VI HAR EN VIKTIG GREJ PÅ GÅNG Om konsten att förändra med bildi samarbete med Grafikens Hus
Invigning lördag 27 juni 11.00 – 15.00
Öppettider vardagar 29 juni – 28 augusti 8.00 – 17.00
Utställningen belyser seriekonstens kraft och bilden som politisk berättare, två mycket aktuella och sammansvetsade ämnen. Serierna är en röst i samhällsdebatten som berättar historier och belyser situationer i ett för många tillgängligt format. Ibland kan budskapen vara tydligt politiska, och ibland helt enkelt visuellt uttrycksfulla och viktiga då de förskjuter normen och breddar bilden om vad som är normalt.
Serier som redskap är enkla, lättillgängliga och humoristiska och gör relativt tunga ämnen som genus eller integration lättare att ta till sig. Serieformen är viktig då den på ett unikt sätt tillgängliggör samhällsfrågor och demokratiska diskussioner för flertalet människor.
Konstgrafik har genom historien varit en konstform ”för folket” och kommit att bli en av de mest demokratiska konstformerna. Det grafiska bladet gjorde det möjligt för konsten att flytta från museer och slott in till människors hem. Vilken roll grafiken och konsten kan ha i vårt samhälle och vad grafik är idag är frågeställningar som utställningen berör.
I utställningen finns verk av Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.
WE HAVE SOME IMPORTANT GOING ON About the art of change with imagesin collaboration with Grafikens Hus
Vernissage Saturday 27 June 11:00 – 15:00
Opening hours weekdays 29 June – 28 August 8:00 – 17:00
The exhibition highlights the power of comic art and the image as a political commentator, two very topical and interconnected themes. Comic art is a voice in the public debate capable of telling stories and highlighting situations in a widely accessible format. Sometimes the messages can be clearly political, and sometimes simply visually expressive and important because they challenge the norm and broaden conceptions of what is normal.
As a tool, comic art is simple, accessible and humorous, and makes relatively heavy topics such as gender or integration more easily taken on board. The comic form is important because it uniquely makes societal issues and democratic discussions accessible for the masses.
Throughout history, graphic art has been considered an art form "for the people" and has become one of the most democratic forms of art. Graphic prints made it possible for art to move out of museums and castles and into people's homes. The role that graphics and art can play in society and what graphics consist of today are issues that the exhibition deals with.
The exhibition includes works by Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell and Magnus Fredriksson.
Meillä on tekeillä jotain tärkeää ja se Käsittelee muutosten aikaansaamista kuvan avulla.Yhteistyössä Grafikens Husin kanssa.
Avajaiset lauantaina 27. kesäkuuta 11.00 – 15.00
Avoinna arkisin 29. kesäkuuta – 28. elokuuta 8.00 – 17.00
Näyttelyssä valotetaan sarjakuvataiteen voimaa ja kuvan asemaa poliittisena kertojana, kaksi erittäin ajankohtaista ja yhteen liittyvää aihetta. Sarjat ovat eräs yhteiskunnallisen keskustelun äänistä ja kertovat tarinoita ja valottavat tilanteita monelle henkilölle avautuvassa formaatissa. Joskus viesti voi olla selvästi poliittinen ja joskus yksinkertaisesti visuaalisesti vivahteikas ja tärkeitä, sillä ne siirtävät normeja ja laajentavat käsitystämme normaalista.
Välineenä sarjakuvat ovat yksinkertaisia, helppotajuisia ja humoristisia ja niiden avulla suhteellisen vaikeatkin, genderin tai integraation kaltaisia aiheita on helppo ymmärtää. Sarjakuvamuoto on tärkeä, sillä se saattaa yhteiskunnalliset keskustelut ja demokraattiset keskustelut useimpien ihmisten saataville aivan uniikilla tavalla.
Taidegrafiikka on läpi historian ollut ”kansan” taidemuoto ja siitä on kehittynyt taidemuotojen parissa eräs kaikkein demokraattisimmista. Taide siirtyi graafisen lehden avulla museoista ja linnoista ihmisten koteihin. Näyttely käsitteleekin grafiikan ja taiteen mahdollista roolia yhteiskunnassa ja grafiikan nykytilaa.
Näyttelyssä esitellään Joanna Hellgrenin, Sara Granérin, Liv Strömquistin, Mats Jonssonin, Joanna Rubin Drangerin, Hanna Gustavssonin, Julia Thorellin ja Magnus Fredrikssonin teoksia.
Meilä on tärkeä asia käynissä Siittä taitheesta kuinka muuttaa kuvan kautta
Yhteistyössä Grafikens husin kans.
Vihithään lauantaina 27 jyyni 11.00 – 15.00
Aukioloaijat arkipäivinä 29 jyyni – 28 aykysti 8.00 – 17.00
Näyttely kuvvaa seerietaitheen voimaa ja on kuva puliittisena kertojana, kaks hyvinki tärkeitä nykyaijan yhteenliitettyjä ainheita. Seeriet on ääni yhteiskuntakeskustelussa joka kertoo histuurioita ja valaistaa tilantheita monele helposti ymmärettävässä formaatissa. Välistä ilmotukset saattavat olla selvästi puliittisia ja välistä yksinkertasesti visuualisia ja paljon kantavia ajatuksia ja tärkeät koska net siirtävät normia ja laajentavat kuvan siittä mikä on normaalia.
Seeriet neuvona on yksinkertasia, helposti käytettävissä ja humoristisia ja tekevät aika raskhaat ainheet kun jeenus eli inttekrasjuuni helpomaks ottaa itheen. Seeriemuoto on tärkeä koska se erikoisela tavala tekkee ymmärettävks yhteiskuntakysymyksiä ja demokraattisia keskusteluita majuriteetile ihmisistä.
Taijegrafiikki on kautta histoorian ollu taijemuoto ”kansale” ja on tullu yks demokraattisimpia taijemuotoja.Graaffinen sivu maholisti taitheen siirtyä myseymmistä ja linnoista sisäle ihmisten kothiin. Mikä rolli grafiikki ja taije saattaa kantaa meän yhteiskunnassa ja mitä grafiikki on tänä päivänä on kysymyksiä mitä näyttely koskettaa.
Näyttelyssä on näiden teoksia: Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell och Magnus Fredriksson.
Mis lea dehálaš ášši jođus Dáidda got rievdadit govain
ovttasbargguin Grafikens Husain
Rahpan lávvordaga geassemánu 27 b. 11.00 – 15.00
Rabasáiggit árgabeivviid geassemánu 29 beaivvis gitta borgemánu 28 beaivái 8.00 – 17.00
Čájehus čalmmustahttá govvaráidodáidaga fámu ja gova politihkalaš muitaleaddjin, guokte oalle áigeguovdilis ja oktiičadnon fátta. Govvaráidu lea jietna servodatdigaštallamis mii muitala historjjáid ja čalmmustahttá diliid dakkár hámiin mii olle máŋgasiidda. Muhtimiin sáttasánit sáhttet leat čielga politihkalaččat, ja muhtimiin celket ollu visuálalaččat ja dehálaččat go sirdet norpma ja viiddidit gova das mii lea dábálaš.
Lea álkit go lea govvaráiddut reaidun, álkit gávdnat ja humoristtalaččat ja dahket obba loses fáttaid dego genus dehe integrašuvnna álkibut ipmirdit. Govvaráidohápmi lea dehálaš go sierranas vuogi mielde dahká servodatáššiid ja demokráhtalaš ságastallamiid vejolažžan máŋggaid olbmuide.
Dáiddagrafihka lea historjjá čađa leamaš dáiddahápmi ”álbmogii” ja šaddan okta dain eanemus demokráhtalaš dáiddahámiin. Gráfalaš láđđi dagai vejolažžan dáidagii sirdit museain ja šloahtain min olbmuid ruovttuide. Makkár rolla grafihkas ja dáidagis sáhttá leat min servodagas ja mii grafihka lea otne leat jearaldagat maid čájálmas guoská.
Čájálmasas gávdnojit dáidagat Joanna Hellgren, Sara Granér, Liv Strömquist, Mats Jonsson, Joanna Rubin Dranger, Hanna Gustavsson, Julia Thorell ja Magnus Fredriksson.