

Mii leat leamaš máŋgii Julevus doavttiroahpahusa oktavuođas, muhto eat Geektownas. Lea go dat ođđa visti? Okta iežá visti masa lean sáhkkái Julevus lea serverpárka. Dat orro rahpame ilá olu nákkuid ja unnán oainnuid formulereme.
/å

-

Geektown deavdá fargga guokte jagi. Mii álggiimet gávpoga huksen barggu guovvamánus 2011 dalle go mii golbma geeka Frida, Veronica ja mon Kristin gaccaimet oahpu maŋemus jagi Mediedesignaprográmma Julevu teknihka- universiteahtas.
/G

-

Juo dat dáhpáhuvvá duođas hui ollu Julevus dál ja lea somá leat dáppe juste dál. Serverpárka mii huksejuvvo lea ain seammá stuora ođas, go olus lulde eai leat gullan rustejumi birra. Dat mii lea gelddolaš oaidnit makkár beaktu šaddá rustejumis? Serverhállaid huksen lea bidjan Julevu ja Norrbottena ođđa kártái.
Gažaldat lea jus sáhttá ipmirduvvot man stuoris dat lea?
/G

-

Ruovttuluotta. Lihkusávaldagat guovtti jagi ovttasbargui. Mon ja Åsa letne bargan ovttas fargga 10 jagi. Álggahuvvui dainna ahte moai goppažat jođiime Malmö ja Växjö gaskka. Moai oaččuime ollu áiggi ovttas biilas (mátketelefovdna gulaheami haga) ságastit barggu birra ja eará. Beale jagi maŋis ovttas johtima álggaheimme savkkasstohkosa telefovdnavástideamis. Leat go stohkan savkkasstohkosa?
/k

-

Diehttelas lean stoahkan savkkasstohkosa, muhto in fal telefovdnavástidemiin.
Lei ođđa dimenšuvdna stohkosiin. Gos leahppi Åsain šaddan bajás? Jurddašin go namuhedjet Malmö ja Växjö.
/G

-

Moai letne šaddan bajás ovttas juste das:gaskka, geainnu nalde, ovttas, čađa, ovttasbargguin, čoahkkimiin. Sávan šadde ain.
/å

-

Dál lean ollen k3:ai. Åsa leat go ain semináras? Jáhkán manan bajás čohkkedit fatnasii.
/k

-

Orru leat dego mii Geekar. Moai gávnnadeimme studerenáiggis ja munno oktavuohta lea dego organisma, mii dárbbaha divššu ja dili šaddama ja ovdáneami dihte. Geektownas lea salasteapmi ferten ja beaivválašberoštupmi diehttelas oassi.
/G

-

Juo, guldalan ságastallama birra ovttas gorron guovttelágán metaforat ja botkejedjen ahte mii samat Ii dárbbaš ipmirdit gorroma dego metaforalaš. Munnje lea praktihkka mii lea dajaldatproduseren ja materialisttalaš. Okta iežá botkii gažaldagain: mii lea dat gii jurddaša, makkár diŋgat, ja got sii jurddašit?
/å

-

Nu láhkái, Kristina, boađe jos sáhtát! Lea hirbmat gelddolaš ja guoskkahaddá.
/å

-

Nu fal. Boađán.
/k

-

Aktersaloŋggas.
/å

-

Hohoi. Mannen boasttu guvlui. Jáhkken mii leimmet medeas.
/k

-

Åsa - Vahát go in leat doppe. Dan maid čálát dagaha mu hirbmat gelddolažžan.
/G

-

Lean ollen. Buot orrot háliideame haskkadit badjel ságastallama teoriija ja praktihkka birra. Dábálaš ávnnas dáppe k3:as. Veháš maid mii geahččaleimmet oažžut mielde min lumpáčoakkáldagas. Lei muhtinlágán dahku mii maid šattai oahpaheapmi.
/k

-

Got galgá ráhkadit ságastallama jos ii oktage háliit?
/G

-

Ii. Mon návddašan sii orrut háliideame heaittihit separašuvnna gaskka teoriija ja praktihkka. Dego livččii sierralágánat.
/k

-

Got sáhttá separeret teoriija ja praktihkka? De gal ii bođaše gosage jos beare fokusere teoriijai. Dat gávdno duohtavuohta mas ferte eallit. Teoriijat dárbbašit čatnosa, geahččaladdot duohtavuođas.
/G

-

Dál ferten dadjat mana dearvan. Lea leamaš somá gullat maid dii lehpet dahkan dáid diimmuid siste. Have a geek day!
/Kristin Bookgeek Lindqvist


P.S. ÁNDAGASSII JUS BOKTEN DIN

-
Govva: Linus Hedren

Kristina Lindström och Åsa Ståhl
P.S. FÖRLÅT IFALL JAG VÄCKTE ERKristina Lindström and Åsa Ståhl
P.S. I AM SORRY IF I WOKE YOUKristina Lindström ja Åsa Ståhl
P.S. ANTEEKSI JOS HERÄTIN TEIDÄTKristina Lindström ja Åsa Ståhl
P.S. ANTHEEKSI JOS MIE HERÄTIN TEÄTKristina Lindström ja Åsa Ståhl
P.S. ÁNDAGASSII JUS BOKTEN DIN
En SMS-roman om att bli dumpad, ihoptejpad och hitta fram.An SMS-novel about being dumped, patched back together again and getting there.Tekstari-romani siitä kun heitetään pois, teipataan kasaan ja päästään perille.SMS-romani siittä ko viskathaan poijes, teipathaan kokhoon ja päästhään framile.SMS-romana go bálkestuvvo, teipejuvvo gitta ja gávdnojuvvui Kristina Lindströmas ja Åsa Ståhlas.
Fyra avlagda mobiler har väckts till liv, fått nya batterier och reser nu i Norrbotten
i varsin förseglad tidskapsel. De bär med sig spår av sådant som har skickats,
sagts och gjorts i kiruna med omnejd. På sin resa upprepar de
delar av detta material.

Vill du bli prenumerant?

1. Skicka ”ps” i ett SMS till 71 700.
2. Under några dagar kommer du att få en SMS-roman till din mobil.
3. När tidskapslarnas batterier tar slut kommer rösterna, en efter en, tystna.
4. Dela gärna med dig av det du hört, så som du vill och minns.
För att få SMS-romanen på något av följande språk, skicka ”ps fi” för finska,
”ps en” för engelska, ”ps nsam” för nordsamiska, ”ps mk” för meänkieli.
Endast svenska abonnemang. Kostar som ett vanligt SMS.

”P.S. Förlåt ifall jag väckte er” började med att Lindström och Ståhl tog på sig en samtida lumpsamlarroll. De reste runt i Norrbotten och samlade in övergivna mobiltelefoner. Genom att repa upp och upprepa tar lumpsamlaren material med sig
in i framtiden. Dessutom har lumpsamlaren en viktig roll som bärare av berättelser.
Ur Lindströms och Ståhls lump, i form av berättelser och elektronik, har de arbetat
fram nya trådar vilka resulterat i en SMS-roman.

SMS-romaner är berättelser som skickas till mobiltelefoner. De har blivit en
storsäljande litteraturgenre i Japan. Tematiskt vill ”P.S. Förlåt ifall jag väckte er” ställa frågor kring teknikens roll i vardagen. Vad möjliggör den? När betraktas den som förlegad? Vad gör vi av den när den blir gammal? Vad medför det för konsekvenser?

– Vi är väldigt tacksamma för att så många gav oss förtroendet att ta över deras avlagda mobiltelefoner. Nu har vi repat upp och upprepat både det digitala och
fysiska materialet så att det med viss förskjutning blivit ”P.S. Förlåt ifall jag väckte er”.
Fyra mobiler har fått nya batterier, men vi vet inte hur länge de håller. Den
osäkerheten beror på, till exempel, hur de samspelar med resten av infrastrukturen såsom mobiltelefonstäckning. När batterierna är slut kommer mobiltelefonernas
röster tystna. Då kan de som redan har fått SMS-romanen sprida den vidare.
/Kristina Lindström och Åsa Ståhl

Kristina Lindström och Åsa Ståhl har arbetat tillsammans sedan 2003. De började med konst- och forskningsprojektet [visklek] på Interactive Institute och Växjö konsthall 2004. Det var starten på deras arbete kring vardaglig teknik, hur vi alla lever tillsammans med den och med varandra. Numera är Lindström och Ståhl doktorander på Malmö högskola.

Läs samtalet med konstnärerna här.

Press:
Malmö Högskola
Norrländska Socialdemokraten
Nordnytt
Norrbottens Kuriren

Foto: Helga SteppanFour disused mobile phones have been brought back to life with new batteries and are now travelling around Norrbotten, each in a sealed time capsule. They carry a history of things having been sent, said and done in Kiruna and vicinity. They are reiterating parts of this material on their journey.

Do you wish to subscribe?



1. Send ”ps” in an SMS to 71 700.

2. During a couple of days you will receive an SMS-novel on your mobile.
3. When the time capsules’ batteries start to run out the voices will fall silent, one by one.
4. Feel free to share what you have heard, as you please
and as you remember it. 
To receive the SMS-novel in any of the following
languages, send ”ps fi” for Finnish,
”ps en” for English, ”ps nsam” for North Sámi,
”ps mk” for Meänkieli. 
Swedish Networks only. Standard SMS charges apply.

”P.S. I am sorry if I woke you” started with Lindström and Ståhl taking on the role of contemporary rag collectors. They travelled around Norrbotten, collecting abandoned mobile phones. Through ripping and repeating, the rag collector brings material into the future. Moreover, he plays the important role of a storyteller. Out of Lindström’s and Ståhl’s rags, in shape of stories and electronics, new strings were strung which lead to an SMS-novel.

SMS-novels are stories being sent to mobile phones. They have become a bestselling literature genre in Japan. Thematically “P.S. I am sorry if I woke you” wants to pose questions about technology’s role in everyday life. What does it enable? When do we consider it obsolete? What do we do with it when it becomes outdated? What are the consequences of this?

We are very grateful that so many trusted us with their disused mobile phones. Now we have ripped and repeated both the digital and the physical material, turning it -with a slight shift - into “P.S. I am sorry if I woke you”. Four mobiles have been given a new battery but we don’t know how long they will last. That uncertainty depends, for example, on how they will interact with the infrastructure such as mobile network coverage. When the batteries run out the voices of the mobiles will fall silent. Then those who already received the SMS-novel can keep passing it on. / Kristina Lindström and Åsa Ståhl.

Kristina Lindström and Åsa Ståhl have been working together since 2003. They embarked on an art and research project (Chinese Whispers) at Interactive Institute and Växjö Art Gallery in 2004. This started off their work about everyday technology, how we live with it and with each other. Nowadays Lindström and Ståhl are PhD Students at Malmö University.

Read the conversation with the artists here.

Press:
Malmö Högskola
Norrländska Socialdemokraten
Nordnytt
Norrbottens Kuriren

Photo: Helga SteppanNeljä poisheitettyä kännykkää ovat heränneet elämään, saaneet uudet paristot ja matkaavat nyt Norrbottenissa jokainen omassa lukitussa aikakotelossaan. Niissä on jälkiä siitä mitä on lähetetty, sanottu ja tehty Kiirunassa ja sen lähiseudulla. Matkallaan he toistavat osia aineistosta.



Tahdotko tilaajaksi?



1. Lähetä tekstari ”ps” numeroon 71 700.

2. Muutaman päivän aikana saat Tekstari-romanin kännykkääsi.

3. Kun aikakoteloiden paristot loppuvat, äänet, toinen toisensa jälkeen, vaikenevat.

4. Voit mielellään jakaa tietoa muillekin siitä mitä olet kuullut, sellaisena kun haluat ja muistat tiedot.
Saadaksesi Tekstari-romanin jollakin seuraavista kielistä, lähetä ”ps fi” suomen kielelle,
”ps en” englannin kielelle, ”ps nsam” pohjoissaamen kielelle, ”ps mk” meänkielelle. 
Ainoastaan ruotsalaisia tilauksia. Maksu tavanomaiseen tekstarihintaan.


”P.S. Anteeksi jos herätin teidät” sai alkunsa kun Lindström ja Ståhl omaksuivat itsellensä lumpunkeräjäroolin. He matkustivat eri puolilla Norrbottenia ja keräsivät hylättyjä kännyköitä. Kunnostamalla ne ja toistamalla, lumpunkerääjä vie mukanaan materiaalia tulevaisuuteen. Tämän lisäksi lumpunkerääjällä on tärkeä rooli kertomuksien kantajana. 
Lindströmin ja Ståhlin lumpuista, kertomuksien ja elektroniikan muodossa, he ovat niitä työstämällä 
luoneet uusia asioita tuloksena Tekstari-romani. 



Tekstari-romanit ovat kertomuksia joita lähetetään kännyköihin. Niistä on kehittynyt hyvin myyvä
kirjallisuustyyli Japanissa. Temaattisesti ”P.S. Anteeksi jos herätin teidät” tahtoo asettaa kysymyksiä tekniikan roolista arkielämässä. Mitä se mahdollistaa? Milloin se nähdään vanhentuneeksi? Mitä me teemme sille kun se vanhenee? Mitä seurauksia sillä on?



– Olemme hyvin kiitollisia koska niin monet luottamuksella antoivat meidän ottaa huostaamme heidän poistetut kännykät. Olemme nyt kunnostaneet ne ja toistaneet niin digitaalisen kun fyysisen
materiaalin jotta tietty siirtyminen on tapahtunut ja tulos on ”P.S. Anteeksi jos herätin teidät”.
Neljään kännykkään olemme uusineet paristot, emme kuitenkaan tiedä niiden kestoaikaa. Epävarmuus
riippuu, esimerkiksi, niiden toimivuudesta muun infrastruktuurin kanssa kuten kännyköiden kuuluvuuskentät. Paristoiden loputtua, kännyköiden äänet vaikenevat. Silloin he jotka jo ovat vastaanottaneet Tekstari-romanin, voivat jakaa sitä eteen päin.

/Kristina Lindström ja Åsa Ståhl



Kristina Lindström ja Åsa Ståhl ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2003. Yhteistyö sai alkunsa taide- ja tutkimusprojektista [kuiskausleikki] Interactive Institute:ssa ja Växjön taidegalleriassa 2004. Tästä alkoi heidän työnsä arkipäivän tekniikan parissa, miten me kaikin eletään sen kanssa ja toistemme kanssa. Nykyisin Lindström ja Ståhl ovat jatko-opiskelijoita Malmön korkeakoululla.



Lue taiteilijoiden keskustelu tästä.



Lehdistö:

Malmö Högskola
Norrländska Socialdemokraten
Nordnytt
Norrbottens Kuriren

Kuvat: Helga SteppanNeljä valhmiiksi käytettyä käsifoonia oon herätetty elähmään, saahnee uuet patterit ja net reisaava nyt Norrbotteinissa jokhainen omassa lukitussa aikakapselissa. Niissä oon jälkiä semmosesta jota oon lähätetty, sanottu ja tehty Kierunassa ja sen ympärillä. Reisulhaan net toistava osia tästä materiaalista.


Halvaks alkaa tillaajaksi?



1. Lähätä ”ps” SMS:ilä numehroon 71 700.

2. Muutaman päivän aikana tulet saahmaan SMS-romanin sinun käsifoohniin.

3. Ko aikakapselin patterit loppuva, äänet, yks toisensa perhään, tuleva hiljenemhään.

4. Saat mielelhään jakkaa muilekki sen mitä olet kuullu, semmosenna ko sen halvat ja muistat.
Saat SMS-romanin seuraavilla kielilä, lähättämällä ”ps fi” suomeksi,
”ps en” engelskaksi, ”ps nsam” pohjossaamen kielelä, ”ps mk” meänkielelä. 
Vain ruottalaisia tillauksia. Maksaa saman ko tavalinen SMS.


”P.S. Antheeksi jos mie herätin teät” alko siittä ko Lindström ja Ståhl otit ittelheen samanaikhaisen lumpunkokoamisrollin. Net reisasit ympäri Norrbottenia ja kokosit poisviskattuja käsifoonia. Korjaamalla ja toistamalla lumpunkokoaja ottaa matkhaan materiaalia tulevaisuutheen. Sen lisäksi lumpunkokoajalla oon tärkeä rolli kertomuksitten kantajanna. 
Lindströmin ja Ståhlin lumpuista, kertomuksitten ja elektroniikan muo´ossa, net oon löytänhee uusia 
lankoja joitten tulos oon SMS-romani. 



SMS-romanit oon kertomuksia jokka lähätethään käsifoohniin. Net oon hyvin myyvä kirjalisuustyyli Japanissa. Temaattisesti ”P.S. Antheeksi jos mie herätin teät” halva tehä kysymyksiä tekniikan rollista arkipäivässä. Mitä se tekkee maholiseksi? Koska se nähhään vanhana? Mitä met tehemä sille ko se oon vanha? Mitäs siittä seuraa?



– Met olema rohki kiitolisia siittä ette niin moni anto meile luottamuksen saa heän vanhat käytöstä poistetut käsifoonit. Nyt met olema korjanhee ja toistanhee niin tikitaalisen ko fyysisen materiaalin
ette oon kehittynny jonkulainen siirto ja tullu ”P.S. Antheeksi jos mie herätin teät”.
Neljä käsifoonia oon saahnee uuet patterit, mutta met emmä tiä kauonko net kestävä. Se epävarmuus
riippuu, esimerkiksi siittä kunka net toimiva yhessä muun infrastryktyyrin kans niinku käsifoonitten kuuluvuuen. Ko patterit oon loppu, käsifoonitten äänet hiljenevä. Silloin net jokka jo oon saahnee SMS-romanin, saattava levittää sitä etheen käsin.

/Kristina Lindström ja Åsa Ståhl





Kristina Lindström ja Åsa Ståhl oon tehnee työtä yhessä vuesta 2003 lähtien. Se alko taite- ja tutkimusprujektilla [viskutteluleikki] Interactive Institute:ssa ja Växjön taitehallissa 2004. Se oli alku heän työle arkipäivän tekniikan kans, mitenkä met kaikki elämä sen ja toisitten kans. Nykysin Lindström ja Ståhl oon jatko-oppilhaita Malmön korkeakoulula.



Lue juttelu taiteilijoitten kans tästä.



Prässi:

Malmö Högskola
Norrländska Socialdemokraten
Nordnytt
Norrbottens Kuriren

Kuvat: Helga SteppanNjeallje heaittihuvvon mátketelefovnna leat boktojuvvon gulaheapmái, oažžun ođđa batteriijaid ja mátkkoštit dál Norrbottenis goappašat giddejuvvon áigekapselis. Dain vuhtto mii lea sáddejuvvon, dadjon, ja dahkkon Gironis ja birrasis. Mátkis geardduheaba osiid materiálas.

Siđat go šaddat diŋgojeaddji?

1. Sádde ”ps” SMS nummarii 71 700.
2. Moatti beaivvi geažis oaččut SMS-romana giehtatelefovdnii.
3. Go áigekapsela batteriijat nohket bohtet jienat, okta ean hávvái, jávohuvvot.
4. Juoge fal mielalaččat daid maid leat gullan, nugo siđat ja muittát.
Vai oaččot SMS-romana soames čuovvovaš gillii, sádde ”ps fi” suomagilli,
”ps en” eŋgelašgillii, ”ps nsam” davvisámegillii, ”ps mk” meänkielii.
Beare ruoŧa abonnemeanttat. Máksá dego dábálaš SMS.

”P.S. Ándagassii jus bokten din” álggii ahte Lindström ja Ståhl válddiiga alddeska ođđaáigásaš lumpáčoagginrolla. Soai máhkkosteigga Norrbottenis ja čokkiiga adnojuvvon mátketelefovnnaid. Go divvojuvvo ja geardduhuvvo váldá lumpáčoaggi materiála mielde boahtteáigái. Dasa nala lea lumpáčoaggis dehálaš rolla dego guoddi muitalussii.
Lindströma ja Ståhla lumpá, lea dagahan muitalusaid ja elektronihkka, leaba rahpan ođđa árppuid mii lea addán SMS-romana.

SMS-romana lea muitalus mii sáddejuvvo mátketelefovnnaide. Lea šaddan stuora oastingálvu čáppagirjjelašvuođagenre Jáhpanis. Temáhtalaččat háliida ”P.S. Ándagassii jus bokten din” bidjat gažaldagaid birra teknihka rolla árgabeaivvis. Makkár vejolašvuođaid addá dat? Goasse lea dološáigásaš? Maid mii dahkat dainna go lea boaris? Makkár konsekveanttaid dat buktá?

– Moai leat giitevaččat go nu máŋgas adde munnuide luohttámuša váldit badjel sin adnojuvvon mátketelefovnnaid. Dál mii leat divvun ja geardduhan sihke digitála ja fysalaš materiála vaikko lea manjehuvvon ”P.S. Ándagassii jus bokten din”.
Njeallje mátketelefovnna leat ožžon ođđa batteriijaid, muhto ean dieđe man guhká
bistet. Eahpesihkkarvuohta boahtá das, ovdamearka, got dat ovttasdoaibma buot iežá infrastruktuvrrain dego mátketelefovnna gokčama. Go batteriijat leat nohkan bohtet mátketelefovnna jienat jávohuvvot. De sáhttet dat geat leat ožžon SMS-romana juohkit viidásit.
/Kristina Lindström ja Åsa Ståhl

Kristina Lindström ja Åsa Ståhl leaba bargan ovttas 2003 rájis. Soai álggiiga dáidda ja dutkanprošeavttain [savkkasstohkosa] Interactive Institute ja Växjö dáiddahállas 2004.
Dat lei álgu sudno barggus beaivválaš teknihkka birra, got mii buot eallit ovttas dainna ja ovttas. Dál lea Lindström ja Ståhl doavttiroahpahusas Malmö allaskuvllas.

Loga ságastallama dáiddáriiguin dás.

Press:
Malmö Högskola
Norrländska Socialdemokraten
Nordnytt
Norrbottens Kuriren

Govvejeaddji: Helga Steppan

Språka är en samtalsserie i sju delar där vi tillsammans med inbjudna gäster samtalar om konst, arkitektur och rumslighet med utgångspunkt i Kirunas förestående stadsomvandling. Samtalsserien är ett återkommande inslag i parken under sommaren, varje tisdag udda veckor kl 18 - 20 mellan 4 juni och 27 augusti.

-

Konstens identitet och värde
Tisdag 27 augusti kl 18-20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Med utgångspunkt i Kirunas konst- och kulturarv lyfter vi frågor kring konstens affektionsvärde i förhållande till dess ekonomiska värde. Påverkar platsen konstens värde? Om så, kan konsten behålla sitt värde även på annan plats. Gäst: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU, Luleå.

-

Platsspecifik konst och arkitektur
- om användningen av förgängliga uttryck
Tisdag 13 augusti kl 18-20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Ishotellet, ett tidsbegränsat monumentalverk. Genom att använda sig av det platsspecifika och förgängliga materialet is, skapas ett för platsen unikt monumentalverk som är tillika ett arkitektoniskt verk, en skulptur och en tillfällig installation. Vi diskuterar platsspecifik konst och hur valet av medium bidrar till upplevelsen av verket. Gäst: Jens Thoms Ivarsson, Chefsdesigner ICEHOTEL

-

Att dansa arkitektur
– om rumsliga begränsningar och förutsättningar
Tisdag 30 juli kl 18-20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Dansaren rör sig med en medvetenhet genom rummet och svarar genom sin rörelse på rummets begränsningar och möjligheter. Vi diskuterar hur rörelse, rum och kropp kan samverka utifrån dansarens perspektiv. Gäst: Teres Selberg, Konstnär, dansare och arkitekt. Lärare vid Arkitekturskolan KTH, Stockholm.

-

Konstens roll i Stadsförnyelse
Tisdag 16 juli, kl 18 – 20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Vem bestämmer över den offentliga konsten och hur kan den förmedlas? Vi diskuterar stadsplanering, landskapsarkitektur, offentlig konst och hur man på ett fördelaktigt sätt kan jobba med stadens mellanrumsliga utrymmen. Gäst: Hans Utstrand, Stadsarkitekt, Kiruna Kommun

-

Sätta staden på kartan
- om staden som varumärke
Tisdag 02 juli, kl 18-20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Vem är staden till för och hur genomför man en demokratisk stadsomvandling? Vi diskuterar varumärkesbyggandets för- och nackdelar och ser hur kultursatsningar kan skapa ringar på vattnet genom att verka som en motor för tillväxt och attraktiva livsmiljöer. Gäst: Per Möller, Doktorand vid Tema Q (Kultur och Samhälle), Linköpings universitet

-

Garngraffiti och hantverksaktivism
Tisdag 18 juni kl 18-20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

I samtalet lyfter vi frågor kring dagens hantverksestetik. DIY, do-it-yourself har blivit en livsstil och för många ett politiskt ställningsstagande i det offentliga rummet. Vi presenterar olika strömningar inom slöjden och benar ut begreppen DIY och guerillaslöjd. Gäst: Frida Arnqvist Engström, kulturjournalist och grundare av Kurbits Media

-

Konst utanför ramarna
– Performance i det offentliga rummet
Tisdag 4 juni, kl 18 – 20
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

Med kroppen som enda medium visar performancekonstnären Johannes Blomqvist att konsten inte behöver vara en inramad tavla på väggen. Med utgångspunkt i ett av Johannes senaste projekt som visas i anslutning till samtalet, undersöker vi vad performancekonst kan vara och hur den som konstform tar plats i det offentliga rummet. Gäst: Johannes Blomqvist, Grundare av PAiN, Performance Art in Norrbotten

Performance
Conversations

Del I
Tisdag 4 juni kl 12
Stadshushallen, Kiruna

Del II
Tisdag 4 juni kl 16
Klockstapeln, Kupoltorget

Del III
Tisdag 4 juni 18
Scenen i Järnvägsparken, Kiruna

I anslutning till sommarens första samtal genomför Johannes samtliga delar av ett av hans senaste projekt Conversations, en mjölk-triptyk. Del två och tre hade premiär under PALS Internationella Performancekonstfestival i Stockholm i april 2012, del ett har tidigare visats på bland annat Luleå Pride. HBTQ- problematik är ett återkommande tema i Johannes konstnärskap och han intresserar sig för bland annat sexuell identitet, manliga ideal och maktrelationer. Språka is a series of seven conversations, during which we and our invited guests will discuss art, architecture and spatiality based on Kiruna’s impending city transformation. The conversation series is a reoccurring event in the park during the summer, every second Tuesday between 18h00 – 20h00 from June 4th until August 27th.

-

Art’s identity and value
Tuesday August 27th, 18h00-20h00
The railway park stage, Kiruna
Using Kiruna’s art and culture heritage as a basis, we address questions about art’s sentimental value in relation to its economical value. Does location have an impact on art’s value? If so, can art maintain its value in another location as well? Guest: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU, Luleå.

-

English text will come soon.

-

To dance architecture
– about spatial limitations and prerequisites
Tuesday July 30th, 18h00-20h00
The railway park stage, Kiruna

The dancer uses a certain awareness to move across the room and responds, through his movement, to its limitations and possibilities. We discuss how movement, room and body can interact from a dancer’s perspective. Guest: Teres Selberg, Artist, dancer and architect. Teacher at School of Architecture KTH, Stockholm.

-

Art’s role in the town renewal
Tuesday July 16th, 18h00-20h00
The railway park stage, Kiruna

Who is in charge of the public art and how can it be conveyed? We discuss urban planning, landscape architecture, public art and how, in a beneficial way, one can work with the town’s interspatial areas. Guest: Hans Utstrand, Town architect, Kiruna Kommun

-

Placing the town on the map
– the town as a trademark
Tuesday July 2nd, 18h00-20h00
The railway park stage, Kiruna

Whom is the town for and how can it be transformed in a democratic way? We discuss the pros and cons of trademarking and see how investing in culture can create a ripple effect, acting as a motor for growth and attractive habitats. Guest: Per Möller, PhD Student of Tema Q (Culture and Society Studies), Linköping University

-

Yarn graffiti and handicraft activism
Tuesday June 18th, 18h00-20h00
The railway park stage, Kiruna

During the conversation we will address the handicraft aesthetics of today. DIY, do-it-yourself, has become a lifestyle and for many a political statement in the public space. We present different handicraft movements and differentiate between the terms DIY and Guerilla handicrafts. Guest: Frida Arnqvist Engström, Culture journalist and founder of Kurbits Media

-

Art outside the box
– Performance in the public space
Tuesday June 4th, 18h00 – 20h00
The railway park stage, Kiruna

With the body as his only medium, performance artist Johannes Blomqvist shows that art doesn’t need to be a framed painting on a wall. Setting off in one of Johannes’s latest projects, which will be shown in connection with the conversation, we explore what Performance Art can be and how, as an art form, it takes up room in the public space. Guest: Johannes Blomqvist. Founder of PAiN, Performance Art in Norrbotten

Performance
Conversations

Part I
Tuesday June 4th 12h00
Town Hall, Kiruna

Part II
Tuesday June 4th 16h00
The Clock Tower, Kupol-square

Part III
Tuesday June 4th 18h00
The railway park stage, Kiruna

In connection with summer’s first conversation Johannes will perform all three parts of one of his latest projects-”Conversations”, a milk triptych. Part two and three premiered during PALS International Performance Art Festival in Stockholm in April 2012, part one has previously been performed at, among others, Luleå Pride. HBTQ related problems are a reoccurring theme in Johannes’s artistry and he also takes an interest in sexual identity, male ideals and power structures. Språka on 7-osainen keskustelusarja, jossa me yhdessä kutsumiemme vieraiden kanssa juttelemme taiteesta, arkkitehtuurista ja tilakäsityksestä, keskustelujen lähtökohtana on Kiirunan kaupungin lähestyvä siirtäminen. Keskustelu järjestetään joka pariton viikko tiistaisin klo 18.00 - 20.00 4.kesäkuuta ja 27.elokuuta välisenä aikana.

-

Taiteen identiteetti ja arvo
Tiistaina 27. elokuuta , 18-20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Keskustelemme taiteen tunnearvosta suhteessa sen taloudelliseen arvoon. Lähtökohtana on Kiirunan taide- ja kultuuriperintö. Vaikuttaako paikka taiteen arvoon? Jos näin on, voiko taide säilyttää arvonsa myös muualla? Vieras: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU, Luulaja.

-

Finnish text will come soon

-

Tanssia arkkitehtuuria
– tilojen rajoituksista ja edellytyksistä
Tiistaina 30. heinäkuuta, 18 - 20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Tanssija liikkuu tietoisesti tilassa ja vastaa liikkeellään tilan rajoituksiin ja edellytyksiin. Keskustelemme, miten liike, tila ja keho voivat toimia yhdessä tanssijan näkökannalta katsottuna. Vieras: Teres Selberg, Taiteilija, tanssija ja arkkitehti. KTH-arkkitehtikoulun opettaja, Tukholma

-

Taiteen osa kaupungin uudistamisessa
Tiistaina 16. heinäkuuta, 18 – 20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Kuka päättää julkisesta taiteesta ja miten sitä voi välittää katsojalle? Keskustelemme kaupunkisuunnittelusta, maisemoinnista, julkisesta taiteesta ja siitä, miten kaupungin eri paikkojen välistä julkista tilaa voidaan työstää edullisimmin. Vieras: Hans Utstrand, Kiirunan kaupunginarkkitehti

-

Kaupunki kartalle
– kaupunki tavaramerkkinä
Tiistaina 2. heinäkuuta, 18-20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Kenelle kaupunki on tarkoitettu ja miten kaupungin siirtäminen toteutetaan demokraattisesti? Keskustelemme tavaramerkin luomisen hyvistä ja huonoista puolista ja tutkimme, miten kulttuuripanostukset voivat saada aikaan uutta toimimalla taloudellisen kasvun ja puoleensavetävien elinolojen moottorina. Vieras: Per Möller, väitöskirjan tekijä, Tema Q, (Kulttuuri ja yhteiskunta), Linköpingin yliopisto.

-

Lankagraffiti ja käsityöaktiivisuus
Tiistaina 18. heinäkuuta, 18-20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Keskustelun aiheena on tämän hetken käsityöestetiikka. DIY, do-it-yourself, on elämäntapa ja monelle se tarkoittaa poliittista kannanottoa julkisessa tilassa. Esittelemme erilaisia käsityövirtauksia ja selvitämme DIY- ja sissikäsityökäsitteitä. Vieras: Frida Arnqvist Engström, Kulttuuritoimittaja ja Kurbits Median perustaja

-

Taide irti kehyksistä
– Performanssi julkisessa tilassa
Tiistaina 4.kesäkuuta, klo 18 – 20
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Performanssitaitelija Johannes Blomqvist osoittaa kehollaan, että taiteen ei tarvitse olla ainoastaan kehystetty taulu seinällä. Johanneksen viimeisin teos esitetään tilaisuuden yhteydessä, ja se on lähtökohtana keskustelulle,jossa tutkitaan, mitä performanssi voi olla ja miten se taidemuotona löytää paikkansa julkisessa tilassa. Vieras: Johannes Blomqvist, PAiN-ryhmän perustaja, Performance Art in Norrbotten.

Performanssi
Conversations

Osa I
Tiistaina 4. kesäkuuta klo 12
Kaupungintalon eteishalli, Kiiruna

Osa II
Tiistaina 4. kesäkuuta klo 16
Kellotapuli, Kupolitori

Osa III
Rautatiepuiston näyttämö, Kiiruna

Kesän ensimmäisen keskustelun yhteydessä Johannes esittää kaikki osat viimeisimmästä teoksestaan, Conversations, maito-triptyykki. Osat kaksi ja kolme saivat ensi-iltansa Tukholmassa Kansainvälisen Performanssifestivaalin PALSin aikana huhtikuussa 2012, osa yksi on esitetty aikaisemmin mm. Luulajan Pride-festivaaleilla. HBTQ- problematiikka on toistuva teema Johanneksen taiteessa ja häntä kiinnostaa mm. seksuaalinen identiteetti, miehiset ihanteet ja valtasuhteet. Språka on keskusteluseerie seittemässä osassa missä met yhessä sisäle tarjotuitten vierhaitten kans keskustelema taitheesta, arkkitehtyyristä ja huonheelisuuesta missä Kierunan tuleva kaupunkin muutos on lähtökohtana. Keskusteluseerie on toistuva parkin tapahtuma kesän aikana, joka tiistai, joka toisela parittomala viikola kello 18-20, aikakautena 4 jyyniä ja 27 aykystiä.

-

Taitheen itenttiteetti ja arvo
Tiistaina 27 aykystiä kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä
Lähtökohtana on Kierunan taije- ja kulttuuriperine ja met nostama esile net kysymykset mikkä on taitheen tuntheelinen arvo verrattu sen ekonoomisheen arhvoon. Vaikuttaakos paikka taitheen arhvoon? Jos niin, saattaakos taije säilyttää sen arvon muussaki paikassa? Vieras: Curt Persson, Maananttikvaarie ja tohturanti LTU, Luulajassa.

-

Meänkieli text will come soon.

-

Tansata arkkitehtyyriä
– huonheen rajotuksia ja eelytyksiä
Tiistaina 30 jyyliä, kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Tansari liikkuu tietoisesti huonheen läpi ja vastaa hänen liikheilä huonheen rajotukshiin ja maholisuukshiin. Met keskustelema kuinka liikkuminen, huone ha ruumis saattavat vaikuttaa yhteisesti tansarin perspektiivistä. Vieras: Teres Selberg, Taiteilia, tansari ja arkkitehti. Opettaja Arkkitehtyyrikoulussa KTH, Stockholmissa.

-

Taitheen rolli Kaupunkin uuistuksessa
Tiistaina 16 jyyliä, kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Kukas päättää julkisesta taitheesta ja kuinka sitä välitethään? Met keskustelema kaupunkinplaneerinkiä maaseutu arkkitehtyyriä, julkista taijetta ja kuinka sopvialla tavala saattaa tehhä työtä kapupunkin välihuonheen tiloissa. Vieras: Hans Utstrand, Kaupunkinarkkitehti, Kierunan Kunta

-

Pane kaunpunki kartale
– kaupunkista tavaramerkkinä
Tiistaina 2 jyyniä, kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Kenele kaupunki on ja kuinka viepi läpi temukraattisen kaupunkinmuutoksen? Met keskustelema tavaramerkin rakentamisen etuja ja haittoja ja kattoma kuinka kulttuurisatsaukset saattavat luoa renkhaita veessä toimimalla muturina kasvole ja attraktiivisille elämänympäristöle. Vieras: Per Möller, Tohturanti Tema Q (Kulttuuri ja Yhteiskunta), Linköpingin yniversiteetti .

-

Lankakrafitti ja käsityöaktivismi
Tiistaina 18 jyyniä kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Keskustelussa met nostama framile kysymyksiä tämän päivän käsityöestetiikasta. DIY, do-it-yourself on tullu elämänmuooksi ja monele yks puliittinen asentheenotto julkisessa huonheessa. Met presenteeraama eri virtoja slöjtin alala ja oikasema käsitheet DIY ja gerillaslöjti. Vieras: Frida Arnqvist Engström, Kulttuurijurnalisti ja Kurbits Median perustaja.

-

Taije raamitten ulkopuolela
– Performansi julkisessa huonheessa
Tiistaina 4 jyyni, kl 18-20
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Missä ruumis on aina meetiymmi performansitaiteilia Johannes Blomqvist näyttää ette taie ei tarvitte olla seinässä taulun raamissa. Lähtökohtana yhessä Johanneksen viimeisessä prujektissa, joka näytethään keskustelun aikana met tutkima mitä performansitaije saattaa olla ja kuinka se taitheenmuotona saattaa ottaa paikkaa julkisessa huonheessa. Vieras: Johannes Blomqvist, Perustaja: PAiN, Performance Art in Norrbotten

Performansi
Conversations

Osa I
Tiistaina 4 jyyniä kl 12
Kierunan Kaupunkitalonhallissa

Osa II
Tiistaina 4 jyyniä kl 16
Kypoolitorin Kellotapuli

Osa III
Tiistaina 4 jyyniä kl 18
Kierunan Rautatieparkin sjeenilä

Kesän ensimäisen keskustelun aikana Johannes totheuttaa kaikki osat hänen viimeisestä prujektista Conversations, yks maito-triptyykki. Toisela ja kolmanela osila oli premiääri PALS Internationella Performancekonstfestivaalin aikana Stokholmissa, aprillissa 2012. Osa yks on jo aiemin näytetty muun muassa Luulajan Prideissa. HBTQ-pruplematiikka on toistuva teema Johanneksen taitheessa ja häntä kiinostaa muun muassa seksuaalinen itenttiteetti, mieheliset iteaalit ja vallanrelasjuunit. Språka lea ságastallanráidu čieža oasis gos ságastallat bovdejuvvon gussiiguin dáidaga, arkitektuvra ja latnjaviidodaga birra, sáhka vuolgá Girona gávpotrievdadeamis. Ságastallanráidu bistá olles geasi, juohke disdaga bárahis vahkuid dii 18.00 - 20.00 gaskka 4 b geassemánus ja gitta 27 b borgemánnui.

-

Dáidda identiteahtta ja árvu
Disdat 27 b borgemánus 18-20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron
Girona dáidda- ja kulturárbi lea vuolggasadjin ságastallat dáidaga affekšuvdnaárvvu ekonomalašárvvu ektui. Váikkuha go báiki dáidaga árvvu? Jus nu, bisuha go dáidda árvvus eará báikkis? Guossi: Curt Persson, Landsantikvarie ja doktorand LTU, Julevus.

-

Sami text will come soon.

-

Dánsut arkitektuvrra
– lanjaid gáržžidemiid ja vejolašvuođaid birra.
Disdat 30 b suoidnemánus kl 18 – 20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Dánsejeaddji lihkada dihtomielalaččat lanjas ja čájeha lihkastagain lanja gáržžidemiid ja vejolašvuođaid. Mii ságastallat got lihkastagat, latnja ja rumaš sáhttet gulahallat dánsejeaddji perspektiivvas. Guossi: Teres Selberg, Dáiddár, dánsedeaddji ja arkiteakta. Oahpaheaddji Arkitekturskuvllas KTH, Stockholm.

-

Dáidda sadji Gávpotođasmahttimis
Disdat 16 b suoidnemánus, 18 – 20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Gii mearrida almmolaš dáidaga ja got dan sáhttá gaskkustit? Mii ságastallat gávpotplána, báikearkitektuvrra, almmolaš dáidaga birra ja got buoremusat sáhttá almmolašbáikkiiguin bargat. Guossi: Hans Utstrand, Stádaarkiteakta Girona Suohkan.

-

Bidjat gávpoga kártái
– gávpot gálvomearkan
Disdat 2 b suoidnemánus, 18-20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Gean várás lea gávpot ja got čađahuvvo demokráhtalaš gávpotrievdadeapmi? Mii digaštallat gálvomearkkahuksema buoret- ja heajut beliid ja geahčadit got kulturovddideapmi váikkuha ovdáneami ja dahká geasuheaddjin eallinbirrasii. Guossi: Per Möller, Doktorand Tema Q:as (Kultur och Samhälle), Linköpinga universiteahtas

-

Láigegrafihta ja giehtaduodjeaktivisma
Disdat 18 b suoidnemánus 2013, 18-20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Ságastallamis mii suokkardallat dálá duodjeestetihka. DIY, do-it-yourself lea šaddan eallinvuohki ja máŋgasat čájehit dan bokte politihkalaš oainnuset almmolaš ságastallamis. Mii guorahallat iešguđetge rávnnjiid ja rátkit doahpaga DIY ja guerilladuoji. Guossi: Frida Arnqvist Engström, Kulturjournalista ja vuođđudeaddji Kurbits Medias.

-

Dáidda olggobeale rámmaid
– Performance almmolaš lanjas
Disdat 4 b geassemánus, dii 18- 20
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Performancedáiddár Johannes Blomqvist lea rumaš dat áidna gaskaoapmi mainna dáidagisttis ovdanbuktá, dát čájeha ahte dáidda ii dárbbaš leat távvalrámmas seainnis. Johannesa maŋimuš prošeakta lea ságastallan vuođđun performancedáidda suokkardallamii ja got dát dáiddasuorgi boahtá ovdán almmolašvuođas. Guossi:
Johannes Blomqvist, Vuođđudeaddji PAiN, Performance Art in Norrbotten

Performance
Ságastalli

Oassi I
Disdat 4 b geassemánus dii 12
Suohkanviesuhállas, Giron

Oassi II
Disdat 4 b geassemánus dii 16
Diibmotoartnas, Kupolaguovddážis

Oassi III
Disdat 4 b geassemánus dii 18
Lávdi Järnvägspárkkas, Giron

Geasi oktavuođa vuosttaš ságastallamis čađaha Johannes buot osiid iežas maŋimus prošeavtta Conversations, mielke-triptyk. Nuppát oassi ja goalmmát mas lei álgočájálmas PALS Internašunála Performancedáiddafestiválas Stockholmas cuoŋománus 2012, vuosttaš oassi lea ovdal čájehuvvon earret eará Julevus Pride. HBTQ-váttisvuohta lea fátta maid Johannes geardduha dáidagisttis ja berošta earret eará seksuálalaš identitehta, dievdoolbmo ideála ja fápmogaskavuođa.

Anna Hesselgren
STILL ALIVE
MÄNNISKAN SOM PLATSEN #9

Har du tagit hand om en figur? Klicka här

Still Alive är ett interaktivt projekt i det offentliga rummet där självlysande objekt placeras ut i stadsrummet. Objekten är i form av en liten hopkrupen mänsklig gestalt ca 30 x 10 cm. Objekten placeras väl synligt eller i skymundan och de lyser i mörkret. Utplaceringsritualen och objektens resa i staden blir en koreografi ur fågelperspektiv. Topologiskt blir platserna där objekten lämnas koordinater för en tid. Kommer objekten att lösas upp, dematerialiseras eller tas om hand av förbipasserande? Det egentliga konstverket blir mottagandet och berättelserna från den involverade publiken, inte enbart de utplacerade objekten.

Projektet möter sin publik i det offentliga rummet. Samtidigt skiljer det sig från idén om offentlig konst eftersom det bara kommer att finnas tillfälligt och den som finner objekten kan plocka upp dem och bli ägare av objekten.

Den som hittar ett objekt kommer att upptäcka en ingraverad länk undertill och gå in på projektets hemsida för ytterligare information. Där kan man ta del av dokumentation, läsa mer om hur projektet fortskrider och få instruktioner om hur ett fadderskap går till. Konstnärens avsikt med projektet är att utforska existentiella frågor om människans utsatthet, ensamhet och hemlöshet samt det ansvar vi har för varandra i tillvaron.

– Mitt intresse ligger i undersökningen av det offentliga rummet, hur dess möjligheter ser ut, hur maktperspektiv konstrueras och på vilket sätt det offentliga rummet är offentligt. Var och hur gränserna för det privata och det offentliga dras och markeras. Jag vill också undersöka vad vi gör med vårt offentliga rum, om det verkligen är offentligt och en plats som är till för alla. Definitionen av det offentliga rummet är intimt förknippat med våra ideér om hur det är att vara människa och vilken typ av samhälle vi bör skapa. Genom att placera ett objekt i staden begår man ett intrång. På så sätt undersöker man det offentliga rummet och skapar frågeställningar. Är det verkligen offentligt och är det till för alla? Genom att se hur länge objekten får vara kvar på sin plats, om det flyttas eller rent av vandaliseras så undersöker man hur offentligt rummet egentligen är. Uppfattas det offentliga rummet som någonting privat? Tanken är att detta platsspecifika projekt förändras från plats till plats beroende på de olika förutsättningar som ges på varje plats.

Konstnären arbetar med en konstnärlig forskning som innebär involvering av publiken och utvecklandet av metoder där publiken tillsammans med konstnären i workshops blir engagerade i handlingar som syftar till att utforska det gemensamma offentliga rummet.



Vad är ett konstmuseum?

I april 2012 genomfördes seminariet ”Vad är ett Konstmuseum?” i Kiruna. Seminariet genomfördes främst för politiker och tjänstemän med avsikt att belysa vad ett konstmuseum kan vara, varför det behövs och hur det kan bidra till samhällsutvecklingen.

Benita Nilsson, marknadschef och strategisk utvecklare Nordiska Akvarellmuseet, Anders Jansson, chef och curator Museum Anna Nordlander, Evelina Wahlqvist, kreativitetsforskare och ekonomgeograf Handelshögskolan vid Göteborgs Universitet och Klas Hällerstrand, Norrbottens läns konstkonsulent och konstnär deltog under dagen med föreläsningar samt vid en paneldebatt ledd av Gunilla Kindstrand, kulturjournalist och moderator.

Seminariet var öppet för allmänheten och hade som syfte att bjuda in till diskussion och öka engagemanget kring det planerade länskonstmuseet i Kiruna.



LAByrint

LAByrint är ett pedagogiskt konstprojekt i form av en lärarhandledning med samtidskonsten som verktyg för lärande. Lärarhandledningen består av både ett tryckt- och ett digitalt material som utarbetats på ett sätt som gör den möjlig att använda inom samtliga ämnesområden för att belysa de olika skolämnena ur nya synvinklar.

LAByrint syftar till att göra ungdomar i Norrbotten mer insatta i samtidskonstens uttryck och frågeställningar, att kritiskt granska det stora flöde av information och bilder som hela tiden ökar i dagens samhälle. Projektet syftar till att ge ungdomen ett nytt språk att uttrycka sig i, en förmåga att se sin omvärld med nya ögon och att synliggöra sig själva men också att ge berörda lärare nya impulser och ytterligare inblick i samtidskonsten.

Under våren 2010 deltog fyra av länets högstadieskolor i projektet. Materialet som utarbetats under våren och hösten 2009 testades i praktiken på Nya Läroverket och Kråkbergsskolan i Luleå samt Bolagsskolan och Triangelskolan i Kiruna. Under hösten 2011 sammanställdes och presenterades materialet i form av den tryckta lärarhandledningen LAByrint med tillhörande dvd skiva på bland annat Bok&Bildmässan i Luleå.



Snow Me

I samband med Kiruna Snöfestival i januari 2011 bjöds bildelever från Gällivare, Kalix, Kiruna och Luleå gymnasieskolor in för att delta i en fyra dagar lång workshop ledd av skulptören Lena Kriström. Syftet var att lära sig att arbeta med snöskulptur som uttryck. Workshopen avslutades med en vernissage av det genomförda arbetet i Järnvägsparken i Kiruna.

Med Sveriges Konstföreningar, Norrbottens distrikt och Kiruna Konstgille som initiativtagare till Snow Me genomfördes i samband med Kiruna Snöfestival 2012 en fortsättning av projektet utifrån samma koncept, med vissa mindre förändringar. Detta år deltog även gymnasieelever från Haparandas estetiska utbildning i en workshop med snö som arbetsmaterial under ledning av skulptören Anna-Sofia Mååg.

Snow Me hade som syfte att utveckla deltagarnas kompetens kring att arbeta skulpturalt med snö och is och att kunna föra ut den kunskapen i länet genom lokala snöskulpturaktiviteter. Det pedagogiska arbetet fortsatte under våren genom att workshopens deltagare muntligt förde vidare den arbetsmetod man varit delaktig i och nyttjade den snöform som varje skola fick med sig hem för att lokalt producera nya snöskulpturer. Projektet syftade också till att främja en fortsatt utveckling av samhörigheten mellan länets estetiska program.



SPETS

SPETS initierades av det kirunabaserade konstnärskollektivet Koncentrat med en tanke om att bli ett återkommande inslag med aktuell konst från Nordkalotten. Essensen i projektet handlade om att se likheter och skillnader genom kulturella skikt som en fördjupning om vår identitet i norr. SPETS riktade sig till både den invigda konstbetraktaren och den breda allmänheten runt om i länet och kom att genomföras vid två tillfällen.

30 Januari 2010 invigdes verket Butikk av Charlotte Nilsen från Tromsö i Kiruna Stadshus med en vernissage, där hon också medverkade i en performance. Under utställningsperioden anordnades tio stycken guidade visningar för skolelever på högstadiet och gymnasiet.

8 Maj 2011 invigdes i Kiruna Stadshus den andra utställningen inom projektet SPETS med målningar av Magnus Svensson från Luleå. Under vernissagekvällen läste också Linus Gårdfeldt några av sina dikter från sin debutsamling Men golvet har ingen mun.



Tim Rollins

Den amerikanske samtidskonstnären och konstpedagogen Tim Rollins som i över tjugo år har arbetat med barn och ungdomar i utsatta områden i USA besökte vintern 2011 Norrbotten. Han höll två föreläsningar i Luleå och Kiruna, där han också genomförde en workshop med gymnasieelever på vardera ort.

Tim Rollins besök var ett sätt att introducera ett nytt sätt att arbeta gränsöverskridande med ungdomar som hamnat i riskzonen. Den kunskap som ungdomarna gemensamt genererar syftar till att stärka var och en av dem i deras förhållningssätt till de sociala, kulturella och politiska sammanhang som färgar deras liv och vardag. Tim Rollins föreläsningar riktade sig främst till personer som jobbar med barn och unga som hamnat snett, men också mot en bred allmänhet.



TRO HOPP & KÄRLEK

Med verk av femton stycken utvalda Kirunastipendiater producerade det kirunabaserade konstnärskollektivet Koncentrat en vandringsutställning med tillhörande pedagogisk aktivitet i länets fjorton kommuner. Målgruppen för det pedagogiska arbetet utgjordes av skolelever i låg-, mellan- och högstadiet.

TRO, HOPP & KÄRLEK var en utställning som curerats för att vara lätt att ta till sig och skapa en bra grund för diskussioner och workshops med en målsättningen att få varje elev att våga, förstå sig själv och respektera sina egna och andras åsikter.

I september 2009 invigdes vandringsutställningen TRO, HOPP & KÄRLEK i Kiruna Stadshus till toner av Gunnar Hahn, framfört av Robert Pauker vid flygeln, Lisa W Carlsons performance Heartbeat och föreläsningar med konstnärerna Tommy Mäkinen och Eva Dahlin.



LAND ART

LAND ART genomfördes under 2011 och våren 2012 i Leipijärvi, Markusvinsa, Teurajärvi, Korpilombolo, Niemisel, Antnäs och Övre Soppero. Med hjälp av en konst- och kulturutveckling var tanken att förstärkta byarnas identitet genom att gemensamt skapa ett verk som fungerar som en enande symbol för de boende i de olika byarna. Verken som skapades är visuella uttryck för byarnas varierande historia. Fyllda av symbolvärden är verken tänkta att skapa en känsla av rotad identitet och en stolthet för sin bygd i motsats till den effekt som avfolkning och utarmning av glesbygden har.

Genom personliga möten med de boende i byarna låg deras berättelser om byarna till grund för den visuella gestaltningen som bygger på naturmaterialets möjligheter och begränsningar. Med gemensamma krafter av byborna uppfördes och placerades verken i de respektive byarna för att berika platsen med sitt formspråk och skapa stolthet. Varje verk invigdes med en vernissage på plats.



Norrbottens konsthistoria

Norbottens konsthistoria är kort och för de flesta relativt okänd. Projektets syfte var att öka medvetenheten hos fler norrbottningar kring den egna konsthistorien, betydelsen denna historia har haft för den kulturella utvecklingen i länet och hur man genom tiderna betraktat konst. Från hösten 2010 fram till våren 2012 genomfördes föreläsningsserien om Norrbottens Konsthistoria i länets fjorton kommuner av Bertil Sundstedt. I samband med seminarieserien producerades och spreds en katalog som översiktligt beskrev konstutvecklingen i länet och en artikelserie om tolv tidningsartiklar publicerades samtidigt på Norrbottens Kurirens kultursidor. Anna Hesselgren
STILL ALIVE
THE HUMAN AS THE PLACE #9

Have you taken care of a figure? Please click here

Still Alive is an interactive project taking place in public, where luminous objects are placed around town. The objects are in shape of small curled up human figures, about 30 x 10 cm. They will either be placed in full view or be partly hidden and they glow in the dark. The ritual of the actual placing, as well as the journey of the objects, will turn into a bird’s eye view choreography. Topologically the locations, in which the objects will remain, will become coordinates for a while. Will the objects dissolve, dematerialize or will they be taken care of by passersby? The actual art will lie in the reception and in the stories of the involved spectators, rather than to consist of just the scattered objects.

The project meets its spectators in the public space. At the same time it differs from the general idea about public art as it will only exist temporarily and as whoever finds the objects can pick them up and become their owner.

The finder of an object will discover an engraved link leading to the project’s website underneath it. There further information can be found about documentation, project progress and how to become a sponsor. The objective behind the project is to explore existential questions about man’s vulnerability, loneliness and homelessness, as well as the responsibility we have for each other in life.

– My interest lies in the investigation of public space; what its possibilities are, how power perspectives are constructed and in what way it is public. Where and how lines are drawn and set between private and public. I also want to investigate what we do with our public space, if indeed it is public and available to everyone. The definition of public space is closely connected to our ideas of what it is like to be a human being and what kind of society we should create. By placing an object in town one is intruding. This way the notion of public space is investigated and questions arise. Is it really public and is it for everyone? Through observing for how long the objects are left untouched, if they are moved or even vandalized one investigates just how public the space is. Is the public space perceived as something private? The idea is that this site specific project will change, from place to place, depending on the various conditions of each location.

The artist works with artistic research that entails the involvement of the audience. Together they develop methods which, through workshops, engage them in actions aimed at exploring our common public space.



What is an art museum?

In April 2012, the seminar "What is an Art Museum?" was held in Kiruna. The seminar was arranged above all for politicians and officials, and its aim was to focus on what art museums can be, why they are needed and how they can contribute to social development.

On the seminar day, Benita Nilsson, marketing manager and strategic developer of the Nordic Watercolour Museum, Anders Jansson, director and curator from the Anna Nordlander Museum, Evelina Wahlqvist, researcher on creativity and economic geography from the School of Business, Gothenburg University, and Klas Hällerstrand, Norrbotten County art consultant and artist, gave talks and participated in the panel debate led by Gunilla Lindstrand, arts journalist and moderator.

The seminar was open to the public and was aimed to stimulate discussion and increased commitment to the planned county art museum in Kiruna.



LAByrint

LAByrint is an educational art project that includes a teacher’s guide using contemporary art as a learning tool. The teacher’s guide comes in both printed and digital form, designed in a way that enables it to be used in all subject areas to enable approaching all school subjects in new perspectives.

LAByrint aims to make young people in Norrbotten County more aware of the expression and issues of contemporary art, to critically examine the large flow of information and images constantly increasing in today's society. The project aims to give young people a new language in which to express themselves, a capacity to see their world with new eyes, and to make themselves visible; and to give involved teachers new impulses and a further insight into contemporary art.

In spring 2010, four of the comprehensive schools in the county took part in the project. The material that had been produced during spring and autumn 2009 was tested in practice at the schools Nya Läroverket and Kråkbergsskolan in Luleå, and Bolagsskolan and Triangelskolan in Kiruna. In autumn 2011, the material was compiled and presented, among other things at the Bok & Bild Fair in Luleå, in the form of the printed teacher's guide LAByrint with DVD.



Snow me

In connection with Kiruna Snow Festival in January 2011, art students from upper secondary schools in Gällivare, Kalix, Kiruna and Luleå were invited to participate in a four-day workshop led by the sculptor Lena Kriström. The purpose was for them to learn to work with snow sculptures as a form of expression. The workshop ended with an exhibition of the completed works in Järnvägsparken in Kiruna.

With the Norrbotten district of Sveriges Konstföreningar (the Swedish Federation of Art Associations) and Kiruna Konstgille (Kiruna Art Society) initiating Snow Me, a continuation of the project based on the same concept but with minor changes took place in connection with Kiruna Snow Festival 2012. This time upper secondary school students from the arts programme in Haparanda also participated in a workshop with snow as the working material under the leadership of sculpture Anna-Sofia Mååg.

The purpose of Snow Me was to develop the participants’ skills in sculpting in snow and ice and to spread this knowledge in the county through local snow sculpture activities. The educational work was continued during spring through the workshop participants talking about the work method they had participated in and by using the snow moulds that each school was given to locally produce new snow sculptures. The project also aimed to promote continued development of links between the school arts programmes in the county.



SPETS

SPETS was initiated by the Kiruna-based artists’ collective Koncentrat, intending to be a recurring event displaying contemporary art from Arctic Scandinavia. In essence, the project is about seeing similarities and differences through cultural strata as an extension of our northern identity. SPETS targeted both the experienced art observer and the general public all around the county and took place on two occasions.

In Kiruna Town Hall on 30 January 2010, an exhibition opened of the work Butikk by Charlotte Nilsen from Tromsø, Norway, at which she also participated with performance art. During the exhibition period, 10 groups of school pupils and students were given guided tours.

In Kiruna Town Hall on 8 May 2011, the second SPETS exhibition was inaugurated and featured paintings by Magnus Svensson from Luleå. On the opening evening, Linus Gårdfeldt also read some of the poems from his debut collection Men Golvet har Ingen Mun.



Tim Rollins

In winter 2011, Norrbotten was visited by Tim Rollins, the contemporary artist and art educationalist who for more than 20 years has worked with children and young people in deprived areas in the USA. He held two lectures, in Luleå and Kiruna, and also led a workshop for upper secondary school students in each town.

The visit by Tim Rollins was a way to introduce a new way to work across boundaries with young people in the risk zone. The knowledge that young people jointly generate aims to strengthen each of them in their relationship to the social, cultural and political contexts that affect their lives and day-to-day existence. In his lectures, Tim Rollins mainly addressed people who work with children and young people who have come off the rails, as well as talking to the general public.



FAITH, HOPE AND LOVE

The Kiruna-based artists’ collective Koncentrat produced a travelling exhibition that featured the works of 15 selected winners of the Kiruna Scholarship. The exhibition was shown in all 14 municipalities in Norrbotten. The target group for the educational work comprised pupils in Years 1 to 9.

FAITH, HOPE AND LOVE (Tro Hopp & Kärlek) was an exhibition curated to be easily accessible and pave the way for rewarding discussions and workshops aimed to get the pupils to be bold, to understand themselves and respect their own and other people’s views.

In September 2009, the travelling exhibition FAITH, HOPE AND LOVE was opened in Kiruna Town Hall to music by Gunnar Hahn, performed on the grand piano by Robert Pauker, as well as the art performance Heartbeat by Lisa W Carlsson and talks by artists Tommy Mäkinen and Eva Dahlin.



LAND ART

LAND ART took place in 2011 and spring 2012 in Leipijärvi, Markusvinsa, Teurajärvi, Korpilombolo, Niemisel, Antnäs and Övre Soppero. With the help of artistic and cultural development the idea was to strengthen the identity of the villages, by jointly creating a work to act as a unifying symbol. The works created are visual expressions of the varying history of the villages. Filled with symbolic value, the works are intended to create a feeling of rooted identity and pride in the home region, contrary to the effect that depopulation and depletion of the rural areas have.

In personal meetings with the inhabitants of the villages, their narratives about the villages were collected and formed the basis for a visual form built on the possibilities and limitations of natural materials. Through the joint efforts of the villagers, the works were created and placed in the separate villages to enrich the site with their visual design language and to be a source of pride. Every work was inaugurated with an on-site exhibition.



Norrbotten’s art history

Norrbotten's art history is short and is to most people relatively unknown. The purpose of the project was to increase awareness among people in Norrbotten about their own art history, about the significance this history has had for the cultural development in the county, and about how art has been seen through the ages. Between autumn 2010 and spring 2012, a series of talks was given by Bertil Sundstedt in the county's 14 municipalities on the theme of Norrbotten's art history. In connection with the series, a catalogue was produced and distributed that described in general terms the development of art in the county, and at the same time a series of 12 newspaper articles was published in the arts column of the regional daily Norrbottens Kuriren. Anna Hesselgren
STILL ALIVE
MÄNNISKAN SOM PLATSEN #9

Oletko ottanut hahmon huostaasi? Napsauta tästä

Still Alive on julkisen tilan vuorovaikutteinen projekti, jossa itsevalaisevia hahmoja sijoitetaan kaupunkikuvaan. Ne ovat n. 30 x 10 cm kokoisia pieniä kokoon käpertyneitä ihmishahmoja. Ne sijoitetaan näkyville paikoille tai piiloon, ja ne antavat valoa pimeydessä. Sijoitusrituaalista ja hahmojen matkasta kaupungissa tulee lintuperspektiivissä toteutuva koreografia. Paikat joihin hahmot jätetään muodostavat topologisen ajan koordinaatteja. Liukenevatko hahmot, muuttuvatko ne aineettomiksi vai ottavatko ohikulkevat ne huostaansa? Varsinainen taideteos koostuu vastaanotosta ja osallistuvan yleisön kertomuksista, eikä ainoastaan sijoitetuista hahmoista.

Projekti kohtaa yleisönsä julkisessa tilassa. Se erottuu samalla julkisen taiteen ideasta olemalla väliaikainen, ja hahmon löytävä voi ottaa sen mukaansa ja tulla sen omistajaksi.

Hahmon löytävä tulee havaitsemaan alle kaiverretun lenkin ja voi siirtyä projektin sivustolle lisätietojen saamiseksi. Sivustolta saa dokumentaatiota, lisätietoja projektin edistymisestä ja ohjeita kummiudesta. Taiteilijan projektitavoite on tutkia eksistentiaalisia ihmisen haavoittuvuutta, yksinäisyyttä ja kodittomuutta koskevia kysymyksiä sekä vastuuta toisistamme olemassaolossa.

– Olen kiinnostunut julkisen tilan tutkimisesta, sen mahdollisuuksista, valtaperspektiivien rakentumisesta sekä tavasta, jolla julkinen tila on julkista. Haluan tietää, miten yksityisen ja julkisen väliset rajat vedetään ja merkitään. Haluan myös tutkia, mitä teemme julkiselle tilalle. Onko se todellakin julkinen ja kaikille tarkoitettu paikka. Julkisen tilan määritelmä liittyy läheisesti ideoihimme ihmisenä olemisesta ja siitä, millainen yhteiskunta meidän pitää luoda. Sijoittamalla jotakin kaupunkiin siihen kajotaan. Siten julkista tilaa tutkitaan ja kysymyksenasetteluja luodaan. Onko se todellakin julkista ja kaikille tarkoitettua? Tarkastelemalla miten pitkään hahmot saavat olla paikoillaan, muutetaanko ne toiseen paikkaan vai tärvelläänkö ne, tutkitaan julkisen tilan varsinaista olemusta. Käsitetäänkö julkinen tila jollakin tapaa yksityisenä? Ajatuksena on, että paikkaan sidottu projekti muuttuu paikasta toiseen riippuen kunkin paikan sille antamista edellytyksistä.

Taiteilija työskentelee taiteellisen tutkimuksen parissa, mikä merkitsee yleisön ottamista mukaan ja menetelmien kehittämistä, joissa yleisö yhdessä taitelijan kanssa työpajoissa saadaan kiinnostumaan yhteisen julkisen tilan tutkimiseen tähtäävistä teoista.



Mikä taidemuseo on?

Huhtikuussa 2012 järjestettiin Kiirunassa seminaari teemasta ”Mikä taidemuseo on?” Seminaari järjestettiin ennen kaikkea poliitikoille ja virkailijoille tarkoituksena valaista taidemuseon olemusta, miksi sitä tarvitaan, ja miten se saattaa tukea yhteiskunnallista kehitystä.

Päivän luennoitsijoina sekä kulttuurijournalistin ja moderaattorin Gunilla Kindstrandin johtaman paneelikeskustelun osallistujina toimivat Pohjoismaisen akvarellimuseon markkinointipäällikkö Benita Nilsson, strateginen kehittäjä Anders Jansson, museopäällikkö ja kuraattori Anna Nordlander, Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulun luovuustutkija ja talousmaantieteilijä Evelina Wahlqvist sekä Norrbottenin läänin taidekonsulentti Klas Hällerstrand.

Seminaari oli yleisölle vapaa, ja tarkoituksena oli saada yleisö mukaan keskusteluun ja kiinnostumaan enemmän Kiirunan suunnitteilla olevasta läänin taidemuseosta.



LAByrint

LAByrint on pedagoginen opettajan oppaasta koostuva taideprojekti, jossa nykytaidetta käytetään oppimisen välineenä. Opettajan opas sisältää sekä painettua että digitaalista aineistoa, joka on tuotettu siten, että sitä on mahdollista käyttää kaikilla alueilla eri kouluaineiden valaisemiseksi uusista näkökulmista.

LAByrintin tarkoituksena on perehdyttää norrbottenilaisia nuoria paremmin nykytaiteen ilmauksiin ja kysymyksenasetteluihin sekä saada heidät tarkastelemaan kriittisemmin tietojen ja kuvien jatkuvasti lisääntyvää suurta virtaa nyky-yhteiskunnassa. Projektin tarkoituksena on antaa nuorille uusi ilmaisukieli ja kyky nähdä ulkomaailma uusilla silmillä sekä tehdä itsensä näkyviksi, mutta antaa myös asianosaisille opettajille uusia nykytaidetta koskevia impulsseja ja lisäoivalluksia.

Keväällä 2010 neljä läänin yläasteen koulua osallistui projektiin. Kevään ja syksyn aikana 2009 tuotettu aineisto testattiin käytännössä Nya Läroverketissä ja Kråkbergsskolanissa Luulajassa sekä Bolagsskolanissa ja Triangelskolanissa Kiirunassa. Syksyn 2011 aikana aineisto koottiin ja esiteltiin painettuna LAByrint-nimisenä opettajan oppaana, johon sisältyy dvd-levy, muun muassa Luulajan Bok&Bildmässanilla.



Snow Me

Kiirunassa tammikuussa 2011 järjestetyn Snöfestivalin yhteydessä tarjottiin Jällivaaran, Kalixin, Kiirunan ja Luulajan lukioiden kuvataiteenoppilaille mahdollisuutta osallistua neljän päivän työpajaan veistäjä Lena Kriströmin johdolla. Tarkoituksena oli opetella työskentelemään lumiveistosilmaisulla. Työpaja päätettiin tehtyjen töiden avajaisnäyttelyyn Kiirunan Järnvägsparkenissa.

Sveriges Konstföreningar -liiton Norrbottenin piiri ja Kiruna Konstgille tekivät aloitteen uudesta Snow Me -tapahtumasta vuoden 2012 Kiruna Snöfestivalin yhteydessä. Se oli saman konseptin jatkoprojekti, johon tehtiin joitakin pienehköjä muutoksia. Myös Haaparannan esteettisen lukiokoulutuksen oppilaat osallistuivat sinä vuonna veistäjä Anna-Sofia Måågin johdolla toteutettuun työpajaan, jossa lumi muodosti työmateriaalin.

Snow Men –tapahtuman tarkoituksena on kehittää osallistujien veistoksellista osaamista lumen ja jään kanssa siten, että he pystyisivät välittämään tiedot eteenpäin läänissä paikallisten lumiveistosaktiviteettien kautta. Pedagoginen työ jatkui kevään aikana siten, että työpajan osallistujat siirsivät suullisesti oppimaansa työmenetelmää ja hyödynsivät osallistuville kouluille jaettua lumimuottia, jonka avulla oli mahdollista tuottaa uusia paikallisia lumiveistoksia. Projektin tarkoituksena oli myös edistää läänin esteettisten ohjelmien välisen yhteenkuuluvuuden jatkokehitystä.



SPETS

Kiirunassa toimiva taiteilijayhteisö Koncentrat teki aloitteen SPETS–projektista ajatuksella, että siitä tulisi toistuva Pohjoiskalotin taidetta esittelevä tapahtuma. Projektin ytimenä oli nähdä yhdenvertaisuuksia ja eroja kulttuurikerrosten kautta pohjoisen identiteettimme syventymänä. SPETS suuntautui sekä asiaan vihitylle taiteen katsojalle että läänin suurelle yleisölle, ja yhteensä järjestettiin kaksi tapahtumaa.

30. tammikuuta 2010 vihittiin tromssalaisen Charlotte Nilsenin Butikk-niminen teos Kiirunan kaupungintalolla, jossa taitelija myös toteutti performanssin. Näyttelykauden aikana järjestettiin kymmenen yläasteen ja lukion oppilaille suuntautunutta opastettua esittelyä.

8. toukokuuta 2011 Kiirunan kaupungintalolla vihittiin SPETS-projektin toinen näyttely, joka sisälsi luulajalaisen Magnus Svenssonin maalauksia. Näyttelyn vihkimisiltana Linus Gårdfeldt luki myös joitakin runojaan esikoiskokoelmastaan Men golvet har ingen mun.



Tim Rollins

Amerikkalainen nykytaiteilija ja taidepedagogi Tim Rollins, joka on yli 20 vuoden ajan työskennellyt lasten ja nuorten parissa USA:n syrjäytyneillä alueilla vieraili talvella 2011 Norrbottenissa. Hän piti kaksi luentoa ja järjesti työpajan lukiolaisille Luulajassa ja Kiirunassa.

Tim Rollinsin vierailu oli tapa perehdyttää uuteen rajat ylittävään työtapaan vaaravyöhykkeellä olevien nuorten parissa. Nuorten yhteisesti tuottamien tietojen tarkoituksena on vahvistaa jokaisen heidän suhtautumista omaa elämäänsä ja arkipäiväänsä leimaaviin sosiaalisiin, kulttuuri- ja poliittisiin tilanteisiin. Tim Rollinsin luennot olivat ensi sijassa tarkoitettuja henkilöille, jotka työskentelevät vaikeuksiin joutuneiden lasten ja nuorten parissa, mutta myös suurelle yleisölle.



TRO HOPP & KÄRLEK

Kiiruna-lähtöinen taiteilijayhteisö Koncentrat tuotti läänin 14 kuntaa kiertävän näyttelyn ja siihen liittyvän pedagogisen aktiviteetin, joka kattoi 15 valitun Kiiruna-stipendiaatin teoksia. Pedagogisen työn kohderyhmänä olivat ala-, keski- ja yläasteen oppilaat.

TRO, HOPP & KÄRLEK –näyttely oli tuotettu helposti ymmärrettäväksi, ja antoi hyvän pohjan keskusteluille ja työpajoille, joiden tavoitteena oli saada kukin oppilas uskaltamaan, ymmärtämään itseään ja kunnioittamaan omiaan ja toisten mielipiteitä.

TRO, HOPP & KÄRLEK -näyttely avattiin syyskuussa 2009 Kiirunan kaupungintalolla. Avajaisissa Robert Pauker soitti flyygelillä Gunnar Hahnin sävellyksiä, Lisa W Carlson esitti performanssin Heartbeat ja taiteilijat Tommy Mäkinen ja Eva Dahlin pitivät luennon.



LAND ART

LAND ART toteutettiin 2011 ja keväällä 2012 Leipijärvellä, Markusvinsassa, Teurajärvellä, Korpilombolossa, Niemisellä, Antnäsissä ja Övre Sopperossa. Ajatuksena oli vahvistaa taide- ja kulttuurikehityksen avulla kylien identiteettiä luomalla teos, joka toimii eri kylien asukkaiden yhdistävänä symbolina. Luodut teokset ovat kylien vaihtelevan historian visuaalisia ilmauksia. Symboliarvoilla täytettyinä teosten on ajateltu luovan kotiseutua kohtaan juurtuneen identiteetin ja ylpeyden tunteen vastapainona syrjäseutujen väestönkadolle ja köyhtymiselle.

Kyläläisten omat henkilökohtaiset kertomukset kylistä muodostivat pohjan visuaaliselle hahmotukselle, joka perustuu luonnonmateriaalin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Teokset pystytettiin ja sijoitettiin yhteisvoimin kyläläisten kanssa kyliin rikastuttaakseen paikkaa muotokielellään ja luodakseen ylpeyttä. Kukin teos paljastettiin paikalla pidetyissä avajaisissa.



Norrbottenin taidehistoria

Norrbottenin taidehistoria on lyhyt ja useimmille suhteellisen tuntematon. Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa useampien norrbottenilaisten tietoisuutta omasta taidehistoriastaan ja sen merkityksestä läänin kulttuurikehitykselle ja tavalle katsoa taidetta eri aikoina. Bertil Sundstedt piti syksystä 2010 kevääseen 2012 luentosarjan Norrbottenin taidehistoriasta läänin 14 kunnassa. Seminaarisarjan yhteydessä tuotettiin ja levitettiin luetteloa, joka kuvasi havainnollisesti läänin taidekehitystä. Samanaikaisesti julkaistiin 12 lehtiartikkelin sarja Norrbottens Kurirenin kulttuurisivuilla. Anna Hesselgren
STILL ALIVE
IHMINEN PAIKKANA #9

Oleks ottanu halthuun fikyrin? Klikkaa tästä

Still Alive oon intteraktiivinen prujekti julkisessa tilassa jossa itteloistavia opjektia panhaan ulos kaupunkitilhaan. Opjektit oon kyyristynny ihmishahmo nuin 30 x 10 cm. Opjektit panhaan näkyville paikoile eli vähä piihloon jossa net loistava pimmeyessä. Rityaalista ko opjektit panhaan paikale ja niitten reisusta kaupunkissa tullee koreokrafii lintupärspektiivistä. Topolookisesti paikoista joihin opjektit jätethään tullee koortinaattia joksiki aikaa. Tulevatko opjektit loppumhaan tyhjään, tematerialiseerainthuun eli ottaako joku ohikulkija net halthuun? Toeliset taiteteokset tuleva vasthaanottaminen ja matkassa olevan pypliikin kertomukset olheen, ei vain opjektit jokka oon pantu eri paikhoin.

Prujekti kohtaa oman pypliikin julkisessa tilassa. Samala se eroaa julkisen taitheen iteasta ko se vain oon tilapäisesti olemassa ja se joka löytää opjektit saattaa ottaa net ylös ja omistaa net sitte.

Se joka löytää opjektin, huomaa kaiveretun länkin pohjassa ja saattaa mennä prujektin kotisivule ja saapi sieltä lissää tietoja. Sieltä löytää tokymenttasuunia, saattaa lukea enämpi prujektin jatkosta ja saapi neuvoja siittä miten kummius toimii. Taiteilijan tarkotus prujektillä oon tutkia eksistensiaalisia kysymyksiä ihmisen haavottuvaisuuesta, yksinäisyyestä ja koittomuuesta ja kans siittä vastuusta joka meilä oon toinen toisesta elämässä.

– Minun intressi oon ette tutkia julkista tillaa, minkälaiset maholisuuet sillä oon, miten valtapärspektiiviä tehhään ja millä mallin julkinen tila oon julkinen. Missä ja mitenkä rajat privaatin ja julkisen välilä veethään ja markkeerathaan. Mie halvan kans tutkia mitä met tehemä meän julkisen tilan kans, jos se tosihaan oon julkinen ja paikka joka oon kaikile. Julkisen tilan määrittely liittyy rohki lähheisesti meän iteoihin siittä mitä oon olla ihminen ja minkälaisen yhtheiskunnan meän pitäs lua. Panemalla opjektin kaupunkhiin sitä tekkee tunkeutumisen. Sillä mallin sitä tutkii julkista tillaa ja luopi kysymyksiä. Oonkos se toela julkinen ja oonkos se kaikile? Näkemällä kuinka kauon opjektit saavat olla paikalhaan, jos niitä siirethään eli jopa särjethään, sitä tutkii kuinka julkinen tila oikeasthaan oon. Ymmärethäänkös julkinen tila jotenki privaattinna? Ajatus oon ette tämä paikkakohtanen prujekti muuttuu paikasta riippuen niistä eri eelytyksistä joita jokhaisella paikala oon.

Tässä taiteilijan työ oon taitheelinen tutkimus jossa pypliikki oon osalinen ja jossa keinoja kehitelhään ko pypliikki yhessä taiteilijan kans toimii työpajoissa ja toiminat tähtäävä yhtheisen julkisen tilan tutkimisheen.



Mitä taitemyseymmi oon?

Aprillissa 2012 piethiin seminaari ”Mitä taitemyseymmi oon?” Kierunassa. Seminaari totheutethiin ensinki politiikkerille ja virkamiehile tarkotuksena selittää mitä taitemysesymmi saattaa olla, miksi sitä tarvithaan ja miten se saattaa auttaa yhtheiskunnan kehityksessä.

Benita Nilsson, markkinointijohtaja ja strateekinen kehittäjä myseymmissä Nordiska Akvarellmuseet, Anders Jansson, johtaja ja kyraattori (curator) Museum Anna Nordlander, Evelina Wahlqvist, kreativiteettitutkija ja ekonoomijeukraaffi Handelshögskolan (Kauppakorkeakoulu) Göteborgin Ynivärsiteetti ja Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänin taitekonsylentti ja taiteilija olit päivän osanottajia pitämällä luentoja ja keskustelemassa panelissa jota johti Gunilla Kindstrand, kulttuurisurnalisti ja muteraattori.

Seminaari oli kaikile avoin ja sen tarkotus oli kuttua keskustelehmaan ja nostamhaan kiinostusta Kierunhaan perustettavasta läänintaitemyseymmistä.



LAByrint

LAByrint oon petakookinen taiteprujekti opettajaophaan-muotonen jossa nykytaite oon oppimisen työkalu. Opettajaopas koostuu niin painetusta ko tikitaalisesta materiaalista, joka oon tehty niin ette sitä saattaa käyttää kaikissa aihneissa valasemalla kouluaihneet eri näkökulmista.

LAByrint:in tarkotus oon saa Norrbottenin nuoret enämpi tietosiksi nykytaitheen ilmasusta ja kysymyksistä, saa heät kriittisesti tarkastamhaan valtavan virran informasuunia ja kuvia jokka koko aijan lissäintyvä tämän päivän yhtheiskunnassa. Prujektin tarkotus oon antaa nuorile uusi kieli jolla tehä ilmasuja, antaa kyvyn nähä ympäristön uusila silmilä ja tehä ittensä näkyviksi, mutta kans ette antaa opettajille uusia impylsiä ja lissää tietoa nykytaitheesta.

Kevväilä 2010 neljä läänin yläastekouluista osalistuit prujekthiin. Materiaali joka valmistethiin kevväilä ja syksylä 2009 testathiin käytänössä Nya Läroverket:illä ja koulula Kråkbergsskolan Luulajassa ja kans kouluila Bolagsskolan ja Triangelskolan Kierunassa. Syksylä 2011 materiaali koothiin yhtheen ja esitethiin painettunna opettajaophaana LAByrint ja siihen kuuluva dvd-levy muumuassa Bok&Bildmässan:illa (Kirja&Kuvamessut) Luulajassa.



Snow Me

Kierunan Lumifestivaalin yhtheyessä janyaarissa 2011 sinne kuttuthiin kuvaoppilhaita jymnaasiakouluilta Jellivaarasta, Kaihnuusta, Kierunasta ja Luulajasta neljä päivää pitkhään työpaihaan jota johti kuvaveistäjä Lena Kriström. Tarkotus oli oppia tekehmään työtä lumiveistos ilmasunna. Työpaja päätty tehtyn työn vernisaashiin Järnvägsparken:issa Kierunassa.

Ruottin Taiteyhistykset, Norrbottenin piiri ja Kierunan Taiteyhistys oon Snow Me:n alkhuunpanijat ja Kierunan Lumifestivaalin 2012 yhtheyessä totheutethiin prujektille jatko samala konseptilla, vain joitaki pienempiä muutoksia oli. Tänä vuona osalistu kans jymnaasiaoppilhaita Haaparannan esteettisestä koulutuksesta työpaihaan jossa lumi oli työmateriaali ja työtä johti kuvaveistäjä Anna-Sofia Mååg.

Snow Me:n tarkotus oli kehittää osanottajitten veistoskomppetensiä ko tekkee työtä lumen ja jään kans ja ette levittää sitä ossaamista läähniin paikalisitten lumiveistosaktiviteetitten kautta. Petakookinen työ jatku kevväilä ko työpajoitten osanottajat suulisesti esitit työmenetelmänsä ja käyttämällä sitä lumimuottia, jonka jokhainen koulu sai matkhaan paikalista lumiveistostuotantoa varten. Prujektin tarkotus oli kans eesauttaa läänin esteettisitten prukrammitten yhtheenkuuluvuuen kehitystä jatkossa.



SPETS

SPETS:in pani alkhuun kierunaperänen taiteilijakolektiivi Koncentrat ja ajatuksena oli toistuvasti tua esile ajankohtasta taitetta Pohjoskalotilta. Prujektin pääasia oli ette nähä samanlaisuutta ja kans eroja kulttuurikerroksitten kautta, syventymisennä meän itenttiteetistä pohjosessa. SPETS suuntautu niin perehtynheele taitheen kattojalle ko suurele ylheisölle läänissä ja se totheutethiin kahesti.

30 janyaaria 2010 vihithiin Charlotte Nilsenin, Tromsasta teos Butikk Kierunan Kaupunkintalossa vernisaasila, jossa hään kans osalistu performansissa. Näyttelyaikana oornathiin kymmenen opastettua esittelyä yläastheen ja jymnaasiaoppilhaile.

8 maikuuta 2011 vihithiin Kierunan Kaupunkintalossa SPETS-prujektin toinen näyttely jossa oli Magnus Svenssonin, Luulajasta, maalauksia. Vernisaasi-iltana Linus Gårdfeldt kans luki joitaki hänen runoista tepyyttikokoelmasta Mutta laattialla ei ole suuta.



Tim Rollins

Ameriikkalainen nykytaiteilija ja taitepetakooki Tim Rollins, joka yli kahenkymmenen vuen oon tehny työtä lasten ja nuoritten kans suojattomilla aluheila USA:ssa kävi talvela 2011 Norrbottenissa. Se piti kaks luentoa Luulajassa ja Kierunassa, ja piti työpajan jymnaasiaoppilhaile kummalaki paikkakunnala.

Tim Rollins:in käynti oli esitellä uutta menetelmää tehä rajanylittävvää työtä nuoritten kans jokka oon joutunhee riskialuheile. Sen tion tarkotus, mitä nuoret yhessä saava aikhaan, oon vahvistaa jokhaista heän asentheessa sosiaalishiin, kulttuurishiin ja poliittishiin yhtheykshiin jokka färjäävä heän elämän ja arkipäivän. Tim Rollins:in luenot suuntautuit etupäässä henkilöile jokka tekevä työtä lapsitten ja nuoritten kans jokka oon joutunhee vääräle tiele, mutta kans laajale ylheisölle.



TRO HOPP & KÄRLEK

Kierunaperänen taiteilijakolektiivi Koncentrat tuotti kiertävän näyttelyn johon osalistu viistoista valittua Kierunastipentiaattia. Näyttely ja siihen kuuluva petakookinen aktiviteetti esitethiin läänin neljässätoista kunnassa. Petakookisen työn tavoteryhmä oli ala-, keski- ja yläastheen oppilhaat.

TRO, HOPP & KÄRLEK oli näyttely joka oli kyreerattu ette se olis helpompi ymmärtää ja kans lua hyvän pohjan keskusteluile ja työpajoile. Niitten tavote oli saa kaikki oppilhaat tohtimhaan, ymmärtämhään ittehään ja kunnioittamhaan omia ja muitten mielipitheitä.

Septämperissä 2009 kiertävä näyttely TRO, HOPP & KÄRLEK vihithiin Kierunan Kaupunkintalossa Gunnar Hahn:in sävehliin, joita esitti Robert Pauker flyykelillä, Lisa W Carlson:in performansi Heartbeat ja taiteilijat Tommy Mäkinen ja Eva Dahlin piit luentoja.



LAND ART

LAND ART totheutethiin vuona 2011 ja kevväilä 2012 Leipijärvessä, Markusvinsassa, Teurajärvessä, Korpilompolossa, Niemiselissä, Antnäsissä ja Yli-Sopperossa. Taite- ja kulttuurikehityksen avula oli tarkotus vahvistaa kylitten itenttiteettiä tekemällä yhessä teoksen joka toimis yhistävännä sympoolinna eri kylitten asukhaile. Tehtyt teokset oon visyaalisia ilmasuja kylitten vaihtelevasta histuuriasta. Net oon täynä sympooliarvoa ja aateltu luohmaan juurtunheen itenttiteetin tunnetta ja ylpeyttä omasta seu´usta, päinvastoin sille efektille jota hajaseu´ulta poismuuttamisella ja sen köyhtymiselä oon.

Kyläläisiä henkilökohtasesti kohtaamisitten kautta, heän kertomukset kylistä olit perustanna visyaaliselle hahmottamiselle, joka rakentuu luonon materiaalitten maholisuukshiin ja rajotukshiin. Kyläläisitten yhtheisillä voimila teokset pystytethiin ja sijotethiin joka kylhään rikastuttamhaan paikkaa, niitten muotokielelä ja luohmaan ylpeyttä. Jokhainen teos vihithiin vernisaasila paikan päälä.



Norrbottenin taitehistuuria

Norbottenin taitehistuuria oon lyhy ja usseimille melko tuntematon. Prujektin tarkotus oli lisätä useaman norrbottenilaisen tietosuutta omasta taitehistuuriasta, tämän histuurian merkityksestä kulttuuriselle kehityksele läänissä ja mitenkä eri aikoina oon kattottu taitetta. Syksystä 2010 kevhään 2012 Bertil Sundstedt totheutti seminaarisarjan Norrbottenin Taitehistuuriasta läänin neljässätoista kunnassa. Seminaarisarjan yhtheyessä tuotethiin ja levitethiin katalooki jossa ylheisesti kuvvailthiin taitekehitystä läänissä ja kans artikkelisarja johon kuulu kakstoista avisiartikkelia jokka julkasthiin samala kertaa avisin Norrbottens Kuriren:in kulttuurisivuila. Anna Hesselgren
STILL ALIVE
OLMMOŠ DEGO BÁIKI #9

Leat go váldán vára ovtta figuvrras? Deaddil dása

Still Alive lea interaktiivalaš prošeakta almmolaš lanjas gos ieščuovgi objeavttat bidjot gávpotlatnjii. Objeavttas lea unna náđđun olbmo hápmái sullii 30 x 10 cm. Objeakta bidjo oidnosii dahje čihkosii ja čuovgá seavdnjadasas. Bidjanrituála ja objeavttaid mátki gávpogis šaddá koreografiija loddegeahčastagas. Topologalaččat dat sadji gosa objeavttat bidjot šaddet koordináhtat ovtta gaska. Bohte go objeavttat duššat, dematerialiserejuvvot dahje váldot dain geat vázze meaddel? Dat duohta dáidda šaddá vuostáiváldin ja muitalus dan searvame publihkas, ii dušše dat bidjon objeakta.

Prošeakta gávnnaha iežas publihkain dan almmolaš lanjas. Seammás dat earrána jurdagis got dáidda almmolaš lanjas galgá leat danin go dat dušše boahtá leat gaskaboddasaččat ja dan guhte gávdná objeavtta sáhttá váldit mielde dan ja šaddat objeavtta oamasteaddji.

Son guhte gávdná objeavtta gávdná sárgojuvvon leaŋkka dan vuolde ja sáhttá mannat prošeavtta ruovttosiidui oažžut eanet dieđuid. Das sáhttá lohkat dokumentašuvnna, lohkat eanet go prošeakta joavdá ovddosguvlui ja oažžut bagadallama got verddevuohta čađahuvvo. Dáiddára áigumuš prošeavttain lea iskkat eksistensiála áššiid olbmuid hearkkesvuođa, oktonasvuođa ja golggolašvuođa birra ja dat ovddasvástádus maid sis lea guhte guimmiide eallimis.

– Mu beroštupmi lea almmolaš lanja iskamis, makkár vejolašvuođat leat, got fápmoperspektiiva hábmejuvvo ja man láhkái almmolaš latnja lea almmolaš. Gos ja got priváhta ja almmolašvuođa rájit geassut ja merkejuvvot. Mon háliidan maid iskat maid mii dahkat min almmolaš lanjain, jus dat duođas lea almmolaš ja sadji buohkaide. Definišuvdna almmolaš lanjas lea lahka čadnon min jurdagiidda got dat lea leahkit olmmoš ja makkár lágán servodaga mii galggalit ráhkadit. Go bidjá objeavtta gávpogii de lea sisabahkken. Nu láhkái iská almmolaš lanja ja boktá jearaldagaid.

Lea go duođas almmolaš ja buohkaide? Go geahččá man guhká objeavttat ožžo leahkit iežas sajis, jus sirdojuvvo dahje vel billistuvvo de iská got almmolaš latnja duođas lea. Oaivvilduvvo go almmolaš latnja juoga priváhtan? Jurdda lea ahte dát báikeerenoamáš prošeakta rievdá sajis sadjái daid sierra eavttuid geažil mat leat juohke sajis.

Dáiddár bargá dáiddalaš iskamiin mii mearkkaša ahte váldá mielde publihka ja ovddidan vugiin gos publihka ovttas dáiddáriin bargobájis beroštit daguin main ulbmil lea iskat dan oktasaš almmolaš lanja.



Mii dáiddamusea lea?

Cuoŋománus 2012 čađahuvvui seminára ”Mii Dáiddamusea lea?” Gironis. Seminára čađahuvvui vuosttažin politihkkariidda ja virgeolbmuide áigumušain čalmmustahttit mii dáiddamusea sáhttá leat, manin dat dárbbahuvvo ja got dat sáhttá leat veahkkin servodatovdáneapmái.

Benita Nilsson, márkanhoavda ja strategalaš ovddideaddji Nordiska Akvarellmuseet, Anders Jansson, hoavda ja curator Museum Anna Nordlander, Evelina Wahlqvist, hutkkálašvuođadutki ja ekonomageográfa Handelshögskolan Göteborgs Universitet ja Klas Hällerstrand, Norrbottena leana dáiddakonsuleanta ja dáiddár oassálasttii dan beaivi logahallamiin ja maid paneladigaštallamis jođihuvvon Gunilla Kindstrandas, kulturjournalista ja moderator.

Seminára leai rabas álbmogii ja áigumuš leai bovdet digaštallamii ja lasihit beroštumi dan plánejuvvon leanadáiddamusea birra Gironis.



LAByrint

LAByrint lea pedagogalaš dáiddaprošeakta oahpaheaddjegieđahalli hámis dálááiggedáidagiin reaidun oahppamii. Oahpaheaddjegieđahallamis leat sihke prentehuvvon- ja digitála materiála mii lea hábmejuvvon dan láhkái ahte lea vejolaš geavahit daid visot ávnnassurggiin čalmmustahttit daid sierra skuvlaávdnasiin ođđa geahčanstanguovlluin.

LAByrinta áigumuš lea lasihit Norrbottena nuoraid máhtu dálááiggidáidaga cealkámušain ja jearaldagain, kritihkalaččat dárkkistit dán stuorra johtolaga dieđuin ja govain mii olles áiggi lassána otná servodagas. Prošeavtta áigumuš lea nuoraide addit ođđa cealkámušgiela, návcca oaidnit iežaset birrasmáilmmi ođđa čalmmiiguin ja čalmmustahttit iežaset muhto maid addit gullevaš oahpaheddjiide ođđa impulssaid ja eanet máhtu dálááiggedáidda birra.

Giđđat 2010 njeallje leana alladásseskuvllain serve prošektii. Materiála man leat ráhkadan giđđat ja čakčat 2009 geahččaluvvui praktihkalaččat Nya Läroverketis ja Kråkbergsskolanis Julevus ja maid Bolagsskolanis ja Triangelskolanis Gironis. Čakčat 2011 materiála čoahkkái bidjui ja ovdanbuktui dan prentejuvvon oahpaheaddjegieđahallamis LAByrint gullevaš dvd-skearruin earret iežá Bok&Bildmässanis Julevus.



Snow Me

Kiruna Snöfestivala oktavuođas ođđajagimánu 2011 govvaoahppit Jiellevári, Gálása, Girona ja Julevu gymnásaskuvllain bovdehuvvojedje searvat njeallje beaivvi guhkes bargobádjái jođihuvvon bázzeráhkadeaddjis Lena Kriström. Áigumuš leai oahppat bargat muohtabácciin cealkámuššan. Bargobádji loahpahuvvui vernisášain dan čađahuvvon bargguin Järnvägaparkenis Gironis.

Sveriges Konstföreningar, Norrbottens distrikt ja Kiruna Konstgille vuolggaheddjiiguin Snow Me čađahuvvui Kiruna Snöfestival 2012 oktavuođas ja joatká prošeavttas seamma konseapttas, muhtin smávit rievdadusaiguin. Dán jagi serve maid oahppit gymnásaskuvllas Haparándda estehtalaš oahpahusas bargobájis muohttagiin bargoávdnasiin Anna-Sofia Mååg. bázzeráhkadeaddji leai jođiheaddji.

Snow Me áigumuš lea ovddidit oassálastiid gelbbolašvuođa got bargá bácciid ráhkadit muohttagis ja jieŋas ja gaskkustit dan máhtu leana báikkálaš muohtabázzedoaimmaid bokte. Dat pedagogalaš bargu jotkkii giđđa dan bokte ahte bargobáji oassálastit njálmmálaččat gaskkustedje bargovuogi gos ledje searvan ja geavahedje dan muohtahámi man juohke skuvla oaččui váldit mielde ruoktot ja báikkálaččat ráhkadit ođđa muohtabácciid. Prošeavtta áigumuš lea maid ovddidit joatkašuhtti ovdáneami oktiigullevašvuođa leana estehtalaš prográmmaid gaskkal.



SPETS

SPETS vuolggahuvvui dan gironvuođđuduvvon dáiddakollektiivas Koncentrat jurdagiin šaddat bistevaš bihttá áigeguovdilis dáidagis Davvikalohtas. Váldoášši prošeavttas lea oaidnit sullásašvuođaid ja earuhusaid kultuvrralaš gerddiid čađa dego čiekŋalit máhttu min identitehta birra davvin. SPEST leai sihke daid hárjánan dáiddagehččiide ja dan viiddes almmolašvuhtii leanas ja čađahuvvui guktii.

Ođđajagimánu 30 b. 2010 rahppui buvttus Butikk Charlotte Nilsenis Romssas Girona Gávpotviesus vernisášain, gos son maid searvvai performance´as. Čájehusáigodagas lágiduvvojedje logi ofelaston čájehusat skuvlaohppiide alladásis ja gymnásas.

Miessemánu 8 b. 2011 Girona Gávpotviesus rahppui dan nubbi čájehus SPETS prošeavttas málemiiguin Magnus Svenssonis Julevus. Vernisášaeahkeda Linus Gårdfeldt logai maid muhtin su divttain iežas vuosttaš čoakkálmasas Men golvet har ingen mun.



Tim Rollins

Amerihkálaš dálááiggedáiddár ja dáiddapedagoga Tim Rollins guhte badjel guoktelogi jagi lea bargan mánáiguin ja nuoraiguin hearkkes guovlluin USA:s galledii dálvvi 2011 Norrbottena. Son doalai guokte logaldallamiid Julevus ja Gironis, gos son maid čađahii bargobáji gymnásaohppiiguin juohke báikkis.

Tim Rollins galledeapmi leai okta vuohki introduseret ođđa vuogi bargat rájiid rastá nuoraiguin geat leat váráavádagas. Dan máhtu maid nuorat ovttas dagahit lea áigun nannet juohke ovtta sis sin oainnus dan sosiála, kultuvrralaš ja politihkalaš oktavuođas mii báidná sin eallima ja árgabeaivvi. Tim Rollinsa logaldallan leai vuosttažettiin áigun olbmuide geat barge mánáiguin ja nuoraiguin geat leat šaddan boasttu sajiide, muhto maid viiddes almmolašvuhtii.



TRO HOPP & KÄRLEK

Buktagiin vihttanuppelot válljejuvvo Gironstipendiáhtain buvttadedje gironvuođđuduvvon dáiddakollektiiva Koncentrat johtinčájehusa gullevaš pedagogalaš doaimmain leana njealjenuppelot gielddain. Ulbmiljoavku dan pedagogalaš doaimmas dahkkui skuvlaohppiin vuolle-, gaska- ja alladásis.

TRO, HOPP & KÄRLEK leai čájálmas mii lea ráhkaduvvon vai galgá leat álkit váldit vuhtii ja ráhkadit buori vuođu digaštallamiidda ja bargobájiide ulbmiliin oažžut juohke oahppi duosttat, ipmirdit allasa ja gudnejahttit iežaset ja nuppiid oainnuid.

Čakčamánu 2009 rahppui johttičájehus TRO, HOPP & KÄRLEK Girona Gávpotviesus Gunnar Hahn jienaide, ovdanbukton Robert Pauker flygelis, Lisa W Carlsons performance Heartbeat ja logaldallamat dáiddáriiguin Tommy Mäkinen ja Eva Dahlin.



LAND ART

LAND ART čađahuvvui 2011 ja giđđat 2012 Leipijärvi, Markusvinsa, Teurajärvi, Korpilombolo, Niemisel, Antnäs ja Badje Sohpparis. Dáidda- ja kulturovdánahttima vehkiin leai jurdda nannet giliid identitehta ráhkadeamis buvtta mii doaibma dego ovttastahtti symbola daidda geat orrut giliin. Buktagat mat ráhkaduvvojedje leat visuála cealkámušat giliid rievdadahttinhistorjjás. Devdon symbolaárvvuin buktagat leat áigun ráhkadit dovddu nanu identitehtas ja čeavláivuođas iežas guovllus vuostálasvuođain dan maid johtin ja hedjoneapmi báikegottis lea.

Ledje persovnnalaš gávnnaheamit gili orriiguin ja de sin muitalusat ledje vuođđun dán visuála huksehussii mas lea luonddoávdnasiid vejolašvuođat ja ráddjehusat vuođđun. Giliorruid oktasaš fámuiguin ceggejedje ja bidjet buktagiid daid iešguđet giliide riggudan dihte báikki dan iežas hápmegielain ja ráhkadit čeavláivuođa. Iešguđet buvtta rahppui vernisašain sajis.



Norrbottena dáiddahistorjjá

Norrbottena dáiddahistorjjá lea oanehaš ja eanemusaide oalle amas. Prošeavtta áigumuš lea lasihit diehtomielalašvuođa máŋga norrbottenlaččaid luhtte dan iežas dáiddahistorjjá birra, mearkkašahtti dán historjjás lea leamaš dan kultuvrralaš ovdáneamis leanas ja go áiggi čađa lea geahččan dáidda. Čavčča 2010 rájis gitta giđđat 2012 čađahuvvui logaldallanráidu Norrbotten Dáiddahistorjjá birra leana njealjenuppelot gielddain Bertil Sundstedtas. Semináraráiddu oktavuođas buvttaduvvui ja juhkkojuvvui girjjáš mii obbalaččat čilgehii dáiddaovdáneami leanas ja okta artihkalráidu guoktenuppelot áviissaartihkkaliiguin almmuhuvvojedje seamme áiggi Norrbottens Kurirena kultursiidduin.

Samtal mellan Klas Hällerstrand och Maria Ragnestam
En tisdag morgon i början av augusti träffas Maria Ragnestam, projektledare och koordinator för Konstmuseet i Norr och Klas Hällerstrand, Norrbottens läns konstkonsulent på Klas kontor i Luleå. Anledningen till mötet är att planera de sista detaljerna för höstens program i seminarieserien TALA! som kommer att genomföras i Norrbotten som en del av Konstmuseet i Norr och prata lite om tankarna kring projektet.

-

Hej Klas.
/M

-

Hej, så nu spelar vi in.
/K

-

Japp.

Jag kan knappt komma ihåg när vi började samtala om den här seminarieserien, känns som att tankarna fanns med redan innan jag kom tillbaka till Norrbotten. Man kan väl säga att det ligger lite i tiden för konst- och kulturinstitutioner att genomföra en seminarieserie som berör konstens förutsättningar på olika sätt. Men det gör det inte mindre viktigt. Det tål att upprepas.
/M

-

Planerandet för att genomföra seminarieserien tog vid nästan omedelbart efter att jag tillträtt min tjänst som länets konstkonsulent och vi träffast första gången efter det i Kiruna.
/K

-

Ganska snart efter att vi började prata visade det sig att vi delade liknande tankar, om fler än ett projekt. Tanken med den här seminarieserien är väl egentligen att den ska vara till för alla kulturintresserade i länet. Oavsett om man är utövande konstnär, tjänsteman, konstkonsument.
/M

-

För att utveckla konstscenen i länet måste man ha ett fokus på alla involverade. Det som är så bra med TALA är att man lägger fokus på alla. Alla som jobbar med kultur, eller med konst, vare sig man är anställd kulturtjänsteman eller fri konstnär så berörs du ändå av de här ämnena och de rör sig inom ditt område.
/K

-

Vi har ju skrivit någonstans...
/M

-

(läser innantill) ”TALA är en kompetenshöjande seminarieserie om konstens plats i samhället riktad till/och öppen för alla kulturintresserade i Norrbottens län. Serien kompletteras med riktade workshops för speciella fokusgrupper.”
/K

-

(skratt) Ja, faktiskt precis vad jag var ute efter! Att det kan vara utvecklande att delta i dessa seminarier oavsett vilken konstvana du har. Om du kommer till ett seminarie som konstintresserad och har en ganska grundläggande kunskap eller som yrkesutövande konstnär med flera års erfarenhet kan du få ut någonting av att delta. Jag upplever när man träffat konstnärer från olika delar av landet att de ofta ger uttryck för att specifika forum för konstnärer att träffas i sin yrkesroll saknas. Här uppe kan man uppleva att det är ännu svårare eftersom det är stora avstånd. Just här fyller våra workshops ett syfte, som exempelvis den som berör konstnärernas självvald…
/M

-

"Kvalite och kompetens på Norrbottens konstscen, vilken är vår konstnärliga självbild?"
/K

-

Ja precis, att man skapar tillfällen att träffas och samtala. Det kanske inte händer av sig själv om det inte finns ett forum för just det. I Norrbotten känner alla till varandra och många har en personlig relation till varandra och det kan vara viktigt att få träffas professionellt.

Jag tror också att tanken om att skapa en återkommande serie av föreläsningar och samtal är viktig. Att man får tolv gånger på sig att hitta olika vinklar in i samtalet kring konsten ger ju också större möjligt att bjuda in olika människor med varierande bakgrund och inriktning.

Det jag tycker har varit väldigt roligt när man bjuder in folk till att delta i seminarieserien är att alla är så otroligt positiva. När man utifrån betraktar Norrbotten upplevs det som att det händer väldigt mycket här just nu. Vilket jag ibland kan tycka glöms bort här uppe.
/M

-

Det tror jag är en annan sak som är viktigt med seminarieserien, att synligöra just det. Jag tror att det är lättare att se det utifrån än internt, det är väldigt lätt att bli hemmablind. Det är väldigt intressant och viktigt att prata om hur vi ska kunna utveckla konstscenen i länet. Vi måste kunna se på oss själva som en del av ett större sammanhang, att vi tillåter oss själva att konkurrenssätta oss med våra kollegor, både nationellt och internationellt. Samtalen kring en högre konstutbildning i länet och utbildade konstnärer är nog ett av de mest intressanta ämnena under hösten för min del. Att man pratar om kvalité som någonting självklart.
/K

KONSTMUSEET I NORR
Norrbottens Länskonstmuseum

Konstmuseet i Norr, Norrbottens länskonstmuseum, söker en museiregistrator/koordinator med god erfarenhet av administrativa uppgifter.

Arbetsuppgifter

Museiregistrator/koordinator huvudsakliga uppgift är att ge stöd till den konstnärliga verksamheten genom att bistå i arbetet med den lokala och länsövergripande utställnings- och projektverksamheten. Detta innebär till exempel ansvar för in- och utlån, transporter, försäkringar, museisäkerhet och upphovsrättsfrågor. I arbetet ingår även registrering och dokumentation av Konstmuseet i Norrs växande konstsamling.

I det dagliga arbetet har museiregistratorn/koordinatorn övergripande administrativa uppgifter som bland annat direktionsarbete, dokumenthantering och diarieföring.

Arbetet innebär ett nära samarbete inom den egna organisationen samt med nätverk och leverantörer.

Kvalifikationer

Vi söker dig som har en lämplig akademisk utbildning eller motsvarande dokumenterad arbetslivserfarenhet på området. God erfarenhet av projekthantering och administration är ett krav. Du har god förmåga att uttrycka dig på svenska och engelska i tal och skrift.

Arbetslivserfarenhet eller utbildning inom arkivering, dokumenthantering, publika konstprojekt och museisamlingar är meriterande. Har du erfarenhet och förståelse för arbetet med samtidskonst är det ett plus.

Som person är du strukturerad och kan hantera variationer både i arbetsuppgifter och arbetsbelastning. Du är engagerad, noggrann och har god samarbetsförmåga. Prioriteringsförmåga och självständigt arbete värderas högt.

Stor vikt kommer att läggas på personlig lämplighet.

Om oss

Konstmuseet i Norr startar sin verksamhet i de nya museilokalerna i Kiruna november 2018. Med en länsövergripande verksamhet är vi närvarande i alla kommuner i Norrbottens län. Konstmuseet i Norr visar samhällsengagerad och kritiskt orienterad samtidskonst med en mångfald av konstnärliga uttryck. Museets uppgift är att stimulera kreativitet och fritt tänkande, skapa debatt och att göra konsten till en angelägen röst i det offentliga samtalet. Mångfald, jämställdhet och tillgänglighet genomsyrar all verksamhet. Vi strävar efter en mångkulturell arbetsplats med jämn könsfördelning.

Konstmuseet i Norr är ett kommunalförbund vars medlemmar är Region Norrbotten och Kiruna kommun.

Anställningens omfattning

Anställningen är tillsvidareanställning på heltid, med 6 månaders provanställning. Placeringsort Kiruna. Kvälls- och helgarbete förekommer. Resor ingår i tjänsten. Kollektivavtal Pacta. Tillträde 2018-09-01 eller enligt överenskommelse. Intervjuerna hålls under vecka 23–24. Kallelse till intervju sänds en vecka på förhand.

Ansökan och cv skickas per e-post till selma@konstmuseetinorr.se  
Ange "Ansökan museiregistrator/koordinator" i ämnet.

-

Sista ansökningsdag är 2018-05-25.

Frågor kan ställas till länskonstmuseichef Selma Green,
tel. 073-025 67 08, selma@konstmuseetinorr.seKONSTMUSEET I NORR
Norrbotten County Art Museum

We are looking for a Registrar/Coordinator. The position requires good knowledge in written and spoken Swedish. Read more at the swedish version of this page, by clicking at Svenska in the top menu.KONSTMUSEET I NORR
Norrbotten County Art Museum

We are looking for a Registrar/Coordinator. The position requires good knowledge in written and spoken Swedish. Read more at the swedish version of this page, by clicking at Svenska in the top menu.
KONSTMUSEET I NORR
Norrbotten County Art Museum

We are looking for a Registrar/Coordinator. The position requires good knowledge in written and spoken Swedish. Read more at the swedish version of this page, by clicking at Svenska in the top menu.

KONSTMUSEET I NORR
Norrbotten County Art Museum

We are looking for a Registrar/Coordinator. The position requires good knowledge in written and spoken Swedish. Read more at the swedish version of this page, by clicking at Svenska in the top menu.

TALA! Seminarium:
Vad är konstens roll i samhället?
Tisdag 23 april 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Luleå

Föredragshållare: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU; Anna van der Vliet, Grundare ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator och tf chef MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, konstnärer, FA+; Akay, Konstnär.
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminarium:
Vad är konstnärens roll idag?
Tisdag 19 mars 18.30-21.30
Krokodil, Piteå.

Föredragshållare: Johan Bergström, Fotograf; Klas Hällerstrand, Konstkonsulent Norrbotten; Johannes Blomqvist, Grundare PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminarium:
Varför samla på konst?
Tisdag 15 januari 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Varför samla konst och hur förhåller man sig till en konstsamling?

Föredragshållare: Åke Lindberg, Privat samlare; Lennart Lantto, Kultursekreterare Kiruna; Henrik Ygge, Antikvarie, Norrbottens läns landstings konst.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottens länskonstkonsulent

-

TALA! Seminarium:
Vad kostar konst?
Tisdag 11 december 18.30-21.30
Havremagasinet, Boden.

Vilka riktlinjer finns det för ersättning av konstnärligt arbete och för vilka gäller de?

Föredragshållare: Arne Leeb, Konstnärernas riksorganisation; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Chef Luleå Konsthall; Sara Edström, Konstnär och delägare Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Projektledare Resurscentrum för konst.

-

TALA! Seminarium:
Behöver konstnärer utbildning?
Tisdag 20 november 18.30-21.30
Sverigefinska folkhögskolan, Haparanda.

Föredragshållare: Marielle Nylander, Västerbottens länskonstkonsulent; Tryggve Lundberg, Umeå konsthögskola; Anders Sunna, Konstnär; Bertil Sundstedt, Sunderbyns folkhögskola; Annika Kronqvist, Sverigefinska folkhögskolan.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottens länskonstkonsulent.

-

TALA! Seminarium:
Vem finansierar konsten?
Tisdag 23 oktober 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Om privata och offentliga finansiärers medverkan i skapandeprocessen.

Föredragshållare: Sara Sandström Nilsson, Gallerist och delägare Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Informationschef LKAB; Patrik Förberg, Statens konstråd; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Projektledare Resurscentrum för konst

-

Varför ska man ha konst i stan?
Tisdag 11 september 18.30-21.30
Stadshushallen, Kiruna.

Om konstens roll i samhällsbyggandet och staden.

Föredragshållare: Curt Persson, Landsantikvarie och doktorand LTU; Gunhild Stensmyr,Kulturentreprenör; Eva Arnqvist, Konstnär och projektledare.
Moderator: Maria Ragnestam, Projektledare Konstmuseet i Norr. TALA! Seminar:
What is art’s role in society?
Tuesday 23 April 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Luleå

Lecturers: Curt Persson, Custodian of antiquities and doctoral student LTU; Anna van der Vliet, Founder ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator and acting head MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, artists, FA+; Akay, Artist.
Moderator: Maria Ragnestam, Project manager Konstmuseet i Norr.

-

TALA! Seminar:
What is the artist’s role today?
Tuesday 19 March 18.30-21.30
Krokodil, Piteå.

Lecturers: Johan Bergström, Photographer; Klas Hällerstrand, Art advisory officer Norrbotten; Johannes Blomqvist, Founder PAiN (Performance Art in
Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Project manager Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminar:
Why collect fine art?
Tuesday January 15th, 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luleå.

Why collect fine art and how to relate to an art collection?

Speakers: Åke Lindberg, Private collector; Anna Nero, Curator of the collections at Borås Konstmuseum; Henrik Ygge, Art Antiquarian at Norrbotten county council.
Moderator: Klas Hällerstrand, Regional Art Advisor of Norrbotten

-

TALA! Seminar:
What does Art cost?
Tuesday December 11th 18:30-21:30
Havremagasinet, Boden

What guidelines exist for compensating Artistic Work and whom do they apply to?

Speakers: Arne Leeb, The Swedish Artists’ National Organization; Erik Forslund, Visual Arts Copyright Society in Sweden; Hans Sundvall, Head of Luleå Art Gallery; Sara Edström, Artist and Member of Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Project leader, Resource Centre for Art in Luleå

-

TALA! Seminar:
Do Artists need an Education?
Tuesday November 20th 18:30-21:30
Swedish-Finnish Residential College, Haparanda

About higher Art Education and trained Artists.

Participants: Marielle Nylander, Regional Art Advisor of Västerbotten; Tryggve Lundberg, Umeå Art Academy; Anders Sunna, Artist; Bertil Sundstedt, Artist and Teacher Sunderbyn Residential College; Annika Kronqvist, Teacher at Swedish-Finnish Residential College.
Moderator: Klas Hällerstrand, Regional Art Advisor of Norrbotten.

-

TALA! Seminar:
Who finances Art?
Tuesday October 23rd 18:30-21:30
Norrbottens museum, Luleå

About private and public Financiers’ participation in the Creative Progress.

Speakers: Sara Sandström Nilsson, Gallerist and Part-Owner of Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Manager Corporate Communications LKAB; Patrik Förberg, National Public Art Council; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Project leader Resource Centre for Art in Luleå.

-

TALA! Seminar:
Why should there be Art in the City?
Tuesday September 11th 18:30-21:30
Kiruna Town Hall, Kiruna

About Art’s role during the Construction of Society and City.

Speakers: Curt Persson, Head of County Museum and PhD student at LTU; Gunhild Stensmyr, Cultural Entrepreneur; Eva Arnqvist, Artist and Project leader.
Moderator: Maria Ragnestam, Project leader Konstmuseet i Norr. TALA! Seminaari:
Mikä on taiteen rooli yhteiskunnassa?
Tiistaina 23. huhtikuuta 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus (Kulttuurin talo), Luulaja

Esitelmöitsijät: Curt Persson, Lääninantikvaari ja väitöskirjaa valmisteleva LTU: Anna van der Vliet, Perustaja ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, intendentti ja vt johtaja MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, taiteilijoita, FA+; Akay, Taiteilija.
Puheenjohtaja: Maria Ragnestam, Projektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Mikä on taiteilijan rooli tätä nykyä?
Tiistaina 19. maaliskuuta 18.30-21.30
Krokodil, Piitime

Esitelmöitsijät: Johan Bergström, Valokuvaaja; Klas Hällerstrand, Taidekonsulentti, Norrbotten; Johannes Blomqvist, Perustaja PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Puheenjohtaja: Maria Ragnestam, Projektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Miksi taidetta keräillään?
Tiistai 15. tammikuuta 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Miksi taidetta keräillään ja miten taidekokoelmiin suhtaudutaan?

Esitelmöijä:Åke Lindberg, Taiteen keräilijä; Anna Nero, Intendentti, kokoelmat, Boråsin taidemuseo; Henrik Ygge, Muinaismuistohallinnon virkamies, Norrbottenin läänin maakäräjien taide.
Keskustelun vetäjä: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänin taidekonsulentti

-

TALA! Seminaari:
Mitä taide maksaa?
Tiistai 11. joulukuuta 18.30-21.30
Havremagasinet, Boden.

Mitä suuntaviivoja on olemassa taiteellisen työn korvauksille ja keitä ne koskevat?

Esitelmöijä: Arne Leeb, Taiteilijoiden keskusliitto; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Luulajan Taidehallin johtaja; Sara Edström, Taiteilija ja Galleri Syster-gallerian osakas.
Keskustelun ohjaaja: Peppe Bergström, Resurscentrum för konst, hankkeen vetäjä.

-

TALA! Seminaari:
Tarvitsevatko taiteilijat koulutusta?
Tiistai 20. marraskuuta 18.30-21.30
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu, Haaparanta.

Osallistujat: Marielle Nylander, Västerbottenin läänin taidekonsulentti; Tryggve Lundberg, Uumajan taidekorkeakoulu; Anders Sunna, Taiteilija; Bertil Sundstedt, Sunderbyn kansankorkeakoulu; Annika Kronqvist, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu.
Keskustelun ohjaaja: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänin taidekonsulentti

-

TALA! Seminaari:
Kuka rahoittaa taiteen?
Tiistai 23. lokakuuta 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Yksityisten ja julkisten rahoittajien osallistuminen luovaan prosessiin.

Esitelmöijät:Sara Sandström Nilsson, Taidegallerian pitäjä ja osakas, Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, LKAB:n tiedotuspäällikkö; Patrik Förberg, Valtion taideneuvosta; Kim Einarsson, Kuraattori.
Keskustelun vetäjä: Peppe Bergström, Hankkeen vetäjä, Taiteen resurssikeskus

-

TALA! Seminaari:
Miksi taidetta on esillä kaupungilla?
Tiistai 11. Syyskuuta 18.30-21.30
Kaupungintalo, Kiruna.

Taiteen tehtävästä yhteiskunnan ja kaupungin rakentamisessa.

Esitelmöijä: Curt Persson, Lääninmuseon johtaja ja väitöskirjan laatija, LTU; Gunhild Stensmyr, Kulttuuriyrittäjä; Eva Arnqvist, Taiteilija ja hankkeen vetäjä.
Keskustelun ohjaaja: Maria Ragnestam, Hankkeen vetäjä, Konstmuseet i Norr. TALA! Seminaarie:
Mikä on taitheen rolli yhteiskunnassa?
Tiistaina 23 aprilliä 2013, 18.30-21.30
Kulttuurin talo, Luulaja

Esitelmitten pitäjät: Curt Persson, Maananttikvaarie ja tokturanti LTU; Annavan der Vliet, Perustaja ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, kyratuuri ja virkaa toimittava pomo MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, taiteiliat, FA+; Akay, Taiteilia.
Muteraatturi: Maria Ragnestam, Prujektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaarie:
Mikä on taiteilian rolli tänä päivänä?
Tiistaina 19 marsia 18.30-21.30
Krokodil, Piitimä.

Esitelmitten pitäjät: Johan Bergström, Kuvvaaja; Klas Hällerstrand, Norrbottenin taijekonsylentti; Johannes Blomqvist, Perustaja PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Muteraatturi: Maria Ragnestam, Prujektinjohtaja Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminaari:
Miksi koota taitetta?
Tiistai 15 janyaaria 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Miksi koota taitetta ja mitenkä sitä suhtautuu taitekokoelhmaan?

Luenon pitäjä: Åke Lindberg, Privaatti kokoaja; Anna Nero, intententti, kokoelmat, Borås Taitemyseymmi; Henrik Ygge, Antikvaari, Norrbottenin läänin maakäräjitten taite.
Muteraattori: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänitaitekonsylentti

-

TALA! Seminaari:
Mitä taite maksaa?
Tiistai 11 tesämperiä 18.30-21.30
Havremagasinet, Puuti.

Mitä ohjeita taitheelisen työn korvaamisesta oon olemassa ja kelle net jällaava?

Luenon pitäjä: Arne Leeb, Taiteilijoitten valtakunnalinen järjestö; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Johtaja Luulajan Taitehalli; Sara Edström, Taiteilija ja Galleri Syster:in osaomistaja.
Muteraattori: Peppe Bergström, Prujektijohtaja Taitheen resyrsikeskus

-

TALA! Seminaari:
Tarttevatkos taiteilijat koulutusta?
Tiistai 20 nuvämperiä 18.30-21.30
Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu, Haaparanta.

Osanottajat: Marielle Nylander, Västerbottenin läänintaitekonsylentti; Tryggve Lundberg, Umeån taitekorkeakoulu; Anders Sunna, Taiteilija; Bertil Sundstedt, Sunderbyn kansankorkeakoulu; Annika Kronqvist, Ruottinsuomalainen kansankorkeakoulu.
Muteraattori: Klas Hällerstrand, Norrbottenin läänintaitekonsylentti

-

TALA! Seminaari:
Kuka taitheen rahottaa?
Tiistai 23 oktuuperia 18.30-21.30
Norrbottens museum, Luulaja.

Privaatitten ja julkisitten rahottajitten osalistuminen luomispruseshii
Luenon pitäjä:Sara Sandström Nilsson, Galleristi ja Galleri Andersson Sandströmin osaomistaja; Anders Lindberg, Informasuunijohtaja LKAB; Patrik Förberg, Valtion taiteraati; Kim Einarsson, Curator.
Muteraattori: Peppe Bergström, Prujektijohtaja Taitheen resyrsikeskus

-

TALA! Seminaari:
Miksi taitetta kaupunkissa?
Tiistai 11 septämperiä 18.30-21.30
Stadshushallen (Kaupunkintalon halli) Kieruna.

Taitheen rollista yhtheiskunnan rakentamisessa ja kaupunkissa.

Luenon pitäjä: Curt Persson, Maa-anttikvaari ja jatko-oppilas LTU; Gunhild Stensmyr, Kulttuurientreprenööri; Eva Arnqvist, Taiteilija ja prujektijohtaja.
Muteraattori: Maria Ragnestam, Prujektijohtaja Konstmuseet i Norr. TALA! Seminára:
Mii lea dáidaga sadji servodagas?
Disdat cuoŋománu 23 b. 2013, 18.30-21.30
Kulturens hus, Julevu

Logaldalli: Curt Persson, Riikaantikvarie ja doktoránda LTU; Anna van der Vliet,Vuođđudeaddji ICIA, Institute for Contemporary Ideas and Art, curator ja sadjásaš hoavda MAP, Mobile Art Production; Ingrid Falk & Gustavo Aguerre, dáiddárat, FA+; Akay,Dáiddár,
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeaktajođiheaddji Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminára:
Mii dáidaga rolla lea otne?
Disdat njukčamánu 19 b. 18.30-21.30
Krokodil, Bihtám.

Logaldalli: Johan Bergström, Govven; Klas Hällerstrand, DáiddakonsuleantaNorrbottenis; Johannes Blomqvist, Vuođđudeaddji PAiN (Performance Art in Norrbotten).
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeaktajođiheaddji Konstmuseet i Norr

-

TALA! Seminára:
Manin čohkket dáidaga?
Disdat 15 ođđajagimánus 18.30-21.30
Norrbottens museum, Julevu.

Manin čohkket dáidaga ja makkár gaskavuohta dáiddačohkkemii?

Logaldalli: Åke Lindberg, Priváhtta čohkkejeaddji; Anna Nero, intendeanta, čoakkáldagat, Borås Konstmuseum; Henrik Ygge, Antikvarie, Norrbottena leana eanandiggi dáidda.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottena leanadáiddakonsuleanta

-

TALA! Seminára:
Man olu máksá dáidda?
Disdat 11 juovlamánus 18.30-21.30
Havremagasinet, Suttes.

Makkár njuolggadus vuogit gávdnojit buhtadussii dáiddalaš bargui ja geaidda dat lea?

Logaldalli: Arne Leeb, Dáiddáriid riikaorganisašuvdna; Erik Forslund, BUS; Hans Sundvall, Hoavda Luleå Konsthall; Sara Edström, Dáiddár ja oaseoamasteaddji Galleri Syster.
Moderator: Peppe Bergström, Prošeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii.

-

TALA! Seminára:
Dárbbahit go dáiddárat oahpu?
Disdat 20 skábmamánus 18.30-21.30
Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla, Háhpárándi.

Oasálastti: Marielle Nylander, Västerbottena leanadáiddakonsuleanta; Tryggve Lundberg, Upmeje dáiddaallaskuvla; Anders Sunna, Dáiddár; Bertil Sundstedt, Sunderbyna álbmotallaskuvla; Annika Kronqvist, Ruoŧasuoma álbmotallaskuvla.
Moderator: Klas Hällerstrand, Norrbottena leanadáiddakonsuleanta

-

TALA! Seminára:
Gii ruhtada dáidda?
Disdat 23 golggotmánnu 18.30-21.30
Norrbottena musea, Julevu.

Jos priváhta ja almmolaš ruhtadeaddjit oasálastet ceggenproseassas.

Logaldalle:Sara Sandström Nilsson, Gallerista ja ovttasbargoguoibmi Galleri Andersson Sandström; Anders Lindberg, Diehtojuohkinhoavda LKAB; Patrik Förberg, Stáda dáiddaráđđi; Kim Einarsson, Curator.
Moderator: Peppe Bergström, Prošeakta jođiheaddji Resursaguovddáš dáidagii

-

TALA! Seminára:
Manin galgat atnit dáidaga gávpogis?
Disdat 11 čakčamánus 18.30-21.30
Suohkanhállas, Giron.

Dáidaga sadji servodathuksemis ja gávpogis.

Logaldalli: Curt Persson, Eananantikvárii ja doktoránda LTU; Gunhild Stensmyr, Kulturentreprenevra; Eva Arnqvist, Dáiddár ja prošeakta jođiheaddji.
Moderator: Maria Ragnestam, Prošeakta jođiheaddji Konstmuseet i Norr.

Malin Bergström
SYLTTI JOKA KATOSI
Malin Bergström jolla oon juuret Malmivaarassa toimii nykysin Stockholmissa jossa hään kans oon kouluttannu ittensä ilystratööriksi Konstfackissa. Syltti joka katosi oon vasta tuotettu teos jonka Malin oon tehny yhtheistyössä Konstmuseet i Norr:in kans.

Räkinkisatu tulhaan kans jonku päivän aikana jakahmaan suohraan preiviloohviin koko Norrbottenissa läänin aamuavisitten avula. Taiteprujekthiin oon kans kytketty petakookinen prujekti joka kohistuu nuoremille lapsile ja alkaa Malin Bergströmin räknäyssatula Syltti joka katosi.

Tarina perustuu räkinkisathuun jossa eri miljöissä saapi seurata usseita elläimiä, joista met Norrbottenissa hyvin tunnema monet. Tarina alkaa lastenkuvakirjasta ja seuraa leikkisää ja mielikuvitukselista ilmasua ja kertomista jossa vasthaan tullee niin ootettuja ja ei-ootettuja taphauksia. Malin Bergströmin räkinkisatu lähtee hänen omasta henkilökohtasesta ilmasusta jokka hään oon riitattu pölkkypännälä, tyshilä (tusch) ja oon erifärisiä kolaasia kans, joista tykkää iästä huolimatta.

– Tarkotus oon tehä tarinan joka oon petakookinen mutta kans antaa lukijalle elämyksen jossa mielikuvitus oon fuukkyksessä, mutta joka kuitenki seuraa klassisen räkinkisatun mallia, Malin Bergström esittellee teosthaan Syltti joka katosi.

Vernisaasin yhtheyessä kaupunkintalon hallissa Väärt-ryhmä pellaa mysiikkiä vasta päästetyltä levyltä Palla Orka.


Click here and listen to the book!

Lue lissää Malin Bergströmin ja Väärtin tästä
Malin Bergström
MUORJEMEASTTU MII JÁVKKAI
Malin Bergström geas leat ruohttasat Málbmaváris dál lea Stockholmas gos lea maid gazzan oahpu hábmejeaddjin dáiddaoahpus Konstfackas. Muorjemeasttu mii jávkkai lea ođđa buvttadus maid Malin lea dahkan ovttas Dáiddamuseain Davvin.

Rehkenastin muitalus juhkkojuvvot moadde beaivvi ovdal ruovttu reivegássaide miehtá Norrbottena ovttas leana iđes áviissain. Dáidda prošektii čadnojuvvo maid pedagogalaš prošeakta mii lea heivehuvvon nuorat mánáide ja álggahuvvo Malin Bergströma rehkenastin muitalusain Muorjemeasttu mii jávkkai.

Rehkenastin muitalusa vuođđu vuolgá das go iešguđetge guovlluin besset čuovvut dáid elliid, mat leat oahppásat midjiide Norrbottenis. Muitalus álggahuvvo mánáidgovvagirjjis mas leat hearvás ja hutkás muitalanvuohki gos vuordemeahttun dáhpáhusat dáhpáhuvvut. Malin Bergströma rehkenastin muitalus lea su persovnnalaš vuohki govvet mas leat bliántasárgumat, tuscha ja kollaga iešguđetge ivnniiguin ja buohkat liikojit dasa.

– Ulbmil lea dahkat muitalusa mii lea sihke pedagogalaš ja mii addá lohkkái miellagovvádusa mas lea fantasiija guovddážis, muhto maid dan dihte čuvvo klassihkalaš rehkenastin muitalus málle, dan addá Malin Bergström iežas girjjis Muorjemeasttu mii jávkkai.

Venissaga oktavuođas lea musihkkajoavkkus Väärtas konsearta Suohkanviesuhállas ja sii čuojahit ođđa skearru Palla Orka lávlagiid maid leat almmuhan dás easká.

Click here and listen to the book!

Loga eanet Malin Bergström ja Väärts birra dás
Malin Bergström
SYLTEN SOM FÖRSVANN
Malin Bergström med rötter i Malmberget har numera sin bas i Stockholm där hon också utbildat sig till illustratör på Konstfack. Sylten som försvann är ett nyproducerat verk som Malin tagit fram i samarbete med Konstmuseet i Norr.

Räknesagan kommer också under några dagar att distribueras direkt hem i brevlådor över hela Norrbotten med hjälp av länets morgontidningar. Till konstprojektet knyts även ett pedagogiskt projekt som med inriktning mot yngre barn tar avstamp i Malin Bergströms räknesaga Sylten som försvann.

Berättelsen baseras på en räknesaga där man i olika miljöer får följa en mängd olika djur, varav många vi i Norrbotten känner väl till. Berättelsen gör avstamp i barnbilderboken och följer ett lekfullt och fantasifullt uttryck och berättande där både väntade och oväntade scenarion målas upp. Malin Bergströms räknesaga utgår från hennes personliga uttryck som består av blyertsteckningar, tusch och kollage i varierande färgskala och uppskattas oavsett ålder.

– Syftet är att göra en berättelse som både är pedagogisk och som ger läsaren en upplevelse med fantasifullhet i fokus, men som ändå följer den klassiska räknesagans upplägg, presenterar Malin Bergström sitt verk Sylten som försvann.

I samband med vernissagen genomför gruppen Väärt en spelning i stadshushallen med material från den nysläppt skivan Palla Orka.

Klicka här och lyssna på ljudboken!

Läs mer om Malin Bergström och Väärt här
Malin Bergström
THE JAM THAT DISAPPEARED
Malin Bergström, originally from Malmberget, nowadays has her base in Stockholm where she also studied to be an illustrator at Konstfack. The Jam that Disappeared is a recent work of art which Malin has produced in conjunction with Konstmuseet i Norr. 

The counting rhyme will also be distributed to letterboxes throughout the county, for a couple of days, via local morning papers. In addition, the art project will be tied to an educational project, aimed at younger children, which will use Malin Bergström’s counting rhyme The Jam that Disappeared as a springboard.

The narrative is based on a counting rhyme which lets the reader follow a number of different animals, in various surroundings, many of which are well known to us here in the county of Norrbotten. Like a picture book for children it contains playful and fanciful expressions and depicts and narrates both the expected and the unexpected. Malin Bergström’s counting rhyme springs from her personal artistic expression which features pencil drawings, ink and collages in varying colour ranges. Her work is enjoyed by all ages.

The purpose is to create a story which is educational and at the same time lets the reader experience a fantasy, all the while it still follows the layout of a classic counting rhyme; Malin Bergström says about her piece of work The Jam that Disappeared.

During the opening the band Väärt will perform songs from their new release Palla Orka, at the Town hall.

Click here and listen to the book!

Read more about Malin Bergström and Väärt here
Malin Bergström
HILLO, JOKA KATOSI
Malmivaarasta kotoisin oleva Malin Bergström on opiskellut kuvittajaksi taidekorkeakoulussa Tukholmassa, jossa hän nykyään myös asuu. Hillo, joka katosi, on uusi teos, jonka Malin on työstänyt yhdessä Konstmuseet i Norr-hankkeen kanssa.

Tämä numerosatu jaetaan myös kaikkiin talouksiin koko Norrbottenissa ja jakelussa auttavat läänin aamulehdet. Taidehankkeeseen liittyy myös pedagoginen hanke, jonka kohderyhmänä ovat nuoremmat lapset ja tämä hanke alkaa Malin Bergströmin numerosadulla Hillo, joka katosi.

Kertomus perustuu numerosatuun, jossa seurataan erilaisissa ympäristöissä asuvia eläimiä, jotka ovat tuttuja monelle meille norrbottenilaiselle. Sen lähtökohtana on lasten kuvakirja ja se kuvaa leikkisästi ja mielikuvituksellisesti odotettuja ja odottamattomia tapahtumia. Malin Bergström toteuttaa numerosadussaan omaa kuvaamistapaansa, jolle on tyypillistä lyijykynäpiirustukset, eriväriset tussipiirustukset ja kollaasit, joita kaikenikäiset arvostavat.

– Tarkoituksena on luoda kertomus, joka on pedagoginen ja antaa lukijalle mielikuvituselämyksiä mutta seuraa kuitenkin perinteisen numerosadun rakennetta, kertoo Malin Bergström teoksestaan Hillo, joka katosi.

Avajaisten yhteydessä esittää Väärt-yhtye kappaleita äskettäin julkaistulta levyltään Palla Orka.
Kaikki ovat tervetulleita!

Click here and listen to the book!

Lue lisää Malin Bergström ja Väärt-ryhmän tästä

TRANSITIONS

Kristallen, Kiruna
22 november 2018 – 31 mars 2019

Johan Bergström (SWE), Ivan Galuzin (RUS/NOR), Carola Grahn (SWE), Pekka & Teija Isorättyä (FIN), Ingeborg Annie Lindahl (NOR), Bolatta Silis Høegh (GRL/DNK), Erna Elínbjörg Skúladottír (ISL).

En utställning som undersöker en föränderlig definition av landskap som motiv- och begreppsbild.

Tankarna om ett konstmuseum i Kiruna har sitt ursprung i en konsttradition som under ett drygt sekel vuxit fram tillsammans med staden och format en lokal konsthistoria präglad av ett nationalromantiskt landskapsmåleri. I Transitions närmar sig de medverkande konstnärerna landskapet som ett begrepp betraktat utifrån sociala, ekonomiska eller politiska perspektiv. Genom varierade uttryck och arbetsmetoder skapas nyproducerade och omarbetade verk som gör det möjligt att på olika sätt närma sig och ta del av fraktioner och gestaltningar av landskap som präglar vår gemensamma tillvaro.

Konstnärliga skildringar av landskap är historiskt återkommande inslag där varje era återspeglar sin samtid. Romantikens idealiserade skildringar av landskap som en tidig civilisationskritik och återgivning av det gudomliga intill dagens digitala bakgrundsbilder av storslagna landskap som väcker förväntningar på naturen vilka utan mobilkamerans filter inte alltid är möjliga att infria är tydliga exempel. Historiska och samtida återgivningar, lika autentiska som konstgjorda, med en gemensam förmåga att skapa idealbilder fyllda av mänsklig längtan som också åskådliggör tillvaron utanför bilden.

Med hjälp av gräsmattor, växter, träd och vattenelement anlagda i anpassade och kontrollerade utrymmen skapas och upprätthålls vår omgivning som en imitation och upphöjning av den äkta naturen. Genom en undersökande och kritisk blick blir konsten mer än bara återgivningar och landskapen inte enbart naturtrogna, inre eller urbana kulisser mot vilka andra historier tar spjärn. Motivet utforskas och ges nya dimensioner genom konstnärliga yttringar och materialval. Landskapsbilderna i utställningen blir metaforer, representationer och kommentarer till vår postmoderna och industriella värld.

Bild: Ur verket Foldings, Johan BergströmTRANSITIONS

Kristallen, Kiruna
22nd November 2018 – 31st March 2019

Johan Bergström (SWE), Ivan Galuzin (RUS/NOR), Carola Grahn (SWE), Pekka & Teija Isorättyä (FIN), Ingeborg Annie Lindahl (NOR), Bolatta Silis Høegh (GRL/DNK), Erna Elínbjörg Skúladottír (ISL).

An exhibition that examines the changing definition of landscape as both motif and concept.

The idea of starting an art museum in Kiruna initially emerged from an artistic tradition that developed alongside the city; a localised art history that is famously characterised by a romantic nationalist style of landscape painting. In Transitions, the participating artists instead approach landscape as a concept that is possible to be seen from social, economic and political ideologies. The exhibition represents a variety of artistic approaches and perspectives through newly produced and revised works, demonstrating the multiplicity of elements that constitute landscape and define our existence within it.

Depictions of landscape are prevalent throughout art history and are naturally reflective of time and context. Romanticism’s idealised illustrations and reproductions of divine landscape, often as a form of early societal critique, and today’s edited digital background images of impressive vistas that awaken unrealistic expectations of how nature should be are clear examples. Though originally based on the authentic, these artificial images simply gratify utopian desires; an illustration of life outside of the frame.

Through a compulsion to imitate and celebrate authentic landscape we surround ourselves with grass, plants, trees and water features in controlled and confined spaces. With a curious and critical eye, art surpasses simple representation and landscape can be portrayed as something more than merely a rural, interior or urban backdrop from which other more important stories are able to take place. In Transitions, the motif of landscape is scrutinised and given new dimensions through a wide range of artistic perspectives and material choices; making space for metaphors, illustrations and commentaries upon our postmodern, industrial world.

Image: From the work Foldings by Johan BergströmTähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Tähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Dát teaksta boahtá jorgaluvoot davvisámigillii. Giitu go vuorddát!

INVIGNINGSUTSTÄLLNING

Torsdagen den 22 november 2018 kl.17.00 invigs Konstmuseet i Norr, Norrbottens länskonstmuseum, i Kiruna med utställningen Transitions.

Till utställningen har konstnärer med anknytning till det arktiska området bjudits in för att visa nyproducerade och omarbetade konstverk som är speciellt framtagna för platsen. I Transitions visas konstverk som undersöker en föränderlig definition av landskap som motiv- och begreppsbild där motivet utforskats och getts nya dimensioner genom konstnärliga yttringar och materialval.

Under öppningshelgen den 23–25 november kommer du förutom att kunna se utställningen även ha möjligt att delta i aktiviteter som konstnärssamtal, paneldiskussion, guidade visningar och öppen verkstad.

Varmt välkommen till Konstmuseet i Norr i Kristallen och invigningsutställningen Transitions.
OPENING EXHIBITION

On Thursday 22nd November 2018 at 5pm Konstmuseet i Norr, Norrbotten’s County Art Museum, will open its first exhibition Transitions in Kristallen, Kiruna.

Artists with a connection to the Arctic region have been invited to show newly produced or revised pieces that have been purpose-made for the museum’s new premises. Transitions is an exhibition that examines the changing definition of landscape as both motif and concept, where the subject is explored through a wide range of artistic perspectives and material choices.

During the opening weekend of the 23rd- 25th November visitors are able to view the exhibition as well as participate in a public programme of artist talks, panel discussions, guided tours and workshop activities.

You are warmly welcome to Konstmuseet i Norr in Kristallen, and the opening of Transitions.Tähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Tähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Dát teaksta boahtá jorgaluvoot davvisámigillii. Giitu go vuorddát!

NYA MUSEILOKALER

Konstmuseet i Norr, Norrbottens länskonstmuseum, har nu flyttat in i sina nybyggda och permanenta museilokaler i Kristallens gyllene kärna i Kiruna.

Kristallen är det första huset i Kirunas nya centrum. Förutom Konstmuseet i Norr inrymmer huset även en stor entréhall med café och Kirunas nya stadshus. Från Kristallens entréhall ses de kubformade och exteriört metallbeklädda museilokalerna som utgår från det öppna trapphuset och sträcker sig till våning fem.

I Konstmuseet i Norrs kontor, beläget på fjärde våningen, pågår just nu arbetet med invigningsutställningen Transitions där konstnärer med anknytning till de arktiska breddgraderna bjudits in för att skapa nyproducerade och omarbetade konstverk anpassade för de nya museilokalerna. Utställningen undersöker en föränderlig definition av landskap som motiv- och begreppsbild och öppnar den 22 november 2018 i samband med invigningen av museet.

Inför öppningen av de nya museilokalerna har det även utarbetats en ny grafisk profil som utmärks av den nya logotypen och en ny webbplats kommer att lanseras under hösten. På den nya webbplatsen kommer det finnas information om verksamheten, kommande utställningar och projekt, samt pedagogiskt material. Dessutom pågår arbete med att utveckla program för den pedagogiska verksamhet som kommer att ske i andra delar i Norrbotten.

Besökare till Konstmuseet i Norr i Kristallen kommer, förutom att kunna ta del av samtida konstutställningar, även ha möjlighet att delta i konstnärssamtal och föreläsningar, samt kreativa aktiviteter i konstmuseets lokal Plats för skapande.
A NEW MUSEUM

Konstmuseet i Norr, Norrbotten’s County Art Museum, has now moved into its newly built permanent premises in Kristallen’s golden heart in Kiruna.

Kristallen is the first building to be constructed in Kiruna’s new city centre. In addition to Konstmuseet i Norr, the house has a large entrance hall with a café, and Kiruna’s new city hall. From Kristallen’s foyer it is impossible to miss the cubic, metal-cladded exterior of the museum’s rooms that begin at the open staircase and extend up to the fifth floor.

In Konstmuseet i Norr’s offices located on the fourth floor, work is currently under way to produce the opening exhibition Transitions, where artists working with or in the Arctic region have been invited to create newly produced and remodified site-specific works. The exhibition examines the changing definition of landscape as motif and concept, and opens to the public on the 22nd November 2018 in connection to the formal inauguration of the museum.

In addition to the opening of the museum’s premises a new graphic profile for Konstmuseet i Norr has been developed, with a new logo and website that will be launched in Autumn.

On the new website there will be information about the museum, upcoming exhibitions and projects, and educational material for schools. Work is in progress to establish an educational programme that will take place within the other municipalities of Norrbotten region.

Visitors to Konstmuseet i Norr will not just have the opportunity to experience contemporary art exhibitions but also to take part in artist talks, lectures and seminars, alongside creative activities in the museum’s educational space Plats för Skapande.Tähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Tähään tekstiin tulee Meänkilen käännös. Kiitos ättä odotat!Dát teaksta boahtá jorgaluvoot davvisámigillii. Giitu go vuorddát!