Samtal mellan Fredrik Stenberg och Jonas NobelEn eftermiddag i början av oktober satte sig arkitekten Fredrik Stenberg och konstnären Jonas Nobel, båda delar av konst- och arkitektkollektivet Uglycute ned på sitt kontor och samtalade om ISO. Namnet på sin nyproducerade film och tillika innebörden av en flitigt använd certifiering i arkitektursammanhang. Ett samtal som kom att handla om timlön för svampplockning, normalitet som begrepp och funktionell arkitektur.-Jag tänkte på ISO certifiering i helgen när jag plockade svamp. Säg att man skulle mäta svampplockning bara efter hur mycket svamp man hittat och vad den kostar, då missar man hela poängen med upplevelsen att vara i skogen. Jag hittade knappt en enda svamp, så min timlön var säkert nere på under en krona. Människor gör så mycket saker som inte går att värdera i pengar./J-Såg du Kobra på TV igår om psykiska diagnoser, känns som om det hänger ihop. Antalet diagnoser ökar varenda år. Det blir smalare och smalare vad som anses normalt. Man får inte vara glad då är man manisk och om man är låg längre än en vecka är man
deprimerad och måste äta Prosac. Allt ska mätas. Till slut är alla onormala./F-Handlar inte det om att läkemedelsindustrin vill ha nya diagnoser så att dom kan sälja mer mediciner? Det är samma tendens fast tvärtom inom politiken då alla partier dras mot mitten, eftersom det är där den normala väljaren anses finnas. Det är marknadsföringsstrategi. Det som sticker ut och är annorlunda säljer för dåligt därför gör man allt ”normalt”. ISO certifieringen gör samma sak med arkitekturen./J -Det är ett styrinstrument för beställaren för att slippa vara orolig. Man har helt slutat lita på sin egen förmåga då det gäller att bedöma kvalité. Som i tävlingen om nytt
Nobelmuseum i Stockholm där man valt att ta bort anonymiteten på det tävlande. Man är så rädd för att välja fel. Om man har bjudit in alla världsstjärnorna vore det ju synd om man valde en okänd./F- Man väljer egentligen arkitekt och inte arkitektur. Sen har vi den andra sidan då man tror att arkitektur bara är funktion. Jag var på Friends arena och såg Sverige – Tyskland i tisdags. Det var första gången jag var där. Jag har ju sett den utifrån och tyckt att den är så jävla ful. Det finns liksom inget drama i hur den är placerad. Hela arena är inklämd mellan en massa konferenshotell. Ingången känns som om man går in i tunnelbanan man fattar aldrig att man är på väg in på en jättearena. Man har klämt in alla funktioner. Planen är där, alla ser ordentligt och det finns plats för 50 000 personer, men det är liksom inget mer. Känns lite som att käka hummer med plastbestick, det är gott men det saknas omsorg om detaljerna. /J-Jag tycker det är intressant när man kollar på Stadshuset i Kiruna, alltså det gamla. Alla detaljer är så fantastiska. Man kommer aldrig ha råd att bygga så igen. Om man inte börjar värdera kvalité inte bara utifrån ekonomi. Allt är så omsorgsfullt gjort. Kolla bara på räckena i den stora hallen./F - Det är så sorgligt. Vad ska vi göra om vi bara gör exakt vad som behövs? Det finns ingen som tycker det är kul. Såg du förresten den där inbjudan om att lämna in en intresse anmälan till en massa konstnärliga utsmyckningar på ett sjukhus i Skövde? Det var tre stycken olika uppdrag. Det första var om ett mönster på en glasfasad, det andra var en ventilationstrumma på gården som tydligen var ful och behövde sminkas över, det tredje var en lång tråkig korridor. Det är väl bra att man gör utsmyckning där men samtidigt är det så sorgligt att arkitekterna inte har tänkt på det. Jag menar varför har dom ritat en lång korridor som är för monoton och en ful ventilationstrumma. Konstnärerna kopplas in för att sminka över arkitekternas inkompetens. Det är svårt att få bra./J -Det handlar om att arkitektur helt håller på att förlora sitt värde som konstart./F-Jag tycker det är det som vår film handlar om. Dels ville vi göra film och jobba med din gamla kompis Fredrik Egerstrand. Men jag tror och hoppas att det också är ett bra sätt att prata om dom här problemen. Om varför arkitektur inte får kosta nåt i Sverige./JA conversation between Fredrik Stenberg and Jonas Nobel
One afternoon in early October, the architect Fredrik Stenberg and the artist Jonas Nobel, both part of the art and architecture collective Uglycute, sat down in their office and talked about ISO – the name of their newly produced film and also of a much used certification within architecture. A conversation that would be about the hourly pay for mushroom picking, normality as a concept and functional architecture. -I thought about ISO certification during the weekend when I was picking mushrooms. Imagine that you were going to measure mushroom picking just on the grounds of how many mushrooms you found and what they would cost. You would be missing the whole point of the experience of being out in the forest. I hardly found a single mushroom, so my hourly rate was almost certainly somewhere under a krona. People do a lot of things that cannot be valued in money./J-Did you see the episode of Kobra on TV yesterday about psychiatric diagnoses? It feels like it all fits together. The number of diagnoses is increasing every year. What is considered normal is becoming narrower and narrower. You are not allowed to be happy because then you are manic and if you are feeling down for more than a week you are depressed and must take Prosac. Everything has to be measured. In the end, everyone is abnormal. /F -Isn’t it about the pharmaceutical industry wanting to have new diagnoses so that they can sell more medicines? There is the same trend, though in the opposite direction, in politics, where all the parties are moving to the centre, because that is where the normal voter is thought to be. It is a marketing strategy. Whatever stands out and is different sells poorly, so you make everything “normal”. ISO certification does the same thing in architecture./J -It is a means of control for the client in order to avoid having to be worried. People have quite simply stopped trusting their own ability when it comes to assessing quality. Like in the competition for a new Nobel Museum in Stockholm, where the decision was made to remove the anonymity of the competitors. People are so afraid of making the wrong choice. If you have invited in all of the great names, it would be a pity to choose someone unknown./F -What you really choose is the architect and not architecture. Then we have the other side, when you think architecture is just about function. I was at Friends arena last Tuesday and saw Sweden vs. Germany. It was the first time I was there. I have seen it from the outside and thought that it is really ugly. There is just no drama in how it is situated. The whole arena is sandwiched between a bunch of conference hotels. The entrance feels like you are going into the underground, you never feel like you are entering a giant arena. All of the functions have been squeezed in. The field is there, everyone has a proper view and there is space for 50 000 people, but it is like there is nothing more. It feels like eating lobster with a plastic knife and fork. It is good, but it is lacking a sense of caring about the details./J -I think it is interesting to look at the town hall in Kiruna, the old one that is. The details are all so fantastic. We will never be able to afford to build that way again. Not unless we start to value quality, and not just from the financial aspects. Everything has been done with such care. Just look at the railing in the main hall./F -It is really sad. What should we do if we only do exactly what is needed? No one thinks that it is fun. By the way, did you see that invitation to submit an expression of interest for a load of artistic embellishments at a hospital in Skövde? There were three different assignments. The first was about a pattern on a glass facade, the second was a ventilation shaft in the yard which apparently was ugly and needed covering up, and the third was a long, boring corridor. It is good that they are adding decorations there, but at the same time, it is really a pity that the architects did not think about this. I mean, why did they plan a long corridor that is too monotonous and an ugly ventilation shaft? Artists are brought in to cover up the incompetence of the architects. It is difficult to get a good result./J -It is about architecture completely losing its value as an art form./F -I think that this is what our film is about. In part, we wanted to make a film and to work with your old friend, Fredrik Egerstrand. But I think and hope that it is also a good way to talk about these problems. About why architecture is not allowed to cost anything in Sweden./J Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin välinen keskusteluEräänä lokakuun alun iltapäivänä Uglycate-taide- ja arkkitehtuuriyhteisöön kuuluvat arkkitehti Fredrik Stenberg ja taiteilija Jonas Nobel istuutuivat toimistoonsa keskustelemaan ISO:sta. Se on heidän juuri tuottamansa elokuvan nimi, mutta myös ahkerasti arkkitehtuuriyhteyksissä käytetyn sertifioinnin ulottuvuus. Keskustelu käsitteli sienenpoimijan tuntipalkkaa, normalismia käsitteenä ja funktionalistista arkkitehtuuria.-Ajattelin ISO-varmennusta viikonlopussa sieniä poimiessani. Mitä jos sienien poimintaa mitattaisiin vain sen mukaan, miten paljon sieniä löytyy, ja paljonko se maksaa. Silloin häviäisi koko metsäelämyksen pointti. Löysin tuskin sienen sientä, joten tuntipalkkani oli varmasti kruunun tasoa. Ihmiset tekevät niin paljon asioita, joita ei voida määritellä rahassa./J -Katsoitko psyykkisiä diagnooseja käsittelevää Kobraa eilen televisiosta. Tuntuu siltä, kuin jutut kuuluisivat yhteen. Diagnoosien määrä kohoaa vuosi vuodelta. Normaalina pidettävä tila vain kapenee ja kapenee. Jos on iloinen, on maaninen, ja jos on alakuloinen pitempään kuin viikon, silloin ollaan masentuneita ja pitää syödä Prozacia. Kaikkea pitää mitata. Lopulta kaikki ovat epänormaaleja./F -Eikö kysymys ole siitä, että lääketeollisuus haluaa saada uusia diagnooseja saadakseen myydä enemmän lääkkeitä? Kysymys on politiikassa samasta, vaikkakin vastakkaisesta tendenssistä, jossa kaikki puolueet hakeutuvat keskelle, koska normaalivalitsijan kuvitellaan olevan siellä. Se on markkinointistrategiaa. Se mikä erottuu ja on toisenlaista, myy liian huonosti, ja sen tähden kaikki tehdään ”normaalisti”. ISO-sertifiointi toimii samalla tavalla arkkitehtuurissa./J -Se on tilaajan ohjaustyökalu, jonka avulla ei tarvitse olla levoton. Omaan laadun arvioimiskykyyn on lopetettu kokonaan luottamasta. Katsokaa vaikka kilpailua Tukholman uudesta Nobel-museosta, jossa kilpailijoiden ei anneta olla nimettömiä. Pelätään niin paljon väärää valintaa. Jos on kutsuttu kaikki huipputähdet osallistumaan, olisi sääli, jos valinta osuisi tuntemattomaan./F -Oikeastaan valitaan arkkitehti, eikä arkkitehtuuria. Meillä on toisaalta myös tilanne, jossa luullaan arkkitehtuurin olevan vain funktionaalista. Olin Friends-areenalla tiistaina ja näin Ruotsi-Saksa maaottelun. Olin siellä ensimmäistä kertaa. Olen nähnyt areenan ulkoapäin ja pitänyt sitä helkkarin rumana. Sen sijoituksessa ei ole ikään kuin minkäänlaista dramatiikkaa. Koko areena on puristettu kaiken maailman konferenssihotellien väliin. Sisäänkäynti tuntuu maanalaisen sisäänkäynniltä. Ei tajua milloinkaan, että on menossa jättiareenalle. Kaikki funktiot on puristettu paikalle. Siellä on kenttä, kaikki näkevät kunnolla, ja tilaa on 50 000 katsojalle, mutta sitten ei niin kuin olekaan muuta. Tuntuu vähän siltä kuin söisi hummeria muoviaterimilla. Se maistuu hyvältä, mutta yksityiskohdista huolehtiminen on puutteellista./J - Minusta on mielenkiintoista tarkastella Kiirunan kaupungintaloa, vanhaa siis. Kaikki yksityiskohdat ovat niin fantastisia. Sillä lailla ei enää koskaan ole varaa rakentaa, jollei aleta arvostaa laatua, eikä vain taloutta. Katso vaikka suuren aulan kaiteita./F -Se on niin surullista. Mihin päädytään, jos tehdään vain juuri ja juuri tarvittava? Se ei ole kenenkään mielestä kivaa. Näitkö muuten kutsun, jossa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan, jos he haluavat tehdä taiteellisia koristeluja erääseen Skövden sairaalaan? Tehtäviä oli kolme. Ensimmäisessä piti kuvioida lasinen julkisivu, toisessa keksiä jotakin pihalla olevan ilmeisen ruman ilmanvaihtokanavan meikkaamiseksi, ja kolmas tehtävä oli pitkä ja tylsä käytävä. Koristelussa ei sinänsä ole mitään pahaa samalla, kun on surullista, etteivät arkkitehdit ole tulleet ajatelleeksi sitä. Miksi he ovat piirtäneet pitkän ja yksitoikkoisen käytävän ja ruman ilmanvaihtokanavan. Taiteilijat kytketään työhön arkkitehtien kykenemättömyyttä ehostamaan. Siitä on vaikea saada hyvää./J -Kysymys on siitä, että arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan kadottamassa arvonsa taiteen lajina./F -Mielestäni elokuvassamme on kysymys juuri siitä. Halusimme osittain tehdä elokuvan vanhan kaverisi Fredrik Egerstrandin kanssa. Mutta luulen ja toivon, että se on myös hyvä tapa keskustella näistä ongelmista. Miksei siis arkkitehtuuri saa maksaa mitään Ruotsissa./JKeskustelu Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin kans. Yhtenä iltapäivänä oktuuperin alussa arkkitehtit Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel istahtit kontturissaan ja keskustelit ISOsta, joka on heän vasta prutyseeratun filmin nimi ja samala sen lisäks merkittee vireästi käytetyn arkkitehti hommissa serttifieerinkin lyhenys. Molemin on osana taije ja arkkitehtikolektiivista Uglycute. Keskustelu tuli koskemhaan tiimapalkkaa svampin poimimisessa, normalisuus käsitheenä ja fynksjunelli arkkitehtityyri.-Mie ajattelin ette ISO serttifieerinkiä pyhän aikana kun poimin svamppia. Ajattele ette sitä mittaa svampin poimimista vain sen mukhaan kuinka paljon on löytäny ja mitä se maksaa, jos niin tekkee sillon sitä menettää koko pointin kokemuksesta ette olla mettässä. Mie en juuri löytäny yhtään svamppia, niin minun tiimapalkka oli varmasti kruunun tasola. Ihmiset tekevät paljon sellaista mikä ei mene räknätä rahassa./J -Näiks eilen psyykkisistä tiaknoosista teeveessä, Kobra. Tuntuu ette se kuuluu yhteen. Lukumäärä tiaknoosia kasvaa joka vuosi. Aina vähemin ihmisiä on mitä piethään normaalina. Ei saa olla ilonen sillon sitä on maaninen ja jos on matalalla enemän kun viikon sitä on teprimeerattu ja häätyy syöä Prosacia. Kaikki pittää mitata. Viimen ei kukhaan ole normaali. /F -Eikos se ole tulos siittä ette metesiinin intystrii haluaa saa uusia tiaknoosia niin ette se myypi enemän metesiiniä? Se on sama tentensi vaikka toisin päin pulitiikassa missä kaikki puolueet vetäytyvät keskele, koska sielä se normaali äänestäjä piethään olevan. Se on markkinastratekii. Se joka pistää ulos on erinlainen ja myypi liian vähän ja sen takia sitä tekkee kaiken "normaalisti". ISO serttifieeraa saman asian arkkitehtyyrissä./J-Se on tillaajan ohjausinstrymentti millä se saattaa välttää vaivoja. On lopetettu täysin luotto omhaan kykhyyn ette arvostella kvaliteeta. Niinku kilpailussa Stokholmin uuesta Nobelimyseymmistä missä oli valittu ottaa poies kilpailijoitten tuntemattomuus. Olthaan niin pölössä ette valita väärin. Sehän olis syntiä jos on kuttuttu kaikki mailman tähtiarkkitehtit ja sitten valittee jonku tuntemattoman. /F-Valithaan oikeasthaan arkkitehtin eikä arkkitehtyyriä. Sitten on se toinen puoli kun uskothaan ette arkkitehtyyri on vain fynksjuunia. Mie olin Friends arenala ja näin Ruotti – Saksa tiistaina. Se oli ensi kerran mie olin sielä. Mie olen kyllä nähny sen ulkoa päin ja pitäny ette se on pirun ruma. Siinä ei ole minkhäänlaista traamaa kuinka se on asetettu paikale. Koko areena on litistetty monen konferensihotellitten välhiin. Sisäänkäynti tuntuu ette se on kun mennä tynnelpaanhaan, eikä sitä ymmärä koskhaan ette sitä on menossa jättiareenhaan. Kaikki fynksjuunit on litistetty paikale. Kenttä on sielä, kaikin näkevät kunnola ja on sijaa 50 000 henkilöle, mutta se on kun ei muuta olis. Tuntuu ette se on kun syöä hymmeriä plastipestikilä, se on hyvä mutta tetaljitten huolenpito on puutheelinen ja olematon. /J- Mie piän se on kiinostava kun kattoo Kierunan Kaupunkintaloa, siis sitä vanhaata. Kaikki tetaljit on fantastisia. Ei tule koskhaan ennää olemhaan vara rakentaa samala tavala. Jos ei aleta arvostelemhaan kvaliteeta eri tavala, ei aivan kostanuksen perspektiivistä. Kaikki on niin huolelisesti tehty. Katto vaikkapa ison hallin räkkiä. /F-Se on niin ikävää. Mitäs met tehemä jos met aivan tehemä tarkoin niinku mitä tahothaan? Ei ole kukhaan joka pittää ette se on hauskaa. Satuiks näkheen sen kuttun ette jättää kiinostusilmotuksen suuremphaan läjhään taitheelishiin koristelhuin yhessä sairalassa Skövdessä? Se oli kolme eri tehtävää. Ensimäinen oli yhestä klasifasaatin myösteristä, toinen oli kartanolla oleva venttilasjuunitrummu, joka ilmheisesti oli ruma ja tarvittee sminkkausta, ja se kolmas oli pitkä ilkeä koritoori. Sehän on hyvä ette tehhään koristelua, mutta se on samala ikävä ettei arkkitehtit ole ajatelheet sitä. Mie meinaan ette miksis net on riitanheet pitkän tylsän koritoorin ja ruman venttilasjuunitrummun. Taiteiliat tahothaan töihin sminkkaamhaan arkkitehtitten heikoa pätevyyttä. Se on vaikea saa hyväksi./J-Se koskee sitä ette arkkitehtyyri on kokohnaans menettämässä oman arvon taiemallissa. /F-Mie piän ette se on sitä mitä meän filmi kuvvaa. Met halvama tehhä filmin ja olla töissä sinun vanhaan kaverin kans, Fredrik Egerstrand. Mutta mie uskon ja toivon ette se on hyvä malli ette puhua tällaisista asioista, miksi arkkitehtyyri ei saa maksaa mithään Ruottissa. /J Ságastallan Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel gaskkal
Ovtta beaivvi golggotmánu gaskamuttus arkiteakta Fredrik Stenberg ja dáiddár Jonas Nobel, goappešagat oassi dáidda- ja arkiteaktakollektiivvas Uglycute čohkkádeigga iežas bargolatnjii ja ságastalaiga ISO birra. Mii lea namma sudno easká buvttaduvvon filmmas ja maid sisdoallu dávjá geavahuvvon sertifiseremis arkiteaktaoktavuođain. Ságastallan mii šattai diibmobálkká guopparčoaggima diibmobálkká birra, doaba normalitehta ja doaimmalaš arkitektuvrra birra. - Mon jurddašin ISO sertifierema birra dán basi go coggen guobbariid. Daja jus livčče mihtidan guopparčoaggima dušše dan mielde man ollu guobbariid gávdná ja man ollu máksá. In gávdnan bálljo ovttage guobbara, nu mu diibmobálká leai vissásit vuolil ruvnnu. Olbmot barget nu ollu maid ii sáhte árvvoštallat ruđaiguin. /J- Oidnet go Kobra TV:s ikte psykalaš diagnosaid birra, dovdu dego dat gullo oktii. Diagnosaid lohku lassána juohke jagi. Šaddá gáržžibut ja gáržžibut mii oaivvilduvvo normála. Ii oačču leat ilolaš de lea mielaheapme ja jus lea šlundon eanet go vahku de lea lossamielas ja ferte borrat Prosac. Visot galgá mihtiduvvot. Loahpas visot leat eahpenormála. /F- It go dat lea dálkkasindustriija mii háliida ođđa diagnosaid vai sáhtte vuovdit eanet dálkasiid? Lea seamme tendeansa muhto nuppos politihkas gos visot bellodagat gessot gaskii, danin go dat normála jienasteaddji oaivvilduvvo leat das. Lea márkanastinstrategiija. Dat oidno ila sakka mii lea iežálágán ii vuovdde doarvái bures danin dahká visot normálan. ISO sertifieren dahká seamme arkitektuvrrain. /J - Lea stivrenneavvu diŋgojeaddjái vai ii galgga dárbbahit surrat. Lea ollásit heaitán luohtihit iežaset návcca mii guoská kvalitehta árvvoštallama. Dego gilvu ođđa Nobelmuseas Stocholmmas gos leat válljen váldit eret gilvaleddjiid čiegusvuođa. Ballet ila sakka válljet boasttu. Jus lea bovden visot máilmmi násttiid de hán livčče ahkit jus válljedivčče apmasa. /F - Duođas vállje arkiteavtta ja ii arkitektuvrra. Ja de mis lea nubbi bealli go jáhkká arkitektuvra lea dušše lea doaimmalašvuohta. Ledjen Friends-arenas ja gehččen Ruoŧa – Duiskka disdaga. Leai vuosttaš gearddi mon ledjen doppe. Lean oaidnán dan olggul ja mu mielas dat lea nu issoras fasti. Ii gávdno makkárge drama got dat lea sajáiduvvon. Olles arena leat bahkken máŋga konfereansahoteallaid gaskkii. Dovdu dego manná tunnelbanái go manná sisa ja ii ipmir dat lea manname issoras arenai. Leat bahkken visot doaimmaid dohko. Plána das lea ahte visot oidne bures ja lea sadji 50 000 olbmuide, muhto ii dađi eanet. Dovdu veaháš dego borrat hummera plástaborranneavvu, lea njálgga muhto eai leat fuolahan detáljjaid. /J - Mu mielas lea miellagiddevaš go geahččá Gávpotviesu Gironis, dan boares. Visot detáljjat leat nu issoras čábbá. Ii boađe goassige leat ráđđi hukset dakkára fas Jus ii álgge veardidit kvalitehta ii dušše ekonomiija geahčastagas. Visot lea nu vuđolaččat dahkkon. Geahča dušše rekke dan stuorra hállas. /F - Lea ahkit. Maid mii galgat bargat go mii dušše bargat juste mii dárbbahuvvo? Ii leat somá ovttage mielas. Oidnet go vissa dien bovdehusa guođđit berošteaddjeilmmuhusa máŋga dáiddalaš hervemiidda buohccevissui Skövdes? Ledje golbma sierra barggu. Dat vuosttaš leai láseminsttar láseseaidnái, nubbi leai buhtisáibmorumbu šilljus mii vissa leai fasti ja dárbbahii čábbudahttot, goalmmát leai guhkes ahkidis váccáhat. Gal dat lea buorre ahte herve das muhto seammas lea ahkit go arkiteavttat eai leat muitán daid. Mon oaivvildan manin sii leat sárgun guhkes váccahaga mii lea ovttageardán ja romes buhtisáibmorumbbu. Válde dáiddára veahkkin čiehkan dihte arkiteavtta eahpegelbbolašvuohta. Lea váttis oažžut dan buorre. /J -Das lea sáhka ahte arkitektuvrra ollásit lea massime árvvu dáiddahápmin. /F -Mu mielas dat lea dat man birra munno filbma lea. Moai háliideimme ráhkadit filmma ja bargat du boares ustibiin Fredrik Egerstrandain. Muhto mon jáhkán ja sávan ahte dát lea buorre vuohki ságastallat váttisvuođa birra. Manin arkitektuvra ii oačču máksit maidege dáppe Ruoŧas./J
Samtal mellan Fredrik Stenberg och Jonas NobelEn eftermiddag i början av oktober satte sig arkitekten Fredrik Stenberg och konstnären Jonas Nobel, båda delar av konst- och arkitektkollektivet Uglycute ned på sitt kontor och samtalade om ISO. Namnet på sin nyproducerade film och tillika innebörden av en flitigt använd certifiering i arkitektursammanhang. Ett samtal som kom att handla om timlön för svampplockning, normalitet som begrepp och funktionell arkitektur.-Jag tänkte på ISO certifiering i helgen när jag plockade svamp. Säg att man skulle mäta svampplockning bara efter hur mycket svamp man hittat och vad den kostar, då missar man hela poängen med upplevelsen att vara i skogen. Jag hittade knappt en enda svamp, så min timlön var säkert nere på under en krona. Människor gör så mycket saker som inte går att värdera i pengar./J-Såg du Kobra på TV igår om psykiska diagnoser, känns som om det hänger ihop. Antalet diagnoser ökar varenda år. Det blir smalare och smalare vad som anses normalt. Man får inte vara glad då är man manisk och om man är låg längre än en vecka är man
deprimerad och måste äta Prosac. Allt ska mätas. Till slut är alla onormala./F-Handlar inte det om att läkemedelsindustrin vill ha nya diagnoser så att dom kan sälja mer mediciner? Det är samma tendens fast tvärtom inom politiken då alla partier dras mot mitten, eftersom det är där den normala väljaren anses finnas. Det är marknadsföringsstrategi. Det som sticker ut och är annorlunda säljer för dåligt därför gör man allt ”normalt”. ISO certifieringen gör samma sak med arkitekturen./J -Det är ett styrinstrument för beställaren för att slippa vara orolig. Man har helt slutat lita på sin egen förmåga då det gäller att bedöma kvalité. Som i tävlingen om nytt
Nobelmuseum i Stockholm där man valt att ta bort anonymiteten på det tävlande. Man är så rädd för att välja fel. Om man har bjudit in alla världsstjärnorna vore det ju synd om man valde en okänd./F- Man väljer egentligen arkitekt och inte arkitektur. Sen har vi den andra sidan då man tror att arkitektur bara är funktion. Jag var på Friends arena och såg Sverige – Tyskland i tisdags. Det var första gången jag var där. Jag har ju sett den utifrån och tyckt att den är så jävla ful. Det finns liksom inget drama i hur den är placerad. Hela arena är inklämd mellan en massa konferenshotell. Ingången känns som om man går in i tunnelbanan man fattar aldrig att man är på väg in på en jättearena. Man har klämt in alla funktioner. Planen är där, alla ser ordentligt och det finns plats för 50 000 personer, men det är liksom inget mer. Känns lite som att käka hummer med plastbestick, det är gott men det saknas omsorg om detaljerna. /J-Jag tycker det är intressant när man kollar på Stadshuset i Kiruna, alltså det gamla. Alla detaljer är så fantastiska. Man kommer aldrig ha råd att bygga så igen. Om man inte börjar värdera kvalité inte bara utifrån ekonomi. Allt är så omsorgsfullt gjort. Kolla bara på räckena i den stora hallen./F - Det är så sorgligt. Vad ska vi göra om vi bara gör exakt vad som behövs? Det finns ingen som tycker det är kul. Såg du förresten den där inbjudan om att lämna in en intresse anmälan till en massa konstnärliga utsmyckningar på ett sjukhus i Skövde? Det var tre stycken olika uppdrag. Det första var om ett mönster på en glasfasad, det andra var en ventilationstrumma på gården som tydligen var ful och behövde sminkas över, det tredje var en lång tråkig korridor. Det är väl bra att man gör utsmyckning där men samtidigt är det så sorgligt att arkitekterna inte har tänkt på det. Jag menar varför har dom ritat en lång korridor som är för monoton och en ful ventilationstrumma. Konstnärerna kopplas in för att sminka över arkitekternas inkompetens. Det är svårt att få bra./J -Det handlar om att arkitektur helt håller på att förlora sitt värde som konstart./F-Jag tycker det är det som vår film handlar om. Dels ville vi göra film och jobba med din gamla kompis Fredrik Egerstrand. Men jag tror och hoppas att det också är ett bra sätt att prata om dom här problemen. Om varför arkitektur inte får kosta nåt i Sverige./JA conversation between Fredrik Stenberg and Jonas Nobel
One afternoon in early October, the architect Fredrik Stenberg and the artist Jonas Nobel, both part of the art and architecture collective Uglycute, sat down in their office and talked about ISO – the name of their newly produced film and also of a much used certification within architecture. A conversation that would be about the hourly pay for mushroom picking, normality as a concept and functional architecture. -I thought about ISO certification during the weekend when I was picking mushrooms. Imagine that you were going to measure mushroom picking just on the grounds of how many mushrooms you found and what they would cost. You would be missing the whole point of the experience of being out in the forest. I hardly found a single mushroom, so my hourly rate was almost certainly somewhere under a krona. People do a lot of things that cannot be valued in money./J-Did you see the episode of Kobra on TV yesterday about psychiatric diagnoses? It feels like it all fits together. The number of diagnoses is increasing every year. What is considered normal is becoming narrower and narrower. You are not allowed to be happy because then you are manic and if you are feeling down for more than a week you are depressed and must take Prosac. Everything has to be measured. In the end, everyone is abnormal. /F -Isn’t it about the pharmaceutical industry wanting to have new diagnoses so that they can sell more medicines? There is the same trend, though in the opposite direction, in politics, where all the parties are moving to the centre, because that is where the normal voter is thought to be. It is a marketing strategy. Whatever stands out and is different sells poorly, so you make everything “normal”. ISO certification does the same thing in architecture./J -It is a means of control for the client in order to avoid having to be worried. People have quite simply stopped trusting their own ability when it comes to assessing quality. Like in the competition for a new Nobel Museum in Stockholm, where the decision was made to remove the anonymity of the competitors. People are so afraid of making the wrong choice. If you have invited in all of the great names, it would be a pity to choose someone unknown./F -What you really choose is the architect and not architecture. Then we have the other side, when you think architecture is just about function. I was at Friends arena last Tuesday and saw Sweden vs. Germany. It was the first time I was there. I have seen it from the outside and thought that it is really ugly. There is just no drama in how it is situated. The whole arena is sandwiched between a bunch of conference hotels. The entrance feels like you are going into the underground, you never feel like you are entering a giant arena. All of the functions have been squeezed in. The field is there, everyone has a proper view and there is space for 50 000 people, but it is like there is nothing more. It feels like eating lobster with a plastic knife and fork. It is good, but it is lacking a sense of caring about the details./J -I think it is interesting to look at the town hall in Kiruna, the old one that is. The details are all so fantastic. We will never be able to afford to build that way again. Not unless we start to value quality, and not just from the financial aspects. Everything has been done with such care. Just look at the railing in the main hall./F -It is really sad. What should we do if we only do exactly what is needed? No one thinks that it is fun. By the way, did you see that invitation to submit an expression of interest for a load of artistic embellishments at a hospital in Skövde? There were three different assignments. The first was about a pattern on a glass facade, the second was a ventilation shaft in the yard which apparently was ugly and needed covering up, and the third was a long, boring corridor. It is good that they are adding decorations there, but at the same time, it is really a pity that the architects did not think about this. I mean, why did they plan a long corridor that is too monotonous and an ugly ventilation shaft? Artists are brought in to cover up the incompetence of the architects. It is difficult to get a good result./J -It is about architecture completely losing its value as an art form./F -I think that this is what our film is about. In part, we wanted to make a film and to work with your old friend, Fredrik Egerstrand. But I think and hope that it is also a good way to talk about these problems. About why architecture is not allowed to cost anything in Sweden./J Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin välinen keskusteluEräänä lokakuun alun iltapäivänä Uglycate-taide- ja arkkitehtuuriyhteisöön kuuluvat arkkitehti Fredrik Stenberg ja taiteilija Jonas Nobel istuutuivat toimistoonsa keskustelemaan ISO:sta. Se on heidän juuri tuottamansa elokuvan nimi, mutta myös ahkerasti arkkitehtuuriyhteyksissä käytetyn sertifioinnin ulottuvuus. Keskustelu käsitteli sienenpoimijan tuntipalkkaa, normalismia käsitteenä ja funktionalistista arkkitehtuuria.-Ajattelin ISO-varmennusta viikonlopussa sieniä poimiessani. Mitä jos sienien poimintaa mitattaisiin vain sen mukaan, miten paljon sieniä löytyy, ja paljonko se maksaa. Silloin häviäisi koko metsäelämyksen pointti. Löysin tuskin sienen sientä, joten tuntipalkkani oli varmasti kruunun tasoa. Ihmiset tekevät niin paljon asioita, joita ei voida määritellä rahassa./J -Katsoitko psyykkisiä diagnooseja käsittelevää Kobraa eilen televisiosta. Tuntuu siltä, kuin jutut kuuluisivat yhteen. Diagnoosien määrä kohoaa vuosi vuodelta. Normaalina pidettävä tila vain kapenee ja kapenee. Jos on iloinen, on maaninen, ja jos on alakuloinen pitempään kuin viikon, silloin ollaan masentuneita ja pitää syödä Prozacia. Kaikkea pitää mitata. Lopulta kaikki ovat epänormaaleja./F -Eikö kysymys ole siitä, että lääketeollisuus haluaa saada uusia diagnooseja saadakseen myydä enemmän lääkkeitä? Kysymys on politiikassa samasta, vaikkakin vastakkaisesta tendenssistä, jossa kaikki puolueet hakeutuvat keskelle, koska normaalivalitsijan kuvitellaan olevan siellä. Se on markkinointistrategiaa. Se mikä erottuu ja on toisenlaista, myy liian huonosti, ja sen tähden kaikki tehdään ”normaalisti”. ISO-sertifiointi toimii samalla tavalla arkkitehtuurissa./J -Se on tilaajan ohjaustyökalu, jonka avulla ei tarvitse olla levoton. Omaan laadun arvioimiskykyyn on lopetettu kokonaan luottamasta. Katsokaa vaikka kilpailua Tukholman uudesta Nobel-museosta, jossa kilpailijoiden ei anneta olla nimettömiä. Pelätään niin paljon väärää valintaa. Jos on kutsuttu kaikki huipputähdet osallistumaan, olisi sääli, jos valinta osuisi tuntemattomaan./F -Oikeastaan valitaan arkkitehti, eikä arkkitehtuuria. Meillä on toisaalta myös tilanne, jossa luullaan arkkitehtuurin olevan vain funktionaalista. Olin Friends-areenalla tiistaina ja näin Ruotsi-Saksa maaottelun. Olin siellä ensimmäistä kertaa. Olen nähnyt areenan ulkoapäin ja pitänyt sitä helkkarin rumana. Sen sijoituksessa ei ole ikään kuin minkäänlaista dramatiikkaa. Koko areena on puristettu kaiken maailman konferenssihotellien väliin. Sisäänkäynti tuntuu maanalaisen sisäänkäynniltä. Ei tajua milloinkaan, että on menossa jättiareenalle. Kaikki funktiot on puristettu paikalle. Siellä on kenttä, kaikki näkevät kunnolla, ja tilaa on 50 000 katsojalle, mutta sitten ei niin kuin olekaan muuta. Tuntuu vähän siltä kuin söisi hummeria muoviaterimilla. Se maistuu hyvältä, mutta yksityiskohdista huolehtiminen on puutteellista./J - Minusta on mielenkiintoista tarkastella Kiirunan kaupungintaloa, vanhaa siis. Kaikki yksityiskohdat ovat niin fantastisia. Sillä lailla ei enää koskaan ole varaa rakentaa, jollei aleta arvostaa laatua, eikä vain taloutta. Katso vaikka suuren aulan kaiteita./F -Se on niin surullista. Mihin päädytään, jos tehdään vain juuri ja juuri tarvittava? Se ei ole kenenkään mielestä kivaa. Näitkö muuten kutsun, jossa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan, jos he haluavat tehdä taiteellisia koristeluja erääseen Skövden sairaalaan? Tehtäviä oli kolme. Ensimmäisessä piti kuvioida lasinen julkisivu, toisessa keksiä jotakin pihalla olevan ilmeisen ruman ilmanvaihtokanavan meikkaamiseksi, ja kolmas tehtävä oli pitkä ja tylsä käytävä. Koristelussa ei sinänsä ole mitään pahaa samalla, kun on surullista, etteivät arkkitehdit ole tulleet ajatelleeksi sitä. Miksi he ovat piirtäneet pitkän ja yksitoikkoisen käytävän ja ruman ilmanvaihtokanavan. Taiteilijat kytketään työhön arkkitehtien kykenemättömyyttä ehostamaan. Siitä on vaikea saada hyvää./J -Kysymys on siitä, että arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan kadottamassa arvonsa taiteen lajina./F -Mielestäni elokuvassamme on kysymys juuri siitä. Halusimme osittain tehdä elokuvan vanhan kaverisi Fredrik Egerstrandin kanssa. Mutta luulen ja toivon, että se on myös hyvä tapa keskustella näistä ongelmista. Miksei siis arkkitehtuuri saa maksaa mitään Ruotsissa./JKeskustelu Fredrik Stenbergin ja Jonas Nobelin kans. Yhtenä iltapäivänä oktuuperin alussa arkkitehtit Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel istahtit kontturissaan ja keskustelit ISOsta, joka on heän vasta prutyseeratun filmin nimi ja samala sen lisäks merkittee vireästi käytetyn arkkitehti hommissa serttifieerinkin lyhenys. Molemin on osana taije ja arkkitehtikolektiivista Uglycute. Keskustelu tuli koskemhaan tiimapalkkaa svampin poimimisessa, normalisuus käsitheenä ja fynksjunelli arkkitehtityyri.-Mie ajattelin ette ISO serttifieerinkiä pyhän aikana kun poimin svamppia. Ajattele ette sitä mittaa svampin poimimista vain sen mukhaan kuinka paljon on löytäny ja mitä se maksaa, jos niin tekkee sillon sitä menettää koko pointin kokemuksesta ette olla mettässä. Mie en juuri löytäny yhtään svamppia, niin minun tiimapalkka oli varmasti kruunun tasola. Ihmiset tekevät paljon sellaista mikä ei mene räknätä rahassa./J -Näiks eilen psyykkisistä tiaknoosista teeveessä, Kobra. Tuntuu ette se kuuluu yhteen. Lukumäärä tiaknoosia kasvaa joka vuosi. Aina vähemin ihmisiä on mitä piethään normaalina. Ei saa olla ilonen sillon sitä on maaninen ja jos on matalalla enemän kun viikon sitä on teprimeerattu ja häätyy syöä Prosacia. Kaikki pittää mitata. Viimen ei kukhaan ole normaali. /F -Eikos se ole tulos siittä ette metesiinin intystrii haluaa saa uusia tiaknoosia niin ette se myypi enemän metesiiniä? Se on sama tentensi vaikka toisin päin pulitiikassa missä kaikki puolueet vetäytyvät keskele, koska sielä se normaali äänestäjä piethään olevan. Se on markkinastratekii. Se joka pistää ulos on erinlainen ja myypi liian vähän ja sen takia sitä tekkee kaiken "normaalisti". ISO serttifieeraa saman asian arkkitehtyyrissä./J-Se on tillaajan ohjausinstrymentti millä se saattaa välttää vaivoja. On lopetettu täysin luotto omhaan kykhyyn ette arvostella kvaliteeta. Niinku kilpailussa Stokholmin uuesta Nobelimyseymmistä missä oli valittu ottaa poies kilpailijoitten tuntemattomuus. Olthaan niin pölössä ette valita väärin. Sehän olis syntiä jos on kuttuttu kaikki mailman tähtiarkkitehtit ja sitten valittee jonku tuntemattoman. /F-Valithaan oikeasthaan arkkitehtin eikä arkkitehtyyriä. Sitten on se toinen puoli kun uskothaan ette arkkitehtyyri on vain fynksjuunia. Mie olin Friends arenala ja näin Ruotti – Saksa tiistaina. Se oli ensi kerran mie olin sielä. Mie olen kyllä nähny sen ulkoa päin ja pitäny ette se on pirun ruma. Siinä ei ole minkhäänlaista traamaa kuinka se on asetettu paikale. Koko areena on litistetty monen konferensihotellitten välhiin. Sisäänkäynti tuntuu ette se on kun mennä tynnelpaanhaan, eikä sitä ymmärä koskhaan ette sitä on menossa jättiareenhaan. Kaikki fynksjuunit on litistetty paikale. Kenttä on sielä, kaikin näkevät kunnola ja on sijaa 50 000 henkilöle, mutta se on kun ei muuta olis. Tuntuu ette se on kun syöä hymmeriä plastipestikilä, se on hyvä mutta tetaljitten huolenpito on puutheelinen ja olematon. /J- Mie piän se on kiinostava kun kattoo Kierunan Kaupunkintaloa, siis sitä vanhaata. Kaikki tetaljit on fantastisia. Ei tule koskhaan ennää olemhaan vara rakentaa samala tavala. Jos ei aleta arvostelemhaan kvaliteeta eri tavala, ei aivan kostanuksen perspektiivistä. Kaikki on niin huolelisesti tehty. Katto vaikkapa ison hallin räkkiä. /F-Se on niin ikävää. Mitäs met tehemä jos met aivan tehemä tarkoin niinku mitä tahothaan? Ei ole kukhaan joka pittää ette se on hauskaa. Satuiks näkheen sen kuttun ette jättää kiinostusilmotuksen suuremphaan läjhään taitheelishiin koristelhuin yhessä sairalassa Skövdessä? Se oli kolme eri tehtävää. Ensimäinen oli yhestä klasifasaatin myösteristä, toinen oli kartanolla oleva venttilasjuunitrummu, joka ilmheisesti oli ruma ja tarvittee sminkkausta, ja se kolmas oli pitkä ilkeä koritoori. Sehän on hyvä ette tehhään koristelua, mutta se on samala ikävä ettei arkkitehtit ole ajatelheet sitä. Mie meinaan ette miksis net on riitanheet pitkän tylsän koritoorin ja ruman venttilasjuunitrummun. Taiteiliat tahothaan töihin sminkkaamhaan arkkitehtitten heikoa pätevyyttä. Se on vaikea saa hyväksi./J-Se koskee sitä ette arkkitehtyyri on kokohnaans menettämässä oman arvon taiemallissa. /F-Mie piän ette se on sitä mitä meän filmi kuvvaa. Met halvama tehhä filmin ja olla töissä sinun vanhaan kaverin kans, Fredrik Egerstrand. Mutta mie uskon ja toivon ette se on hyvä malli ette puhua tällaisista asioista, miksi arkkitehtyyri ei saa maksaa mithään Ruottissa. /J Ságastallan Fredrik Stenberg ja Jonas Nobel gaskkal
Ovtta beaivvi golggotmánu gaskamuttus arkiteakta Fredrik Stenberg ja dáiddár Jonas Nobel, goappešagat oassi dáidda- ja arkiteaktakollektiivvas Uglycute čohkkádeigga iežas bargolatnjii ja ságastalaiga ISO birra. Mii lea namma sudno easká buvttaduvvon filmmas ja maid sisdoallu dávjá geavahuvvon sertifiseremis arkiteaktaoktavuođain. Ságastallan mii šattai diibmobálkká guopparčoaggima diibmobálkká birra, doaba normalitehta ja doaimmalaš arkitektuvrra birra. - Mon jurddašin ISO sertifierema birra dán basi go coggen guobbariid. Daja jus livčče mihtidan guopparčoaggima dušše dan mielde man ollu guobbariid gávdná ja man ollu máksá. In gávdnan bálljo ovttage guobbara, nu mu diibmobálká leai vissásit vuolil ruvnnu. Olbmot barget nu ollu maid ii sáhte árvvoštallat ruđaiguin. /J- Oidnet go Kobra TV:s ikte psykalaš diagnosaid birra, dovdu dego dat gullo oktii. Diagnosaid lohku lassána juohke jagi. Šaddá gáržžibut ja gáržžibut mii oaivvilduvvo normála. Ii oačču leat ilolaš de lea mielaheapme ja jus lea šlundon eanet go vahku de lea lossamielas ja ferte borrat Prosac. Visot galgá mihtiduvvot. Loahpas visot leat eahpenormála. /F- It go dat lea dálkkasindustriija mii háliida ođđa diagnosaid vai sáhtte vuovdit eanet dálkasiid? Lea seamme tendeansa muhto nuppos politihkas gos visot bellodagat gessot gaskii, danin go dat normála jienasteaddji oaivvilduvvo leat das. Lea márkanastinstrategiija. Dat oidno ila sakka mii lea iežálágán ii vuovdde doarvái bures danin dahká visot normálan. ISO sertifieren dahká seamme arkitektuvrrain. /J - Lea stivrenneavvu diŋgojeaddjái vai ii galgga dárbbahit surrat. Lea ollásit heaitán luohtihit iežaset návcca mii guoská kvalitehta árvvoštallama. Dego gilvu ođđa Nobelmuseas Stocholmmas gos leat válljen váldit eret gilvaleddjiid čiegusvuođa. Ballet ila sakka válljet boasttu. Jus lea bovden visot máilmmi násttiid de hán livčče ahkit jus válljedivčče apmasa. /F - Duođas vállje arkiteavtta ja ii arkitektuvrra. Ja de mis lea nubbi bealli go jáhkká arkitektuvra lea dušše lea doaimmalašvuohta. Ledjen Friends-arenas ja gehččen Ruoŧa – Duiskka disdaga. Leai vuosttaš gearddi mon ledjen doppe. Lean oaidnán dan olggul ja mu mielas dat lea nu issoras fasti. Ii gávdno makkárge drama got dat lea sajáiduvvon. Olles arena leat bahkken máŋga konfereansahoteallaid gaskkii. Dovdu dego manná tunnelbanái go manná sisa ja ii ipmir dat lea manname issoras arenai. Leat bahkken visot doaimmaid dohko. Plána das lea ahte visot oidne bures ja lea sadji 50 000 olbmuide, muhto ii dađi eanet. Dovdu veaháš dego borrat hummera plástaborranneavvu, lea njálgga muhto eai leat fuolahan detáljjaid. /J - Mu mielas lea miellagiddevaš go geahččá Gávpotviesu Gironis, dan boares. Visot detáljjat leat nu issoras čábbá. Ii boađe goassige leat ráđđi hukset dakkára fas Jus ii álgge veardidit kvalitehta ii dušše ekonomiija geahčastagas. Visot lea nu vuđolaččat dahkkon. Geahča dušše rekke dan stuorra hállas. /F - Lea ahkit. Maid mii galgat bargat go mii dušše bargat juste mii dárbbahuvvo? Ii leat somá ovttage mielas. Oidnet go vissa dien bovdehusa guođđit berošteaddjeilmmuhusa máŋga dáiddalaš hervemiidda buohccevissui Skövdes? Ledje golbma sierra barggu. Dat vuosttaš leai láseminsttar láseseaidnái, nubbi leai buhtisáibmorumbu šilljus mii vissa leai fasti ja dárbbahii čábbudahttot, goalmmát leai guhkes ahkidis váccáhat. Gal dat lea buorre ahte herve das muhto seammas lea ahkit go arkiteavttat eai leat muitán daid. Mon oaivvildan manin sii leat sárgun guhkes váccahaga mii lea ovttageardán ja romes buhtisáibmorumbbu. Válde dáiddára veahkkin čiehkan dihte arkiteavtta eahpegelbbolašvuohta. Lea váttis oažžut dan buorre. /J -Das lea sáhka ahte arkitektuvrra ollásit lea massime árvvu dáiddahápmin. /F -Mu mielas dat lea dat man birra munno filbma lea. Moai háliideimme ráhkadit filmma ja bargat du boares ustibiin Fredrik Egerstrandain. Muhto mon jáhkán ja sávan ahte dát lea buorre vuohki ságastallat váttisvuođa birra. Manin arkitektuvra ii oačču máksit maidege dáppe Ruoŧas./J